Luetko sarjakuvia?

[Ted Raikas]

Myös ns. uudet Lucky Luket ovat aika heikkoja. Saisivat vastaavat sarjat päättyä kun vanhoista mestareista aika jättää tai he eivät itse enää pysty sarjojaan jatkamaan. Ei Tintti-albumeitakaan ole tullut sen jälkeen kun Hergé kuoli.

Muistaakseni Bob De Moor (joka oli yksi Studio Hergén työntekijöistä) olisi halunnut jatkaa Tintin piirtämistä, mutta Hergén leski kaiketi kielsi sen, koska Hergé oli todennut ennen kuolemaansa, että "Tintti olen minä", tai jotain siihen tapaan. Näin ollen Tintti on saanut olla rauhassa, onneksi. Tiedä sitten raukeeako tekijän oikeudet joku päivä ja periaatteessa joku voisi niitä alkaa piirtämään kaupallisessa tarkoituksessa. Luultavasti siihen menee sen verran pitkän aikaa, että siinä kohtaa ei ole järin mielekästä edes ryhtyä hommaan

***

Tuota uutta Asterixia en ole vielä lukenut. Mietin tovin, että haluanko edes, koska olen tietyllä tapaa aika puristi näissä jutuissa. Jotkut jutut on luojiensa sielunkuvaa ja kaikki muu tuntuu jotenkin feikiltä. Noh, saattaa olla silti, että tulee tuo lukaistua. Sen verran kova Asterix-fanikin kun olen. Jos jotain hyvää tuosta kaivaa, niin en usko, että voi olla sinänsä tarinallisesti huonompaa kuin Uderzon viimeisimmät viritykset, jotka oli suorastaan kammottavia irvikuvia siitä, mitä Asterix on parhaimmillaan ollut. Se ero on aivan puistattavan suuri, että ei sanat riitä. Sentäs Uderzo vielä kun henki pihisee on antanut siunauksensa, joten siinä mielessä varsin ok. Muutaman nähdyn kuvan perusteella piirrosjälki on kyllä varsin autenttista, eli tyyli on opiskeltu kyllä huolellisesti.

Saa nähdä milloin uskallan tuohon albumiin tarttua.

 

[Everton]

Minä taas yllätyin ihan positiivisesti, kun nappasin kerran lainastosta mukaan uusien tekijöiden Lucky Lukeja sisältävän juhlakirjan.


Eikä aina muutenkaan mennä automaattisesti huonompaan suuntaan, vaikka alkuperäiset tekijät onkin kuopattu. Piko ja Fantasio -sarjan uudet seikkailut ovat olleet varsin hyviä - ja oikeastaan jopa ehtaa tavaraa "draamallisempia", eli aikuiseen makuun parempia.

Kyseinen albumisarja (joka ei ole saavuttanut milloinkaan Suomessa sitä suosiota, mitä esim. Tintit, Luket ja Asterixit), oli kyllä aikoinaan hyvinkin vaihtelevaa tasoltaan. Tekijöitä on ehtinyt olla paljon ja taisipa siihen liittyä jotain pienoista kahnaustakin, miksi yhtä kaikkien aikojen parasta hahmoa, eli Marsupilamia, ei saanut enää noissa seikkailuissa käyttää.

Lubroz nöökäle!

 

[Realcowboy]

Dystopioiden ystävälle olisi hyvin kiinnostava sarjakuva, Marine Le Penin kuvitteellisesta presidenttiydestä kertova "Presidentti". Harmi kun ei osaa ranskaa, toivottavasti tämä käännetään.
Kenestä suomalaisesta saisi vastaavan sarjakuvan? Jonkinlainen vallankaappaus pitäisi presidentin kyllä ensiksi tehdä, ennen kuin pääsisi toteuttamaan visioitaan.

Savon Sanomat kertoi jo viime elokuussa,
että Tarmo Koivisto ei tee enää uusia Mämmilä-albumeita. Harmi sinänsä, mutta ymmärrän, jos motivaatiota ei ole. Mämmilän asukkaiden vaiheita on ollut kiinnostava seurata.

 

[Moto]

Tuli eilen vihdoin luettua jokunen viikko sitten hankkimani uusi Asterix-albumi Vercingetoroxin tytär. Aiemmin ketjussa mainitsemani Asterix ja Piktit oli kohtalaisen kelvollinen debyytti uudelta tekijäkaksikolta Ferri/Conrad, mutta on mennyt ihan ohi että näiden välissä on ilmestynyt kaksi albumia.

En tiedä pitäisikö vielä lukea uudelleen, kun eilen taisteli jo sen verran väsymystä vastaan sitä sängyssä lukiessa, mutta tuntui siltä ettei Vercingetoroxin tyttären juonessa ollut oikein mitään punaista lankaa tai tapahtunut mitään mielenkiintoista. Tämä on perinteisellä vuorotahdilla vain kylän lähistöllä tapahtuva tarina ja niissä oli Uderzollakin suurimmat ongelmat. Vain Syvä kuilu kestää päivänvalon. Tarvitsee Goscinnyn tasoisen tarinanikkarin, että saa kiinnostavan albumin kotinurkilla pyörimisestä. Ehkä pitää kuitenkin koittaa haalia jostain nuo kaksi missaamaani, mutta tämä ei menen jatkoon.

 

[Everton]

Ylen sivuilla hyvä artikkeli Myrkky-lehdestä:

”Myrkky avasi alkukantaisimmat saastan portit” – 1990-luvun likaisin nuortenlehti sisälsi aitoa virtsaa ja rasvaisia seksikohtauksia

Myrkky-lehti on sekä lapsellinen että lapsille sopimaton.

yle.fi

Itse olin penskana Mad-lehden (jota en nyt ehkä välttämättä kuitenkaan kutsuisi "laatujulkaisuksi", kuten artikkelin kirjoittaja) tilaaja, mutta kyllähän Myrkkyäkin tuli luettua.

Myrkystä jäänyt mielikuva, että se oli silloin joskus 12-13-vuotiaana hyvinkin roisia luettavaa ja sitä varmaan tuli ajatelua niin, että "nyt luetaan vähän niin kuin salaa lehteä, joka on oikeasti tarkoitettu isoveljien ikäisille". Mutta sitten kun ikää oli itsellä 15, niin eipä Myrkyn alapäähuumori kyllä jaksanut enää kiinnostaa tippaakaan.

Tämän Ylen jutun mukaan voi päätellä, että tuo on ehkä ollut lehden tarkoituskin. On esitetty, että lehteä tehtäisiin nuorille, mutta lukijakunta on todellisuudessa koostunut lähinnä lapsista.

 

[CuJo#31]

Ylen sivuilla hyvä artikkeli Myrkky-lehdestä:

”Myrkky avasi alkukantaisimmat saastan portit” – 1990-luvun likaisin nuortenlehti sisälsi aitoa virtsaa ja rasvaisia seksikohtauksia

Myrkky-lehti on sekä lapsellinen että lapsille sopimaton.

yle.fi

Itse olin penskana Mad-lehden (jota en nyt ehkä välttämättä kuitenkaan kutsuisi "laatujulkaisuksi", kuten artikkelin kirjoittaja) tilaaja, mutta kyllähän Myrkkyäkin tuli luettua.

Myrkystä jäänyt mielikuva, että se oli silloin joskus 12-13-vuotiaana hyvinkin roisia luettavaa ja sitä varmaan tuli ajatelua niin, että "nyt luetaan vähän niin kuin salaa lehteä, joka on oikeasti tarkoitettu isoveljien ikäisille". Mutta sitten kun ikää oli itsellä 15, niin eipä Myrkyn alapäähuumori kyllä jaksanut enää kiinnostaa tippaakaan.

Tämän Ylen jutun mukaan voi päätellä, että tuo on ehkä ollut lehden tarkoituskin. On esitetty, että lehteä tehtäisiin nuorille, mutta lukijakunta on todellisuudessa koostunut lähinnä lapsista.

Kiitos tästä. Omaan lapsuuteen ja nuoruuteen Myrkky vaikutti sarjakuvalehdistä kaikkein eniten. Conan (barbaari) ja Marvelin eri lehdet toki myös (ja lyhyen aikaa julkaistu Kalma), mutta Myrkyn tasolle ei mikään yltänyt.

Olin 9-vuotias, kun ensi kertaa tutustuin Myrkkyyn. Ja se oli samantien menoa. Piirtelin lapsuudessani/nuoruudessani itsekin innokkaasti ja käytännössä ainoastaan NHL-maalivahteja sekä Myrkky-hahmoja. Kaikki aikoinaan hankitut lehdykät ovat edelleen tallessa ja niitä vaalin aarteinani.

Yläasteaikoinani sain jopa poistua kuvaamataidon tunnilta käytävälle liian roisin kuvan nähneen opettajan toimesta. Myrkystä tuttu Palle Runqvist taisi löytyä kyseisestä piirroksestani.

RIP Myrkky (1989-2009).

@Johnny B. Goode, oletko sinä Myrkkyjen ystävä, vai mentiinkö nuorena vain Korkkarilinjalla? Rasvaisten juttujen perusteella Myrkky voisi sopia kuvaan.

 

[Johnny B. Goode]

oletko sinä Myrkkyjen ystävä, vai mentiinkö nuorena vain Korkkarilinjalla? Rasvaisten juttujen perusteella Myrkky voisi sopia kuvaan.

Ach! Und wie! Jawohl!

Molemmat aivan timankia. Kokonainen ja Puolikas ovat olleet hienoja roolimalleja, kuten myös mm. Pera Pervo.

 

[CuJo#31]

Ach! Und wie! Jawohl!

Molemmat aivan timankia. Kokonainen ja Puolikas ovat olleet hienoja roolimalleja, kuten myös mm. Pera Pervo.

Heh, näin arvelinkin.

Meinasinkin jo tuohon edelliseen viestiini lisätä luonnehdinnan sinusta:
Pera Pervo meets Wunder-Vepa

Ajatko muuten tuunatulla Ladalla? Alkuperäisessä Pytonissa Wunder-Vepa ajaa Skodalla. Suomessa Lada taisi olla vielä askeleen Skodaa alempana arvostusasteikossa. Nykyäänhän Skoda on laatumerkki. Lada edelleenkään ei.

 

[Johnny B. Goode]

Ajatko muuten tuunatulla Ladalla?

En itseasiassa. Ajan tällähetkellä ranskalaisvalmisteisella hinttiliiterillä. Mutta unelmana olis ostaa joskus semmonen panssarivaunun kokonen kikkelinjatke jota naiset ja lapset pelkää.