Lietolaisilla pelloilla Varsinais-Suomessa on käynnissä tieteestä, maanviljelystä, ympäristötuista, politiikasta ja Itämeren tilasta rakennettu yhteiskunnallinen koe. Kynnetyllä pellolla marraskuussa sitä voi olla vaikea tunnistaa hallituksen kärkihankkeeksi.
Rahoituksen saaminen SAVE-hankkeelle on Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikaisen mukaan parasta, mitä Saaristomerta ja koko Itämerta kuormittavien maatalouden päästöjen hillitsemiseksi voidaan tehdä.
– Meillä on Suomessa rantojen ja peltojen välissä suojakaistat ja lisäksi lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä rajoitetaan. Siitä huolimatta erityisesti maatalouden typpipäästöt ovat kasvaneet, Ollikainen luettelee vakavana työhuoneellaan Helsingin Viikissä.
Markku Ollikaiselle kärkihanke merkitsee yhteistyötä poliitikkojen, tutkijoiden, viljelijöiden ja esimerkiksi kuljetusyrittäjien kanssa sekä sitä, että tutkimuksen tulokset on tarkoitus jalostaa huolella yhteiskunnalliseksi ratkaisuksi.
Tällä Ollikainen tarkoittaa peltojen kipsikäsittelyn liittämistä osaksi maatalouden ympäristökorvausjärjestelmää. Etelä-Suomen rannikkoalueen viljelijälle siis maksettaisiin siitä, että hän levittäisi syystöiden yhteydessä kipsiä pelloille. Käsittely pitäisi arvioiden mukaan toistaa viiden vuoden välein.
– Uskomme, että kipsillä voitaisiin vähentää edullisesti Saaristomerta eniten kuormittavaa fosforia kolmanneksella. Raha voitaisiin siirtää tehottomimmista keinoista, joten maatalouden 200 miljoonan vuosittaista tukisummaa ei tarvitsisi edes kasvattaa.