K
Miten häirikkösusien tekeminen lopetetaan?
Joku tekee ilmoituksen lastensuojeluun heitteille jätetystä lapsesta?Susi on pääasiassa lihansyöjä. Mitä luulet että tapahtuu jos joku 3v skidi ryömii metsän reunaan jossa pyörii nälkäinen susi?
Lopettamalla susien salametsästys. Tunnetusti näistä pihoissa pyörivistä susista löytyy hyvin usein jälkiä salametsästyksestä, minkä johdosta ne eivät välttämättä enää pysty normaaliin ravinnonhankintaan, ja sen takia tulevat pihoihin kun muualta eivät enää pysty ravintoa hankkimaan.Miten häirikkösusien tekeminen lopetetaan?
Arvaat väärin, mikä ei sinun kohdallasi varmaankaan enää yllätä ketään.Annas kun mä arvaan. Vastustat kaikkein varminta, puhtainta ja täysin CO2-vapaata energiatuotantomuotoa
Tästä viestistä paistaa juuri sellainen paska ennakkoasenteellisuus minkä takia Suomessa varmaan jatkossakin on vaikea päästä eri osapuolten yhteisymmärrykseen luontoon liittyvissä asioissa. Pokkana yleistetään aika iso joukko ihmisiä. Suomessa metsästyskortin maksaa vuosittain n. 300 000 ihmistä ja on aika puusilmäistä heitellä noita kommentteja etteivät he tunne luontoa, ei ole lajituntemusta, ei ole luontoystävällistä porukkaa, tietämys on keskinkertainen yms.. Perustelisitko noita väitteitä hieman kun näytät tietävän etteivät he myöskään liiku luonnossa tarpeeksi? Eikö esimerkiksi riistanhoitotyö ole juuri luontoystävällistä touhua? Sitä toteuttaa osaltaan aikamoinen joukko(eivät toki kaikki) metsästäjiä ja pyrkii parantamaan lajien elinoloja silloin ja siellä kun niillä on vaikeaa. Nostin riistanhoitotyön esiin siksi että siinähän tarvitaan hyvin pitkälti juuri noita ominaisuuksia.Metsästäjät eivät keskimäärin ole luontoystävällistä porukkaa. Eivätkä he myöskään eniten luonnossa liiku. Eniten luonnossa liikkuu luontoharrastajat kuten rengastajat ja muut lintupongarit.
Metsästäjien tietämys luonnosta on usein keskinkertainen ja he usein omaavat vakavia virhekäsityksiä. Lajituntemus suurimalla osalla metsästäjiä on hyvin lähellä nollaa. Lisäksi metsästäjät usein arvottavat satunnaisen kokemustiedon arvokkaammaksi kuin tutkimustiedon.
Muuten kotieläimille ja lemmikeille en paljoa arvoa anna. Arvoasteikossani villieläin on arvokkaampi.
Esimerkkejä metsästäjien älynväläyksistä viime vuosilta:
Hirvi ammuttiin metsona
Kotka supikoirana (suden tappaman valkohäntäpeuran raadolta, miksiköhän siellä oltiin passissa)
Ihminen merimetsona
Karhu ilveksenä
Ihminen metsona.
Listaa voisi jatkaa.
Tästä viestistä paistaa juuri sellainen paska ennakkoasenteellisuus minkä takia Suomessa varmaan jatkossakin on vaikea päästä eri osapuolten yhteisymmärrykseen luontoon liittyvissä asioissa. Pokkana yleistetään aika iso joukko ihmisiä. Suomessa metsästyskortin maksaa vuosittain n. 300 000 ihmistä ja on aika puusilmäistä heitellä noita kommentteja etteivät he tunne luontoa, ei ole lajituntemusta, ei ole luontoystävällistä porukkaa, tietämys on keskinkertainen yms.. Perustelisitko noita väitteitä hieman kun näytät tietävän etteivät he myöskään liiku luonnossa tarpeeksi? Eikö esimerkiksi riistanhoitotyö ole juuri luontoystävällistä touhua? Sitä toteuttaa osaltaan aikamoinen joukko(eivät toki kaikki) metsästäjiä ja pyrkii parantamaan lajien elinoloja silloin ja siellä kun niillä on vaikeaa. Nostin riistanhoitotyön esiin siksi että siinähän tarvitaan hyvin pitkälti juuri noita ominaisuuksia.
Mitä ketjun aiheeseen tulee niin Itseäni metsästäjänä kiinnostaa kyllä kovastikin luonnonsuojelu ja luontoon liittyvät asiat. Enkä näe ristiriitaa siinäkään että esim. juuri viikonloppuna oltiin tekemässä kymmenkunta ampumatornia tulevaa jahtikautta ajatellen. Turvallisuutta lisättiin huomattavasti tuollakin teolla. Samalla tuli ihmeteltyä mökin pihassa kulkenutta karhua. Alle 10 metrin päässä terassilta oli kulkenut. Pitänee alkaa käymään enemmän siellä etteivät sentään pihaa valtaa.
http://yle.fi/uutiset/hirvenmetsast...okynnys_ylittyisi_jo_parissa_vuodessa/7491245
Tuossa nyt yksi syy miksi esimerkiksi hirvikantaa säädellään. luontokin varmaan hoitaisi pitkässä juoksussa kannan sopivaksi, mutta tästä olisi koitunut aika paljon kustannuksia ja haittoja oikastaan kaikille ennen sitä.
Meiltä puuttuu enää vaan se oikeasti toimiva ekosysteemi. Ihminenhän sille systeemille itse hallaa tekee jatkuvasti eri keinoilla ja eikö tällöin ole oikein että myös auttavat työllään muita lajeja selviämään?Riistanhoitotyötä ei oikeasti toimivassa ekosysteemissä tarvita lainkaan. Metsästäjillä tuntuu olevan käsitys, että luonto tuhoutuu, jos siihen ihminen ei jatkuvasti puutu..
Koulutusta on huono käyttää perusteena koska nykyisin valtaosassa koulutuksia jää luonto täysin toisarvoiseen asemaan. Jos verrataan vaikka nykypäivää ja 80-lukua jolloin itse aloitin metsästyksen, niin omien havaintojen mukaan nykyisin valtaosa metsästävistä ihmisistä asuu nimenomaan kaupungeissa eikä maalla. Näin ainakin niissä metsästysseurueissa/-seuroissa, mitä itse tunnen.Perusteena metsästäjien tiedollisiin heikkouksiin käy hyvin se, että katsoo keitä metsästäjät ovat. He ovat pääosin maalla asuvia keski-ikäisi vähemmän koulutettuja miehiä.
Toki metsästäjissä on paljon hyvinkin luonnosta paljon tietäviä ja luontoa rakastavia ihmisiä. Metsästystä en ole koskaan tuominnut. Varsinkin metsästystä, jossa saalis syödään, arvostan.
Pikkupetojen ja ns. paskalintujen lahtaamista en ymmärrä. Varsinkin jonkun mäyrän tappaminen on täysin järjetöntä.
Esimerkiksi metsästäjäliitto on tuominnut salametsästyksen useampaankin kertaan. Viimeisin taisi olla se kun Kontro ja Luonnonsuojeluliiton Sulkava yhdessä susijahdin alkumainingeissa ottivat asiaan julkisesti kantaa ja toivoivat että näillä toimilla saataisiin salametsästys loppumaan. Kuinka se sitten pitäisi tuomita ettei tuo viittaisi siihen että asia hyväksytään? Sulkava muuten itse heitti jahdin jälkeen että ammuttiin liikaa alfayksilöitä. Oliko peräti yksi alfa varmistettu Luken toimesta ammutuksi? Tulikohan katumapäälle kun ensin oli hyväksymässä kannanhoidollista jahtia?Metsästäjäliiton puheenjohtaja Kotro ei ole oikeastaan koskaan tuominnut salametsästystä. Myöskään liitto ei ole tuominnut sitä. Tämä viittaa, että metsästäjien enemmistö hyväksyy salametsästyksen.
Mikä petokanta on tapettu niin pieneksi ja missä ajassa?Johtuu siitä, että petokanta on tapettu niin pieneksi.
Vaatisi varmaankin tuhansia susia Suomeen, mitä ei tule tapahtumaan ikinä. Sinällään hirvien suuri määrä ei suoranaisesti johdu petojen puutteesta, vaan ennemminkin niille ravintoa yllin kyllin tarjoavasta puupeltometsätaloudesta. Koska myöskään metsäteollisuuden alasajoa Suomessa ei voi pitää todennäköisenä, on metsästäminen ainoa järkevä keino rajoittaa hirvikantaa.Susi olisi ainoa peto, joka voisi säädellä hirvien määrää tehokkaasti, mutta laji hävitettiin sukupuuttoon 1800-luvun lopulla eikä kantaa olla päästetty toipumaan sen jälkeen.
Se hyihyi-juttu taisi olla jo vuosia sitten ja Hiidenmiehen toimesta, ei Kontron. Kontro sen sijaan antoi tämän julki alkuvuodesta. Eikö tuossa aika selkeästi ja jyrkästi ole asia tuomittu? Väärin on sinulta väittää ettei ole tuomittu.Kontro sanoi Perhon salametsästyksestä, että hyi hyi tuhmasti tehty. Ei kovin vakuuttavaa tuomitsemista. Metsästysseurat eivät pääosin ole potkineet salametsästäjiä pois seuroista..
Asiasta kolmanteen... Mitä mieltä muuten porukka on villisian leviämisestä Suomessa. Nythän se on alkanut leviämään ja ainakin henkilökohtaisesti veikkaisin että tulee leviämään kohtuullisen nopeasti jatkossakin. Tällä hetkellä arvioidaan kai Suomessa olevan n. reilut 1000 villisikaa. Olisiko sika sitten laitettava suojelun piiriin myös vai ei? Tällä hetkellähän tätä riistalajia saa metsästää kesäkuun alusta seuraavan helmikuun loppuun. Eli yleisesti ottaen hyvin pitkän ajan jakson.
Asiasta kolmanteen... Mitä mieltä muuten porukka on villisian leviämisestä Suomessa. Nythän se on alkanut leviämään ja ainakin henkilökohtaisesti veikkaisin että tulee leviämään kohtuullisen nopeasti jatkossakin.
Ei ole muuten mitään hajua tuosta että kuinka paljon noista löytyy trikiiniä, tai edes siitä kuinka paljon niitä Suomessakin laitetaan tutkittavaksi. Sikaruttohan on toinen mitä on näiden kohdalla pelätty mutta lähimmät tapaukset siitä taitaa edelleen löytyä Virosta tai Baltiasta. Itse en usko kannan häiriintyvän tuosta pitkästä ajasta koska Suomessa sitä metsästetään verrattaen vähän. Sen lisäksi sikoja voisivat verottaa karhut, sudet ja liikenne, mutta on se sen verran tehokas lisääntyjä että uskoisin kannan nyt ainakin toistaiseksi nousevan. Yksi hillitsijä voisi olla muutama oikein jäätävä talvi putkeen mutta ei kai noitakaan ole näköpiirissä.Nämä uusvanhat tulokkaat ovat usein ongelmallisia. Ei luonnolle vaan ihmisille. Villisika on mielestäni riistalaji ja pysykööt sellaisena. Jos nykyinen pitkä riista-aika ei johda kannan vaarantumiseen, niin se voidaan pitää ennallaan. Jos kanta romahtaa on syytä pohtia suojelutoimia. Kuinkahan iso osa villisioista on trikiinin saastuttamia?
Syksyllä tulivat hämmentämään hirvijahtia seuramme alueella parinkin n. 10 sian lauman voimin ja mm. hirvikoira vaihtoi kesken päivän hirvet sikoihin. Oli ihan mielenkiintoista seurata itsellekin uudemman lajin käyttäytymistä. Oli lauma sitten pellolla tai metsässä niin melkoisen myllerryksen se tekee lyhyessäkin ajassa. Voisi kuvitella että perunamaan tai kukkapenkin omistaja ei riemusta hypi kun kohdalle sattuuvat jyräämään.Villisiassa on se hyvä puoli, että liian tuttavallisiksi alkavat villisiat saa tosiaan ampua kevättä lukuunottamatta ihan ilman lupia ja kyselyjä keneltäkään, ihan vaikka koko lauman. Villisikakaan ei kuulu pihapiiriin.
Heh, mitkäs muut eläimet on suomessa onnistuneet ihmisiä tappamaan niin, että ero muihin on ihan kaventunut?
Jäänyt näemmä tähän vastaamatta, valitan. Esimerkiksi koira on kirinyt. (1/24 kk on koiran saldo tätä nykyä vrt hirvi 3/12kk ) Lähinnä siitä syystä että hirvet tappavat vähemmän joka taas johtuu paitsi hirvikannan säätelystä niin ennen kaikkea autokannan turvallisuuskehityksestä. Mutta osin myös siitä syystä että koirat ovat hiukan tihentäneet tahtia.
No niinpä tietysti, enpä tullut edes ajatelleeksi. Mietin vaan joitain punkkeja ja vastaavia, jotka saattaa sairauksia aiheuttamalla aiheuttaa myös kuolemia. Ehkäpä myös kyy voi vanhukselle ja sydänsairaalle olla hengenmenoksi. Eipä silti, suhteessa suden saamaan vihaan tuntuu, että suhteellisuudentaju on jäänyt jonnekin kauas pois, jos haitallisuuden perusteella näitä katsellaan. Ihmistä vaarallisempaa luontokappaletta ei kyllä hevin löydy kuitenkaan. Tossa koirahommassa varmaan vaikuttaa osin myös, että nykyään ihmiset ottaa hoteisiinsa koiria, joiden hallintaan heiltä puuttuu sitten kokonaan palikat, joten olisko niihin sitten asiallista laittaa joku raja tai testi, onko henkilöllä eväitä kyseisen rodun kanssa elelemään.
Ainakin lampurit tuntuvat kärsivän vääryyttä susien käydessä vieraisilla
Lammaslaumaan hyökätessä susi tekee pahaa jälkeä, sekun ei tapa siellä vain syödäkseen, vaan ratelee kaikki mitä kiinni saa. Mitä pienempi aitaus, sitä pahempaa on jälki.
Muutaman suden lauma teurastaa helposti viiskymmentä lammasta lyhyessä ajassa.
Tässä vihreän langan jutussa ( Ahmakannan kasvu ei selitä vahinkopiikkiä - Miksi porot kuolivat? | Vihreä Lanka ) on aika hyvä kuva, mihin on laitettu päällekkäin ahmojen määrä ja ahmojen tappamaksi ilmoitetut porot vuosina 2002-2013. Ei oikein mene yhteen nuo pari viimeistä vuotta. Vuonna 2011 ahma tappoi 1300 poroa, vuonna 2012 ahma tappoi 2800 poroa ja 2013 ahma tappoi 3600 poroa. Ahmakanta oli samaan aikaan vain lievässä nousussa.Taisi olla niin, että nimenomaan poroisäntien perinne, jossa yksi hukan suuhun joutunut poro olikin viisi tai useampia poroja, johti tuohon nihkeyteen korvauksissa aikoinaan, moni otti petovahingoilla ihan kohtuullisen suuriakin tukia elinkeinolleen. Luonnollisesti todistaminen puolin ja toisin on haastavaa. Noissakin on sitten vielä mahdottomampi selvittää minkä poron vei hukka, minkä ahma ja minkä naapuri laittoi lihoiksi ja myyntiin, josta syystä ilman ruhoa voi vain arvailla. Oletetun susikannan koon huomioon ottaen on vaikea uskoa tuon määrän pystyvän moiseen( ilmoitettuun) määrään vahinkoja, koska silloinhan tuolla määrällä susi söisi pelkästään ihmisten talouseläimiä, eikä verottaisi luonnosta juuri mitään, siksi sitä on taipuvainen epäilemään rehellisten metsämiesten ilmoittelevan huomioitaan niin sanotusti ketunhäntä kainalossa.
Ihan samaan pystyy myös koirat, jotta eipä siinä sen kummempia. Kysymyksenihän oli, onko olemassa dataa, siitä kuinka yleisiä susivahingot on lammasfarmareiden keskuudessa ja minkäkokoisia rahallisia vaikutuksia näillä vahingoilla kokonaisuudessaan on? En tällaiseen tietoon ole törmännyt, siitä kiinnostus, kun nousi asiana tuossa esiin.
