Joo ei ollut tarkoitus kenenkään mieltä pahoittaa. Pyydän vilpittömästi anteeksi nimimerkki Eisbäreniltä ja sotaveteraaneilta eivätkä nämä Nottingham-pelin yhteydessä tapaamani herrasmiehet nyt suinkaan edes satavuotiaita olleet. Molemmin puolin 80. ikävuotta, tunnen molemmat miehet.
En ole ihan varma luuliko nimimerkki Eisbären mielenpahoittamisen lisäksi minun kuuluvan Raumam Boikiin? No en kuulu enkä tule kuulumaankaan, eikä tässä nyt muutenkaan enää mitään poikasia itsekään olla. Voi kättä voi jalkaa, ja parin kolmen vuoden päästä alkavaa viidenkympin villitystä tässä jo kovasti vartoilen. Pitäisköhän tanssikurssille ilmoittautua?
Minulla on semmoinen paha tapa että muuten läpittekuivia juttujani koetan jollain tapaa värittää ja höystää ja tämä "100-vuotias käyrä" (älkää nyt enää tästä lisää suuttuko) oli tarkoitettu tällaiseksi puolihuolimattomaksi ja leuattomaksi heitoksi ikäänkuin jutun väritykseksi. Pieleen meni näköjään, mutta eipä ollut ensimmäinen kerta eikä ihan varmasti viimeinen.
Minua vaan niin suunnattomasti huvittaa kuunnella tällaisten yleensä varttuneempien henkilöiden kommentteja Raumam Bojista. Kun tiistainakin hallissa oli aika hiljaista, niin sen minkä Lukon haukkumiseltaan ehtivät nämä vanhat suvereenit (anteeksi) haukkuivat myös Raumam Boikia. "No misä ne Raumam Boja ny on go nimbali hiljast o gon ny tarttis gannusta!"
Menen hallille aina hyvissä ajoin ja siinä Ylätorilla norkoillessani tapaan tuttuja ja kuuntelen usein ihan tuntemattomienkin heppujen juttuja. Lähes sataprosenttisesti ne ovat varttuneempia miehiä, jotka puhelevat Raumam Bojista: "Jaa mitäst Raumam Boja o tänäb keksin?" Ei ole mielestäni oikein sekään että faniporukan tekemisiä odotetaan ja seurataan kuin jotain sirkusnumeroa, joskus jopa suuremmalla mielenkiinnolla kuin itse Lukon.