AHL:ssä farmijoukkue Reignille ensimmäinen piste jatkoaikatappiosta Tucsonille. Vaikka Ontario on hävinnyt viisi ottelua putkeen, niin ei joukkue oikeasti noin huonosti ole pelannut. Okei, joukkueen hyökkäys on ollut varsin tehotonta ja puolustuksessa on paljonkin parantamisen varaa, mutta suurin ongelma on ollut tolppien välissä. Veteraanivahti J-F Berube on pelannut kaksi ottelua päästettyjen maalien keskiarvolla 4,99 ja torjuntaprosentti 79,6. Nuoriso-osastoa edustava Matt Villalta on pelannut kolme ottelua, päästetyjen maalien keskiarvo 3,73 ja torjunta% 86,3. Pahinta on, että molemmat molarit ovat päästäneet helppoja osumia ottelujen ratkaisuhetkillä ja jokaisessa viidessä ottelussa Ontarion maalivahdit ovat hävinneet selvästi oman kamppailunsa vastustajien maalivahdeille.
Esimerkiksi Anaheimin farmijoukkuetta San Diegoa vastaan Ontario hallitsi pelitapahtumia lähes koko ottelun ajan ja johtikin peliä 1-0 vielä kymmenisen minuuttia ennen loppua. Sitten juuri jäähyaitiosta päässyt Josh Masura sai läpiajosta tasoitettua ottelun yhteen yhteen ja nelisen sekuntia ennen ottelun päättymistä Keegan Lowe teki voittomaalin Gullseille. Maalia edelsi Villalta aivan käsittämätön tunarointi, jollaisia ei ammattilaismaalivahdille pitäisi ikipäivänä sattua. Päävalmentaja antoi kuitenkin luottoa nuorelle kaverille ja laittoi Villaltan maaliin seuraavaankin otteluun Tucsonia vastaan. 24 vetoa kohti, viisi päästettyä ja luokatonta maalivahtipeliä. No, ehkä Matt voi lohduttautua sillä, että myös veteraani Berube on vuotanut omilla vuoroillaan kuin seula.
Ontarion puolustuksessa ykkösparilla Daniel Brickley - Sean Durzi on yhteensä 11 miinusta, Brickleyllä -5 ja Durzilla -6. Pakeista vähiten huono on ollut ECHL:ssä viime kaudella pelannut Jack Sadek, mutta jostain syystä hän on saanut päävalmentaja Wroblewskiltä vähiten peliaikaa. Puolustuksen osalta ei voi muuta toivoa, kuin että nyt loukkaantuneina olevat Kings-pakit tervehtyvät mahdollisimman nopeasti ja esim. Austin Strand ja Tobias Björnfot lähetetään Ontarioon saamaan jääaikaa. Reignin puolustus todellakin kaipaa paria johtavaa puolustajaa.
Reignin nuori hyökkäys luo tekopaikkoja voittoon riittäviä määriä, mutta viimeistely on ollut tähän asti aika onnetonta. Tilanne on kuitenkin menossa parempaan suuntaan, sillä Tucsonia vastaan joukkue pystyi tekemään ekassa pelissä neljä ja toisessa kolme maalia. Rookiesta maalinteossa ovat jo onnistuneet Samuel Fagemo (kahdesti), Aidan Dudas, Akil Thomas ja Quinton Byfield. Maaleitta ovat vielä harjoitusotteluissa tehoillut Tyler Madden, osumaa raivoisasti hakeva Arthur Kaliyev ja viime ottelussa loukkaantunut Alex Turcotte. Turcotten vamman vakavuudesta ei ole tarkempaa tietoa, mutta ilmeisesti hän ei pysty pelaaman seuraavassa matsissa Coloradoa vastaan.
Rasmus Kupari johtaa joukkueen sisäistä pistepörssiä (1+4) ja viime kauteen verrattuna peli on monin tavoin parempaa. Sijoittuminen on parempaa (puolustusuuntaan), kiekonmenetyksiä tulee vähemmän, hyökkäyspäässä luopuu kiekosta (=syöttää) aikaisempaa nopeammin - tosin voisi luopua vieläkin nopeammin - ja kaartelee vähemmän. Laukauksiin pitäisi kyllä saada lisää tarkkuutta ja jos Kupari haluaa joskus olla hyvä NHL-pelaaja, niin hänen on opittava kiekollisena ajamaan kohti maalia. Ylivoimalla hän on ykkösviisikossa viivassa yhdessä Durzin kanssa ja koska Wroblewski peluttaa kaikkia pelaajia alivoimalla, niin Kupari on päässyt yhdessä Fagemon kanssa päässyt kentälle myös neljällä viittä vastaan pelattaessa.
Viisi peliä suht pieni otos, mutta täytyy sanoa, että Byfield on ollut minusta vakuuttava. Tilastot näyttävät aika surkeilta (5 peliä, 1+2, -5), mutta kaveri erottuu kentällä muutenkin kuin ison kokonsa vuoksi. Olen myös pitänyt Kaliyevin otteista. Vaikka tehoja ei ole tullut, niin nuorukaisesta näkee valtavan halun tehdä maaleja. Ei siis pelkästään laukoa kohti maalia, vaan myös ajaa sumeilematta kiekollisena tai kiekottomana kohti maalia. Pienikokoinen Aidan Dudas on ollut positiivinen yllätys. Hänestä selvästikin koulutetaan puolustuspelaamisen spesialistia, koska häntä pelutetaan kapteeni Brett Sutterin kanssa alivoimalla ja tasakentällisin yhdessä Sutterin ja Boko Imaman kanssa energisessä neloskentässä.
Tulokkaista Akil Thomas ja Samuel Fagemo ovat olleet ihan ok ja Tyler Madden ja Alex Turcotte jääneet ennakko-odotuksistani. Viimeksi mainituilla on kyllä taitoa NHL-tasolle asti, mutta kyllä niitä tehojakin jossakin vaiheessa pitäisi alkaa tulla. Turcotten kohdalla pakko toivoa, että kyseessä ei ole loukkaantumiskierre, vaan hän pääsee mahdollisimman nopeasti takaisin kaukaloon. Tai ainakin punttisalille hankkimaan lisää (vääntö)voimaa ja massaa. Madden on todella näppärä kiekon kanssa, mutta puolustuspelaaminen ei ole vielä lähelläkään samaa tasoa kuin isällään. Maddenia vaivaa sama ongelma kuin Turcottea, kevytrakenteisina kavereina antavat fyysisesti aika paljon tasoitusta vankemmille vastustajille.