Liigan taso verrattuna muihin sarjoihin

[McTorso]

Heittopussi on kai semmoinen, joka jää viimeiseksi selvällä erolla. Neljänä viime vuonna on kaikkina ollut eri joukkue viimeisenä. Esimerkiksi Jukurit ei ole näiden joukossa. Miksi se ei saisi olla pääsarjassa?

Jukureiden liigakohtalo ratkaistaisiin tietenkin urheilullisesti niin kuin muidenkin, jos sarja avattaisiin. Jos menneitä mietitään, niin Jukureita ei olisi koskaan pitänyt Liigaan edes nostaa. Jukurit ei ole tuonut Liigalle lisäarvoa ja joukkuemäärä on noussut liian isoksi.

 

[Nebelwerfer]

Kyllä se suh't absoluuttista on, että NHL ja Liiga ovat hieman eri asioita, ja siksi huonoja vertauskuvia. .

No joo, tietenkin. Mutta toisaalta, upo uus S-Mersu ja vanha Lada ovat myös hieman eri, mutta, molemmat käy bensalla ja molemmat pitää katsastaa...ja molemmilla pääsee eteepäin, toinen vaan tyylikkäämpi, vahvempi ja nopeampi. Idea kuitenkin sama.

edit, ja, omasta mielestäni liiga pitäisi kuitenkin olla jollain tavalla auki, mutta nyt mennään näillä.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

@McTorso

Vielä kerran joukkueiden määrästä. Junnuja nousee juuri sen takia, koska mitä enemmän joukkueita sitä enemmän paikkoja avautuu junnuille ja toki myös muille. Toki Liigan taso on laskenut hitusen, mutta pitkällä tähtäimellä Mestis-jengit pääsevät nostamaan organisaatiotaan ja pelaajabudjettiaan, jonka seurauksena Liigan taso nousee vuosi vuodelta. Kyllähän joukkueet nostavat vuosi vuodelta pikkuhiljaa tasoaan vai voitko väittää, ettei näin ole? KooKookin on tuottanut maajoukkuetta sille asti junnujaan ja uskon, että pystyy sitä tekemään jatkossakin paremmin, kun seuralla on joukkue Liigassa. Muuten moni lähtisi muualle tai joutuisi pelaamaan huonompi tasoista jääkiekkoa esim Mestiksessä. Ihan samalla logiikalla NHL:ssä laajentumisen myötä useampi pelaaja saa näyttöpaikkoja ja myös Suomesta pelaajia pääsee jääkiekon pääsarjaan.

 

[Erkka Lapanen]

Vielä kerran joukkueiden määrästä. Junnuja nousee juuri sen takia, koska mitä enemmän joukkueita sitä enemmän paikkoja avautuu junnuille ja toki myös muille. Toki Liigan taso on laskenut hitusen, mutta pitkällä tähtäimellä Mestis-jengit pääsevät nostamaan organisaatiotaan ja pelaajabudjettiaan, jonka seurauksena Liigan taso nousee vuosi vuodelta.

Mitä enemmän Liigaan nostetaan joukkueita, sitä enemmän sinne tulee puulaakijoukkueita. Ja se laskee sarjan tasoa eikä se ole kenenkään etu. Suomessa ei riitä resurssit eikä asukkaat pyörittämään laajempaa Liigaa. Khl on esimerkki sarjasta jossa joukkueiden välinen tasoero on valtava. SHL taas esimerkki siitä, ettei heittopusseja ole. Siihen meidänkin pitäisi pyrkiä, ei joukkueiden lukumäärän lisäämiseen.

 

[Porilaine miäs]

@McTorso

Vielä kerran joukkueiden määrästä. Junnuja nousee juuri sen takia, koska mitä enemmän joukkueita sitä enemmän paikkoja avautuu junnuille ja toki myös muille. Toki Liigan taso on laskenut hitusen, mutta pitkällä tähtäimellä Mestis-jengit pääsevät nostamaan organisaatiotaan ja pelaajabudjettiaan, jonka seurauksena Liigan taso nousee vuosi vuodelta. Kyllähän joukkueet nostavat vuosi vuodelta pikkuhiljaa tasoaan vai voitko väittää, ettei näin ole? KooKookin on tuottanut maajoukkuetta sille asti junnujaan ja uskon, että pystyy sitä tekemään jatkossakin paremmin, kun seuralla on joukkue Liigassa. Muuten moni lähtisi muualle tai joutuisi pelaamaan huonompi tasoista jääkiekkoa esim Mestiksessä. Ihan samalla logiikalla NHL:ssä laajentumisen myötä useampi pelaaja saa näyttöpaikkoja ja myös Suomesta pelaajia pääsee jääkiekon pääsarjaan.

Liigan avaaminen tekisi myös mestiskestä paremman paikan kehittyä, ja "pakottaisi" junnut oikeasti pitkäjänteisyyteen, jäädä Suomeen kehittymään 1-2 vuodeksi, näin teki muunmuassa vieläkin NHL-tulokasmaali ja piste-ennätyksiä hallitseva Teemu Selänne. Puljujärvenkin tarina olisi voinut olla hohdokkaampi, jos ei olisi moisella kiireellä lähdetty Amerikan maille. Juniorimyllyä voisi tehokkaammin pyörittää myös mestiksen kärkiseurat.

 

[Tuusa]

Tulevaisuus näyttää myös huonolta.

Perustelut, kiitos?

Ps. Kolmella viimeisellä liigakaudella (eli kun Jukurit on ollut mukana) on tilastollisesti Jukurit ollut nousijakolmikosta paras.

 

[Kaikkiookoo]

Aika hyvin nuo liigan ukot pärjää tuolla skoda-cupissa, nhl - ja khlheppuja vastaan.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

@Erkka Lapanen

En todellakaan tarkoita, että lisää joukkueita tarvittaisiin. Toki Espoon uusi tuleminen voisi tuoda sen kuudennentoista joukkueen Liigaan ja se on ehdoton maximi, mutta teidän perusteluja en niele

@Porilaine miäs

Sinun mielestäsi esim taitavan B-junnun tulee pelata mielummin Mestistä vaikka pärjäisi hyvin myös Liigassa? Mikä logiikka? Eikö se oli kaikkien etu, että mahdollisimman moni pääsee pelaamaan esim Mestis-joukkueissa Kärppiä vastaan jolloin he pääsevät pelaamaan huippujoukkuetta vastaan ja näkee missä on jäljessä jolloin osaa ja tajuaa alkaa tekemään vieläkin enemmän töitä kehittyäkseen? Toki ymmärrän tasoerot, mutta on niitä tasoeroja NHL:säkin ja sielläkin on suuria eroja joukkueiden välillä.

 

[Alfred E Neuman]

Melkoisia pilvilinnoja täällä taas ralennellaan 12 joukkueen avoimesta liigasta. Huomaa kyllä, että näitä kehitelmiä kyhäillään sillä mentaalilla, että joku muu hankkii rahat. Uskokaa pois, se ei ole helppoa edes valtaosalle nykyisistä liigaseuroista, vaikka toiminta on tukevalla pohjalla (suljettu liiga). Se vaikeutuu vielä huomattavasti lisää, jos on mahdollisuus, että seura putoaa liigasta ja tulot romahtavat.

 

[Robin Big Snake]

Junioreiden näkökulmasta jos liigaa kavennettaisiin ne pääsisivät pelaamaan kovatasoisempaa kiekkoa mikä kehittäisi enemmän eikä myöskään Liigaan olisi niin helppo päästä. Entä mitä kävisi näille ketkä eivät mahdu Liigaan? No ne pääsisi entistä kovempitasoiseen Mestikseen. Pitkässä juoksussa siis Liigan kaventaminen olisi junnuille win-win.

 

[Derksen]

Varovaisina johtopäätöksinä nyt meneillään olevista ja muutamista aiemmista MM-kisoista arvioisin, että Euroopan sarjat ovat tasollisesti hiukan saavuttaneet NHL:ää. Onko se tapahtunut NHL:n tason putoamisen vai Euroopan sarjojen nousun kautta on vaikea sanoa, ehkä vähän molempien. NHL:kin on laajentunut joten lisääntyneiden pelipaikkojen myötä sinnekin pääsee kenties hieman heikompia pelaajia kuin aiemmin. Esim. Suomestakin on joitain aika yllättäviä nimiä päässyt sinne kolkuttelemaan portteja ellei jopa murtaumumaan pelipaikkaan asti.

Näyttäisi, että jopa Liiga on saavuttanut hieman NHL:n tasoa. Samalla Liiga on hivenen heikentynyt kuitenkin eräisiin Euroopan sarjoihin verrattuna. CHL:n pitkän aikavälin rankingissa menetettiin yksi paikka Sveitsin liigalle. Tämä on looginen seuraus sille, että laajentuneesta Liigasta on tullut aiempaa selvemmin pelaajien kehittämö muille kilpailullisemmille sarjoille, kuten SHL, NLA, NHL ja KHL. Se pelaajien kehittämö näyttää kiistatta toimivan. Siitä hyötyvät Suomen A-, U20-, ja U18-maajoukkueet sekä näiden kilpailullisempien liigojen seurajoukkueet. Liigan seurajoukkueista hyötymään pääsevät lähinnä suurseurat, jotka saavat pidettyä joitain huipputason pelaajia vielä siinäkin vaiheessa, kun nämä voisivat jo mahtua pelaamaan kovempiinkin sarjoihin. Liigan keskimääräistä pelitasoa runkosarjassa laajentuminen ja sitä kautta heikompien pelaajien pääsy sarjaan on hieman laskenut ja se on se hinta siitä, että haluamme olla nimenomaan kehittämösarja. Sitten kahdeksan parhaan pudotuspelit ja muutamat runkosarjan kärkipelitkin ovat täälläkin jo hyvätasoista kiekkoa, paremmalla tuomarilinjalla niistä olisi saatavilla jopa ihan huippukiekkoa.

Haluammeko panostaa tähän, että Liiga on tehokas kehittämö ja palvelee enemmän suomalaista pelaajatuotantoa ja muita sarjoja kuin Liigan tasoa itsessään? Vai haluaisimmeko Liigan kehittyvän vielä kovempitasoiseksi sarjaksi. Molempia emme ehkä voi saada ja nykyinen valittu tie palvellee selvästi paremmin ensimmäistä vaihtoehtoa ja tämäkin on melko hyvä tapa palvella suomalaista jääkiekkoa. Siinä pitäisi vaan löytää joku järkevä rooli vielä nykyiselle Mestiksellekin. Itse näkisin järkevänä muuttaa se puhtaaksi farmisarjaksi, jonka tarkoitus olisi tukea Liiga-kehittämöä mahdollisimman tehokkaasti. Pelaajaliikenne hoidettaisiin tällöin täysin Liigan ehdoilla. Farmiasema toisi alemmalle sarjaportaalle jonkin selkeän tarkoituksen, jollaista en nykymallissa oikein näe Mestiksellä olevan.

Tämä menee enemmän sarjajärjestelmäkeskusteluksi, mutta näen, että nykyinen kahden ylimmän sarjaportaan malli ei palvele parhaalla tavalla kumpaakaan sarjaa, vaan resursseja hukataan suotta. Pitäisi panna kaikki paukut joko siihen, että Liigasta tehdään mahdollisimman hyvä kasvattajasarja ja alempi sarja tukisi kaikin keinoin sitä toimintaa tai sitten kehityssuunnaksi pitäisi ottaa se, että meillä olisi mahdollisimman kovatasoinen kahdesta ylimmästä portaasta muodostuva kilpailullinen sarjajärjestelmä. Nykyisessä vaille tarkoitusta jätetyssä Mestiksessä hukataan lajin resursseja ja ne pitäisi valjastaa tehokkaammin käyttöön.

 

[vanukas]

Varovaisina johtopäätöksinä nyt meneillään olevista ja muutamista aiemmista MM-kisoista arvioisin, että Euroopan sarjat ovat tasollisesti hiukan saavuttaneet NHL:ää. Onko se tapahtunut NHL:n tason putoamisen vai Euroopan sarjojen nousun kautta on vaikea sanoa, ehkä vähän molempien. NHL:kin on laajentunut joten lisääntyneiden pelipaikkojen myötä sinnekin pääsee kenties hieman heikompia pelaajia kuin aiemmin. Esim. Suomestakin on joitain aika yllättäviä nimiä päässyt sinne kolkuttelemaan portteja ellei jopa murtaumumaan pelipaikkaan asti.

Tämä on oikeastaan yleismaailmallinen ilmiö. Pelaajien taso on noussut ja se näkyy NHL:ssäkin kun siellä säännöt suosivat nopeutta ja taitoa enemmän kuin ennen. Pelistä on tullut enemmässä määrin nuorten peli (paitsi pleijareissa, jossa annetaankin sitten ns. isän kädestä kaikille hennoille nuorukaisille, kummaa tämäkin). Suomessakin nuorten pelaajien läpimurtoja on tapahtunut monilla tahoilla se on minusta hyvä juttu. Liiga tuntuu olevan tällä hetkellä aika optimipisteessä 17-19 vuotiaille kehittyville pelaajille, josta on hyvä ponnistaa rahakkaampiin sarjoihin. Rahalla emme voi kilpailla, mutta kilpaillaan sillä millä voidaan - nuorilla lahjakkuuksilla. SHL on todella vaikea junnuille päästä sisään ja Allsvenskan taas käy NHL-kaliiberin pelaajille hieman liian helpoksi.

 

[zeitgeist]

Mestiksen arvonalennus puhtaaksi farmisarjaksi johtaisi siihen, että ei se sitten kyllä enää juuri ketään katsojaa kiinnostaisi. Paljon mielenkiintoisempaa on seurata itsenäisiä seuroja, joilla on edes jonkinlaiset urheilulliset tavoitteet. Ehdottomasti siis mieluummin tuo plan b yllä Derksenin viestin loppuosassa.

 

[Satunnainen]

Eli jos Liigassa olisi vain 6 joukkuetta niin ne olisi kaikki ns samalla viivalla? Tasoeroja ei olisi?

Ei tuota voi sinänsä tietää, enkä näe kauhean kiinnostavaksi moista edes pohtia, koska en näe kuuden joukkueen liigassa mitään järkeä. En muuten ihan nyt ymmärrä, miksi kyselet minulta tällaista sen jälkeen, kun olen esittänyt lukuja, jotka mielestäni selvästi osoittavat, että nykyinen 15 joukkueen liiga on tasaisempi kuin 90-luvun 12 joukkueen liiga aikanaan oli.

 

[DonTirri]

Täällä jauhetaan mestiksen putoamisen johtavan konkurssiin.
Onko se niin paha?

Jokerit haki vauhtia divarista, kypsytti dynastiasukupolven ja loppu on historiaa.

Kärpät haki vauhtia Suomi-Sarjasta asti, pisti rauhassa talouden kuntoon, nousi Liigaan ja loppu on historiaa.

Reipas eri muodoissaan kitkutteli divarin ja liigan väliä vuodesta toiseen, meni konkurssiin ja tilalle tullut Pelicans sai aloittaa puhtaalta pöydältä. Parit finaalit ja tasainen keskikastin jengi korvasi kriisijoukkueen.

Kalpan tarina on nimenvaihtoa lukuunottamatta hyvin samanlainen.

Blues olisi voinut tehdä saman jos suitsissa oliai ollut joku muu kuin Salonoja.

Onko ylläolevat sitten huonompia kohtaloita kuin vuodesta toiseen rahaongelmissa rypeminen tasolla johon ei pelimerkit riitä?

 

[Wiljami]

Mitä enemmän Liigaan nostetaan joukkueita, sitä enemmän sinne tulee puulaakijoukkueita. Ja se laskee sarjan tasoa eikä se ole kenenkään etu. Suomessa ei riitä resurssit eikä asukkaat pyörittämään laajempaa Liigaa. Khl on esimerkki sarjasta jossa joukkueiden välinen tasoero on valtava. SHL taas esimerkki siitä, ettei heittopusseja ole. Siihen meidänkin pitäisi pyrkiä, ei joukkueiden lukumäärän lisäämiseen.

Nämä "SHL:ssä heittopusseja ei ole, Liigassa on" -heitot on siitä mukavia että tämmöinen excelin kanssa leikkimisestä tykkäävä voi käydä tutkailemaan että tosiaanko näin on.

Ja (tämä ehkä jotakuta järkyttää): Ei itse asiassa näin ole. Tuossa kun kolme viimeistä kautta pistin tutkaillen (luullakseni oleellinen otos, vaikkakin pieni, koska noiden aikana ollut nyt nämä kaikki kirotuista nousijajoukkueista sarjassa) niin itse asiassa SHL:n viimeinen on saavuttanut kahdella kaudella kolmesta suhteessa vähemmän pisteitä verrattuna SHL:n ensimmäiseen, kuin mitä kotoisen Liigamme vastaavilla sijoituksilla olleet. Ainoastaan viime kaudella Liigan viimeinen saavutti suhteessa vähemmän pisteitä ensimmäiseen verrattuna kuin mitä länsinaapurissamme ja tämä vaati sekä Ässien helvetinmoista floppaamista, että Kärppien toimesta asetettua Liigan uutta piste-ennätystä (mikä ehkä jonkun mielestä kertoo siitä tasoerokuilusta tjsp, mutta vaikea nähdä tuota nimenomaisesti nousijajoukkueiden vikana, kun eivät mitenkään erityisen antoisia pisteautomaatteja Kärpille olleet, oikeastaan peräti päinvastoin).

Ohessa kuvakaappaus taulukosta, aika helppo tulkita ja oikoen tehty (olisi ehkä pitänyt suhteuttaa ensin pistemäärä mahdolliseen kokonaispistesaaliiseen, tosin koska kyseessä saavutettujen pisteiden suhdeluvut, ovat nimenomaisesti nämä numerot vertailukelpoisia). Tuon perusteella Liigassa viimeinen on kahdella kaudella tutkituista kolmesta saavuttanut kuitenkin lähes puolet sarjan voittaneen joukkueen pistemääristä siinä missä SHL:ssä heikoin on parhaimmillaankin saavuttanut vajaat 44% runkosarjaykkösen pistemäärästä.

edit.

...
Reipas eri muodoissaan kitkutteli divarin ja liigan väliä vuodesta toiseen, meni konkurssiin ja tilalle tullut Pelicans sai aloittaa puhtaalta pöydältä. Parit finaalit ja tasainen keskikastin jengi korvasi kriisijoukkueen.
...
Onko ylläolevat sitten huonompia kohtaloita kuin vuodesta toiseen rahaongelmissa rypeminen tasolla johon ei pelimerkit riitä?

Eikös Liiga tukenut suoraan rahallisesti Pelsuja ettei mennyt kanttuvei vuosituhannen alkupuolella? Samoin tuki myös suoraan sillä ettei tiputtanut karsintojen jälkeen uuteen Mestikseen mihin olisi todennäköisesti taas kuollut, mahdollisesti herätäkseen jollain viiveellä taas kiekkoseuraksi (toki Heinolassa mestisporukka niin naapurissa että olisi voinut olla haastavaa nostaa jostain mutasarjoista uutta lahtelaista tiimiä).

Ja ylläolevat esimerkkisi ovat ajalta jolloin Liigakin oli osin puoliammattilaissarja ja budjettieron suhteellinen vähyys divariin johtui nimenomaan siitä ettei liigatiimeilläkään ollut rahaa, ei siitä että divaritiimeillä sitä olisi ollut.

 

[Ränse]

Nämä "SHL:ssä heittopusseja ei ole, Liigassa on" -heitot on siitä mukavia että tämmöinen excelin kanssa leikkimisestä tykkäävä voi käydä tutkailemaan että tosiaanko näin on.

Ja (tämä ehkä jotakuta järkyttää): Ei itse asiassa näin ole. Tuossa kun kolme viimeistä kautta pistin tutkaillen (luullakseni oleellinen otos, vaikkakin pieni, koska noiden aikana ollut nyt nämä kaikki kirotuista nousijajoukkueista sarjassa) niin itse asiassa SHL:n viimeinen on saavuttanut kahdella kaudella kolmesta suhteessa vähemmän pisteitä verrattuna SHL:n ensimmäiseen, kuin mitä kotoisen Liigamme vastaavilla sijoituksilla olleet. Ainoastaan viime kaudella Liigan viimeinen saavutti suhteessa vähemmän pisteitä ensimmäiseen verrattuna kuin mitä länsinaapurissamme ja tämä vaati sekä Ässien helvetinmoista floppaamista, että Kärppien toimesta asetettua Liigan uutta piste-ennätystä (mikä ehkä jonkun mielestä kertoo siitä tasoerokuilusta tjsp, mutta vaikea nähdä tuota nimenomaisesti nousijajoukkueiden vikana, kun eivät mitenkään erityisen antoisia pisteautomaatteja Kärpille olleet, oikeastaan peräti päinvastoin).

Ohessa kuvakaappaus taulukosta, aika helppo tulkita ja oikoen tehty (olisi ehkä pitänyt suhteuttaa ensin pistemäärä mahdolliseen kokonaispistesaaliiseen, tosin koska kyseessä saavutettujen pisteiden suhdeluvut, ovat nimenomaisesti nämä numerot vertailukelpoisia). Tuon perusteella Liigassa viimeinen on kahdella kaudella tutkituista kolmesta saavuttanut kuitenkin lähes puolet sarjan voittaneen joukkueen pistemääristä siinä missä SHL:ssä heikoin on parhaimmillaankin saavuttanut vajaat 44% runkosarjaykkösen pistemäärästä.

edit.

Eikös Liiga tukenut suoraan rahallisesti Pelsuja ettei mennyt kanttuvei vuosituhannen alkupuolella? Samoin tuki myös suoraan sillä ettei tiputtanut karsintojen jälkeen uuteen Mestikseen mihin olisi todennäköisesti taas kuollut, mahdollisesti herätäkseen jollain viiveellä taas kiekkoseuraksi (toki Heinolassa mestisporukka niin naapurissa että olisi voinut olla haastavaa nostaa jostain mutasarjoista uutta lahtelaista tiimiä).

Ja ylläolevat esimerkkisi ovat ajalta jolloin Liigakin oli osin puoliammattilaissarja ja budjettieron suhteellinen vähyys divariin johtui nimenomaan siitä ettei liigatiimeilläkään ollut rahaa, ei siitä että divaritiimeillä sitä olisi ollut.

Ihan hyviä tilastoja mutta Suomessa loppukaudesta heittopussit ovat kyllä todellisia puulaakijengejä kun parhaat pelaajat on jo hyvissä ajoin myyty. Pahimmillaan jo joulun tienoilla on ensimmäiset myyneet parhaat pelaajansa ja pistekeskiarvo lähtee yleensä alenemaan. SHL:ssä tätä ei tietysti isossa kuvassa tapahdu koska karsintapeikko.

 

[Wiljami]

...
Näyttäisi, että jopa Liiga on saavuttanut hieman NHL:n tasoa. Samalla Liiga on hivenen heikentynyt kuitenkin eräisiin Euroopan sarjoihin verrattuna. CHL:n pitkän aikavälin rankingissa menetettiin yksi paikka Sveitsin liigalle. Tämä on looginen seuraus sille, että laajentuneesta Liigasta on tullut aiempaa selvemmin pelaajien kehittämö muille kilpailullisemmille sarjoille, kuten SHL, NLA, NHL ja KHL. Se pelaajien kehittämö näyttää kiistatta toimivan. Siitä hyötyvät Suomen A-, U20-, ja U18-maajoukkueet sekä näiden kilpailullisempien liigojen seurajoukkueet. Liigan seurajoukkueista hyötymään pääsevät lähinnä suurseurat, jotka saavat pidettyä joitain huipputason pelaajia vielä siinäkin vaiheessa, kun nämä voisivat jo mahtua pelaamaan kovempiinkin sarjoihin. Liigan keskimääräistä pelitasoa runkosarjassa laajentuminen ja sitä kautta heikompien pelaajien pääsy sarjaan on hieman laskenut ja se on se hinta siitä, että haluamme olla nimenomaan kehittämösarja. Sitten kahdeksan parhaan pudotuspelit ja muutamat runkosarjan kärkipelitkin ovat täälläkin jo hyvätasoista kiekkoa, paremmalla tuomarilinjalla niistä olisi saatavilla jopa ihan huippukiekkoa.
...

Boldaus oma, korvaa tuo sana termillä "rahakkaammille", niin olet asian ytimessä. Väitän ettei Suomessa saada pidettyä kulukorvauksilla huippuluokan pelureita vaikka sarjan joukkuemäärä tiputettaisiin puoleen. Ongelmana ei siis sinänsä ole mikään urheilullisuuden puute, vaan yksinkertaisesti se ettei maassamme ole mahdollista haalia niin paljoa tuloja urheiluseuroille kuin noissa rahakkaampien seurojen maissa. Ja ennen kun tänne tulee eräs pohjoisemman suunnasta julistamaan miten tämä nimenomaan kertoo että Jukurit on tiputettava että niiden sponssit syytäisivät kaikki rahansa ja vähän enemmän Kärpille, niin väitän että tuskin ainakaan täysimääräisesti syytäisi, todennäköisemmin Kärppien tulotasoon ei itse asiassa tuo muutos vaikuttaisi millään lailla ainakaan positiivisesti. Esimerkiksi Telia osti sarjan näyttöoikeudet koska saavat myytyä hyvin kattavasti nyt tuotettaan koko maahan (Kainuuta lukuunottamatta, joskin ilmeisesti siellä joku hullu kannustaa puolen Suomen joukkuetta ja varmaan yksittäiset muitakin), en usko että myynti Etelä-Savossa siitä ainakaan paranisi jos sarjasta pudotettaisiin maakunnan oma tiimi pois. Tai Kymenlaaksossa tai Pohjanmaalla tai oikeastaan missään muuallakaan.

Mutta siis. Liiga on takamatkalla jos pitää pelkällä liksalla tavoitella pelaajia, joten muita etulyöntitekijöitä on keksittävä. Luulen sarjan kiinnostavuuden lisääntyvän myös pelaajien silmissä sitä mukaa, mitä enemmän sarjasta nostetaan (jopa varaamattomia) pelaajia rahasarjoihin.

 

[McTorso]

Perustelut puuttuvat taas. Heittelet jatkuvasti ilmaan perustelemattomia mielipiteitä ja visioita.

Minä olen perustellut saman asian jo moneen kertaan. Luotan siihen, että valtaosa on nuo perustelut löytänyt, lukenut ja ymmärtänyt. Osa heistä on samaa mieltä kanssani, osa erimieltä. Se on hyvä niin. Sitten olet sinä, joka et tässä asiassa perustelujani tunnu löytävän, vaikka ne ovat suoraan silmiesi eteen kirjoitettu. Sekin on hyvä niin.

Jukurit otti päättyneellä kaudella neljä pistettä Kärpiltä. Se on enemmän kuin moni muu joukkue. Kärpät hävisi myös KooKoolle ja Sportille. Kyllä nämä joukkueet tuovat lisäarvoa.

Jos lisäarvo pitää kaivaa useamman vuoden liigatavalluksen ajalta yksittäisistä peleistä, on tilanne kyllä surkea. Sport on kyllä tuonut lisäarvoa sarjalle muutoinkin kuin yksittäisten pelien kautta. Siinä olen kanssasi samaa mieltä.

 

[Erkka Lapanen]

Nämä "SHL:ssä heittopusseja ei ole, Liigassa on" -heitot on siitä mukavia että tämmöinen excelin kanssa leikkimisestä tykkäävä voi käydä tutkailemaan että tosiaanko näin on.

Mukavaa olisi myös se jos lukisit mitä kirjoitin. En ole sanonut, että Liigassa on heittopusseja vaan, jos joukkueita tulee lisää näin tulee käymään. Sanoin myös, että Liigan tulisi tehdä töitä sen puolesta että se olisi tasaisempi, kaikilla olisi mahdollisuus voittaa mestaruus. Oletko eri mieltä? Jos halutaan nostaa Suomalaisen kiekkoilun tai Liigan tasoa, ei joukkueiden määrän lisääminen ole oikea keino vaan tasaisemman sarjan ja sitämyöten kovempien pelien pelaaminen on.

 

[McTorso]

Näyttäisi, että jopa Liiga on saavuttanut hieman NHL:n tasoa. Samalla Liiga on hivenen heikentynyt kuitenkin eräisiin Euroopan sarjoihin verrattuna. CHL:n pitkän aikavälin rankingissa menetettiin yksi paikka Sveitsin liigalle. Tämä on looginen seuraus sille, että laajentuneesta Liigasta on tullut aiempaa selvemmin pelaajien kehittämö muille kilpailullisemmille sarjoille, kuten SHL, NLA, NHL ja KHL. Se pelaajien kehittämö näyttää kiistatta toimivan. Siitä hyötyvät Suomen A-, U20-, ja U18-maajoukkueet sekä näiden kilpailullisempien liigojen seurajoukkueet. Liigan seurajoukkueista hyötymään pääsevät lähinnä suurseurat, jotka saavat pidettyä joitain huipputason pelaajia vielä siinäkin vaiheessa, kun nämä voisivat jo mahtua pelaamaan kovempiinkin sarjoihin. Liigan keskimääräistä pelitasoa runkosarjassa laajentuminen ja sitä kautta heikompien pelaajien pääsy sarjaan on hieman laskenut ja se on se hinta siitä, että haluamme olla nimenomaan kehittämösarja. Sitten kahdeksan parhaan pudotuspelit ja muutamat runkosarjan kärkipelitkin ovat täälläkin jo hyvätasoista kiekkoa, paremmalla tuomarilinjalla niistä olisi saatavilla jopa ihan huippukiekkoa.

Hyvä kirjoitus! Olen kanssasi samaa mieltä kaikesta muusta paitsi siitä, että Liigan laajenemisella olisi keskeinen rooli kirjoittamassasi muutoksessa. Kyllä Liigassa on lahjakkuuksille tilaa, vaikka joukkuemäärä olisi kaksi tai kolme joukuetta pienempi. Suomen parantuneen pelaajatuotannon syyt juontuvat paljon syvemmälle. Se on seurausta kokonaisvaltaisesta harjoittelun ja organisaatioiden toimintojen järkeistämisestä. Se on seurausta siitä, että suomalainen valmennus on mennyt eteenpäin. Ei parantunut suomalainen pelaajatuotanto ole seurausta Jukureiden ja KooKoon nostamisesta Liigaan.

Haluammeko panostaa tähän, että Liiga on tehokas kehittämö ja palvelee enemmän suomalaista pelaajatuotantoa ja muita sarjoja kuin Liigan tasoa itsessään? Vai haluaisimmeko Liigan kehittyvän vielä kovempitasoiseksi sarjaksi. Molempia emme ehkä voi saada ja nykyinen valittu tie palvellee selvästi paremmin ensimmäistä vaihtoehtoa ja tämäkin on melko hyvä tapa palvella suomalaista jääkiekkoa. Siinä pitäisi vaan löytää joku järkevä rooli vielä nykyiselle Mestiksellekin. Itse näkisin järkevänä muuttaa se puhtaaksi farmisarjaksi, jonka tarkoitus olisi tukea Liiga-kehittämöä mahdollisimman tehokkaasti. Pelaajaliikenne hoidettaisiin tällöin täysin Liigan ehdoilla. Farmiasema toisi alemmalle sarjaportaalle jonkin selkeän tarkoituksen, jollaista en nykymallissa oikein näe Mestiksellä olevan.

Minusta Liigan tulisi tavoitella sitä, että se olisi laadukas kasvattajasarja. Tämä yhtälö on mahdollinen, jos resurssit käytetään oikein, eikä haikailla suursarjan perään. On myös tärkeää, että Suomessa on järkevää porrastusta sarjojen välillä. Mestiksen tuhoaminen on suuri virhe.

Edit. Lainauksen korjaaminen.

 

[Wiljami]

Mukavaa olisi myös se jos lukisit mitä kirjoitin. En ole sanonut, että Liigassa on heittopusseja vaan, jos joukkueita tulee lisää näin tulee käymään. Sanoin myös, että Liigan tulisi tehdä töitä sen puolesta että se olisi tasaisempi, kaikiilla olisi mahdollisuus voittaa mestaruus. Oletko eri mieltä? Jos halutaan nostaa Suomalaisen kiekkoilun tai Liigan tasoa, ei joukkueiden määrän lisääminen ole oikea keino vaan tasaisemman sarjan ja sitämyöten kovempien pelien pelaaminen on.

Joukkueiden määrän lisääminen kuuteentoista olisi mielestäni perusteltua ottelumäärän takia ja olisi hiton hienoa jos Jokerit palaisi, tai pk-seudulla jokin (ihan mikä tahansa, vaikka sitten HJK) organisaatio pystyisi rakentamaan taloudellisesti elinvoimaisen liigaorganisaation. Oikeastaan suurin ihmettelyn aiheeni suomalaisen ammattilaisjääkiekon tiimoilta on ollut melko pitkään että onko Uudellamaalla vaan taloudellisessa mielessä liian helppoa, kun siellä ei pystytä suhtautumaan tilanteen vaatimalla vakavuudella kiekkoseurojen talouden pyörittämiseen, vaan käy tämmöisiä bluesseja. Mutta joo tosiaan jos viestisi oli tuo niin omaan lukutaidottomuuteen liittyy vastaus, joskin olkoon joka tapauksessa esillä koska tuo vertailu on kuitenkin aiheellinen.

Sarja tasoittuu mielestäni ahkeralla työllä mahdollisimman monen ammattilaisorganisaation toimesta. Käytännössä ammattilaisuus on mahdollista maassamme ainoastaan pääsarjassa, joten on ensiarvoisen tärkeää löytää maksimaalinen määrä niitä ammattimaisuuteen pystyviä toimijoita. Luonnollisestikaan tasoittuminen ei tapahdu taikaiskusta ja joka kaudella jonkun on oltava viimeinen (lukemattomista mahdollisista syistä, oli sitten yleisesti riittämätön tiimi tai joillain osa-alueilla floppauksia tms), mutta ajan kuluessa ammattilaisorganisaatioiden saaminen kattamaan maantieteellisesti koko Suomen maksimoi mahdollisuuden löytää ja jalostaa ne lupaavimmat yksilöt huipputasolle. Lisäksi vaikka junnupooli vertautuukin suoraan alueen väkimäärään, useampi ammattilaisorganisaatio antaa niille lupaavimmille mahdollisia isompia näyttöpaikkoja niissä seuroissa joissa ei juuri sille ikäluokalle löydy roolin mukaista parempaa tekijää. Mikkeliinkin tullut esimerkiksi Uudeltamaalta todella monta kaveria ja on toki Kärpistäkin esim. edelliskauden B-junnujen kapteeni viime syksynä kelle ei emo-organisaatiosta riittänyt mielestään ansaitsemaansa paikkaa. Ja nämä siirrot tapahtuvat yleensä melko vanhoilla/valmiilla junnuilla, eli vaikka voisi väittää että no kyllä se 18-vuotias lahjakkuus varmasti pelipaikan jostain saisi, niin mitäs jos sen ollessa vaikka 7, ei ole paikkakunnalla (tai lähimmän 300km säteellä) ollut sellaista junnupolkua tarjolla, missä olisi alaa ymmärtävää väkeä tuota kiekkoilijantainta opastamassa ja kasvattamassa? Ei toki kaikki piilossa olevat superlahjakkuudet löydy vaikka joka kunnasta löytyisi ammattimainen junnuorganisaatio, mutta pirun paljon tiiviimmällä verkolla nyt operoidaan kuin vaikkapa 5 vuotta sitten.

 

[Tuusa]

Sport on kyllä tuonut lisäarvoa sarjalle muutoinkin kuin yksittäisten pelien kautta. Siinä olen kanssasi samaa mieltä.

Kolmen viime kauden sijoitukset: 14., 15. ja 11. Esim. Jukurien tilasto tuolta ajalta on parempi (11., 13. ja 14.). Jos otetaan vielä yleisövertailut näiltä kahdelta (ka. 3 viime kautta koti/vieras): Jukurit 3279/4011 ja Sport 2982/4032. Vierashalleissa Sport on kiinnostanut huimat 21 katsojaa enemmän kuin Jukurit.

Ummistat silmäsi ihan faktatilastoilta, tarkoituksella ilmeisesti. Olet arvatenkin vaan päättänyt, että Jukurit on p*rseestä teki ne mitä tahansa.

 

[teba]

Onko Kookoosta tai Jukureista pelaajia mm kisoissa? Onko em. Joukkueista tehnyt pelaajia Nhl sopimuksen? Tekikö jompikumpi peleistä viime kaudella erittäin viihdyttäviä katsoa välillä omankin pään vuotamisen kustannuksella? Sport teki viime kaudella lähes 200 maalia (ja päästi 200) joten ymmärrän Mctorson näkemyksen josta olen myöskin samaa mieltä (kerrankin) ;). Tunnistakaa faktat että Sport on ensi kaudella näistä kolmesta vahvimmilla, mutta tosiasia on myös että on ollut pisimpään liigassa näistä kolmesta uudesta joten odotellaan nyt että kaikki on samalla viivalla eli maksanut osakkeen pois. 5 vuoden päästä voidaan alkaa katsoa ketä potkitaan pihalle jos konttaus jatkuu.
E: Sportin kannattajakulttuuri on myös valovuoden edellä, jos ette usko, menkää Vaasaan katsomaan tai katsokaa Youtubesta. Että sellaista "lisäarvoa".

 

[BitterX]

On aikamoinen myytti, että Liigan taso olisi laskenut.

Ensinnäkin, jääkiekko huipputasolla on viimeisen 2-3 vuosikymmenen aikana muuttunut selkeästi urheilullisemmaksi ja vahvemmin kilpailluksi lajiksi. 90-luvun huippukiekkoilijat olivat harjoittelun määrän ja etenkin laadun suhteen vielä harrastelijoita verrattuna nykyisiin. 90-luku oli siirtymäaikaa vanhan liiton lätkäjätkämeiningistä ammattilaisuuteen. Toki on huomioitava, että tuolloin ja jo ennen tuota joissakin seuroissa harjoiteltiin määrällisesti (ei välttämättä laadullisesti) ammattimaisella tasolla: esimerkkeinä Rauno Korven Tappara ja Vladimir Jursinovin TPS. Seurat, jossa näin tehtiin, dominoivat omina aikakausinaan sarjaa, koska muualla lähinnä harrasteltiin. Sama kehityskulku on tapahtunut muissakin huippusarjoissa. Ei myöskään NHL:n 80- ja 90-lukujen toimintaa voi ammattimaisuudessaan verrata mitenkään nykyiseen eikä siten myöskään silloisten pelaajien urheilullisia valmiuksia nykyisiin.

Tietysti joku matsi 90-luvun alussa on voinut olla viihdyttävämpi, kun matsi on päättynyt 8-6 ja siellä on menty pitkin kenttää pää kolmantena jalkana ja välillä tapeltukin. Se ei silti tarkoita, ettäkö Liigan urheilullinen taso olisi ollut tuolloin parempi.

Liigan taso ei ole laskenut mihinkään, vaan se on noussut.

Toisaalta voidaan puhua myös liigan suhteellisesta tasosta. Sehän oli 90-luvulla poikkeuksellisen vahva, koska

1. rautaesiripun murtumisen seurauksena suomalaiset seurat onnistuivat ruotsalaisia tai sveitsiläisiä paremmin houkuttelemaan aivan A-luokan (NHL-tason) neuvostoliittolaisia ja tshekkoslovakialaisia pelaajia. Suomalaiset seurat olivat hyvin hereillä tässä, mutta etua varmaan oli myös siitä, että Suomella oli YYA:n kautta muutenkin läntisiä maita paremmat suhteet itään ja siten valmiimmat prosessit työlupa- ja muun byrokratian suhteen. Tuon kautta SM-liiga nousi hetkellisesti kilpailijoidensa edelle siitä huolimatta, että esimerkiksi Ruotsiin verrattuna rahaa oli huomattavasti vähemmän käytössä ja oma pelaajatuotanto huonompaa. Kyse oli siis eräänlaisesta kuplasta, joka puhkesi siinä vaiheessa, kun kansainvälinen pelaajaliikenne vapautui.

2. Liigan nykyinenkin asema kilpailijoihinsa nähden on hyvä. Kilpailu on toki kiristynyt mm. siksi, että kiekkoilun taso esimerkiksi Saksassa ja Sveitsissä on valtavasti parantunut suhteessa perinteisiin eurooppalaisiin kärkimaihin. Näin ollen, Saksan ja Sveitsin sarjat eivät kilpaile enää pelkästään rahalla, vaan niissä myös oma pelaajatuotanto on laadukasta. Ruotsissa puolestaan on ollut aina sekä enemmän rahaa että näihin päiviin asti myös parempi pelaajatuotanto. Tuota lyhyttä kuplavaihetta lukuunottamatta Suomi on ollut seurajoukkuetasolla aina potkun Ruotsia perässä. Kansainvälinen kilpailu on koventunut, mutta Suomi ei silti ole pudonnut kenenkään (edes Ruotsin) kelkasta, kun peilataan kansainvälisten seurajoukkuekilpailujen tuloksia. Vähän perässä ollaan Ruotsia, mutta haastamaan pystytään.

Suomen oma pelaajatuotanto on hurjasti parantunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Tämä näkyy luonnollisesti NHL:n varausmääristä ja -numeroista, NHL-pelaajien määrästä, NHL-kärkipelaajien määrästä, juniorimaajoukkueiden menestyksestä, mutta myös liigassa pelaavien nuorten pelaajien määrästä ja heidän valmiuksien parantumisesta pelata myös suuremmissa rooleissa. Nuorten kotimaisten pelaajien määrän ja tason nousu ei johdu Liigan tason laskusta, vaan pelaajatuotannon tason noususta.

Tässä ihan mielenkiintoinen twiitti U20-pelaajien pelaamien otteluiden määrästä (helmikuuhun mennessä yli 10 sarjaottelua pelanneiden U20-pelaajien määrä): Hannes Biedermann on Twitter

Tänä vuonna päästiin juhlimaan Suomen mestaruutta. Ensimmäinen mestaruus on aina ensimmäinen mestaruus, mutta siinä mielessä tämä mestaruus maistui jopa paremmalta, kuin vuoden 2006 mestaruus, että tämän vuoden HPK oli erittäin hämeenlinnalainen joukkue. Tärkeimmistä pelaajista merkittävä osa oli suoraan omia kasvatteja, jotka ovat voittaneet myös A-nuorten Suomen mestaruuden Kerhossa. Merkittävä osa oli myös pelaajia, jotka ovat tulleet Kerhoon muualta täysin raakileina.