...
Vaikka keskinäiset matsit ovat toki hyviä mittareita, niin en tiedä onko se nyt jokin aukoton totuus. Jos vaikkapa arvokisamitaleja tämän vuosikymmenen aikana alkaa laskemaan, niin sen perusteella maat miesten lätkässä ovat paremmuusjärjestyksessä suunnilleen seuraavasti:...
Ei oikeastaan erkulle suunnattu, vaan tuli tästä kohdasta vaan mieleen.
Tämänkaltaiset vertailut ovat kieltämättä suuntaan tai toiseen harhaanjohtavia, mutta jonkin sortin kärjistyksenä voisi sanoa, ettei suomalaisen jääkiekon taso ole viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana juuri muuttunut. Nyt ei siis puhuta vain kotimaan pääsarjasta, jonka seurajoukkueet näyttävät pärjäävän mainiosti muita eurooppalaisia huippuja vastaan, vaan olympialaisista, mm-kisoista, nuorten lätkästä jne.
Pientä aallonpohjaa ja aallonharjaa luonnollisesti on vuosien mukana tullut, aika normaalia. Siitä huolimatta pahimmat korpit ovat raakkuneet suomalaisen kiekon alennustilaa liki koko 2000-luvun, joka paradoksaalisesti on ollut Suomen menestyksekkäintä aikaa jääkiekossa.
Aiemmin vedottiin siihen, ettei nuorissa pärjätä. Nyt kun suunta on selvästi ylöspäin ja Suomi voitti myös nuorten mm-kullan, niin framille on vedetty oma suosikkitilastoni: "ykköskierroksen varaukset änäriin, vertailukohtana Ruotsi".
Pitäisikö itkeä vai nauraa...
Summa summarum: Suomi näyttää olevan kaikilla mittareilla mitattuna loistavasti kehityksessä mukana, huolta ja murhetta aiheuttanut nuorien pelaajien esiinmarssikin on saatu hyvään nousuun.