Luonto on ihmeellinen

[kyykäärme]

Härkäpäitä on ollut tänä kesänä ilmeisesti poikkeuksellisen paljon. Noiden toukat tosiaan elävät yhdessä nipussa, joten jo yhden bongaa, bongaa helposti kymmeniä muitakin. Meillä töissä on yksi lehmus noita täynnä ja kuluvalla viikolla siirtelin ainakin parikymmentä kotelopaikkaa etsivää pois asvaltilta. Enpä ole minäkään ainakaan muistaakseni koskaan ennen noita bongannut. Muutaman noiden syömään puuhun kylläkin, mutta joka kerta liian myöhään.

Mitä tulee aikuisiin perhosiin, niin ilmeisesti nyt on liikkeellä etelästä vaeltaneita kiertokiitäjiä. Tuleva yö kulunee tupakoiden ympärillä kameran kanssa väijyessä. Koskaan en ole kiertokiitäjää luonnossa nähnyt.

Noin muuten kesä on ollut aikuisten perhosten osalta suhteellisen hyvä. Isoja päiväperhosia on lentänyt keväästä saakka ajoittain hyvinkin runsaasti. Lisäksi olen vuosien tauon jälkeen bongannut aikuisia kiitäjiä yhteen kesään enemmän kuin koko aiemmassa elämässäni. Tästä lienee kiittäminen tupakkaa, jota kasvatin ensimmäistä kertaa. Kukka on varsinkin kiitäjille vastustamaton. Bongattuna on yöllä lentävistä nyt mänty-, syreeni-, horsma- ja matarakiitäjä. Bonuksena vielä päiväaktiivinen kuusamakiitäjä, joka myöhempien havaintojen mukaan (toukkia useammassakin kuusamassa) olikin munintalennolla. Lisäksi jo parisen viikkoa sitten pihassa kävi siniritariyökkönen kahtena iltana. Toukkia olen bongannut aiempia vuosia vähemmän, mutta joukossa on sentään useampikin ritari, joita en ollut nähnyt yli kahteen vuosikymmeneen.

Minä näin lapsena kaksi pääkallokiitäjää. Yksi vanha ukko oli poiminut ne talteen Uotilassa jostain ihmeen ratapölkkykasasta, ja jotain kautta sana kiiri minulle ja veljelleni. Mentiin katsomaan, ja siellä ne olivat terraariossa. Äijä oli myymässä niitä jollekin.
Noiden muiden kiitäjien toukkia meillä oli, lisäksi oli sellaisen kuin pikkukiitäjä toukka kerran ja sinisilmäkiitäjän myös.

Haarukkakehrääjän toukka oli kaikista jännin, tai ehkä tasoissa puuntuhoajan kanssa. Puuntuhoajaa ei ikinä saatu kasvatettua, monta kertaa yritettiin. Siinä oli jännä haju.

Siniritariyökkösiä on Vantaan Korsossa ollut työpaikkani seinällä myöhään syksyllä useampana vuotena. Olen vienyt sisälle näytille oppilaille ja muille opettajille.

Tänä kesänä täälläpäin on ollut runsaasti isoja päiväperhosia. Yöperhosia on näkynyt vähemmän ainakin omalla pihalla.

 

[Rommeli]

Turha siitä vitriiniin laittamisesta on huonoa omaatuntoa potea. Jollei kyseessä ole joku erityisen uhanalainen laji, ei keräily noiden kantoihin vaikuta käytännössä mitenkään. Lisäksi keräilyllä on myös oikein toteutettuna puhtaasti tieteellistä arvoakin. Suurempi uhka käytännössä kaikille pörriäisille on niiden elinympäristöjen tuhoutuminen, mikä tapahtuu pääsääntöisesti ihmisen toimesta.

 

[Vahva tunne]

Täällä saarella on tänä kesänä näkynyt paljon suruvaippoja, kaunis on tuo perhonen. Merikotka vähän väliä lentelee yllä ja kalalokit ja selkälokit hyökkäilee sen kimppuun. Mää luulin, että selkälokki on uhanalainen, vaan paljonhan noita täällä näkee. Iso perkele on lokki tuo.

 

[Sistis]

Täällä saarella on tänä kesänä näkynyt paljon suruvaippoja, kaunis on tuo perhonen. Merikotka vähän väliä lentelee yllä ja kalalokit ja selkälokit hyökkäilee sen kimppuun. Mää luulin, että selkälokki on uhanalainen, vaan paljonhan noita täällä näkee. Iso perkele on lokki tuo.

Suruvaippoja on tosiaan tuntunut tänä vuonna olevan paljon. Usein fillarilenkeillä on noita näkynyt lepäilessä tiellä, ja lähtevän lentoon, kun pääsee kohdille.

Selkälokkihan on maailman suomalaisin lintu jonkun määritelmän mukaan. Eli maailman populaatiosta suurin osa elää Suomessa.

Onko muuten mainitsemasi saari järvellä vai merellä? Jos jälkimmäinen, niin kyseessähän voisi olla myös merilokki. Samanlainen väritys, mutta vielä isompi koko.

 

[Vahva tunne]

Suruvaippoja on tosiaan tuntunut tänä vuonna olevan paljon. Usein fillarilenkeillä on noita näkynyt lepäilessä tiellä, ja lähtevän lentoon, kun pääsee kohdille.

Selkälokkihan on maailman suomalaisin lintu jonkun määritelmän mukaan. Eli maailman populaatiosta suurin osa elää Suomessa.

Onko muuten mainitsemasi saari järvellä vai merellä? Jos jälkimmäinen, niin kyseessähän voisi olla myös merilokki. Samanlainen väritys, mutta vielä isompi koko.

No perkule, muistelin, että merilokki olisi kokovalkoinen. Eli suattaapi olla. Merellä siis ollaan, ja noita tulee välillä ruokittua kalanperkeillä. Onkiessa ei lokkeja näy, mutta kun perkaaminen alkaa, tulevat jostain kauempaa siivuille.

 

[Sistis]

No perkule, muistelin, että merilokki olisi kokovalkoinen. Eli suattaapi olla. Merellä siis ollaan, ja noita tulee välillä ruokittua kalanperkeillä. Onkiessa ei lokkeja näy, mutta kun perkaaminen alkaa, tulevat jostain kauempaa siivuille.

Selkälokki on suunnilleen saman kokoinen kuin harmaalokki, merilokki on vielä tästä isompi. Merilokki on näemmä Wikipedian mukaan isoin lokkilaji maailmassa. Tämä oli minullekin uutta tietoa.

Merilokki – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

Olin muuten osin väärässä, kun väitin maailman selkälokkikannasta suurimman osan pesivän Suomessa. Tuo koski vain nimialalajia, ja siitäkin vain noin puolet pesii meillä.

Selkälokki – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

 

[benicio]

Sorsaemo jäi auton yliajamaksi - yllättäen poikue ottikin Joonaksesta ”emon” ja seurasi autotalliin

Sorsanpoikien emo oli jäänyt auton alle.

www.iltalehti.fi

Tästä tuli mieleen, että onko sorsalla tähän aikaan vuodesta noin pieniä poikasia? Eikö sinisorsan metsästyskin alkanut just?

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Sorsaemo jäi auton yliajamaksi - yllättäen poikue ottikin Joonaksesta ”emon” ja seurasi autotalliin

Sorsanpoikien emo oli jäänyt auton alle.

www.iltalehti.fi

Tästä tuli mieleen, että onko sorsalla tähän aikaan vuodesta noin pieniä poikasia? Eikö sinisorsan metsästyskin alkanut just?

Ei sillä sorsalla ole kalenteriin mitään merkittynä. Jos aiempi pesintä on epäonnistunut saattaa nuori emo vielä kokeilla myöhäänkin uusintaa, kun on virtaa ja viriliteettiä.

 

[benicio]

Ei sillä sorsalla ole kalenteriin mitään merkittynä. Jos aiempi pesintä on epäonnistunut saattaa nuori emo vielä kokeilla myöhäänkin uusintaa, kun on virtaa ja viriliteettiä.

Ok kiitos. Voisi sanoa, että ei tämäkään pesintä ihan tuubiin mennyt emolla.
Lähinnä mietin tosiaan tuon metsästyksen kannalta ja sitten että ehtiikö noin pienet poikaset syksyksi muuttokuntoon. Vissiin eivät välttämättä edes muuta.
En ole tosiaan mikään ornitologi.

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Ok kiitos. Voisi sanoa, että ei tämäkään pesintä ihan tuubiin mennyt emolla.
Lähinnä mietin tosiaan tuon metsästyksen kannalta ja sitten että ehtiikö noin pienet poikaset syksyksi muuttokuntoon. Vissiin eivät välttämättä edes muuta.
En ole tosiaan mikään ornitologi.

Eipä noilla ole metsästyksen kannalta oikeastaan mitään merkitystä. Eivät luonnossa olisi ehtineet varmaan päivääkään enää vanheta, kun varikset tms. riutat olisivat jo vetäneet nuo kitusiinsa.

 

[benicio]

Eipä noilla ole metsästyksen kannalta oikeastaan mitään merkitystä. Eivät luonnossa olisi ehtineet varmaan päivääkään enää vanheta, kun varikset tms. riutat olisivat jo vetäneet nuo kitusiinsa.

Ok. Tässä varmaan kysymykset tyhmenee koko ajan, mutta eikö yleensä metsästysajat ole ajoitettu jotenkin niin, että emoja, joilla on pieniä poikasia, ei ammuttaisi? Vai jääkö asia tässä tapauksessa vaan pyssymiehen harkintaan?

 

[Andi]

Ok. Tässä varmaan kysymykset tyhmenee koko ajan, mutta eikö yleensä metsästysajat ole ajoitettu jotenkin niin, että emoja, joilla on pieniä poikasia, ei ammuttaisi? Vai jääkö asia tässä tapauksessa vaan pyssymiehen harkintaan?

Sitenhän tuo käytännössä on ajoitettu että poikaset olisivat riittävän isoja jo. Joskus aiemmin oli myös asetuksia siihen ja tutkinnassa saatoit olla jos ylipäänsä ammuit poikaselta/vasalta emän. Nykyisin tuo on enempi sitten pyssymiehen etiikasta kiinni eikä käräjille joudu. Poislukien tietysti esim. karhun luvat joissa suoraan kielletään naaraan ampuminen, jota alle vuoden ikäinen jälkeläinen seuraa sekä myös alle vuoden ikäisen karhun ampuminen.

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Ok. Tässä varmaan kysymykset tyhmenee koko ajan, mutta eikö yleensä metsästysajat ole ajoitettu jotenkin niin, että emoja, joilla on pieniä poikasia, ei ammuttaisi? Vai jääkö asia tässä tapauksessa vaan pyssymiehen harkintaan?

Ei tyhmiä kysymyksiä olekaan. Kyllä, metsästysajat ja rauhoitukset ovat nimenomaan tuolla tavalla ajoitettu. Kuten jo mainitsinkin, että tuo oli 99% varmuudella jo toinen pesintä samalta emolta tälle kesää. Sorsathan aloittavat pesinnän jo melkein jäille innokkaimmillaan, eikä lentokyvyttömien poikasten tapaaminen metsästysaikana ole mikään harvinaisuus. Eikä niihin kukaan patruunoita tuhlaa, vaan jättävät luonnon hoidettavaksi.

Sivuhuomiona sinisorsan kosiomenot ovat kyllä melkoista touhua. Hauskaa seurattavaa, kun kaikki menee kuten pitääkin. Sitten toisinaan onkin todella ketjun otsikkoa: parittomat urossorsat ovat kovin raiskaavaista sorttia, kun aina toisinaan jo parinsa valinneen naaraan käyvät joukolla astumassa ja nämä sitten kuolevat hukkumalla toimituksessa tai rasituksesta.

Sitenhän tuo käytännössä on ajoitettu että poikaset olisivat riittävän isoja jo. Joskus aiemmin oli myös asetuksia siihen ja tutkinnassa saatoit olla jos ylipäänsä ammuit poikaselta/vasalta emän. Nykyisin tuo on enempi sitten pyssymiehen etiikasta kiinni eikä käräjille joudu. Poislukien tietysti esim. karhun luvat joissa suoraan kielletään naaraan ampuminen, jota alle vuoden ikäinen jälkeläinen seuraa sekä myös alle vuoden ikäisen karhun ampuminen.

Eihän vesilintujen osalta ole mitään emo+poikaset -asetuksia koskaan ollut, vaan vain suuremmalla riistalla (hirvi nyt ainakin). Vai olenko vuosikymmenet metsästellyt autuaan tietämättömänä tuollaisesta? Eikä hirvien osalta edelleenkään suuressa osassa seuroja ja seurueita saa ampua emää, jota vasat seuraavat. Ainakin täällä Pohjois-Pohjanmaalla, Koillismaalla ja Etelä-Lapissa mitä olen asiaa sivukorvalla kuullut. En toki varmaksi osaa sanoa, kun en ole vuosikymmeneen kaurista isompaa itse metsästellyt.

 

[Peltinen]

Sorsathan aloittavat pesinnän jo melkein jäille innokkaimmillaan, eikä lentokyvyttömien poikasten tapaaminen metsästysaikana ole mikään harvinaisuus. Eikä niihin kukaan patruunoita tuhlaa, vaan jättävät luonnon hoidettavaksi.

Luonnon hoidettavaksi nimenomaan, ei näillä syyspoikasilla ole mitään mahdollisuuksia selvitä syksystä ja talvesta. Joku kauhistelee, että eihän vaan pahat metsästäjät ammu suloisia poikasia mutta niiden kohtalo on sitäkin karumpi. Ne jäävät petojen suuhun, ja tässä pedoiksi lasketaan myös varislinnut, tai sitten nääntyvät ja paleltuvat hengiltä.

 

[Andi]

Eihän vesilintujen osalta ole mitään emo+poikaset -asetuksia koskaan ollut, vaan vain suuremmalla riistalla (hirvi nyt ainakin). Vai olenko vuosikymmenet metsästellyt autuaan tietämättömänä tuollaisesta? Eikä hirvien osalta edelleenkään suuressa osassa seuroja ja seurueita saa ampua emää, jota vasat seuraavat. Ainakin täällä Pohjois-Pohjanmaalla, Koillismaalla ja Etelä-Lapissa mitä olen asiaa sivukorvalla kuullut. En toki varmaksi osaa sanoa, kun en ole vuosikymmeneen kaurista isompaa itse metsästellyt.

Joo sitä juuri tarkoitin että eläinlajikohtaista tuo on ollut, mutta esim juuri hirvellä siitä säädettiin ennen luvissa, nykyisin se on enemmän kiinni seuran ja ennen kaikkea ampujan etiikasta koska lakiseuraamuksia ei enää ole. Karhun kohdalla on kuten edelliseen kirjoitinkin.

 

[Pottakameli]

Isäni sanoi joku aika sitten, että täällä mökillä käyttämättömänä olleen kasvihuoneen katossa on iso ampiaispesä. Tänään katselin pesää ja huomasin, että ne ovat paljon suurempia kuin normaalit ampiaiset. Menin lähemmäksi ja jo pörinöstä kuuli, että kokoa on.

Ensin mietin voisiko ne olla herhiläisiä, mutta kun yksi sitten laskeutui viereeni, niin eivät ne olleet yhtään herhiläisen näköisiä.

Tiheää mustaa raitaa koko kroppa täynnä. Hetken selvittelin ja ne olivatkin pensasampiaisia. Toiseksi suurimpia ampiaisia mitä täällä on. Tekevät usein pesänsä juuri ns. Esille ja kasvihuoneessa pesä saa roikkua katossa esillä, ollen myös hyvin suojassa luonnonvoimilta.

Jännää. Isoja ovat kuitenkin...

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Isäni sanoi joku aika sitten, että täällä mökillä käyttämättömänä olleen kasvihuoneen katossa on iso ampiaispesä. Tänään katselin pesää ja huomasin, että ne ovat paljon suurempia kuin normaalit ampiaiset. Menin lähemmäksi ja jo pörinöstä kuuli, että kokoa on.

Ensin mietin voisiko ne olla herhiläisiä, mutta kun yksi sitten laskeutui viereeni, niin eivät ne olleet yhtään herhiläisen näköisiä.

Tiheää mustaa raitaa koko kroppa täynnä. Hetken selvittelin ja ne olivatkin pensasampiaisia.

Vittumainen naapuri, kun tuppaavat olemaan agressiivisempaa sorttia.

Suomessa tavattavista ampiaisista ottaisin naapuriksi vain puna-ampiaisen. Ainoa ampiainen, joka on laskeutunut kädelle useastikin, vain todetakseen ettei keksi mitään syytä sohia piikillään sitä. Meren rannoilla noihin törmää tosi usein.

 

[kyykäärme]

Meidän hyönteishotellin otti haltuun tänä kesänä erakkoampiainen. Se oli ihan harmiton kaveri. Hoiti muniaan ja toukkiaan jatkuvasti. Ei ollut ollenkaan aggressiivinen eikä pyrkinyt sisälle taloon.

 

[Keskiviiva]

Näin tänään kun varis nokki kituvan pulun (kesykyyhky) hengiltä. Pulun kaulasta suihkusi veri kaaressa ja pulu sätki rajun näköisesti. On se variksen nokka vaan melkoinen tikari. Jäi arvoitukseksi millainen oli lähtötilanne, sillä tuskin varis tappaisi aikuista elinvoimaista pulua, vaikka muiden lintulajien poikasia syökin. Ehkei mahdotonta että olisi tappanutkin, mutta oletettavasti pulu oli aiemmin vahingoittunut muusta syystä ja varis lopetti.

 

[Barcelona]

Tärkeää asiaa siileistä.

Siileistä pitää Englannissa meteliä Queen-tähti, Suomessa ei juuri kukaan – aktiivien mielestä nyt pitää herätä, tai siilejä ei enää ole

Loukkaantuneita tai aliravitsemuksesta kärsiviä siilejä hoitavat vapaaehtoiset toivoisivat, että Suomessa kiinnitettäisiin enemmän huomiota siihen, mitä rauhoitetulle eläimelle on tapahtumassa.

yle.fi

Möksällä on yleensä pihapiirissä aina yksi taikka kaksi siiltä pyörinyt. Mutta viime vuonna ei yhtään siiltä näkynyt kuten ei myöskään eikä tänä kesänä. Kyllä sille ja muille elukoille oli aina vesiasitia laitettu ja pientä purtavaakin jätettiin iltasella siihen kohtaan missä siitä näköhavaintoja on.

Tuli vietettyä korona-aikana todella paljon aikaa kesämökillä. Tuli huomattua että miten sitä tavallaan kiintyy niihin pihapiirissä pyöriviin elukoihin kun niistä tuli melkeen ainoot naapurit. Esim. möksän seudulla on peruoja vaivaksi asti ja niitä saa varoa kun ajaa mökkitietä. Mutta sitten siinä möksän lähsitöllä pyörii muutama peura, joista on selkeesti tullu jotain naapureita ja jotenkin toivoo että metsästäjät ei nyt niitä sitten kaataisi tai ne hyppää auton alle.

 

[Soutukorva]

Menkööt nyt tähän ketjuun. Näkikö sattumoisin kukaan muu kun noin 16.40 eteläisellä taivaalla syöksyi meteori. Loisti hetken vihreänä ja kirkkaana hävisi puurajan taakse. Taivaanvahdissa kymmenittäin havaintoja pitkin Suomea.
Enpä ole ennen nähnyt kuin tähdenlentoja. Tämä oli vähän näyttävämpi.

 

[oiler99]

Nyt olen parina kesänä nähnyt läheisellä pellolla töyhtöhyypän. Ensimmäisellä kerralla ihmettelin, että mikä ihme tuolla oikein naukuu. Haukaksi luulin, kun on kauempaa katsottuna (ja varsinkin lennossa) ihan haukan näköinen. Kotiin päästyä pikainen googletus ja töyhtöhyypäksi paljastui.

 

[Keskiviiva]

Onko tietoa mistä kohdin rajaa pääsee todennäköisimmin loikkaamaan Venäjän puolelle? Siis ilman kiinni jäämistä ja takaisinkin pitäisi päästä.
Salainen Vienanmeren patikkareissu vois olla melko makea. Vai onko tuolla edes mitään noteerattavaa rajavalvontaa.

(Mainittakoon - että en puhu näitä juttujani lämpimikseen, sillä aito halu on olemassa ja usein myös toteutan pähkähullut ideani.)

 

[Kauko Viisas]

Ilmeisesti en ole raportoinut tätä "ihmeellisyyttä".

Näin joulun alla kaksi saukkoa juoksentelemassa läheisen joen jäällä.
En ole ollut tietoinen, että moisia otuksia edes olisi lähimailla (tai -vesillä).
Yllätyin iloisesti.

Tähän liittyen ilmeisesti, havaitsin tuolloin lintubongareita läheisellä sillalla. Luulin heitä lintubongareiksi, mutta olisivatko olleetkin saukkobongareita?

 

[Andi]

Onko tietoa mistä kohdin rajaa pääsee todennäköisimmin loikkaamaan Venäjän puolelle? Siis ilman kiinni jäämistä ja takaisinkin pitäisi päästä.
Salainen Vienanmeren patikkareissu vois olla melko makea. Vai onko tuolla edes mitään noteerattavaa rajavalvontaa.

(Mainittakoon - että en puhu näitä juttujani lämpimikseen, sillä aito halu on olemassa ja usein myös toteutan pähkähullut ideani.)

Vantaalaismiehen uintireissu päättyi rajavartijoiden haaviin
Lämpimikseen tai et, niin vastahan tästä annettiin ihan karttatiedot lehdestä mistä pääsee. Elä ihan samasta kohdasta mene, vaan pikkuisen vierestä.

Näin joulun alla kaksi saukkoa juoksentelemassa läheisen joen jäällä.
En ole ollut tietoinen, että moisia otuksia edes olisi lähimailla (tai -vesillä).
Yllätyin iloisesti.

Tähän liittyen ilmeisesti, havaitsin tuolloin lintubongareita läheisellä sillalla. Luulin heitä lintubongareiksi, mutta olisivatko olleetkin saukkobongareita?

Viime viikonloppuna sattui 2 saukkoa samoille apajille kun erään joen varressa kävin peuran ampumassa. Löytyi samalla kertaa myös yhdet uudet majavan jäljet.