En tiedä miten tuo lainaamasi kohta käsityksestäni siitä, että suomalainen hyvinvointivaltio tarvitsisi merkittäviä rakenteellisia uudistuksia säilyäkseen, liittyy argumenttiisi, mutta sanoisin, että riippumatta siitä, että kaikki Etiopiassa kuolevat nälkään, on parempi, että yhteiskunnassa on tarjolla korkealaatuista koulutusta koko ikäluokalle varallisuuteen katsomatta kuin että ei ole. Sinä ehkä sitten olet eri mieltä?
Suomalainen hyvinvointivaltio tarvitsisi merkittäviä rakenteellisia uudistuksia ihan pelkästään julkisen hallinnon kulujen karsimiseen, mutta en nyt tiedä miksi ihmeessä tätä asiaa pitäisi sekoittaa mamuihin tai muihin yhteiskunnan ulkopuolelle jääneisiin.
Suomessa saa kaikki ihmiset korkealaatuisen koulutuksen varallisuuteen katsomatta, asia ei ole muuttunut miksikään. Ainut asia mikä on muuttunut on se, että työelämään päästäksesi, sinulta vaaditaan enemmän kuin aiemmin, koska perusduunarihommien määrä on romahtanut 2000-luvun aikana. Duunarit kilpailee halpatyövoiman kanssa ja koulutettu väki käy veristä taistelua paremmista paikoista keskenään. Koulunsa peruskouluuun päättäneillä hampun polttajilla on aika mahdoton paikka päästä kiinni työelämään vaikka joskus niitä työhaluja löytyisikin, oli hyvinvointiyhteiskuntamme rakennettu sitten miten tahansa.
Pahinta on tietenkin se, että taantuma/lama vähentää avoimia työpaikkoja dramaattisesti ja lisää kilpailua entisestään. Moni voikin löytää itsensä ihan oudosta tilanteesta, kun pitkäaikainen työpaikka menee alta ja uutta ei ole näköpiirissä tai siihen ainoaan avoimeen onkin 500 hakijaa.
Valtio voi tietenkin työllistämistuilla työllistää, mutta kun Suomi ei ole Norja vaan Islanti, niin ei valtion tyhjästä kassastakaan voi ihmisiä loputtomasti työllistää, jos ei ala valoa näkymään tunnelin päässä ja päästä uuteen nousukauteen taloudessa.
Loppujen lopuksi nämä asiat ovat ihan helvetin pienestä asiasta kiinni - rahasta. Voi kaija, jos kaikilla olisi riittävästi rahaa, niin olisi yksi huoli vähemmän...