Liigaseurojen taloudelliset tulokset

[Dragon's Den]

Jos nämä huhut Liiga-seurojen kuluneen kauden katastrofaalisista taloudellisista tuloksista täysimääräisesti realisoituvat, kuten alkaa vähitellen näyttämään, alkaa kivijalkaperustelu suljetusta Liigasta taloudellisena elinehtona ja välttämättömyytenä rapistua uhkaavaa vauhtia. Suljettu Liiga on alkuperäisen tarkoituksensa vastaisesti näyttänyt johtaneen leväperäiseen taloudenpitoon ja yli varojen elämiseen yhdessä jos toisessa seurassa.

Vaikka Liigan todellinen avaaminen - enkä puhu nyt mistään nykymallin höpöhöpö-karsintapeleistä - todennäköisesti johtaisikin lyhyellä aikavälillä parin seuran konkurssiin, olisi sillä kuitenkin pitkässä juoksussa melko varmasti tervehdyttävä vaikutus suomalaiseen pääsarjajääkiekkoiluun. Tämä tietysti vaatisi rinnalleen perinpohjaisen sarjajärjestelmäuudistuksen (esimerkiksi mallia 10+10 tai 12+12), jotta Mestiksestä saadaan riittävän kiinnostava ja kilpailukykyinen.

Pitää Hiltusestakin kuoriutua aikamoinen "ruuneperi", että pystyy uskottavasti valehtelemaan tämän käsissään olevan ruskean läjän tuoksuviksi konvehdeiksi. Nyholm, Heikki tarvitsisi varmaankin taas vähän tiedotuksellista jeesiä.

 

[Tarinankertoja]

Jos mentäisiin A+B Liigaan 12+12 systeemillä niin en osaa sanoa miten se TV-raha siinä vaiheessa jakaantuisi. Olisiko B-liiga niin paljon kiinnostavampi että kokonaistilaajamäärä nousisi siihen verrattuna mitä nyt on Liiga+Mestis.

Otamme esimerkin Ruotsista… Siellä jalkapallon puolella ollaan kimpassa kahden ylimmän sarjatason kanssa, eli TV rahat jakaa Allsvenskan ja Superettan. Tästä on kovaa napinaa Jalkapallon puolella, koska vaikka kokonaissumma on isompi kuin SHL:llä, on seurakohtanen tulo huomattavasti pienempi, jopa Mestaredien liigaan pääseillä.



SHL sen sijaan uudistuksessa, jossa suorat nousut ja putoamiset tuli kuvaan, lopetti lähes kokonaan Allsvenkanille annettavan TV rahaosuuden (tyynyrahaa saa putoaja, pikku hiluja muut).



Eli jos naapurimaan kokemusta hyödyntää, en ikinä menisi 12+12 sarjaan, jossa rahanjakajia olisi 28, vaan nimenomaan SHL malliin, jossa joukkueita olisi se 14 ja liikenne sarjojen välillä olisi automaatista ruotsin tapaan, eli putoaja ja nousija valikoituisivat sarjojen sisällä, ei sarjojen välisisä peleissä.



16 joukkueen Liiga on ihan bueno, jos sarjajärjestelmää ei olisi rukattu, vaan 4x sarja ja jos pakosta tamperelaiset haluaa lisäpaikallisensa, niin 62 matsia, mutta pleijarit nykysellä 10/6 mallilla.

 

[Nelfor]

Tuolla jakomallilla jäätäisiin edelleen SHL:n taakse, mutta nostettaisiin Mestisseurojen kilpailukykyä Allsvenskanseuroja vastaan.

TV-raha A-sarjan joukkueille pitäisi saada jonnekin 4 miljoonan euron hujakoille, jolloin ei jäätäisi enää kuin 30% SHL-seuroista tässä kategoriassa. Ruotsissa on toki paljon isoja sponsoreita turvaamassa seurojen taloutta sen päälle.

Kopioidaan rahanjako Ruotsista. Esim. 40 miljoonan euron TV-sopimus jaettaisiin seuraavasti:
A-sarja (10 joukkuetta): 3,8 M€/joukkue
B-sarja (10 joukkuetta): 0,2 M€/joukkue

Sillä saataisiin tuulipukukansan nähtäväksi kovempia pelaajia. Alemmassa sarjassa olisi enemmän isojen paikkakuntien joukkueita ja isompia halleja.

Nousu olisi mahdollista vain ja ainoastaan urheilullisin perustein karsintojen kautta.

(Viesti sisältää kärjistyksiä)

Ruotsissa Allsvenskanin seurat saavat käsittääkseni tällä hetkellä noin 10% siitä mitä SHL-seurat. Tämän osuuden oletetaan nousevan seuraavassa sopimuksessa. Euroissa taitavat summat olla noin 5 miljoonaa (SHL) ja 500k (Allsvenskan).

Mielestäni Suomessa kannattaisi panostaa siihen, että meillä on enemmän seuroja, jotka saavat hyvät tv-rahat käyttöönsä. Tämä tarkoittaa tasaisempaa kilpailua, joka luo mielenkiintoa jääkiekon ympärille.

 

[Derrick]

Joo ei toki. A+B sarjamallissa sellainen saattaisi luonnistua Suomessa.

Oma toive/ajatus tuossa mallissa olisi, että B-sarjalaiset saavat puolet vähemmän tv-rahoja joukkuetta kohden. Eli teoriassa jos A-sarjassa saa 2 miljoonaa, niin B-sarjassa saisi 1 miljoonan.

Jos se menisi näin niin TV rahaa olisi jaossa 36 miljoonaa ja 1 katsoja toisi kaudessa 360 euroa, pitäisi siis olla 100000 tilaajaa eli 4166 ka/per seura. Me saadaan halliin 2500 katsojaa niin en jaksa uskoa että TV:stä katsoisi otteluja 4166 katsojaa. Mutta voin olla jälleen kerran väärässä.

 

[Raymond Pearl]

Ruotsissa Allsvenskanin seurat saavat käsittääkseni tällä hetkellä noin 10% siitä mitä SHL-seurat. Tämän osuuden oletetaan nousevan seuraavassa sopimuksessa. Euroissa taitavat summat olla noin 5 miljoonaa (SHL) ja 500k (Allsvenskan).

"Uuden sopimuksen myötä jokaisen ruotsalaisseuran saama tv-raha on vuodesta 2024 lähtien noin 5,5–6 miljoonaa euroa kaudessa. SHL:n uusin sopimus on kuusivuotinen ja jatkuu kauden 2029–30 loppuun."

Kiekkopomo huolissaan Liigan pelin tasosta – "Tällä suuntauksella”

Lukon urheilujohtaja Kalle Sahlstedt on huolissaan Liigan urheilullisen tason romahtamisesta. Liigassa on jo nyt liikaa joukkueita ja lisää on tulossa.

www.iltalehti.fi

 

[Nelfor]

"Uuden sopimuksen myötä jokaisen ruotsalaisseuran saama tv-raha on vuodesta 2024 lähtien noin 5,5–6 miljoonaa euroa kaudessa. SHL:n uusin sopimus on kuusivuotinen ja jatkuu kauden 2029–30 loppuun."

Kiekkopomo huolissaan Liigan pelin tasosta – "Tällä suuntauksella”

Lukon urheilujohtaja Kalle Sahlstedt on huolissaan Liigan urheilullisen tason romahtamisesta. Liigassa on jo nyt liikaa joukkueita ja lisää on tulossa.

www.iltalehti.fi

Ei mitään uutta tässä. Tuossa uutisessa on nähdäkseni hieman väärää tietoa, sillä ruotsalaisten lähteiden mukaan SHL seurat saavat tällä hetkellä 45 miljoonaa kruunua (4M €), joka kasvaa tulevina vuosina 60-65 miljooonaan (5,33-5,77M €). Allsvenskanin seurat puolestaan saavat saman sopimuksen mukaan 6 miljoonaa kruunua (0,53M €).

Eli tällä hetkellä Allsvenskanissa saadaan reilut 10%.

 

[Derksen]

Niin. Riippuu miten se TV-sopimuksen hinta on määritelty. Voi olla että siinä on huomioitu joukkuemäärän mahdollinen muuttuminen koska se on TV-yhtiön kannalta olennaista monenko joukkueen fanit siellä on niitä paketteja tilaamassa. Suuntaan ja toiseen. Jos nyt vaikka tiputettaisiin joukkuemäärä tuohon 12 niin sieltä tulisi varmasti iso määrä TV-pakettien irtisanomisia kun joka neljännellä ei enää olisi sitä omaa suosikkijoukkuetta sarjassa. TV-yhtiötähän kiinnostaa tasan se tilaajamäärä eli sisääntuleva raha.

TV-yhtiön kannalta ei liene olennaista, monenko joukkueen fanit paketteja on tilaamassa, vaan tilaajien ja sitä kautta tulojen kokonaismäärä suhteessa menojen kokonaismäärään. Suurien talousalueiden joukkueiden kannattajissa on paljon enemmän tilaajia kuin pienten alueiden. Eli jos Liigasta vähenisi neljä pienen talousalueen joukkuetta, niin kokonaistilaajamäärästä ei poistuisi läheskään neljännestä. Ääriesimerkkinä voisi ajatella Jokereiden tuovan tilaajia, jos nyt ei ihan neljän, niin ainakin kahden pienemmän alueen joukkueen edestä. Vähemmän kiinnostavat seuraajia omaavat joukkueet lienevät tv-yhtiölle enemmänkin rasite, kun niiden osalta kulut ovat suurempia kuin tulot, koska sama tv-raha niillekin maksetaan, ja otteluiden tuotantokulut ovat samat. Tosin niinhän ne kulut taitavat olla Liigan tapauksessa kokonaisuutenakin tuloja suuremmat kun tietojen mukaan kyseessä on kannattamaton tuote tv-yhtiölle.

 

[Iitee]

Ilveksen talouslukuja saadaankin odotella elokuulle, toisin kuin aiempina vuosina. Asia tiedotettiin ohimennen Hölön haastattelussa.

 

[Majoneesi]

Olemme vain liian pieni kansa, kun tuota TV-sopimusta miettii. Yksinkertaista.

Tähän on yksinkertainen lääke.

 

[Nelfor]

Olemme vain liian pieni kansa, kun tuota TV-sopimusta miettii. Yksinkertaista.

Meinaat, että Ruotsin kaksinkertainen väkiluku selittää nelinkertaisen tv-sopimuksen?

 

[Myrvold]

Meinaat, että Ruotsin kaksinkertainen väkiluku selittää nelinkertaisen tv-sopimuksen?

Ei yksin mut isosti.

Toivottavasti Liigaseurojen pomot ei luota yhtä sokeasti rahapelimarkinaan kuin osa palstalaisista.

 

[Nelfor]

Ei yksin mut isosti.

Toivottavasti Liigaseurojen pomot ei luota yhtä sokeasti rahapelimarkinaan kuin osa palstalaisista.

Karkea matematiikka kertoo, että väkiluku selittää noin 33% tuosta erosta. Eli suurin osa erotuksen syistä on muualla kuin väkiluvussa.

 

[FastEnd]

Karkea matematiikka kertoo, että väkiluku selittää noin 33% tuosta erosta. Eli suurin osa erotuksen syistä on muualla kuin väkiluvussa.

Ruotsin talous sen selittää, isommin kaikkea talouden näkökulmasta.

 

[McTorso]

Ruotsin talous sen selittää, isommin kaikkea talouden näkökulmasta.

Näin se on. Toki myös urheilukulttuuri on Ruotsissa vankemmalla perustalla. Live-urheilun seuraaminen on aivan eri tasolla kuin Suomessa. Mitä enemmän ihmisiä on paikalla tapahtumissa, sitä parempi tunnelma, sitä parempi tapahtuma, sitä paremmin sponsorit kiinnostuvat, samoin tapahtuman yleinen kiinnostus lisääntyy ja hupsistakeikkaa tapahtumien televisointi on taloudellisesti mielekästä ja niistä maksettavat korvaukset nousevat.

 

[Beukeboom]

Näin se on. Toki myös urheilukulttuuri on Ruotsissa vankemmalla perustalla. Live-urheilun seuraaminen on aivan eri tasolla kuin Suomessa. Mitä enemmän ihmisiä on paikalla tapahtumissa, sitä parempi tunnelma, sitä parempi tapahtuma, sitä paremmin sponsorit kiinnostuvat, samoin tapahtuman yleinen kiinnostus lisääntyy ja hupsistakeikkaa tapahtumien televisointi on taloudellisesti mielekästä ja niistä maksettavat korvaukset nousevat.

Näinpä. Ja mikä olenniaisinta - tälläkin palstalla puhutaan kuinka taso Suomessa on huonoa jne; Ruotsissa tuo sama kulttuuri jatkuu sarjaportaita alaspäin, ja otteluihin mennään siitä absoluuttisesta tasosta välittämättä. Tämä johtuu siitä, että ruotsalaisessa kulttuurissa yhteisö ja seurakulttuuri on se, mikä ihmiset saa paikalle - ei ottelun taso.

Seurat koetaan omiksi ja omalla läsnäololla on merkitys. Tämä tuo ihmisiä, lipputuloja, rahaa ja kappas - taso nousee.

 

[FastEnd]

Näin se on. Toki myös urheilukulttuuri on Ruotsissa vankemmalla perustalla. Live-urheilun seuraaminen on aivan eri tasolla kuin Suomessa. Mitä enemmän ihmisiä on paikalla tapahtumissa,llaa sitä parempi pelaa suurapuraha,joiden yleisö keskiarvo tunnelma, sitä parempi tapahtuma, sitä paremmin sponsorit kiinnostuvat, samoin tapahtuman yleinen kiinnostus lisääntyy ja hupsistakeikkaa tapahtumien televisointi on taloudellisesti mielekästä ja niistä maksettavat korvaukset nousevat.

Näin juuri,Ruotsissa urheilun kannattaminen ja seuraaminen on niin paljon pidemmällä kuin Suomessa. Jos seuraa jalkapallon huippuseuroja tai jääkiekkoa,jossa 2. Korkeimmalla tasolla kärkijoukkueet vetää vajaat 10000 keskiarvoa peleissä mahtavaolla tunnelmalla.

 

[Juhaht]

Kyllähän sen "pelin taso"-narratiivista huomaa, että monelle se oma seura ei ole aidosti niin merkityksellinen vaan se on enemmän väline oman itsetunnon pönkittämiseen ("me pelataan pääsarjassa, me ei olla rupusarjoissa" jne).

Tippuminen Mestikseen olisi monelle pullamössölle kova paikka mutta siinä punnittaisiin toden teolla se kuinka paljon sillä seuralla on lopulta väliä.

 

[Leipuri]

Näin juuri,Ruotsissa urheilun kannattaminen ja seuraaminen on niin paljon pidemmällä kuin Suomessa. Jos seuraa jalkapallon huippuseuroja tai jääkiekkoa,jossa 2. Korkeimmalla tasolla kärkijoukkueet vetää vajaat 10000 keskiarvoa peleissä mahtavaolla tunnelmalla.

Jaa mitkä joukkueet vetää jääkiekon Allsvenskanissa ja Ruotsin 2 divisioonassa lähelle 10000 keskiarvolla? Voi pitää paikkaansa, mutta kuulostaa kyllä aika paljolta.

 

[Dragon's Den]

Kyllähän sen "pelin taso"-narratiivista huomaa, että monelle se oma seura ei ole aidosti niin merkityksellinen vaan se on enemmän väline oman itsetunnon pönkittämiseen ("me pelataan pääsarjassa, me ei olla rupusarjoissa" jne).

Tippuminen Mestikseen olisi monelle pullamössölle kova paikka mutta siinä punnittaisiin toden teolla se kuinka paljon sillä seuralla on lopulta väliä.

Eikö tärkeintä olekaan, että seura pyrkii sopeutumaan vallitseviin olosuhteisiin? Pitääkö sen sijaan vallitsevien olosuhteiden sopeutua seuraan?

 

[HC Hetu]

Tuodaas vielä yksi kulma mikä vaikuttaa myös yleisömääriin ja sitä kautta seurakulttuuriin ja talouteen.
Se on tämä jatkuva kirjoittelu/puhe mediassa miten paskaa on Suomalainen lätkä, miten huono taso, paska fiilis jne jne. Negatiivisuutta kun toistaa, se muuttuu kyllä jossain vaiheessa faktaksi. Ihminen on outo tapaus, kun riittävästi toistaa samaa niin se muuttuu todeksi. Erittäin hyvä esimerkki, ainainen vikinä Turussa tuo hallin sijainti. Kauppatorilta keskustastan ytimestä autolla 5.8km ja 12min, julkiset vie matsi-iltoina hyvin perille ja normaalit bussilinjat päälle mitkä vähän kiertää hallia mutta ihan hyvin käveltävissä vielä. Silti tuo on ollut jo vuosia "fakta" että on kaukana, on jossain siellä pellolla, Rausion rajalla. En mä tiedä, mun mielestä sijainti on hyvä, negatiivista on se että hallin ympäristö ei ole kehittynyt kolmeenkymmeneen vuoteen vaikka siellä olisi ympärillä tilaa rakentaa vaikka ja mitä..voisi vaikka aloittaa kunnostamalla raiteet jotta junalla pääsisi lähes portille.
Toinen fakta G-pisteestä on kaukalon koko.. tarpeeksi kun siitä kertoo sen olevan lentokenttä, se on lentokenttä.. voin paljastaa, ei ole ollut sitä vuosiin.

Meni vähän ohi aiheen pysyen aiheessa kuitenkin.. ihmiset, välttäkää negaa ja varsinkin valheellista negaa, se tuo positiivisia asioita.

 

[FastEnd]

Jaa mitkä joukkueet vetää jääkiekon Allsvenskanissa ja Ruotsin 2 divisioonassa lähelle 10000 keskiarvolla? Voi pitää paikkaansa, mutta kuulostaa kyllä aika paljolta.

DIF, AIK ja viime kaudella oli Brynäs 7900 kapasiteetilla. Pelit oli usein loppuun myytyjä ja tunnelma oli hieno. Suomessa ei todennäköisesti yksikään seura pääse tunnelmaltaan edes liigassa siihen. Toki sitten oli iso liuta halleja 4000-5000 kapasiteetilla mutta usein nekin olivat lähes täysiä. Tämän lisäksi pienempiäkin halleja oli mutta olivat täysiä sitten peleissä myös. Liigassa huonoimillaan vedettiin n 2000 katsoja pelejä, esimerkiksi meillä Lahdessa oli monta peliä missä yleisömäärä oli alle 3000... vaikka joukkue saavutti hopeaa.

 

[Bo73]

DIF, AIK ja viime kaudella oli Brynäs 7900 kapasiteetilla. Pelit oli usein loppuun myytyjä ja tunnelma oli hieno. Suomessa ei todennäköisesti yksikään seura pääse edes liigassa siihen. Toki sitten oli iso liuta halleja 4000-5000 kapasiteetilla mutta usein nekin olivat lähes täysiä. Tämän lisäksi pienempiäkin halleja oli mutta olivat täysiä sitten peleissä myös. Liigassa huonoimillaan vedettiin n 2000 katsoja pelejä, esimerkiksi meillä Lahdessa oli monta peliä missä yleisömäärä oli alle 3000... vaikka joukkue saavutti hopeaa.

Tästä edelleen ajatusta eteenpäin vieden: Keuruulla/Imatralla/Iisalmessa, eikä edes Kupittaalla tulla näkemään seurojen taloutta uskottavasti kannattelevia katsojalukuja, vaikka olisi mikä 12+12 malli käytössä. Tästä esimerkkinä toimii Mikkeli. Talousalue on liian pieni, eikä edes menestys tuo tarvittavia katsojia ja yhteistyökumppaneita, joilla pitkällä tähtäimellä voisi uskottavasti kamppailla playoff-paikasta.

Ei ole tarpeeksi väestöä ja kiekon seuraamiseen aikaa ja rahaa käyttävä väestönosa on merkittävästi persaukisempaa kuin vaikka Ruotsissa. Vaikka olisi väestöäkin, ei ole uskottavaa fasiliteettia. Jo Liiga-tasolla alkaa monen joukkueen kotiluola olla hälyttävässä jamassa. Mestiksestä puhumattakaan.

 

[KyöstiLauteilta]

Voisi kyllä näppituntumalla sanoa, että jotkut satunnaiskatsojat ulkomailla eivät tätä eroa tee. Se, että SHL on ollut osa Viaplayn tai Cmoren pakettia ja näkyy muissa maissa, tuskin myöskään tuo isoa pottia. Isoin selittävä tekijä lienee hyvin maksavat sponsorit, jotka ostavat kallista mainosaikaa lähetyksiin.

Näistä keskeisimpiä lienevät vedonlyöntisivustot, kuten täälläkin on aiemmin todettu. Kunhan Kekkosslovakiassakin puretaan Veikkauksen vedonlyöntimonopoli, saadaan urheiluun lisää sponsorirahaa.

Ruotsiin kun vertaillaan, niin on hyvä huomioida, että sielläkin on valtava kuilu SHL:n ja Allsvenskanin seurojen välillä TV-rahoissa. Ainakin vielä jokunen vuosi sitten edellisen sopimuksen aikana ero oli noin 20-kertainen (n. 4 M€ vs 0,2 M€). Allavenskan seurat kirjelmöivät asiasta liittoon asti ja puhuivat irtaantumisesta koko systeemistä.

SHL:n visio on olla maailman kahden parhaan liigan joukossa - Allsvenskan-seurat turhautuneina

SHL julkaisi tiistaina vision, miten sarjaa kehitetään tulevaisuudessa. SHL:n tavoite on olla maailman kahden parhaan liigan joukossa, mutta samalla Allsvenskanin seurat valittavat siitä, että SHL:n ja Allsvenskanin taloudellinen ero on liian suuri.

www.jatkoaika.com

Joo olet varmasti oikeassa, että ulkomaiset katsojat eivät välttämättä eroa tee. Väittäisin kylläkin, että kansainvälinen tunnettuus vaikuttaa mainitsemiisi sponsorituloihin. Tuleeko siitä eroa TV-tuloihin Liiga vs. SHL mahdoton sanoa.

Mitä tulee sarjajärjestelmän ja TV-tulojen suhteeseen niin yksi asia on kuinka paljon mikäkin seura tuo kanavatilauksia. Toinen asia on miten paljon itse sarjajärjestelmällä on vaikutusta lajin kiinnostavuuteen ja sitä kautta kanavien tilausmääriin.


Ruotsin suuremmat tv-tulot on varmasti monen tekijän summa. Jos vetää yhteen parin edellisen sivun viestejä niin ainakin nämä tekijät tv-tuloihin ja ylipäätään seurojen talouteen vaikuttaa:
- vahvempi talous
- suurempi asukasluku
- kypsempi ja yhteisöllisempi urheilukulttuuri
- laadukkaampaa jääkiekkoa
- mielenkiintoisempi sarjajärjestelmä
- vedonlyöntiyhtiöt sponsorina
- mahdollisesti parempi tunnettuus kansainvälisesti

Suomen puolesta puhuu jääkiekon asema maan ykköslajina.

 

[Leipuri]

DIF, AIK ja viime kaudella oli Brynäs 7900 kapasiteetilla. Pelit oli usein loppuun myytyjä ja tunnelma oli hieno. Suomessa ei todennäköisesti yksikään seura pääse tunnelmaltaan edes liigassa siihen. Toki sitten oli iso liuta halleja 4000-5000 kapasiteetilla mutta usein nekin olivat lähes täysiä. Tämän lisäksi pienempiäkin halleja oli mutta olivat täysiä sitten peleissä myös. Liigassa huonoimillaan vedettiin n 2000 katsoja pelejä, esimerkiksi meillä Lahdessa oli monta peliä missä yleisömäärä oli alle 3000... vaikka joukkue saavutti hopeaa.

Brynäsin keskiarvo oli jotain 6400 että aika kaukana kymppitonnista. Samoin DIF ja AIK tuskin oli kovin lähellä 10 000 keskiarvosta. Toki hienoja yleisömääriä ei siinä.

 

[Tuusa]

Tuodaas vielä yksi kulma mikä vaikuttaa myös yleisömääriin ja sitä kautta seurakulttuuriin ja talouteen.
Se on tämä jatkuva kirjoittelu/puhe mediassa miten paskaa on Suomalainen lätkä, miten huono taso, paska fiilis jne jne. Negatiivisuutta kun toistaa, se muuttuu kyllä jossain vaiheessa faktaksi. Ihminen on outo tapaus, kun riittävästi toistaa samaa niin se muuttuu todeksi.

Tämä. Päivästä ja viikosta toiseen saamme lukea mediasta ja palstoilta, miten kaikki on paskaa ja muualla (esim juuri Ruotsi) on asiat satakertaa paremmin. Eihän tämä voi olla vaikuttamatta katsojamääriin ja yleiseen mielipiteeseen liigasta. Miksi teppotavallinen lähtisi katsomaan liigan runkosarjapeliä, kun juuri on ollut otsikoissa liigan huono taso ym.? Teppotavallinen keksii sen sijaan jotain muuta.