Vuodenvaihteessa monilla seuroilla alkaa olla jo tilastollisesti aika selkeä ennuste liittyen pudotuspeleihin pääsyyn, mikä varmasti määrittää osaltaan seuran loppukauden ratkaisuja koskien esim. pelaajahankintoja ja -myyntejä ja arviointia sen osalta, miten vaikkapa mahdolliseen budjetoitua heikompaan lipunmyyntiin tulisi reagoida. Seurat voivat budjetoida kauden alla mitä tahansa, mutta ajatus, että pudotuspelien kymmenien(?) miljoonien kokonaispotti käsitettäisiin koko Liiga-yhteisössä puhtaasti kivana bonuksena, jolla ei ole vaikutusta kauden aikaiseen toimintaan, on epärealistinen. Liigassa on myös useita seuroja, jotka ovat kymmenen kauden otannalla olleet pudotuspeleissä tyyliin 9/10 ja luonnollisesti tuollaisessa tilanteessa talouden suunnittelu pohjautuu varmasti ainakin jossain määrin ajatukselle tietystä määrästä pudotuspeliotteluita/lippumyyntiä, mikäli vain panostukset joukkueeseen vertautuvat aiempaan.
Kevään osalta on epäselvää, millä järjestelyillä Liiga ja Telia lopulta sopivat maksukuviot, joillain seuroilla korona ehti jo keväällä vaikuttaa merkittävällä tavalla esim. ravintolatoimintoihin ja ken tietää, minkälaisia seurauksia kauden päättymisellä kesken kaiken on ollut erilaisten yhteistyösopimusten kohdalla. Toki se on selvää, että isoimmat seuraukset kohdistuvat tulevaan kauteen, mutta onneksi seuroilla on sen osalta ollut kevättä paremmat mahdollisuudet suunnitella vaihtoehtoja ja ennakoiviin ratkaisuihin.