Los Angeles Kings 2021–2022

[mmiettinen92]

Ei muuten löydy ihan kovin montaa sellaista seitsemän ottelun rykelmää tältä kaudelta, minkä aikana Kings ois hävinnyt neljästi.

Niitä näyttäisi olevan noin suurinpiirtein viisi. Vajaan 60 ottelun aikana.

Ihan vaan pudotuspelejä mietin...

 

[Pakastin]

Sabres peli oli yksi historian väsyneimmistä kamppailuista. Vähän kävi sääliksi kotiyleisöä, kun paikalla oli paljon lapsia "Kid's dayn" muodossa. Toivottavasti oli muuta viihdykettä. Sabresilla oli mielestäni viis-kuus todella hyvää maalipaikkaa, mutta vedot lähtivät ohi. Tage Thompson oli todella vaarallinen iso kaveri maalin edessä. Saiskohan Vilardista muovattua hänen kaltaisen pedon. Athanasiou nousi ratkaisiaksi tuossa ottelussa ja saatiin ne pakolliset kaksi pojoa.

Bruins pelistä saatiin hyvä kostoreissu. Jatkoajasta menetetty piste ei haitannut, kun kyseessä oli Itäisen joukkue. Athanasiou kunnostautui tuossakin ottelussa ratkaisijaksi. En itse pidä AA:n pelaamisesta kokoonpanossa yhtään, mutta pelkästään noiden neljän pisteen ratkaisijana hän saa osan synneistä anteeksi. Ei tuo pelaaminen nelosessa Lemieux paikalla vakuuta, mutta ainakin hän otti viiden pelin poppareista jotain opikseen.

Arvidssonin loukki huolestuttaa, koska se rikkoo tuon työteliään kakkosketjun. Iafallo istuu Byfieldin rinnalle paremmin kuin moni muu yrittäjä, mutta jotenki tuo kolmonen on edelleen isoin ongelma. Se ei jää Byfieldin yrityksestä kiinni, vaan siitä ettei tuo vitja tuota mitään konkreettista.

Puheet Edlerin paluusta lähiaikoina ovat kyllä loistavia uutisia, koska tämä lisää omaa uskoa, että tuo nippu on menossa playoffeihin. Ihan aina kenttätapahtumiin nähden Kings ei näytä järin hyvältä nipulta vs. muut kärkijoukkueet, mutta voittoja tuo porukka raapii ja muut kilpailijat häviää. Tuo viime viikkojen kasvatettu kaula on elintärkeä lopun kiriä ajatellen.

Edlerin palaten, en näe välttämättä järkevänä edes hankkia ketään isoa kalaa siirtorajalla, jos ruotsalaisesta saadaan "oma rental". Käytännössä tarvittaisiin joku kiekollinen pakki vasuriin ja ylivoima-aivoja hyökkäykseen, mutta (kuten @heikkik juttujen rivien välistä voi lukea) onko Ontarion hyvän meiningin tuhoaminen sen väärti? Nykyinen rosteri riittää taistelemaan pudotuspelipaikasta ja se on mielestäni ihan tarpeeksi tässä vaiheessa projektia. Pelaaminen on kuitenkin mennyt eteenpäin ja aletaan olla uskottavalla tasolla joukkueena. Oma ykköskiekan picki on tässä tapauksessa vakuutus, jos asiat meneekin pieleen pahasti. Ainakin noiden siirtorajan hankintojen täytyy olla osa pidempää suunnitelmaa eikä mitään rental hakuja, johon uhrtaan useampi varaus tai lupaava kaveri. Kesällä on aikaa miettiä lisää prospektien uhraamista.

Mielenkiintoinen uutinen on tämä Jordan Spencen nosto ylös. Edit. Samalla Mikey Anderson on laitettu IR listalle.

Linkki: https://twitter.com/ryan_sikes10/status/1501616613707112456?t=5Uqa1e7rLz0QiIT4mnHfxQ&s=19

Seuraavana hyökätään Sharksien kimppuun kahdesti. Neljä pistettä tänne kiitos!

GKG!

 

[Hokipedia]

Ei muuten löydy ihan kovin montaa sellaista seitsemän ottelun rykelmää tältä kaudelta, minkä aikana Kings ois hävinnyt neljästi.

Niitä näyttäisi olevan noin suurinpiirtein viisi. Vajaan 60 ottelun aikana.

Ihan vaan pudotuspelejä mietin...

Siis mikäs helvetin tilasto tämä nyt oli? Kings on pelannut kahdeksan 7 ottelun rykelmää ja neljässä niistä on kärsitty neljä tappiota. Ihan normaali tilasto.

Toki jos et katso putkeen niitä seitsemän rykelmiä, niin saat varmasti muodostettua agendaasi sopivas tilastotietoa, mutta se nyt ei ole mitenkään hedelmällistä. Eikä muutenkaan runkosarjan seitsemän pelien rykelmien tutkiminen, koska sieltä puuttuvat tasainen pelitahti, yhtäläinen rasitus joukkueiden välillä ja seitsemän perättäistä ottelua samaa vastustajaa vastaan. Muuttujat siis täysin eri kuin pudotuspeleissä.

 

[heikkik]

Ihan aina kenttätapahtumiin nähden Kings ei näytä järin hyvältä nipulta vs. muut kärkijoukkueet, mutta voittoja tuo porukka raapii ja muut kilpailijat häviää.

Tämä lause kuvaa hyvin tätä kautta. Bruins-matsissakin kotijoukkue oli minusta parempi, mutta niin vaan Kings nappasi mukaansa kaksi pistettä. Varsinkin tämän vuoden puolella joukkue on ollut - kotiottelu Bostonia vastaan poislukien - tasaisen varma suorittaja.

Tämän hetkinen loukkaantumissuma antaa kyllä aihetta huoleen ja harjoituksissa mentiin tähän tyyliin:

Kaliyev – Kopitar – Kempe
Moore – Danault – Athanasiou
Iafallo – Byfield – Brown
Grundstrom – Andersson – Lizotte – Anderson-Dolan

Moverare – Doughty – Spence
Maatta – Roy
Bjornfot – Durzi

Petersen / Quick

Eli Jordan Spencen lisäksi Lias Andersson nostettiin Ontariosta ylös. Aivan kuten viime kaudellakin Andersson näytti Ontariossa todella hyvältä ja oli varsinkin maalinteossa tehokas. Hän pelasi neljä peliä, joista joka matsissa ainakin yksi maali ja kahdessa ekassa kaksi eli yhteensä kuusi byyriä. Ylivoimassa hän pelasi JAD:in paikalla maalin edessä ja osumista puolet oli yv-maaleja.

Toistaiseksi Anderssonilla on ollut NHL:ssä sama ongelma kuin JAD:illa eli hän ei ole pystynyt siirtämään AHL-tehoja NHL:ään. Ruotsalaisen tehottomuuden syy on minusta hitaahkot jalat, kun taas JAD:illa ei oikein kädet/taidot riitä. Tuo Anderson-Dolanin kokeilu ykkösketjussa oli jo ennakkoon tuhoon tuomittu, koska JAD on alaketjuihin sopiva asennepelaaja, eikä mikään top 6-pelaaja.

Loppukauden otteluohjelma näyttää Losille aika suosiolliselta ja siksi odotan joukkueen selviävän tällä kaudella pudotuspeleihin. Kings kohtaa vielä kolmasti San Josen, Chicagon ja Seattlen ja oletan näiden joukkueiden olevan siirtomarkkinoiden myyjiä (= heikentyvän lähiaikoina). Enkö olisi yhtään yllättynyt että Anaheim (kaksi peliä) ja Winnipeg (yksi peli) kauppaisivat pari-kolme pelimiestä pois ja nostaisivat farmista tilalle nuorta verta.

Mutta kuten @Hokipedia kirjoitti, niin pudotuspelit onkin sitten eri asia. Tuomarilinja yleensä muuttuu playoffseissa sallivampaan suuntaan ja se on Losille huonompi juttu. Kings-puolustus on varsin köykäinen, eikä maalivahtipelikään ole aivan huipputasoa. Vaikka Edler palaisikin ennen pudotuspelejä kokoonpanoon, niin eihän pakistossa juurikaan ole kokoa, kokemusta, kovuutta tai kykyä suojella omaa maalivahtia/maalin edustaa. Kaikki kunnia Durzin "heart n soul"-pelaamiselle, mutta kyllä Bruins-matsi näytti aika tylysti miten hyvin hän pärjää Bostonin kaltaista kokenutta jyrä-joukkuetta vastaan. Ei ollut yksi, kaksi tai kolme kertaa kun hänet lanattiin jäähän Bruins-laitureiden toimesta.

Ihmeen sitkeästi "insiderit" pitävät "Chychrun Losiin" ja "Boeser Losiin" huhuja elossa. Molemmat pelaajat kyllä vastaisivat Kingsin tarpeita - leftin top 4-pakki ja rightin top-6 laitahyökkääjä - mutta en usko Blaken painavan vielä tänä keväänä liipasinta. Kesällä ehkä tehdään joitakin siirtoja, kun ollaan saatu paremmin selville ketkä nuorisolaisista ovat pitämisen arvoisia ja ketkä ovat liikuteltavissa.

 

[heikkik]

Päävalmentaja Todd McLellanin kommentti Losin kärsittyä 3-4 ja-tappion San Joselle:

On if tonight’s result

It’s a good point, considering how sloppily we played. Yawns was just saying, it was a point on a night where we probably didn’t deserve a point, so let’s move on, let’s fix a few things – a lot of things – and get ready to play again in San Jose. It’s that time of the year where you’ve got to flush it quick, you’ve got to get your game back.

Seuraavassa ottelussa peli oli ensimmäisen erän jälkeen 3-0 Sharkseille ja lopputulos 5-0 kotijoukkueelle. Eli ei ihan sujunut "pelin" saaminen aiemmalle suoritustasolle. Mutta vähän vaikeaa se on saada porukka nostettua entiseen, kun vakioryhmästä ovat poissa ykköspakkipari, yksi tai kaksi top 6-hyökkääjää ja joukkueen ainoa "kovis".

Sean Walker ja Alex Edler ovat olleet poissa kokoonpanosta jo pitemmän aikaa. Viime aikoina Brendan Lemieux, Mikey Anderson, Viktor Arvidsson, Andreas Athanasiou, Drew Doughty on lisätty loukkaantuneiden listalle. Ja kaiken kukkuraksi viimeisimmässä ottelussa leikin jättivät kesken Matt Roy ja Dustin Brown... .

Ei kovinkaan lupaavalta näytä kurssin kääntäminen ylöspäin, kun kolmessa seuraavassa ottelussa vastaan luistelee Florida, taas San Jose ja loppuviikosta Carolina. Jotta noista otteluista tulisi pisteitä, niin Losin maalivahtien pitää pelata huippuotteluita ja ainakin osan loukkaantuneista pitää palata hyvässä vireessä kaukaloon. Eniten olen yllättänyt miten paljon Arvidssonin puuttuminen on vaikuttanut hyökkäyksen toimintaan.

edit. Muistin otteluohjelman väärin. Ensi yönä Florida, sitten lepopäivän jälkeen Carolina, lepopäivä ja sitten San Jose ja vielä lepopäivän jälkeen Vegas vieraissa ennen siirtoajan umpeutumista. Jos tuo jakso menee huonoimmalla mahdollisella tavalla (= kuuden ottelun tappioputki), niin Blake ja kumppaneilla on tiukan pohdinnan paikka sunnuntaina/maanantaina.

Viikonlopun otteluiden positiivisia asioita oli pikkupakki Jordan Spencen ennakkoluuloton peli. Tulihan siellä pari kokemattomuudesta johtunutta virhettä, mutta kaiken kaikkiaan ainakin hyvä+, jollei peräti kiitettävä sisääntulo. Toinen meikäläiseltä plusmerkinnän saaneita kavereita olivat Jaret Anderson-Dolan ja Tobias Björnfot. JAD ei enää epäröi pelaamista, vaan antaa vaan mennä. Tehoja ei ole vielä tullut, mutta jos energinen ote jatkuu, niin kyllä sieltä vielä pari räkämaalia tulee.

Björnfotin kiekollinen peli menee koko ajan eteenpäin, mutta hyökkääjät eivät osaa käyttää häntä hyödykseen. Voi olla, että vasta sitten kun noista lopuistakin vanhoista pieruista päästään eroon, niin sitten vasta pakkejakin osataan hyödyntää hyökkäysalueella kunnolla. Esimerkiksi Kopitarin ja Iafallon pelaaminen on ollut viime aikoina aika lailla yöstä. En ole pitänyt Kopin sopimusta minään isompana ongelmana, mutta tällä kaudella tulevan HOF-miehen luistin on alkanut painaa pahanlaisesti. Ennen sloveeni oli joukkueen paras ja luotettavin mies laidoilla ja maalien lähistöllä, mutta nykyisin Kopitar häviää hämmästyttävän usein kaksinkamppailuita joka puolella kenttää.

Rasmus Kupari kutsuttiin NHL-joukkueen mukaan jo ennen toista Sharks-ottelua. Brownin käsivamma näytti sen verran pahalta, että luulis suomalaisen mahtuvan pelaavaan kokoonpanoon Floridaa vastaan. Panthers pelaa sen verran vauhdikasta kiekkoa, että porukkaan tarvitaan hyvin luistelevia kavereita. Jos Royn vamma estää pelaamisen eikä Doughty ehdi toipua, niin seuraavana nostovuorossa lienee LD Wolanin ja RD Strand. Molemmilla on kuitenkin NHL-kokemusta ja jo ikääkin, joten porukkaan ei jouduta lisäämään aivan märkäkorvia.

 

[Pakastin]

Olipahan makee ottelu viime yönä! Vielä kun pystyi itse väijymään suorana. Kings piti hyvää tempoa yllä. Panthers loi todella vaarallisia paikkoja neljällä ketjulla, mutta Quickin 700 ottelun ilta oli kyllä hänen show. Yksi viiden minuutin nukahdus meinasi viedä voiton Kingsiltä.

Kempe - Kopitar - Iafallo
Moore - Danault - Kaliyev
Vilardi - Byfield - Kupari
Grundström - Lizotte - Frk

Määttä - Spence
Björnfot - Durzi
Moverare - Strand

Ennakkoon Kingsillä oli aika heppoinen porukka liikkeellä, mutta taisteluilme oli sitäkin kovempi. Varsinkin pakistolle annan ison hatun noston. Määttä ja Björnfot johivat puolusta erinomaisesti ja Durzi sekä Spence toimivat kiekollisen pelin aivoina. Tuo nuorisoketju kolmonen oli kyllä hienoa katseltavaa, kun kiekko alkoi liikkumaan.

Kuparin maali oli upea yksilösuoritus ja tuuletuksesta päätellen maistui todella makealta. Luostarisen alivoimamaali oli aika mystinen suoraan sanottuna. Kopitar käytännössä voitti aloituksen, mutta sen jälkeen kiekko ajautui Luostariselle, joka vain polki ja polki karkuun Durzilta. Tuota lopun tasoitusts edelsi episodi, jossa Huberdeau sekosi täysin. Joo Strand ehkä hieman kyseenalaisesti kaatoi hänet päätykilvassa, mutta miten se oikeuttaa hyökkäämään surutta Iafallon kimppuun. Huubi teki sen jälkeen vielä pelimiehen liikkeen ja lähti nahistelemaan Kopitarin kanssa, jotta hänet saadaan pois pelistä. Frkn maali oli Durzin maltin ansiota. Todella kypsä ahtaassa tilassa viivan tuntumassa, jopa Barkov meni kaville. Frkn veto oli niin järkyttävän kova, että Knightin varusteet antoivat vain periksi.

Jatkoaika oli hurlumheitä ja ylivoimaakin tarjottiin kotijoukkueelle, mutta Barkov piti huolen, ettei Frklle enää pelata vetoa. Quick pelasti jatkoajalla Kingsin pariin otteeseen. Rankkareilla Quick kunnostautui sankarina ja elintärkeä voitto noiden Sharks nyhjäysten jälkeen kilahti Kingsin tilille. Vegas hävisi jälleen, joten siinäkin mielessä Kingsin täytyy hyödyntää nämä mahdollisuudet.

Ihan hemmetin tyytyväinen täytyy olla tuohon peliin, kun rosterista puuttui iso liuta avainpelaajia. Tuo myös osittain kertoo sen, että on meillä piipussa paljon lupaavia jätkiä, joille pitäisi alkaa avaamaan paikkoja ylhäällä. Papat pois ja nuoriso esiin. Seuraavaksi haasteet jatkuvat, kun Losiin saapui Avs. Doughty on mahdollisesti tuolloin taas kokoonpanossa, joten todennäköisesti Strand laitetaan sivuun. Vaikka DD palaisi kokoonpanoon, nii haluaisin nähdä enemmän Durzia ja Spenceä ylivoimalla. Vaikka sitten Doughtyn kanssa, mutta mielellään ilman. Drewn voimat täytyy keskittää käyttöön oman pään siivoamiseen. Eikä mua haittaisi, vaikka Kopitar jätettäisiin ylivoimalta pois. Sen verran hitaasti tuo oikean laidan pelin välillä pyörii, että olisko parempi välillä huilata.

Tiistaina jatketaan.
GKG!

 

[Pakastin]

Samalla nipulla kohdattiin Avs lukuunottamatta Wolanin <> Björnfot vaihtoa. Toby loukkasi itseään Panthers pelin lopussa.

Heti pelin alussa oli selvää, että Kings on tänään pulassa. Avsin ykköskarvaaja oli aina iholla ja kakkonen piti kiinni Kingsin kriittisen laitakäytön. Avaaminen oli siis tuskaista, kun jouduttiin roiskimaan pituussuunnassa pitkiä syöttöjä. Kopitarin ketju oli asetettu varjostamaan MacKinnon - Rantanen kaksikkoa. Avs pelasi vajaamiehisenä, koska Tyson Jost oli kaupattu samana päivänä muualle ja Nico Sturm ei kerennyt peliin. Josh Manson kuitenkin oli heti niittaamassa entisiä naapureita seinälle.

Eka maali syntyi ylivoimalla. Moverare kompuroi kriittisessä kohdassa ja Rantanen sai kiekon takatolpalle. Mikko laittoi ihanasti lipuvan kiekon kohti Nichuskinia ja Strand sopivasti katsoi samalla sekunnilla muualle eikä kerennyt väliin.

Koko pelin oli selvää, että Kings on selkeä altavastaaja tässä pelissä. Ainoastaan kolmonen eli Foxin tituleerama "Champagne Line" sai pitkiä hyökkäyksiä Avs päätyyn ja se johtui liikkeestä. Tuo ketju on nyt Kingsin voimavara.

Toinen maali tuli jälleen ylivoimalla. Tätä maalia kuitenkin edelsi Kopitarin läpiajo, jossa kiekko ilmeisesti hieman karkasi ja Anze sutaisi kiekon ohi Makarin painostaessa takana. Tämän jälkeen kaikki kapteenin pelivarusteet saivat kyytiä ja juomapullot lensivät pitkin käytävää. Melkoista turhautumista havaittavissa. Tuskaa llsäsi se, että Makarin ovela viivaveto yllätti Quickin. Compher taisi tuon ohjata ja vierailijat olivat kahden maalin karussa ylivoiman turvin.

Yritystä oli kaventaa, mutta tuo Losin ylivoima on tällä hetkellä ihan hirveää. Kakkonen Danault, Frk, Vilardi, Moore ja Spence sentään saa kiekon alueelle ja liikkumaan. Frk on vain liian helposti pois pidettävä uhka. Ykkönen Kopitar, Kempe, Iafallo, Kaliyev ja Durzi on väsyneen näköinen nippu. Kempe antaa ihan hirveitä syöttöjä alueella. Durzilla on valtava työ pitää viiva kiinni, ku siniselle painetaan kauheita pomppuja. Kempe kyllä pystyy tuomaan kiekon ylös, mutta siinä se.

3-0 tuli kolmosen vastahyökkäyksen kompuroinnista. Rantanen otti irtopalan, käytti Burakovskylla ja niittasi itse ohi Quickin. Rantasen rauhallisuutta on kyllä ihailtava seurata. Ei hän ole kentän nopein jaloilla, mutta silti muita edellä peliälyssä valovuoden. Iso koko tuo haasteita vastustajille. Kaliyev voisi ottaa oppia tulevaan Rantasesta.

Kings kavensi 3-1 Wolaninin upealla kudilla, mutta se haastettiin ja Mooren todettiin olevan paitsiossa. Siihen tuo kiri lopulta kuihtui. McLellan antoi junnuille lopussa ansaitun mahiksen yrittää kuparisen rikkomista ilman maalivahtia.

Tää oli ennakkoon peli, jonka Kings pystyi häviämään tai ainakin itse olin laskenut sen tappioksi. Voitto olisi vaatinut ihmeen. Varsinkin nykyisellä rosterilla.

Spence kellotti pelissä yli 25min ja Durzi yli 21min! Ihan oikeat kaverit siellä pelaa, koska muut pakit osaavat vain lähinnä siivota paikkoja. Kopitarin peliaika jäi 17 minuuttiin ja lopun vitosen aikana hän ei käynyt kertaakaan jäällä. Tuo ykkösen pelaaminen on isoin murheenkryyni nyt. Edellisee yhdeksään peliin Anzen saldo on 0+1. Se ei yksinkertaisesti käy päinsä, jos Kings aikoo taistella pudotuspeleistä. Yhteistyö Kempen kanssa on alkanut takkuamaan (en toki ihmettele, koska Kempe eo ole silmissäni top 6 hyökkääjä). Iafallo taas on menettänyt itseluottamuksensa, kun ei löydä mistään ketjusta omaa paikkaa.

Seuraavaksi vastaan asettuu meidän peikko eli Sharks. Toivottavasti tuohon löytyy nyt paremmat eväät. Mahdollisesti tuohon peliin mukaan saadaan Doughty ja Edler, jotka olivat jo harjoituksissa. Tätä peliä seuraa todella tärkeä Vegas kamppailu. VGK on tuskaillut oman pelinsä kansaa, joten Kings ei saa antaa tuossa pelissä ritareille heidän tarvitsemaansa buustia kevään aurinkoa kohden.

Juna kulkee.
GKG!

 

[Jonisti]

Miltä Kuparin ja Määtän otteet on näyttäneet? Määttä saanut ainakin vastuuta minuuttien muodossa.

 

[Hokipedia]

Miltä Kuparin ja Määtän otteet on näyttäneet? Määttä saanut ainakin vastuuta minuuttien muodossa.

Määttä oli alkukaudesta umpisurkea, osittain myös vääränlaisen ja aivan liian ison roolin takia. Sitten viimeiset noin 20 ottelua on päässyt pelaamaan oikeanlaisessa ja rajoitetummassa roolissa ja ollut puolustussuuntaan erinomainen.

Ylöspäin ei tuota läheskään Pens-vuosien tasolla yhtään mitään ja liike tuntuu loukkaantumisten ja sairasteluiden myötä ikään kuin kangistuneen.

Nyt viime matseissa on jälleen pakistossa käyneen kadon vuoksi noussut isompaan rooliin ja selvinnyt siitä yllättävän hyvin. Pärjää, kun ei tarvitse kiekkoon koskea. Kingsin (ja Ollin) pelastus tässä nykyisessä loukkaantumissumassa ovat olleet nuoret Durzi ja Spence, jotka ovat syöneet isoja minuutteja ja tehneet komeita asioita kiekon kanssa - vaikka puolustussuuntaan ovatkin ajoittain nätisti sanottuna vaikeuksissa. Näin oma näkemykseni Ollista.

Kupari jäänyt itselleni hieman harmaaksi. Väläyttelee aika ajoin, mutta en näe potentiaalia TOP6-roolin hyökkääjäksi. Vahvuudet eivät taas sovi Bottom6-rooliin. Eli pitäisi mielestäni tehdä joko joelarmia-tyyppinen pelaajaprofiilin muutos tai löytää joukkue/valmentaja, joka saisi roolitettua esimerkiksi sopivaan kolmosketjuun.

Kingsillä on hyökkäyspään prospekteina mm. Byfield, Kaliyev, Turcotte ja Chromiak. En vain yksinkertaisesti näe pitkäaikaista käyttöä Kuparille. Tässä nousu- ja rakennusvaiheessa menee vielä joukon jatkeena. Hieman samanlaiseen tilanteeseen ajautunut kuin Jared Anderson-Dolan.

 

[heikkik]

Seuraavaksi vastaan asettuu meidän peikko eli Sharks. Toivottavasti tuohon löytyy nyt paremmat eväät. Mahdollisesti tuohon peliin mukaan saadaan Doughty ja Edler, jotka olivat jo harjoituksissa. Tätä peliä seuraa todella tärkeä Vegas kamppailu. VGK on tuskaillut oman pelinsä kansaa, joten Kings ei saa antaa tuossa pelissä ritareille heidän tarvitsemaansa buustia kevään aurinkoa kohden.

Peikko voitettiin, mutta Ritareille annettiin buustia. Ottelut olivat tapahtumiltaan oikeastaan peilikuvia. Särkiä vastaan Kings vei peliä alussa, teki tarvittavat maalit toisessa erässä, mutta meno alkoi hiljentyä ottelun loppua kohden. Las Vegasia vastaan ensimmäinen erä oli todella vaikea, Kings päästi häviöön johtaneet maalit toisessa erässä ja hallitsi pelitapahtumia kolmannessa erässä.

Kauden ensimmäinen - ja ainoa - voitto San Josesta tuli paljolti Kopitarin kentän ansiosta. Anze onnistui vihdoinkin ylivoimalla ja Kempe katkaisi maalittoman putkensa lopussa tyhjiin. Petersenille nollapeli moitteettomalla esityksellä.

Kasinokaupungissa kotijoukkue oli liikkeellä erinomaisella asenteella ja ansaitsi voittonsa. Kingsien voitto olisi vaatinut Peterseniltä huippuottelua, sillä kokematon puolustus antoi Vegasille aivan liikaa laatuluokan maalintekopaikkoja. Laukaisulukemat (LA 39 - LVK 24) eivät kyllä vastaa pelitapahtumia, sillä Vegas loi vähäisemmällä laukuisumäärällä enemmän laatupaikkoja kuin Kings viivavedoillaan. Lohdutusosuman teki jo tähän mennessä yllättävän kovan maalisaaliin kerännyt Danault (kauden 19 maali ja pelaajan ennätys parani taas yhdellä).

Kokoonpano oli molemmissa otteluissa sama:

Iafallo - Kopitar - Kempe
Moore - Danault - Kaliyev
Vilardi - Byfield - Kupari
Grundstrom - Lizotte - Frk

Maatta - Spence
Edler - Strand
Moverare - Durzi

Petersen

Nuorisolaisten muodostama kolmonen (Vilardi - Byfield- Kupari) on nyt ollut koossa neljä ottelua ja näen siinä todella paljon potentiaalia. Vilardi on ketjut kädet, Kupari jalat ja Byfieldin pitäisi olla keskikroppa.

Vasemmassa laidassa pelaava Vilardi vastaa isolta osalta tilanteiden luomisesta ja ottaa välillä myös aloituksia. AHL-jakson aikana Vilardin laita- ja kamppailupelaaminen on kehittynyt minusta todella paljon ja laiturin puolustusvelvollisuudet hoituvat paremmin kuin sentterin puolustusvelvollisuudet. Eihän GV ikinä tule olemaan edes keskitason luistelija, mutta nähdyissä neljässä matsissa hän ei ole ollut ketjulleen/joukkueelle niin paha rasite kuin mitä hän oli alkukaudesta. Varsinkin päästessään riplaamaan kiekkoa vastustajan maalintakana Vilardi on mukavan vaarallinen syöttökone.

Kupari on AHL:ssä pelannut lähes yksinomaan keskellä ja minusta se on ollut omituinen ratkaisu. Jos kerran organisaatiossa on tarkoituksena tulevaisuudessa peluuttaa suomalaista oikeana laiturina, niin opettaisivat hänet sitten siihen rooliin jo alemmalla sarjatasolla. Kyllä Kupari nytkin pystyy pelaamaan laidassa, mutta vielä hänen pelaamisessaan ei ole luontaisen laiturin suoraviivaisuutta.

Mutta Champagne-ketjussa tai "Kid Line":ssa tai miksi ko. ketjua sitten kutsutaankin on Kuparille sopiva rooli. Kokoa on riittävästi ja otteisiin on alkanut hiljalleen tulla kaivattua särmää/rosoisuutta, jota kahdelta muulta ketjukaverilta puuttuu. Varsinkin AHL:n puolella Kupari on pari kertaa väläyttänyt sääntöjen rajamailla olevia otteita - se on ollut siinä ja siinä ovat taklaukset liian myöhässä vai eivät -, jollaisia kolmosketjun laiturilta sopisi odottaa. Nopeudellaan hän pystyy kompensoimaan Vilardin hidasjalkaisuutta (sekä hyökkäys- että puolustussuuntaan) ja puolustuspäässä Kupari on selvästi luotettavampi kuin Byfield.

Byfield täyttää elokuun puolivälissä vasta 20 vuotta ja on siis kolme vuotta nuorempi kuin Vilardi ja noin kaksi ja puoli vuotta nuorempi kuin Kupari. Vähän nihkeästi ovat pelit sujuneet QB:ltä viime aikoina, kun oma rooli/pelitapa tuntuu olevan nuorella miehellä hakusessa. Toivottavasti kahden muun ykköskierroksen varauksen kanssa pelaaminen ja heidän kanssaan pelaaminen auttaa Byfieldiä löytämään oman pelityylinsä ja paikkansa joukkueessa/ketjussa.

McLellan puhuu alla olevassa artikkelissa loppupuolella nuorisolaisista ja heidän sopivuudestaan toisilleen. Toivottavasti valmennusjohto antaa kolmikon kemian kehittyä, eikä hajoita ketjua vaikkei tehoja ole Kuparin soolomaalia lukuunottamatta tullutkaan. Avainasemassa on Byfieldin pelin kehittyminen - kunpa hän mahdollisimman nopeasti oppisi suoraviivaisen kyyryluistelun sijaan nostamaan päänsä ylös ja katsomaan missä muut joukkuetoverit sijaitsevat ja minne he ovat menossa.

3/16 Practice - Injuries & Maintenance + Top Line Thoughts, The Kids Are Alright, JQ700 - LA Kings Insider

Back at it, Insiders. The Kings skated this morning at Toyota Sports Performance Center, coming off of yesterday’s defeat against Colorado. We’ve touched on this storyline a few times here during the stretch run, and it’s worth mentioning again. In this immensely heavy stretch of games...

lakingsinsider.com

edit.

Siirtoajan umpeutumista odotellessa pari siirtouutista Kings-rintamalta.

Vanha Kings-varaus Thomas Hickey on lainattu Isles-organisaatiosta täyttämään Ontarion pakkivajetta. Tällä hetkellä Losin kokoonpanossa olevista puolustajista yli puolet aloitti kautensa Reignin riveissä (Durzi, Spence, Moverare, Strand).

Yliopistopelaaja Taylor Wardin kanssa on tehty sopimus. Koska Kings ei ole varannut lihalaitureita, niin heitä joudutaan hankkimaan yliopistoista valmistuneista UFA-pelaajista. 23-vuotias oikea laita ja entisen NHL-pelaaja Dixon Wardin poika. Aloittaa ammattilaisuransa Ontariossa ja täyttää siellä ylösnostojen aiheuttamaa laiturivajetta.

Taylor Ward - Stats, Contract, Salary & More

Eliteprospects.com hockey player profile of Taylor Ward, 1998-03-31 Buffalo, NY, USA USA. Most recently in the AHL with Ontario Reign. Complete player biography and stats.

www.eliteprospects.com

 

[Pakastin]

Avainasemassa on Byfieldin pelin kehittyminen - kunpa hän mahdollisimman nopeasti oppisi suoraviivaisen kyyryluistelun sijaan nostamaan päänsä ylös ja katsomaan missä muut joukkuetoverit sijaitsevat ja minne he ovat menossa.

Mua häiritsee Byfieldin pelissä eniten juurikin tämä kyyryluistelu. Iso mies ja pelaa kuin 170cm Blake Lizotte. Mun mielestä suurin syy on lyhyt maila. Sitä ovat ihmetelleet kaikki "asiantuntijat" ja niin ihmettelen myös minä. Monesti Byfieldin veto epäonnistuu viime hetkellä, kun kiekko karkaa. Se on aika suoraa fysiikkaa, kun kroppa nousee, niin mailan pituus ei enää riitä pitämään kiekkoa. Toki hän on tottunut pelaamaan tuolla mailalla, mutta itse kehottaisin häntä kokeilemaan pidempää tikkua. Kuuluisaaa "kick pointia" pystyy kuitenkin räätälöimään mailan pituuden mukaan pelaajalle sopivaksi. Pidempi maila auttaisi myös karvauspelissä, jossa hän on mailalla erittäin hyvä. Nyt tuo näyttää vaaralliselta touhulta, kun pää edellä painellaan laitaan taistelemaan. Toivottavasti kupoliosumilta vältytään.

Peliväline on tietysti jokaisen henkilökohtainen asia, mutta onko QB edes harkinnut asiaa? Byfield saa tulla nauramaan mulle, jos nuo ajatukset mailasta ovat ihan typeriä, mutta itse näen tuon isona ongelmana.

Muuten samoilla linjoilla tuosta "samppakalja ketjusta" ja toivottavasti he pysyvät yhdessä. Nythän se ongelma tulee siinä, että mihin Arvidsson, Brown ja Lemieux sijoitetaan paluun jälkeen. Se todennäköisesti sekoittaa tuon ketjun viimeistään. Dustyn sais jättää katsomoon, mutta eiköhän hänet sinne kokoonpanoon väkisin survota. Toiseksi, Kings on ollut siirtomarkkinoilla top 6 hyökkääjän perässä, joten sekin sekoittaa pakkaa, jos tuonne rosteriin isketään joku huhuttu Garland tai Boeser.

Yleisesti Kings pelaa lähinnä tuon kolmosen ja Danaultin ketjun avulla hyvin. Ykkönen on väsynyt ja sen energia menee joka kerta muiden pimentämiseen. Ei se väsymys ainakaan helpotu kevättä kohden. Viis vitosella Kingsillä ei oo isoja ongelmia, mutta nuo erikoistilanteet ovat ihan hirveetä kuraa. Ylivoima varsinkin, mutta ei tuo alivoimakaan toimi. Iafallo ja Kempe pitäisi saada pois ylivoimasta, koska heidän nykyinen vire ei oikeuta tuohon asemaan. Valmennus ei vain tunnu löytävän mitään järkevää porukkaa tuohon ylivoimaan tällä hetkellä. En edes tiedä kuka siitä loppupeleissä vastaa, mutta olisko siinä muutoksen paikka ensi kaudeksi...

 

[Pakastin]

Linkki: https://twitter.com/DFOFantasy/status/1505639717722890246?t=HhjBXejXfIeRwCroCuD3fA&s=19

Mitäs me tällä kaverilla tehään? Tehoton pienehkö "kahdensuunnan" pakki rightin kätisyydellä. Tätähän me just tarvittiin.. jos tää ei oo osa jotain suurempaa, niin ihmettelen vaa mitä siellä toimistossa oikeen touhutaan.
Edit. Tai eihän toi touhu edes ihmetytä.

Edit2.
Enhän mä tajunnu, että Edlerillä on tietenkin historiaa Stetcherin parina. Spence lähettäminen alas on tietenkin ihan järkevää jo Ontarion kannalta, jos se on osa suunnitelmaa. Mikey Anderson siirrettiin juuri LTIR listalle ja ilmeisesti Doughtyn paluu on vähän epäselvää. Stetcher sentään tuo kokemusta tuohon märkäkorvien nippuun. On tässä siirrossa varmaan ihan hyvä pointti ja 7. kiekan varauksen menetys ei tunnu missää. Vähän on näköjään sekavat fiilikset diilistä, kun menee ajatukset vuoristorataa. No mutta ainakin siirtopeli on avattu Losin osalta.

 

[Bigmouth]

Ihan hyvä veto hankkia edea hiukan kokemusta menettämättä mitään korvaamatonta.

 

[Pakastin]

Koko kausi on pöhisty, mutta juuri mitään ei tapahtunut. Ehkä hyvä niin. Mennään niillä mitä on ja katsotaan kesällä rauhallisemmilla vesillä toimintaa.

Tässä lopulliset deadline-siirrot:

Troy Stetcher (D) -> LAK
2022 7th round pick (LAK) -> DET

Frederic Allard (D) -> LAK (AHL)
Brayden Burke (F) -> NSH

Hyvänä pointtina nousi esiin, että Kingsin tulevat vastustajat Ducks x2, Hawks x3 ja Kraken x3 heikkenivät kaikki huomattavasti, joten tuo lisää jo itsessään mahiksia taistella pudotuspelipaikasta. Toisaalta mahdolliset playoff-vatustajat vahvistuivat kukin tahollaan, mutta eipä meidän aika ole vielä.

Arvidsson ja Björnfot ovat lähellä paluuta, mutta Doughtyn tilanne on vielä epäselvä. DD:n tilanteen huomioiden tuo Stetcherin hankinta saattaa osoittautua hyvinkin järkeväksi, vaikka sitä alun shokissa hieman kummastelinkin.

Kingsin seuraava peli on keskiviikon vastaisena yönä, kun Predators saapuu Cryptolle. Toivottavasti Ducks saa väsytettyä Nashvillen kavereita edes jonkin verran tulevana yönä. Stetcherin debyytti on ainakin tiedossa, joten katsellaan mitä uusi #51 tuo pöytään.

GKG!

Edit.

Päivitettyä listaa loukkaantuneiden aikataulusta:

Linkki: https://twitter.com/DennisTFP/status/1506018496987086854?t=rY5T5j1_EjSfdOppUBBeUw&s=19

 

[heikkik]

Koko kausi on pöhisty, mutta juuri mitään ei tapahtunut. Ehkä hyvä niin. Mennään niillä mitä on ja katsotaan kesällä rauhallisemmilla vesillä toimintaa.

Tässä lopulliset deadline-siirrot:

Troy Stetcher (D) -> LAK
2022 7th round pick (LAK) -> DET

Frederic Allard (D) -> LAK (AHL)
Brayden Burke (F) -> NSH

Yksi lisäsiirto farmin puolelta:

RD Nelson Nogier -> LA (Ontario)
LD Markus Phillips -> Winnipeg Jets (Manitoba)

Uusi tulokas Nogier 25 v. ja 191 cm/94 kg ja toiseen suuntaan lähtenyt Phillips on nuorempi (23 v.) ja pienempi (183 cm / 91 kg). Molemmilla sopimus päättyy tähän kevääseen. En pidä Phillipsin lähtemistä minkaanlaisena menetyksena, koska minusta hän on ollut yksi Reignin huonoimmista pelaajista.

Troy Stecherin hankinta pudottanee Strandin seiskapakiksi tai hänet (Strand) lähetetään takaisin farmiin. Tai vaihtoehtoisesti Spence takaisin Reign-paitaan ja Strand jää ylös tuomaan puolustuksen oikeaan sivustaan edes hiukan kokoa. Durzi-Spence-Stecher on kyllä melkoinen smurffi-trio. Olisikohan 179 senttiseksi listattu Spence kolmikon pisin?

Allard ja Nogier tuovat syvyyttä ja kokoa Ontarion puolustukseen. Lisäksi molemmat pelaavat oikea käsi alhaalla, mikä on hyvä juttu. Durzin, Spencen ja Strandin pelatessa ylhäällä 19-vuotiaalle Helge Gransille oli kerääntymässä ihan liian paljon vastuuta ja kahden kokeneen AHL-pakin lisäys joukkueeseen helpottaa nuorukaisen paineita.

Kun jo aiemmin Ontarioon hankittiin kokenut Thomas Hickey ja nyt Reignin puolustus alkaa olla AHL:n pudotuspelejä ajatellen asiallisessa kuosissa.

Ja kuten Jatkoajan Helenius-jutussa kerrotaan, niin suomalaishyökkääjä siirtyy Pohjois-Amerikkaan mahdollisimman pian Liiga-kauden runkosarjan loppuessa. Myös USA:n yliopistosarjat ovat päättymässä parin-kolmen viikon kuluessa ja mahdollisesti joitakin Kingsien yliopistovarauksista (Brock Faber? Andre Lee?) siirtyy jo tänä keväänä ammattilaiseksi.

Mayor's Manorilta on kuulemma tulossa jonkinlaista listausta Losin lupauksista ja myös THN:n Future Watch on ilmestynyt. Ihan mielenkiintoista nähdä miten niissä kommentoidaan nuoriso-osaston kehittymistä, sillä ei tämä kausi ihan toiveiden ja odotusten mukaan ole junnuilla mennyt.

 

[heikkik]

Tällaisella kokoonpanolla mentiin Nashvillea vastaan:

Iafallo – Kopitar – Kempe
Moore – Danault – Kaliyev
Kupari – Byfield – Vilardi
Grundstrom – Lizotte – Andersson


Moverare – Durzi
Edler – Stecher
Maatta – Spence

Quick (Petersen)

Poppareilla Strand.
Loukkaantuneina Arvidsson, Brown, Lemieux, Björnfot, Anderson, Doughty, Roy

Tuloksena 6-1 kotivoitto. Kempelle 2 (toinen tyhjiin), Byfieldille 2, Kaliyeville ylivoimaosuma ja Moorelle alivoimaosuma. Peli oli kymmenen minuutin jälkeen Losille 3-0 ja edellisenä iltana Anaheimia vastaan tehoillut Predators näytti huolimattomalta, tehottomalta ja kurittomalta ryhmältä. Ensin Kempe tasakentällisin huolimattoman Preds-purun jälkitilanteesta 1-0, sitten Kaliyev ylivoimalla tarkalla huippulaukauksella 2-0 ja Moore Lizotten hyvästä esityöstä av:lla 3-0.

Loppupeli oli selvästi tasaisempaa - völiin jopa Nashville hallintaa - mutta hyvin torjunut Quick piti vieraiden takaa-ajon kurissa. Kolmannessa erässä Byfield varmisteli voittoa Kuparin syötöstä, Kempe pisti tyhjiin ja Byfield tekasi illan toisensa Preds-vahti Rittichin tunaroitua mailapelissä.

Nuoriso-ketju oli pariin otteeseen aika purjeessa omalla puolustusalueella, mutta kaiken kaikkiaan pelasi kauden tähän asti parhaan ja tehokkaimman pelinsä. Kupari oli hemmetin hyvä, vaikka pistesaldo ei lisääntynyt kuin yhdellä syötöllä. Byfield teki 2+1 ja niskasta varmasti tippui tosi iso painolasti. Vilardin kohdalla tilastot valehtelevat. Viisi viimeistä ottelua kiikaritehoilla ja tehotilastossa nollassa (3-3), mutta minusta hän on maaliskuun peleissä näyttänyt ihan NHL-pelaajalta eikä vain veltolta, ylimieliseltä, entiseltä juniorilupaukselta.

Aikaisemmin joukkueen ongelmakohta oli kolmosketju, mutta tällä hetkellä se on Lizotten johtama nelonen. Toivottavasti Arvidssonin - ja myöhemmin Lemiuxin - tervehtyminen saa kakkos- ja nelosketjut taas kuntoon ja joukkueelle neljä toimivaa ketjua.

Loukkaantumisten rampauttama puolustus on mitä on ja vaatii tukea sekä hyökkääjiltä että onnistunutta maalivahtipeliä. Durzi ja Spence ovat helisemässä maalieduskamppailuissa ja varsinkin Durzi tekee turhan usein sijoittummisvirheitä. Stecher ei sen isommin pistänyt meikäläisen silmään, joten ilmeisesti hän pelasi ihan OK pelin?

Seuraavaksi kauden ensimmäinen peli Chicagoa vastaan. Välillä ihmetyttää NHL:n otteluohjelmien laatijoiden aivoitukset, sillä kaikki kauden kolme Blackhawks-matsia pelataan kuukauden sisään. Mutta samapa tuo, näillä mennään.

 

[Pakastin]

Aikaisemmin joukkueen ongelmakohta oli kolmosketju, mutta tällä hetkellä se on Lizotten johtama nelonen. Toivottavasti Arvidssonin - ja myöhemmin Lemiuxin - tervehtyminen saa kakkos- ja nelosketjut taas kuntoon ja joukkueelle neljä toimivaa ketjua.

Arvidsson palaa illan otteluun omalle paikalleen kakkosketjuun. Kaliyev tipahtaa takaisin neloseen, jossa hänet on totuttu näkemään. Toivottavasti edes se tuo jotain ryhtiä tuohon Lizotten ketjuun.

Ajatukset Preds pelistä allekirjoitan. Stecher ei tosiaan erottunut mitenkään ja se oli siis ihan ok suoritus.

Trevor Moore rikkoi 40 pisteen rajan ja pidän sitä ennakko-odotuksiin nähden käsittämättömänä suorituksena. Alkukausihan oli Moorelta umpisurkea, mutta tämän vuoden puolella Trevor on iskenyt 33 tehopistettä 33 otteluun.

Hieman mua ihmetytti tuo Predsin toiminta, että miksi Saros pelasi ekan pelin "heikentynyttä" Ducksia vastaan ja Rittich, johon ei ole kauheasti luotettu sai pelata tuon ns. vaikeamman pelin. Meille tuo asia oli tietenkin hyvä juttu, mutta jäin asiaa pohtimaan, koska ei tuo playoff-paikka Predsilläkään ole vielä kirkossa kuulutettu. Kings saattaa taistella samoista Wild Card paikoista pahimmassa tapauksessa. No eihän tuo peli Rittichin piikkiin mennyt, vaikka hän ei mikään varmin kaveri maalissa ollut.

 

[heikkik]

Neljän ottelun kotiputki alkoi komealla 6-1 voitolla Nashvillestä ja päättyi surkeaan 1-6 kotitappioon Seattlelle.

Väliin mahtui epätasainen esitys Chicagoa vastaan, mikä päättyi tappioon voittolaukauskisassa. Vaikka avauserän jälkeen taululla oli 1-0 lukema Blackhawskille, niin peli oli täysin Kingsin hallinnassa. Mutta mitä pitemmälle ottelu eteni, niin sitä paremmin vierailijat pääsijät tapahtumiin mukaan. Kiitos Quickin ja Danaultin peli meni 3-3 tilanteessa jatkoajalle ja lopulta voittomaalikisaan asti. Yrittäjistä ainostaan Chicagon DeBrincat onnistui ja siten kaksi pistettä vierasjoukkueelle.

Ensimäisessä matsissa Seattlea vastaan Kings otti rutiinivoiton 4-2. Pelistä jäi mieleen Vilardin ja Määtän hieno give-and-go -maali (Vilardin kauden toinen osuma) ja tulokaspakki Jordan Spencen NHL-uran ensimmäinen maali.

Jälkimmäinen peli Krakenia vastaan menikin sitten päin persettä heti ensimmäisestä vaihdosta alkaen. Arthur Kaliyev teki ylivoimalla Kempen hienosta syötöstä Losin ainokaisen ja se olikin kotijoukkueen harvoja positiivisia hetkiä ottelussa. Todella surkean avauserän jälkeen päävalmentaja McLellan yritti saada joukkuetta herämään ketjuvaihdoksilla, mutta senttereiden vaihteleminen ketjusta toiseen aiheutti vain marginaalista piristymistä. Kyseessä oli McLellanin tuhannes ottelu ja joukkueen esitys yksi kauden surkeimpia. Tässä pelissä näkyi todella selvästi loukkaantumissuma ja ryhmän kokemattomuus. Aiemmassa ottelussa loukkaantuneen Blake Lizotten tilalle nostettu Lias Andersson ei saanut mitään näkyvää aikaan.

Seuraavaksi vuorossa kolmen matsin Kanadan kiertue. Ensin Kings kohtaa albertalaiset - Oilers eka, heti perään Flames ja lopuksi Winnipeg. Kotiin päästyään joukkueella on vastassa taas albertalaiset - ensin Flames ja parin lepopäivän jälkeen Oilers. Varsinkin McDavidia/Draisatlia vastaan pelattavat ottelut ovat "neljän pisteen matseja", koska joukkueiden välillä ei ole enää kuin kaksi pistettä ja kanadalaisilla on yksi peli vähemmän pelattuna.

Loukkaantumislista tällä hetkellä: Hyökkääjät Athanasiou, Brown, Lemieux, Lizotte ja pakeista Anderson, Doughty, Edler, Roy, (Walker). Mitään luotettavaa tietoa siitä koska ko. pelaajat ovat pelikunnossa ei ole saatavilla. Danaultin ja Kopitarin loukkaantumista odotellessa.

Sopimusrintamalla on pari uutta sainausta. Maalivahti David Hrenak ja hyökkääjä Andre Lee aloittavat ammattilaisuransa Ontariossa mahdollisesti jo ensi viikonloppuna.

Myös Liiga-kautensa jo päättäneet suomalaispelaajat Samuel Helenius ja professional-try-out -sopimuksen tehnyt Kim Nousiainen liittyvät Reign-miehistöön mahdollisimman nopeasti. Heleniushan solmi sopimuksen viime kesänä ja pelasi Jypissä lainasopimuksella.

Kings prospects Lee, Hrenak, Helenius, Nousiainen join Ontario Reign - LA Kings Insider

Insiders, some news from yesterday evening, which came out right before the Kings hosted Seattle. The LA Kings have signed goaltender David Hrenak (one year, $842,500 AAV) and forward Andre Lee (two years, $883,750 AAV) to entry-level contracts. They will join the Ontario Reign (AHL) on an ATO...

lakingsinsider.com

 

[heikkik]

Seuraavaksi vuorossa kolmen matsin Kanadan kiertue. Ensin Kings kohtaa albertalaiset - Oilers eka, heti perään Flames ja lopuksi Winnipeg. Kotiin päästyään joukkueella on vastassa taas albertalaiset - ensin Flames ja parin lepopäivän jälkeen Oilers. Varsinkin McDavidia/Draisatlia vastaan pelattavat ottelut ovat "neljän pisteen matseja", koska joukkueiden välillä ei ole enää kuin kaksi pistettä ja kanadalaisilla on yksi peli vähemmän pelattuna.

Kanadan kiertue meni odotuksiin nähden yläkanttiin, mutta niin on mennyt Kingsien kausi muutenkin. Tuloksena kolmesta ottelusta viisi pistettä kuudesta mahdollisesta ja pudotuspelipaikka näyttää yhä todennäköisemmältä. Moneypuck.comin mukaan Losin todennäköisyys playoffseihin on 92,4%, Oilers hiukan parempi (92,8), Vegasilla 54,8. Ensi yön vastustaja Calgary Flames saa luvuksi 99,95%.

Viime peleissä on lähinnä kiinnostunut seurata Vilardi-Byfield-Kupari -ketjua ja muita Losin rookieta. Vaikka tulokkaiden pistepörssissä Kings-nuorista korkeimmalla oleva Sean Durzi on listalla vasta sijalla 16, niin minusta viime pelien otteet ovat olleet kokonaisuudessa rohkaisevia. Oikeastaan yksikään nuorisolaisista ei pettänyt vieraskiertueen aikana ja joukkueen kokemattomuuteen nähden pelisuoritukset ovat olleet suoraan sanottuna mielestäni kiitettäviä.

"Kid line" pärjäsi paljon odotuksiani paremmin isokokoisempia kanadalaisjoukkueita vastaan ja saivat joka pelissä aikaan painostusjaksoja vastustajan kenttäpuoliskolle. Kaikkien kolmen laita- ja kamppailupelaaminen menee eteenpäin ihan samalla tavalla kuin Arthut Kaliyevilla meni alkukaudesta. JOS (iso JOS) kehitys fyysisellä puolella jatkuu nähtyyn tahtiin, niin parin vuoden päästä Kings voi pystyä pelaamaan Lombardin/Sutterin aikaista "heavy hockeyta", eikä vain Danaultin ketjun "tuli ja liike"-kiekkoa.

Kupari näyttää koko ajan paremmalta laiturin tontilla ja hänestä voi kehittyä vastustajan kannalta todella v-mäinen, puolustussuuntaan luotettava, kahdensuunnan oikea laita. Jonkinlainen parempi versio Trevor Lewisistä. Lewis ei tehnyt urallaan runkosarjassa ikinä edes 15 maalia, mutta pelaa nyt 14 kauttaan NHL:ssä ja pian menee 800 ottelun runkosarjaottelun raja rikki. On muuten siitä harvinainen pelaja, että hänen pistekeskiarvonsa on pudotuspeleissä korkeampi kuin runkosarjassa... .

Helenius on vetänyt nyt AHL:ssä kolme ottelua kiikaritehoilla. Katselin niistä viimeisimmän (3-4 ja-tappio Coloradolle) ja siinä pelissä Samuel pelasi nelosketjussa yhdessä toisen tulokkaan Andre Leen ja Ontarion raskassarjalaisen Jacob Dotyn kanssa. Ketju on todellinen lihaketju, sillä eliteprospects-sivuston mukaan Helenius on 199 cm/91 kg, Lee 195 cm/93 kg ja Doty 191 cm/100 kg. Vaikka Doty on omassa lajissaan ihan pätevä kaveri, niin ketju toimisi kyllä paremmin, jos oikeassa laidassa oli parempi jääkiekkoilija, kuten esim. kolmas AHL-tulokas Taylor Ward (188 cm/94 kg) tai aikanaan Kandan kaksikymppisten MM-joukkueessa esiintynyt Aidan Dudas (173 cm/73 kg). Vaikka Dudas ei ole koolla pilattu, niin hän pelaa suht aggressiivista peliä ja on käsistään taitavampi ja jaloistaan nopeampi kuin Ward Dotysta puhumattakaan.

Kim Nousiainenhan teki kolmen vuoden ELC-sopimuksen, mikä tulee voimaan ensi kauden alusta. Eli tämän kauden loppu hoituu ATO-sopimuksella. Nousiainen ei ole vielä päässyt pelaamaan Ontariossa, koska on jonkin verran loukkaantunut ( termi taisi olla "little banged up"). Nousiaisen kiekollisille taidoille olisi kyllä Reignissä käyttöä, sillä oikeastaan kukaan farmijoukkueen pakeista ei pysty tukemaan hyökkäyksiä tai luotettavaan kiekolliseen peliin.

 

[heikkik]

Nostetaan tätä.

Kaksi kotitappiota albertalaisille ja divisioonan kolmossija runkosarjan päätteeksi alkaa näyttää todennäköiseltä. Calgary näyttää menevän menojaan, mutta muuten taisto on suhteellisen tiukkaa. Kun joukkueet ovat pelanneet 73 ottelua, niin Edmontonilla on 90 pistettä, Losilla 86 pistettä, Vegasilla 84 pistettä ja Vancouverilla 80 pistettä.

Jollei Oilers ihan tyystin hyydy, niin se nappaa divisioonan kakkossijan ja siten toisen suoran jatkopaikan. Vancouverin pitäisi vetäistä kova voittoputki, jotta se pystyisi ohittamaan kolme muuta Pacific divisioonan joukkuetta, ja siihen en usko. Minusta Kingsilllä on helpompi loppuohjelma kuin Silver Knightseilla ja onneksi yhdeksästä jäljellä olevasta ottelusta seitsemän pelataan vieraissa. Jostakin ihmeen syystä LA Kings on paljon tehokkaampi vieraskaukalossa kuin pelatessaan Crypto.com Arenassa ja eikä tuo loppuvastustajien tasokaan niin hirveä ole. Seuraavaksi vastaan tulevaa Minnesotaa ja Chicagon jälkeen tulevaa Coloradoa lukuunottamatta muut porukat ovat pudotuspelien ulkopuolelle jääviä joukkueita (2 x Chi, 2 x Ana, Clb, Sea, Van).

Molemmat kanadalaisille kärsityt häviöt tulivat lukemin 2-3. Calgary oli minusta selvästi parempi ja pidän Flamesin pelityylistä, Vaikka joukkue ei ole nopeajalkaisin, niin se pelaa nopeasti. Puolustajat antavat kovia ja tarkkoja ensimmäisiä syöttöjä eivätkä nosta kiekkoa jalalla niin usein kuin Losin pakit. Ja fyysisessä pelaamisessa Calgaryn porukka on selvästi Losia edellä - poikkaria tulee niskaan ja selkään, jos erehtyy norkoilemaan Markströmin maalin edustalla hiukankin pitempään. Johnny Hockey oli ottelun ykköstähti, mutta eniten yllätti Eric Gudbranson. Pelas muuten aivan hemmetin hyvän pelin.

McLellan sekoitteli Oilersia vastaan hiukan kokoonpanoja. Lias Andersson pudotettiin sivuun ja Brendan Lemiuex palasi sairastuvalta kaukaloon. Tämä merkitsi Kid Linenin hajottamista ja Rasmus Kuparin siirtämistä kolmosketjun laidasta nelosen keskelle. Grundström pelasi Byfieldin ja Vilardin kanssa vasemmassa laidassa (Vilardin siirtyi oikealle puolelle).

Mutta eipä McLellanin pikkufiksailut auttaneet, kun Connor McDavid ja Evan Bouchard olivat tehopäällä. Kahden veteraanivahdin kamppailussa Quick hävisi Smithille ja varsinkin voitomaaliksi jäänyt kolmosmaali livahti turhan helpon näköisesti. Trevor Moore teki jo kauden viidennen alivoimamaalinsa ja pelaa ylivoimaisesti uransa parasta NHL-kautta. Todennäköisesti hän tulee ainakin tuplaamaan tähänastisen piste-ennätyksensä (viime vuonna vajaalla kaudella 23 pistettä, tähän mennessä Moorella jo koossa 43 pojoa).

Farmissa Kim Nousiainen pelasi ensimmäisen ottelunsa Reign-paidassa NHL/AHL-veteraani Thomas Hickeyn parina. Vastassa oli divisioonan kärkijoukkue Stockton ja ainoastaan tuurilla ja maalivahti Villaltan torjunnoilla Ontario selvisi voittomaalikisaan asti (lopputuloksena voitto Heatille). Nousiainen aloitti vähän aranlaisesti, mutta paransi loppua kohden. Hän oli kentällä - ihan lähituntumassa - Stocktonin Emilio Pettersenin tehdessä 2-1 johtomaalin. Maalia edelsi kova Stocktonin pyöritysjakso, mikä sai alkunsa Samuel Heleniuksen häviämästä aloituksesta.

Nousiainen oli kentällä myös Ontarion tasoittaessa pelin kahteen-kahteen ja sai tilastoihin hetkeksi jopa syöttömerkinnän. Tilanteessa Heatin hyökkääjän laukauksen jälkitilanteessa kiekko kimposi Anderson-Dolanille, joka luisteli läpi kentän ja syötti takamiehenä tulleelle Thomas Hickeylle mainion vetopaikan. Hickey onnistui ohittamaan Heat-vahti Wolfin hyvällä laukauksella. Aluksi tilastomies katsoi, että kiekko oli osunut Nousiaiseen jossakin vaiheessa ennen kimpoamistaan JAD:lle, mutta myöhemmin merkintä otettiin (minusta oikeutetusti) pois.

Ontario pelaa ensi yönä kotonaan Stocktonia vastaan. Toivottavasti Nousiainen ja Helenius mahtuvat yhä kokoonpanoon. Hele on pelasi taas nelosessa ruotsalais-usalaisen Andre Leen ja tappelija Jacob Dotyn kanssa. Ketju sai pari asianmukaista karvauspyöritystä kotijoukkue Stocktonin päätyyn, mutta otti miinuksen Pettersenin maalissa. Senkin välttäminen olisi ollut mahdollista, jos Doty olisi onnistunut maalia edeltäneessä purkukiekossa kiekon siniviivan yli - tai jos Helenius olisi onnistunut voittamaan puolustusalueen aloituksen.

Ontario on tehnyt koesopimuksen kanadalaisen rightin pakin Joe Gatenbyn kanssa. Saapi nähdä mahtuuko 24-vuotias pakki kokoonpanoon vielä ensi yönä. Sen verran miehitetty Ontarion pakiston oikea sivusta tällä hetkellä on.

 

[aessi]

Eri mallien mukaan Kingsin mahdollisuudet tippuneet ihan kivasti, kyllä siinä Vegas ihan kivasti hengittää nyt niskaan 2 pisteen päässä. Toki edelleen suosikki menemään jatkoon, mutta jos tuosta nyt seuraavista 3 pelistä ottavat vain sen budjetoidun voiton Hawksia vastaan, niin alkaa kyllä vaikeutumaan aika paljon. Vegasilla toki nyt myös suhteellsien kovia pelejä edessä, mutta on tuosta se 4-6p ihan hyvin otettavissa.

 

[Pakastin]

Täytyy myös huomioida, että Kingsillä on mahdollisuus kammeta Stars tai Preds ulos playoffeista Wild Card paikoilta. Varsinkin Stars on pelannut todella ailahtelevasti viime aikoina ja Predsin ohjelma on mielestäni tästä loppukiri porukasta (LAK, VGK, DAL ja NSH) kaikista vaikein.

Näistä neljästä ainoastaan Stars ja Vegas kohtaavat toisensa kertaalleen. Flames on merkittävä tekijä tässä sopassa, koska Preds kohtaa liekit kaksi kertaa ja muut yhden mittelön verran. Sama homma koskee Hawksia, jonka Kings kohtaa kaksi kertaa ja muut kerran.

 

[heikkik]

Sehän oli ihan hauska vieraspeli Minnesotassa. Kupari alivoimalla 0-1, Grundström tasakentällisin 0-2 ja Kempe ylivoimalla Fleuryn avittamana 0-3 ja ottelua oli pelattuna reilut kymmenen minuuttia. Ihannealku. Sitten Wild vei loput 50 minuuttia 6-0 ja lopputuloksena kolmas perättäinen tappio.

Blake Lizotte palasi kokoonpanoon, Arthur Kaliyev siirrettiin katsomoon ja alaketjuja rukkailtiin uusiksi.

Iafallo-Kopitar-Kempe
Moore-Danault-Arvidsson
Vilardi-Byfield-Kupari
Lemieux-Lizotte-Grundström

Kid Line oli joukkueen paras ketju ja Byfield pelasi yhden kauden parhaista otteluistaan. Minusta nuorisolaiset olivat ainoa Kings-ketju mikä pystyi vastaamaan Minnesotan fyysiseen pelitapaan. Kopitarin ketju, pakkipari Björnfot-Durzi ja ykkösylivoima edustivat spektrin toista päätä. Kyllä joukkueen on vaikea voittaa vierasottelua, jos ykkösketju häviää oman pelinsä tasakentällisin noin selvästi (kapteeni Kopitar -3, Iafallo -2 ja Kempe -2).

Wildin riveissä pelasi Losin vuonna 2014 seitsemännellä kierroksella varaama Jacob Middleton. Kings ei aikanaan tarjonnut Middletonille sopimusta, vaan sen sijaan teki sopparin samantyylisen, vuotta myöhemmin varaamansa, fyysisen peruspakin Chaz Reddekoppin kanssa. Suurin ero näiden kahden samankokoisen pakin välillä on, että Middletonin peliäly riittää suorittamiseen NHL:ssä, kun taas Reddekopp erottui AHL:ssä jatkuvilla aivopieruilla ja h-vetin tyhmillä jäähyillä. Nykyään Middleton pelaa sen viitisentoista minuuttia per peli NHL:ssä, kun taas Reddekopp kerää miinuksia ECHL:ssä. Olis tuolla Losin pakistossa käyttöä tuollaiselle kaverille, ettei Durzin/Björnfotin/Andersonin tarvisi pelata sellaista roolia, mikä ei ole heidän fyysisille/henkisille ominaisuuksilleen luontainen.

Tappioputken vaikutuksesta moneypuck.comissa Losin todennäköisyys päästä pudotuspeleihin on pudonnut 77,8 %:iin. (Edm 98,1%, Nsh 92,3%, Dal 85,1% ja Vegas 40,8%). Myös Vegas on pelannut ailahtelevasti ja kärsii loukkaantumisista ja siksi yhä uskon Kingsin olevan se kolmas joukkue, mikä Pacific Divisioonasta selvittää tiensä playoffseihin. JOS sarjajärjestelmä olisi sellainen kuin sen pitäisi olla - eli että konferenssin kahdeksan eniten pisteitä kerännyttä joukkuetta jatkoon - niin en löisi latiakaan Kingsin jatkoonmenon puolesta.

Seuraavaksi vastassa Blackhawks ja Avalanche. Ainakin toinen noista peleistä pitää voittaa ettei tappioputki mene pelaajien korvien väliin. Pahin mahdollinen visio on, että kausi päättyisi samalla tavalla kuin se alkoi ja joukkue putoisi juuri ja juuri pudotuspeleistä. Toisaalta tuon vision hyvänä puolena olisi, että siinä tapauksessa todennäköisesti McLellan tai Blake tai molemmat saisivat kenkää.

 

[Pakastin]

Uutisia Kings-rintamalta:

Linkki: https://twitter.com/LAKings/status/1513663578028523532?s=20&t=Mh-NPdhC8DJbV_VggonNtA

Drew Doughtyn kausi pakettiin ranneleikkauksen takia. Pitkään asiaa pidettiin salassa, mutta kyllähän tuo DD:n paluun aikataulun sahaaminen kieli jostain isommasta ongelmasta. Kingsin kannalta menetys iso, mutta joka tapauksessa tuohon oli varauduttu, että playoff-kiri tapahtuu ilman Doughtyn pelaamista kokoonpanossa. Hienoa olisi nähdä Kings taistelemassa itsensä jatkopeleihin, mutta samalla kutkuttaa ajatus "floppaamisesta" (joka täällä jo nostettiin esiin) ja sen johdosta Blaken monottamisesta. Bergevin olisi aika looginen valinta seuraajaksi ja hänellä on ainakin se tarvittava kokemus isojen diilien tekemisestä, joka Blakelta puuttuu. No tätä tuskin tarvitsee spekuloida, kun kyse on Losin hyvä veli kerhosta. Silti se antaa ajateltavaa, että olisko potkuihin mahdollisuus.

Linkki: https://twitter.com/GopherHockey/status/1513638839839084553?s=20&t=Mh-NPdhC8DJbV_VggonNtA

Brock Faber jatkaa ainakin ensi kauden yliopistossa. Faber teki varmasti omat johtopäätökset siitä, että Kingsin poolissa rightin pakkien osasto on aivan tukossa (DD, Roy, Durzi, Spence, Clarke, Grans). Tässä on vain sellainen riski, että Faber saattaa vuoden päästä ilmoittaa, ettei suostu tekemään diiliä Kingsin kanssa. Näitä tapauksia on historia täynnä. Adam Fox taitaa olla lähi historian merkittävin tapaus. Toivottavasti asiaan reagoidaan tarpeeksi ajoissa.

Linkki: https://twitter.com/Hockey_Royalty/status/1513628292728950793?s=20&t=Mh-NPdhC8DJbV_VggonNtA

Francesco Pinellin kanssa saatiin sorvattua kolmen vuoden ELC kaudesta 2022-23 lähtien. 2021 Draftissa sijalla #42 varattu Pinelli täytti kuluvan kuun 11. päivä 19 vuotta ja on siis U20 kelpoinen elokuun turnauksessa. Saa nähdä riittääkö lähellekään paikkaa, mutta Kitchenerin kapteeni on varmaankin yksi vaihtoehdoista, joka kutsutaan leirille. U18 kokemusta Pinelliltä löytyy.

 

[heikkik]

Losin playoffs-juna jatkaa puskutustaan. Voitto selkeä 2-5 vierasvoitto epätietoisuuden tilassa koohottavasta Blackhawksista, rökaletappio 3-9 mestarisuosikki Avalanchelle ja nihkeä 2-1 kotivoitto Ohion Sinitakeista. Kun samanaikaisesti Las Vegas jatkaa kompurointiaan ja Edmonton keräilee pisteitä, niin näyttää yhä todennäköisemmältä Oilers-Kings pudotuspelipari.

Columbus-ottelussa hyökkäysketjuihin kasattiin kokeneemmat ehjät kaverit ja ketjut olivat näin:

Athanasiou - Kopitar - Kempe
Moore - Danault - Arvidsson
Iafallo - Lizotte - Brown
Lemiuex - Kupari - Kaliyev

Pakistossa on tilanteen pakosta nuorempaakin verta:

Edler - Roy
Moverare - Durzi
Määttä - Spence

Maalissa vanhassa vara parempi:

Quick

Tasakentällisin pienimmät jääajat saivat Rasmus Kupari (6.55) ja Arthur Kaliyev (7.27). Koska organisaation päätavoitteena on pudotuspelipaikan saavuttaminen tällä kaudella, niin tehdyt kokoonpanoratkaisut ovat ymmärrettäviä. Pitemmällä tähtäimellä ajateltuna voitaisiin tehdä toisenlaisiakin valintoja. Kyllä se vähän mietityttää, kun Blaken ajan ykköskierroksen varauksista (2017 toukokuu -> ) pelaavaan kokoonpanoon on tunkeutunut yksi (Kupari) ja kakkoskierroksen varauksista myös yksi (Kaliyev) ja eikä heistä kumpikaan saa edes kymmentä minuuttia peliaikaa kauden tärkeimmillä hetkillä.

Pakistossa on yksi Blaken aikana varattu pelaaja - Jordan Spence - ja toinen nuorehko Blaken kaupalla hankkima pelaaja (Sean Durzi, 23 v.). Moverare on Durzin kanssa samaa ikää ja varattu ennen Blaken nimittämistä toimitusjohtajaksi.

Kings on jo nyt kerännyt pisteitä enemmän kuin ennen kauden alkua ajattelin - muistaakseni veikkaisin noin piste per peli vauhtia eli 82 pistettä. Silti olo hämmentyneen pettynyt. Pelkään että Blaken/Robitaille/McLellanin valitsema tie - luotetaan veteraaneihin ja vapaisiin agentteihin omien varausten sijaan - johtaa pitkään keskinkertaisuuden jaksoon, jolloin Stanley Cupin sijaan tavoitteena onkin playoffseihin selviäminen.

Toisaalta sitä sanotaan, että kärsivällisyys on hyve ja pelaajille on hyväksi pelata AHL:ssä opettelemassa ammattilaisuuden vaatimuksia. Ainakin Vilardin kohdalla AHL-keikan hyödyllisyys pitää paikkansa sillä muutaman Ontario-kuukauden aikana hän kehittyi pelaajana enemmän kuin sitä edeltäneenä kautena Los Angelesissa.

Jäljellä on vielä viisi peliä: Anaheim (vieraissa), Chicago (kotona), Anaheim (kotona), Seattle (vieraissa) ja lopuksi Vancouver (vieraissa). Uskon, että jos joukkue kolme viidestä voittaa, niin Kings selviää pudotuspeleihin. las Vegas on pelannut viiden otelun voittoputkensa jälkeen tappio-voitto-tappio-voitto-tappio -tahtia, eikä sillä vauhdilla nykyistä piste-eroa (kolme pistettä Kingsin hyväksi) umpeen kurota.

Täytyy iltapäivällä vilkaista pari Reiginin peliä. Nousiainen näyttää saaneen kauden ensimmäisen AHL-pisteensä (syöttö) ja Helenius tehneen ensimmäisen AHL-maalinsa.