Minusta tässä keskustelussa menee puurot ja vellit sekaisin. Kaikista kommenteista ei ota selvää moititaanko niissä kurinpidon sääntötulkintoja vai itse sääntöjä. Vai kiukutellaanko ihan muuten vaan. Osa vain vauhkoaa oman näkemyksensä mukaisia rangaistuksia tietämättä tai välittämättä mitä lajin säännöt sanovat kyseisistä tilanteista.
Kurinpidon kannalta oleellista on mielestäni se, että rangaistuksia annetaan sääntökirjan ja liigassa sovellettavien erillissääntöjen mukaan ilman mitään mitään omia tulkintoja. Jos jotain tekoa ei säännöissä määritetä rikkeeksi, ei siitä voi antaa rangaistusta. Ja jos rikke tapahtuu, ei siitä voi antaa muuta rangaistusta kuin mitä sääntökirjassa tarjoaa kyseisen rikkeen rangaistukseksi.
Alla sääntökohdat, jotka mielestäni tulisivat kyseeseen Rybarin kilpikäsilyönnin kohdalla:
SÄÄNTÖ 141 – TAPPELU MÄÄRITELMÄ: Pelaaja useasti lyö vastustajaa pelitilanteessa, vihellyksen jälkeen tai milloin tahansa pelin aikana pitkittyneessä pelaajien yhteenotossa.
i. Kaikille pelaajille, jotka osallistuvat tappeluun, tuomitaan ottelurangaistus.
ii. Pelaajalle, joka lyötynä lyö takaisin, tuomitaan pieni rangaistus.
iii. Pelaajalle, joka ottaa yhden tai molemmat hanskansa tai kypäränsä pois tapellakseen vastustajan kanssa, tuomitaan lisäksi käytösrangaistus muiden rangaistusten ohella.
iv. Jos tappelussa on selkeä yllyttäjä, tälle pelaajalle tuomitaan pieni rangaistus muiden tilanteesta tuomittavien rangaistusten lisäksi. v. Jäällä olevalle pelaajalle, joka ensimmäisenä osallistuu käynnissä olevaan kahden eri joukkueen pelaajan väliseen tappeluun (kolmas mies), tuomitaan pelirangaistus.
vi. Pelaajalle, joka yrittää jatkaa tai jatkaa tappelua sen jälkeen, kun päätuomari on käskenyt häntä lopettamaan, tai vastustaa linjatuomaria tämän yrittäessä rauhoittaa tappelua, tuomitaan kaksinkertainen pieni rangaistus tai iso rangaistus ja automaattinen pelirangaistus tai ottelurangaistus.
vii. Jos jäällä tai jäältä poissa oleva joukkueen toimihenkilö osallistuu tappeluun, hänelle tuomitaan pelirangaistus tai ottelurangaistus.
viii. Ensimmäiselle pelaajien yhteenoton aikana pelaajapenkiltä tai rangaistusaitiosta lähtevälle kumman joukkueen tahansa pelaajalle tuomitaan kaksinkertainen pieni rangaistus ja automaattinen pelirangaistus. Seuraaville pelaajien yhteenoton aikana pelaajapenkiltä lähteville pelaajille tuomitaan käytösrangaistus. Seuraaville pelaajien yhteenoton aikana rangaistusaitiosta lähteville kenttäpelaajille tuomitaan pieni rangaistus ja pelirangaistus, jotka kärsitään kaikkien aikaisempien rangaistustensa päätyttyä. Jo pelkkä lähteminen pelaajapenkiltä tai rangaistusaitiosta on rike näitä sääntöjä vastaan, vaikka pelaajat eivät jäälle tultuaan osallistuisi itse tappeluun.
ix. Jos pelaajien yhteenotto syntyy pelaajien vaihdon yhteydessä (ts. kentällisten vaihto), noudatetaan normaaleja sääntöjä. Mutta jokaista myöhemmin pelaajien yhteenottoon osallistuvaa pelaajaa, joka ei ole osa kentällisten vaihtoa, rangaistaan kuin hän olisi lähtenyt pelaajapenkiltä tai rangaistusaitiosta osallistuakseen pelaajien yhteenottoon.
x. Jos kummankin joukkueen pelaajia lähtee penkeiltään samanaikaisesti tai toisen joukkueen pelaajat lähtevät pelaajapenkiltään nähtyään toisen joukkueen pelaajien lähtevän ensin, kummankin joukkueen ensimmäistä, tunnistettavissa olevaa pelaajaa rangaistaan tämän säännön perusteella. 84 SÄÄNTÖKIRJA 2018-2022 OSA 10 © Suomen Jääkiekkoliitto & IIHF
xi. Enintään viisi käytösrangaistusta ja/tai pelirangaistusta joukkuetta kohden voidaan tuomita tämän säännön perusteella.
xii. Pelaajalle ei voida
SÄÄNTÖ 158 – VÄKIVALTAISUUS MÄÄRITELMÄ: Pelaaja tuuppii tai lyö vastustajaa pelin aikana.
i. Pelaajalle, joka on osallinen lyhyeen yhteenottoon vastustajan kanssa, tuomitaan pieni rangaistus, kaksinkertainen pieni rangaistus tai iso rangaistus ja pelirangaistus.
ii. Pelaajalle, joka tarkoituksellisesti lyö vastustajalta kypärän päästä, jotta pakottaisi tämän pois pelitilanteesta, tuomitaan pieni rangaistus.
iii. Pelaajaan, joka itsepintaisesti jatkaa väkivaltaisuutta, sovelletaan tappelua koskevia sääntöjä (katso Sääntö 141).
SÄÄNTÖ 219 – TAPPELU / MAALIVAHTI MÄÄRITELMÄ: Maalivahti useasti lyö vastustajaa pelitilanteessa, vihellyksen jälkeen tai milloin tahansa pelin aikana pitkittyneessä pelaajien yhteenotossa.
i. Maalivahdille, joka kilpikäsineellään lyö vastustajaa pään, niskan tai kasvojen alueelle, tuomitaan ottelurangaistus.
ii. Maalivahdille, joka poistaa kiinniottokäsineensä ja kilpikäsineensä ryhtyäkseen yhteenottoon vastustajan kanssa, tuomitaan käytösrangaistus muiden mahdollisten rangaistusten lisäksi.
iii. Maalivahdille, joka aloittaa tappelun tuomitaan ottelurangaistus.
Sääntöjen 141 ja 219 määritelmissä kyseisten sääntökohtien sanotaan koskevan tapauksia, joissa lyödään useasti. Rybar lyö vain kerran, joten nämä säännöt eivät koske Rybarin tapausta. Jäljelle jää vain sääntö 158, jonka määritelmään "Pelaaja tuuppii tai lyö vastustajaa pelin aikana" tilanne sopii. Säännössä 158 ei mainita maalivahdin kilpikäsinettä, joten tämän säännön kohdalla ei ole merkitystä suoritetaanko lyönti kilpikäsineellä. Jos sääntö 219 sopisi määritelmänsä puolesta tilanteeseen, olisi kilpikäsineen käytöllä merkitystä.
Kyseeseen tulee siis säännön 158 i-kohdan mukainen pieni, kaksinkertainen pieni tai iso rangaistus ja pelirangaistus. Ei kuitenkaan ottelurangaistus.
