Luetko sarjakuvia?

[Antti.R]

Luenhan minä..

Dilbert, Lassi ja Leevi, Far Side... Sitten löytyy tietenkin pakolliset Asterixit ja Lucky Luket, jotka tulee tosiaankin kahlattua läpi säännöllisin väliajoin. Korkeajännitys on myös ehdotonta kamaa.

Lehdistäkin tulee luettua Karviset, Masit, Baby Bluesit ja muut.

Aku Ankka ei sen sijaan enää jaksa kiinnostaa. Nuorempana oli aina akkari kädessä, mutta jotenkin se vaan jäi. Taskukirjoissakin homma meni aivan pelleilyksi tuossa 90-luvulla.

 

[Taito-Ojanen]

No toki. Nykypäivän mittapuiden mukaan ja ikäisekseni varmaan paljonkin. Joukkoon kuuluu mm. Mega-Marvel, X-Men, Batman, Wolverine, Oikeuden Puolustajat, Sandman, Sin City, Conan, jne.
Hämistäkin lueskelen vielä, mutta lähinnä niitä tulee hankittua nostalgisissa tunnelmissa ja keräilymielessä.

Asterixit, Lucky Luket, Tintit, Luutnantti Blueberryt ja muut on tullut aikoinaan koluttua. Hyvää kamaa nekin. Manga ei ole oikeastaan koskaan innostanut.

Tämän kaiken lisäksi sitten vielä sekalaista indiekamaakin, mutta sen seuraaminen ei ole niin tiivistä. Viimeksi olen tutustunut Jalavan julkaisemiin Bonelli Comicsin sarjakuviin.

 

[pernaveikko]

Viivi & Wagner. Aamun Hesarista luen ensimmäisenä ko. stripin ja sen jälkeen siirryn urheilusivuille. Myös albumit on hankittuna, ei tosin vielä juuri julkaistua uusinta.

Korkkarit ovat myös aivan huikeita, kävin vähän aikaa sitten taas hakemassa kasan divarista.

Aku Ankka on nykyään todella surkea. Onhan se selvä, että nykyajan lapset ei ehkä innostu noista vanhoista tarinoista ja hahmoista, mutta itse en kyllä jaksa lukea semmoisia tarinoita missä ankanpojat soittelee toisilleen kännyköillä ja Roope katsoo pörssikursseja internetistä. Pari vuotta sitten lopetin tilaamisen, enkä ole harkinnut aloittaa uudestaan, mutta pitää nyt katsoa. Vanhoja Ankkoja luen kyllä säännöllisesti.

Mainitaan vielä nuori intiaanipäällikkö Hopeanuoli. Olen kuullut huhuja jostain piirretystä koirasta(?) mikä olisi samanniminen. Huh huh, on vain yksi Hopeanuoli, Kiowien päällikkö.

Divarista tarttuu mukaan myös Bustereita... Aivan huikeita urheilutarinoita. Lucky Luke ja Asterix, tietenkin.

EDIT:typo

 

[pancor]

Lapsena minulle tuli Marvelin sarjakuvia. Hämähäkkimies ja Ryhmä-X tulivat tutuiksi. Nykään ei oikeastaan tule luettua, kuin sanomalehden takasivulla olevat sarjikset.

 

[Jack Daniel's]

Aku Ankan taskukirjoja joskus. Juuri tällä hetkellä on eräänlainen "innostus" menossa "akkarien" suhteen.
Muuten aika minimaalisesti.

 

[adamantium_nail]

Naisen kanssa ja V&W ovat sellaisia ihan hauskoja "parisuhdesarjakuvia". AkuAnkkoja ei kyllä jaksa, ainoastaan Don Rosan jutut viitsii lukea. Usein ne ovat kyllä hyviä.

Minä heräsin "oikeisiin" sarjakuviin vasta kaksikymppisenä.. Nyt luen X-meniä & Wolverinea. Näillä näkymin teen syksyllä proseni Wolverinesta & sarjakuvatutkimuksesta, mitenkäs se meni..

"isänmurhan kostaminen -
länsimaisten kulttuurien ikiaikaiset tarut
vs.
1900-luvun lopun mutanttisankarisarjakuvat"
[esimerkkien kautta?]

tjsp..

 

[Tormentori]

Kotimaisista Petri Hiltunen valloittaa ja voittaa taistelun. Oli kunnia olla tämä miehen opissa monta vuotta keravan sarjakuvapajalla. Ulkomaalaisista tulee luettua Verotik lafkan tekeleitä.

 

[Master Chief]

80-luvulla tuli Marvelin sarjakuvia luettua vähän laajemmalti mutta sittemmin olen tyynyt vain X-Meniin. Niitä onkin sitten tullut hankittua jo yli 10 vuotta serkun kautta hesalaisista sarjisliikkeistä, ja nimenomaan jenkkiversioita. Tosin kiinnostus on taas hiukan hiipumassa kun eräs neropatti kirjoittaja päätti tappaa yhden suosikkihahmoistani, taas. Tosin seuraavan leffan ilmestyessä saattaa taas nousta tuhk...siis henkiin.

Jostain kaappien pohjalta löytyy myös Asterix- ja Lucky Luke-albumeja, ja Akau Ankan taskukirjat löytyy kaikki ilmestyneet (numeroidut). Niitä on kyllä osteltu lähinnä keräilymielessä ja tarinoiden tason laskettua en ole aina viitsinyt edes lukea kaikkia numeroita vaan pistänyt suoraan hyllyyn. Tarkoitus olisi jossain vaiheessa myydä koko kokoelma, mutta parista vanhasta numerosta täytyis löytää ensiksi uudempi (lue=ehjä) painos.

 

[lintu]

Aku Ankkaa luen, pokkareina ja lehtenä. Pahkasikaa tulee luettua kovasti, mutta sitä nyt ei sarjakuvaksi voi laskea. Hesarista tsiigaan ylensää kaikki sarjakuvat.

 

[Lone Wanderer]

Aku Ankkaa luen enimmäkseen, sanomalehdestä, sekä vanhoja taskukirjoja & lehtiä (minulle tuli Aku Ankka noin 10 vuotta elämästäni) joita kaapista löytyy.
Myös vanhoja Karvisia, Maseja ja Lucky Lukeja löytyy, ja kyllähän noitakin aina tulee uudestaan ja uudestaan luettua.

 

[Tj]

Tähän ketjuun ei ole näköjään tullutkaan vastattua, ja lukemisto on kuitenkin päivittynyt hieman, joten katsotaanpas. Ylivoimainen ykkönen on edelleen Neil Gaimanin Sandman, josta löytyy aina jotain uutta vaikka albumit on tavattu läpi moneen kertaan. Sandmanin faneille suosittelisin myös Hy Benderin Sandman Companion - kirjaa, jossa Bender haastattelee Gaimania ja herrat käyvät läpi koko sarjan, valottavat taustoja ja Gaimankin kertoo monta yksityiskohtaa, jota ei kirjoja lukemalla saa selville. Sandman-spin-offeista voisi suositella kahta Death - eeposta Time of your life ja High cost of living.

Muutenkin suosikit löytyvät tuolta "aikuisemman" sarjakuvan puolelta. Garth Ennisin Preacher on aivan loistava, Tarantinomainen väkivalta ja napakka dialogi ovat aina hyvä yhdistelmä. Plus melko kipeä kaarti henkilöhahmoja.

Muita suosikkeja: Hellblazer, Watchmen (onko joku joka EI pidä Watchmenistä?), Swamp Thing, From Hell, Lucifer, V for Vendetta, League of Extraordinary Gentlemen (unohtakaa paska leffaversio, Alan Mooren alkuperäisteos on RRRAUTAA), Jeff Smithin Bone, Kramppeja & Nyrjähdyksiä, Ankardo, Dilbert, Lassi ja Leevi, plus sitten Grant Morrisonin käsikirjoittamat New X-Menit, mielellään Frank Quitelyn kuvituksella. Hellboy'hun tuli tutustuttua uutuusleffan näkemisen jälkeen ja kyllähän sekin miellytti heti. Mitähän unohtui? No lisätään myöhemmin sitten.

Aikaisemmin mainittu Books of Magic menetti paljon tehoaan sen alun jälkeen - siis sen 4-osaisen minisarjan, jonka Neil Gaiman käsikirjoitti. Kyseinen kirja on aivan loistava alku BoM-sarjalle, mutta itse varsinaisen sarjan puolella taso ei ole mielestäni aivan yhtä korkea. Aloitusteos, joka siis toimii itsenäisenä opuksena, on kuitenkin tutustumisen arvoinen.

Viime aikoina suurin suosikki on ollut Bill Willinghamin Fables, joka kertoo periaatteessa tarinaa siitä, kuinka eri satujen hahmot elelevät nykypäivän New Yorkissa paossa mystiseltä valloittajalta, joka on kaapannut kaikkien kotitodellisuudet haltuunsa. Sinä, joka tykkäät enemmän Disneyn versioista Grimmin ja Perreault'n saduista, älä tutustu Fablesiin. Muille hyvän fantasian ja kerronnan ystäville suosittelen lämpimästi.

Aku Ankan suhteen olen pernan linjoilla, nykyajan hömpötysten tulo sarjiksiin pilasi tason täysin. Ai niitä aikoja kun 80-luvun akkareissa ajeltiin vielä hevoskärryillä ja tarinoissakin oli imua. Taskukirjoissa paras taso oli jossain välillä 10-90, sadan jälkeen mentiin sielläkin tasaista alamäkeä.

 

[Taito-Ojanen]

Alan Mooren ystäville voisin suositella varauksetta miehen loihtimaa Top 10 –sarjakuvaa, joka on tarinansa lisäksi kuvitukseltaan aivan huippukamaa. Pitän Mooren tyylistää täyttä sarjakuvaruudut pienillä kulttuuriviittauksilla, joita pystyy vielä monenkin lukukerran jälkeen bongailemaan moneen kertaan nähdyistä ruuduista. Tätä tyyliähän Moore käyttää myös League of Extraordinary Gentlemanissa.

Mooren uusimmista tuotoksista Promethea jää selvästi jälkeen hänen parhaimmistostaan. Idea on varsin mielenkiintoinen, ja sarjakuvaa voisi luonnehtia lähestymistavaltaan hyvinkin feministiseksi, mutta tarinat eivät säväytä. Eivät ainakaan kahdessa ensimmäisessä Promthea-albumissa.

Warren Ellisin ja John Cassadayn Planetary vaikuttaa todella lupaavalta. Kaksi ensimmäistä albumia esittelevät vasta hahmot ja ne lähtökohdat, joista pääjuonta aletaan kehittää, ja silti sarjakuva tempaa mukaansa alusta asti. Vaihtoehtomaailmoista ja ajassa seikkailusta otetaan kaikki irti.

 

[Tj]

Planetarysta on kuulunut kyllä paljon hyvää ja se onkin omalla hankintalistallani. Myös Grant Morrisonin The Invisiblesiä on kehuttu, sitäkin pitäisi jossain vaiheessa hommata luettavaksi. Ja suomeenkin pitäisi tämän kuun aikana tulla Bonen One volume editionia, jossa on kaikki 9 osaa samoissa kansissa .... 1300 sivua. Ja ja ja ja .... Alan Moorekin kuulemma väsää LoEG:lle kolmatta osaa.

[edit]

Ja unohtuihan sieltä kuitenkin jotain. Nimittäin Tex Willer, tuo legendaarinen lännenmies! Hyllystä löytyy paria numeroa vaille kaikki vuosina 73-93 julkaistut numerot. Tuon jälkeen en ole enää jaksanut keräillä, kun taso tippuu rutkasti. Piirtäjäsuosikeiksi voisin nimetä vaikkapa Letterin ja Civitellin.

 

[Siivu]

En voi itseäni minkäänlaiseksi sarjakuvafriikiksi luokitella, mutta pari ehdotonta suosikkia minulla on:

1. Gary Larson - The far side

Fantastisen oivaltavia strippejä, joita voin plärätä läpi uudelleen ja uudelleen lainkaan kyllästymättä.

2. Bill Watters - Lassi ja Leevi

En taida olla yksin? Yksinkertaisesti piristävää ja viihdyttävää luettavaa.

Näiden lisäksi tietysti V&W:t ja B.Virtaset tulee luettua eri lehdistä. Myös Apu on käytävä selaamassa viikoittain mummolla, kiitos Pulterin.

 

[Ex]

No varmasti luen! Olen joskus itsekin aloittanut aiheesta ketjun, mutta tämä on näköjään jäänyt väliin. Noh, laitetaan tännekin:

Täydelliset sarjat:

- Älli ja Tälli (24 vanhaa, 2 Nopsa ja Näpsä -alb. ja kaikki 5 - vai 6? - uutta, sekä 14 minipokkaria)
- Timo Tiikeri (8 albumia, saman Ibanezin tekeleitä kuin Ä&T)
- Umpah-pah (5 albumia, Cosginny & Uderzo)
- Cocco Bill (10 albumia)
- Baby Blues (5 albumia + 2 sunnuntaialbumia)
- Aku Ankan Juhlasarjat 1-10
- Ankalliskirjasto 1-4
- Rosan kovakantiset (5)
- Frank Miller: Yön Ritarin paluu (3 läpyskää)

Viimeksi mainittuun liittyen ilmoitan halukkuuteni ostaa sen alkuperäisen Yön Ritarin neliosaisen synkistelyn! Broidilla on se, muttei myy, mokoma!

Joitain albumeja + muita irtopaloja:

- Lassi ja Leevi (~10 albumia)
- Asterix (~7 albumia)
- Lucky Luke (~6 albumia)
- Tintti (~6 albumia)
- Conan Barbaari (Lehtiä + albumeja)
- Marveleita (Hämis, Daredevil, X-Men, FF, Wolverine...)
- Batman (joitain numeroita)
- Karvinen (10+ kirjaa)
- Lätsä (~5 kirjaa)
- Masi (~5 kirjaa)
- Harald Hirmuinen (10+ kirjaa)
- Aku Ankan taskukirjoja, neljännesvuosikertoja ja irtonumeroita (paljon)


Siinä jotain. Varmasti unohdinkin osan, mutta who cares. Paljon kuvakerronnallista tarinaa siis hyllyistä löytyy. Lisää ostellaan aina silloin tällöin kun inspiraatio iskee.

 

[Timbit]

Uusin Viivi ja Wagner -albumi tuli hankittua eilen, ja pikaisen silmäilyn perusteella se on vähintään yhtä hyvä kuin aikaisemmat. Ilahduttaa huomata, että kyseinen sarjis ei ole vielä lähelläkään elinkaarensa loppupäätä. Wagner kuninkaaksi!

 

[cosmic_rodeo]

Lukisin enemmänkin sarjakuvia, mutta kun ne eivät oikein millään tahdo päätyä käsiini. Kirjastosta en ole koskaan osannut lainata sarjakuvia. Itse asiassa en edes taida tietää, missä päin rakennusta sarjikset Turun kaupunginkirjastossa sijaitsevat.

Yksi suurista suosikeistani on ehdottomasti Jukka(?) Tilsa. Miehen piirrosjälki on melko amatöörimäistä, mutta levoton huumori toimii aina.

Esimerkki Tilsan tuotannosta:

(kolmikuvaisessa stripissä on kaksi mahdollisimman yksinkertaisesti piirrettyä mieshahmoa, toinen tiskin takana ja toinen tiskin edessä)

Mies1: "Tahtoisin ostaa viulun."

Mies2: "Viulu maksaa 1000000000000000000000000000 markkaa."

Mies1: "1000000000000000000000000000 markkaa on pieni raha."

Ja siinäpä se olikin. Käsittämätöntä.

 

[Mahtiankka]

Sarjakuvia tulee tottakai luettua aika paljonkin, pääasiassa Aku Ankkaa ja Roope-Sedän taskulehtiä. Sanomalehdistä luen yleensä ainakin Masin ja Karvisen. Vanhemmat Aku Ankan taskukirjat ovat aivan ykkösiä. Lähinnä kirjastosta lainaan noita kerran viikkossa tulevia Aku Ankkoja.

 

[jesse72]

Viivi ja Wagner ehdoton suosikki, eiköhän meissä kaikissa miehissä asu pieni Wagner..?

Aku Ankan taskukirjat tuli hankittua aina tuohon 250 asti, sitten mielenkiinto laski. Taso laskenut huimasti, alkupään taskukirjojen Mikki Hiiri seikkailut jännitti pienenä poikana oikeasti. Nyky taskareita en viitsi edes selata.

Myös lähes kaikki Busterit löytyy varastosta, ai silloin pikkukollina kun odotti päivää kun Buster kolahti luukusta.

Lucky Luket ja Tintit myös semmoisia joiden pariin tulee palattua yhä uudelleen.

 

[TKO]

Savon Sanomista luen Viiviä & Wagneria, Kalle Kehveliä, B. Virtasta sekä Jereä ja Hesarista Viiviä ja Wagneria ja Masia.

Kymmenkunta Asterixiä löytyy kirjahyllystä. Aikaisemmin oli tapana lainata kirjastosta Asterixeja ja lukea ne kaikki kerran vuodessa. Nyt en ole enää muutamana viime vuotena niin tehnyt, mutta ehkäpä taas pitäisi. Aivan loistavia sarjakuvia ovat nimittäin. Lukion historian opettaja jopa käytti Asterixia jatkuvasti oppimateriaalina!

Myös Lucky Lukeja tuli joskus pikku poikana luettuna, mutta niihin ei ole jäänyt samanlaista nostalgiasuhdetta kuin Asterixeihin.

Aku Ankkaa luin niin kauan, kunnes sen tilaus meille lopetettiin vasten minun tahtoani. Tästä on aikaa reilut viisi vuotta enkä sen jälkeen ole ainuttakaan uutta Aku Ankka-lehteä lukenut. Aika monelta olen saanut kuulla, että nykyiset tarinat eivät ole oikein mistään kotoisin, joten ehkäpä en niin paljoa ole menettänyt.

 

[Paitselo]

Käykää hyvät ihmiset divareissa! Ne ovat pullollaan varsinaisia aarteita.
Tuntuu kamalalta, että tällä hetkellä monen nuoren käsitys sarjakuvasta perustuu jonkin sanomalehden julkaisemiin kolmen kuvan satseihin. Onhan niidenkin seassa "helmiä" (kuten Hesarin sunnuntain pelastaja Hannes), mutta parhaan luku/katselunautinnon saa mielestäni sarjiksesta, joka etenee kunnon juonen kanssa sivukaupalla.

Nykyiset Aku Ankat ovat täyttää paskaa. Ankkalinnan jengi on täysin pilattu yrittämällä mukahauskasti väkisin viedä tuo miljöö tietokoneaikaan. Ei toimi, ei sitten ollenkaan.

Divareiden helmiä:

- Tarzan
- Korak
- Korkeajännitys
- Siivet
- Judge Dredd
- vanhat Aku Ankat ja Nakke Nakuttajat
- Shokki
- Ihmeneloset
- Teräsmies
- Teräspoika
- Matkalla avaruuteen
- Vampirella
- Pecos Bill
- Tex Willer
- Batman
- Spiderman
- MAD (ei varisnaisesti pelkkä sarjis)
- kaikki Enki Bilalin tuotokset
- Ahmed Ahne
- Lucky Luke
- Asterix
- Avaruusagentti Valerianin seikkailut

 

[Sininen Lanka]

Onhan noita sarjakuvia tullut luettua. Lapsuudessa enemmän, aikuisiässä vähemmän. Laitetaanpa listaa.

Lassi ja Leevi
Ihan käsittämättömän hyvä sarjakuva. Toisin kuin esim. Aidan Takana tai Dilbert, tätä sarjakuvaa luetaan vielä kymmenien vuosien kuluttua. Kuriositeettinä voisi kertoa, että sarjan piirtäjä Watterson on periaatteen mies. Hän ei antanut lisensioida Lassia ja Leeviä, joten käytännössä kaikki ko sarjakuvan oheistuotteet ovat piraattikamaa. Lukekaa 10-vuotisjuhlakirja, siínä Watterson kertoo paljon muutakin mieleenkiintoista. Tietääkö muuten kukaan, mitä Watterson nykyään tekee? Hän poistui kokonaan julkisuudesta sarjan loputtua, asustelee kai jossain pienellä paikkakunnalla maalaten tauluja. Muuta en tiedä.


Kaukana Poissa
Myös Larsson lopetti piirtämisen suosionsa huipulla. Todella oivaltavia sarjakuvia, usein pitää miettiä hetken aikaa ennenkuin ymmärtää. Harmi että Suomessa on julkaistu vain muutama albumi (olisiko 5), vaikka tuotanto on paljon laajempi.


Jugde Dredd
Ostin JD albumit 1-25 varmaan vuoden aikana. Eihän niitä jatkosarjakuvia voinut kesken jättää. Hieno tulevaisuuden visio, parhaana JD piirtäjänä pidän Brian Bollandia. Se ilmestyi myös lehtenä joskus. Painojälki jäi huonoudessaan mieleen. Se elokuva oli myös onneton.


Nemesis The Warlock
Hauska 2000 Ad sarjakuva myös. Tummempi kuin JD, mutta tyylisuunnaltaan samanlainen. Mieleen on jäänyt tunnuslause "Ole ihmisiksi".


Muita hyviä sarjakuvia joita on tullut aikoinaan keräiltyä
Dilbert
Aku Ankka (vain Barks, kirjoitan myöhemmin lisää tästä miehestä)
Kamut
Aidan Takana
Druuna (Vähän pornahtava, mutta "taiteella" tehtynä)
Tenavat
Erilaiset Marvelit (X-men, hämähäkkimies, sarjakuvalehti jne.)


Muistaako kukaan sellaista sarjakuvaa kuin Robottimies? Se ilmestyi joskus Karvinen & kumppanit lehdessä. Siinä avaruudesta tullut robotti asusteli jonkun perheen luona. Kovasti kasarivaikutteinen sarjakuva.

Niin ja se Myrkyn Kokonainen ja Puolikas. Kertoi niistä alkoholistikaveruksista. Hauska.

 

[Tj]

Viestin lähetti Sininen Lanka
Nemesis The Warlock
Hauska 2000 Ad sarjakuva myös. Tummempi kuin JD, mutta tyylisuunnaltaan samanlainen. Mieleen on jäänyt tunnuslause "Ole ihmisiksi".

Tästä tuli mieleen, että aikanaan harmitti kovasti, kun Suomessa julkaistuissa Nemesis-albumeissa tarina ikään kuin loppui täysin kesken viidennessä osassa. Tietääkö joku, loppuiko se oikeasti siihen, kun Nemesis lähti etsimään poikaansa aikaviemäreistä vai eikö suomessa vain jatkettu albumien julkaisemista? Ja mistähän saisi lukea tarinan jatkon, jos jatkoa on olemassa?

 

[Metalwarrior]

Tex Willeriä tulee edelleen luettua.

 

[Tumba]

Miten niin edelleen

Viestin lähetti yellow
Tex Willeriä tulee edelleen luettua.

Tex Willeriä luetaan hautaan saakka. Pauketta piisaa niin, ettei panemaan ehdi.