Liigan erotuomaritoiminta – ajatuksia ja kehittämisideoita

[Hollanti]

En ihan tykkää tuosta rankkiuudistuksesta. Ennen oli paremmin.

Kyllähän sen rankin vetäjän pitäis edes kentällä olla rikkeen aikana.

 

[PataJaska]

5. Sikäli huono uudistus, että tämä on aika tulkinnanvarainen. Parempi uudistus olisi ollut maalivahdin peittäessä vaihtokielto puolustavalle joukkueelle kutenpitkässä kiekossa.

Piti tulla kirjoittamaan samaa, että onpahan lievästi sanoen tulkinnanvarainen sääntö. Maalivahti ei siis saa peittää kiekkoa ilman vastustajan painetta.. ja mitenkähän vastustajan paine siis määritellään? Montako hyökkäävän joukkueen pelaajaa pitää olla hyökkäysalueella, ja kuinka monen metrin päässä maalialueesta/maalivahdista, jotta kyseessä on paine? Eikä tuossa myöskään kerrottu, mikä on sanktio jos maalivahti peittää kiekon ilman vastustajan painetta. Saako maalivahti silloin kakkosen pelin viivyttämisestä, vai miten?

Koska tilanteita joissa maalivahti peittää kiekon on ottelun aikana paljon, niin tuleepahan poijjaat olemaan ensi kaudella paljon pitkiä torikokouksia pelikatkoilla, kun väännetään siitä oliko jokin tilanne vastustajan paine vai ei..

 

[Ävssät]

Loistava muutos tuo, että ei voi enää edes ohjata luistimella. Ainoastaan tahaton kimmoke hyväksytään. Pitäsi selkeyttää potkumaaleja entistä enemmän.

Mun mielestä tämä on juuri päin vastoin. Omasta mielestä on helpompi erotella selkeä potkuliike ohjauksesta kuin ohjaus tahallisesta kimmokkeesta. Jos teet pienenkin liikkeen luistimella maalin lähellä, esim. jarrutuksen, se tulkitaan heti ohjauksena vaikkei tarkoitus olisi ohjata kiekkoa? Ei tuo omasta mielestä kyllä selkeytä. Hyvä jos käy päin vastoin ja olen väärässä, olen tyytyväinen silloin.

 

[MacRef]

Uuden sääntökirjan sääntö 220 on seuraava:

SÄÄNTÖ 220 – KIEKON SULKEMINEN MAALIALUEELLA / MAALIVAHTI

MÄÄRITELMÄ: Maalivahti saa sulkea kiekon maalialueellaan niin kauan kuin vastustaja luo painetta. Jos häntä ei paineisteta ja hänellä on aikaa pelata kiekko turvallisesti kanssapelaajalleen, hänen täytyy näin tehdä.

i. Ellei vastustaja paineista maalivahtia ja maalivahti pitää kiekon suljettuna yli kolme sekuntia, hänelle tuomitaan pieni rangaistus.

ii. Maalivahdille, jota ei paineisteta ja joka saadakseen pelikatkon aikaan tahallisesti pudottaa kiekon suojuksiinsa, vartaloonsa tai varusteisiinsa, tuomitaan pieni rangaistus.

Eli kyllä siellä ainakin mahdollinen sanktio on määritelty.

edit: Kannattaisi taas kerran tutustua asioihin niiden alkulähteiltä. Jääkiekkoliiton sivuilta (ainakin finhockeystä) oli linkit ihan sääntökirjaan asti. Tuolla uusiin sääntökohtiin voi perehtyä.

 

[ernestipotsi]

Uuden sääntökirjan sääntö 220 on seuraava:


Eli kyllä siellä ainakin mahdollinen sanktio on määritelty.

edit: Kannattaisi taas kerran tutustua asioihin niiden alkulähteiltä. Jääkiekkoliiton sivuilta (ainakin finhockeystä) oli linkit ihan sääntökirjaan asti. Tuolla uusiin sääntökohtiin voi perehtyä.

Kyllä. Luin tuon sääntökirjan kohdat, mutta kommentoin toki vain noita tärppejä. Ei mikään tuolla sääntökirjassakaan silti poista tämän uudistuksen tulkinnanvaraisuutta. Mikä lasketaan paineistamiseksi? Hyökkäävä pelaaja 10 metrin, viiden metrin vai metrin päässä? Riittävän julma katse?

Entä mikä on "riittävä aika" pelata kiekko omille? Jollain Bäckströmillä kestää muutenkin minuutin nousta jäästä.


Mutta joo. Kaikki säännöt mitkä vähentävät turhia pelikatkoja ovat lähtökohtaisesti hyviä.

 

[wilco]

Varmaankin samantyyppistä tulkintaa käytetään kuin sen säännön kohdalla, jossa kerrotaan, että kiekkoa on koko ajan vietävä hyökkäysaluetta kohti, eikä peliä saa viivyttää viemällä paineettomana maalin taakse.

Että silleen...

 

[AaTee]

Ihan hyvät muutokset, paitsi tuon rankkarin osalta. Se jota rikotaan/joka oli "pääsemässä läpi" se vetää eikä kukaan muu, varsinkaan aina se sama rankkuspesialisti. Täysin typerä ja turha muutos.

Kiekon sulkemiseen näkisin, että jos odottelee rukkanen valmiina jotta ajan päästä saa painetta ja sitten sulkee - tulee kyllä "penalttia" muutoksen mukaisesti. Täytyy pelata kiekkoa, ja sulkea saa vain paineistettuna. Pilkun viilaamiset voi jättää tekemättä kun tulkitaan vain tuon mukaan. Tää on ihan jees, turhat katkot pois.

Muutenkin vituttaa aloituksissa kun se on nykyään linjureille se 15mins in fame, joka jumalainen kerta pitää päästä pätemään ja ottaa uuksiksi tai muuten vain säätää ja päsmäröidä, sitä kiekkoa ei _vaan_ voi lyödä jäähän ja peliä käyntiin. Mitä vähemmän tähän mahdollisuuksia, sen parempi.

 

[Ötökkä]

Ei tule kyllä mieleen montakaan tilannetta, joissa maalivahti peittää turhaan? Harva joukkue haluaa oman pään aloituksia. Mikä on tarve tälle sääntömuutokset? Yleensä maalivahti peittää vastustan hyökkäyksen jälkeen, eikö silloin yleensä ole jonkinlainen paine?

 

[Kiuru]

Mun mielestä tämä on juuri päin vastoin. Omasta mielestä on helpompi erotella selkeä potkuliike ohjauksesta kuin ohjaus tahallisesta kimmokkeesta. Jos teet pienenkin liikkeen luistimella maalin lähellä, esim. jarrutuksen, se tulkitaan heti ohjauksena vaikkei tarkoitus olisi ohjata kiekkoa? Ei tuo omasta mielestä kyllä selkeytä. Hyvä jos käy päin vastoin ja olen väärässä, olen tyytyväinen silloin.

Täysin samaa mieltä tästä.

 

[Wire]

Ei tule kyllä mieleen montakaan tilannetta, joissa maalivahti peittää turhaan? Harva joukkue haluaa oman pään aloituksia. Mikä on tarve tälle sääntömuutokset? Yleensä maalivahti peittää vastustan hyökkäyksen jälkeen, eikö silloin yleensä ole jonkinlainen paine?

Itse mietin samaa eikä tullut mieleen. Maalivahdit on nykyään niin mailataitavia kavereita että purkavat itse.

 

[rattussovjeticus]

Ei tule kyllä mieleen montakaan tilannetta, joissa maalivahti peittää turhaan? Harva joukkue haluaa oman pään aloituksia. Mikä on tarve tälle sääntömuutokset? Yleensä maalivahti peittää vastustan hyökkäyksen jälkeen, eikö silloin yleensä ole jonkinlainen paine?

Tämä on hyvä pointti! Jos maalivahdilla ei ole painetta, silloin hän voi halutessaan antaa kiekon maalin sivustalla odottavalle pakille tai vaikka vipata kiekon keskialueelle. Tällaisessa tapauksessa kiekon sulkeminen + aloituksen ottaminen omaan päähän olisi aina typerämpi ratkaisu kuin aktiivinen kiekon pelaaminen.

 

[SergeiK]

En minäkään ymmärrä tätä uutta sääntöä 220. Tässä pitää ottaa huomioon se että maalivahdin syöttömahdollisuuksia rajoittaa useampikin asia.

Ensinnäkin tuo sääntö ei määrittele tarkemmin mikä on sulkeminen. Onko se hanskassa oleva kiekko vai jossain suojuksissa? Ajattellaan tilannetta että vastustaja laukoo siniviivalta pomppivan vedon veskaria kohti jonka veskari päättää - välttääkseen vesatoskala tai teroleinonen leimaa - torjua torjunta-asennossa ja kiekko pomppaa kainaloon jonne se jää. Maalivahtihan tietää torjunnasta vain mihin kiekko osui - ei sitä mihin se kimposi.

Maalivahdillahan kestää tuossa hetkessä jo aikansa tajuta missä kiekko on. Ok, ajatellaan että alle kolmen sekunnin hän tajuaa että olisiko se vasemmassa kainalossa ja tiputtaa kiekon jäähän. Tätä ennen pitäisi katsoa omien ja vastustajien tilanne jäällä.

Toki tässä on otettava huomioon että maalivahti useimmiten on torjuntojen jälkeen matalammalla kuin muut jolloin sillä on merkitystä että onko joukkueilla säännön 40 mukaisesti selvästi eri väriset sukat. Puulaakimaalivahdit tietävät miten hankalaa jäässä on luopua kiekosta vierellä olevalle pelaajalle kun sen sukat voivat olla minkä väriset tahansa. Jos oma pelipaita on punainen niin punasukkaiset ovat omia, muut vihulaisia. Liigassa ei ole oltu tämän säännön kanssa kovin tarkkoja - esim. JYPillä ja Ässillä on ollut yhdenväriset sukat jonain kausina (punaiset).

No, tässä kaukovetoesimerkissä veskari on bongannut että laidoilla on kaksi vastustaa ja kaksi omaa. Tässä vaiheessa veskarin pitäisi sitten ponnata ylös ja saada maila siihen asentoon että sillä voi syöttää.

Tämä sääntö voi toimia vain jos tuomarit ovat joskus pelanneet maalivahtina.

 

[Borre]

Kyllä niitä joitain tapauksia muistan, kun usean pitkän jälkeen puolustava joukkue kauhoo kiekon esim. suoraan aloituksesta omalle maalivahdilleen, vaikka olisi voinut laittaa kiekon peliin. Väsyneelle viisikolle kiekon sulkeminen oli kuitenkin paras ratkaisu. Ehkä esim. näitä tapauksia varten tuota sääntöä muokattu.

 

[Ötökkä]

Pahoittelen hyvin huonosti kirjoitettua viestiä. Uuden luurin autocorrect korjaa ilmeisesti sanat eri vaiheessa/eri lailla kun vanhan ja kaikki viestit on täynnä virheitä - väsyneenä ei sitten tullut virheitä huomattua (plus vielä ei ole "takaraivossa" kirjainten kohdat ja tekstin sijasta tuijotan näppäimiä".

 

[rattussovjeticus]

Kyllä niitä joitain tapauksia muistan, kun usean pitkän jälkeen puolustava joukkue kauhoo kiekon esim. suoraan aloituksesta omalle maalivahdilleen, vaikka olisi voinut laittaa kiekon peliin. Väsyneelle viisikolle kiekon sulkeminen oli kuitenkin paras ratkaisu. Ehkä esim. näitä tapauksia varten tuota sääntöä muokattu.

Jep, onhan näitä tilanteita ollut. Mutta tässäkin tilanteessa väsynyt joukkue varmasti mieluummin purkaisi kiekon keskialueelle, mutta siihen ei ole mahdollisuutta vastustajan aiheuttaman paineen takia. Ja taas tullaan siihen, että erotuomarin pitäisi tehdä tulkintaa siitä että milloin on ollut niin kova paine että maalivahdilla on oikeus sulkea kiekko.

 

[Konalan Kettu]

En minäkään ymmärrä tätä uutta sääntöä 220. Tässä pitää ottaa huomioon se että maalivahdin syöttömahdollisuuksia rajoittaa useampikin asia.
.

Kovinhan tuo on epäselvä. Itse kuitenkin tulkitsisin säännön tarkoittavan nimen omaan räpylällä pelaamista. tai jäässä olevan kiekon sulkemista. Tuo kohta tahallisesta kiekon pudottamisesta varusteisiin viittaisi siihen, että varusteisiin uponnutta kiekkoa ei tarvitse alkaa kaivelemaan.

 

[SergeiK]

Kovinhan tuo on epäselvä. Itse kuitenkin tulkitsisin säännön tarkoittavan nimen omaan räpylällä pelaamista. tai jäässä olevan kiekon sulkemista. Tuo kohta tahallisesta kiekon pudottamisesta varusteisiin viittaisi siihen, että varusteisiin uponnutta kiekkoa ei tarvitse alkaa kaivelemaan.

Tuo kakkoskohta tosiaan viittaisi siihen, mutta kovasti ihmettelen miksi tuota ei erikseen ole mainittu säännön kuvauksessa.

Ainoastaan kaukovedot jotka veskari ottaa hanskalla kiinni pystyasennossa tuntuvat realistiselta säännön kannalta. Jäässä olevan kiekon sulkeminen tarkoittaa että maalivahdin pää on noin metrin korkeudessa ja siitä sen havainnoiminen että onko hän paineistettu on hieman vaikeaa.

Kuvitellaan tämä legendaarinen Tommy Salo kaukoveto-maali. Ajatellaan että Salo olisikin pompullaan osunut kiekkoon ja kiekko pomppaisi hänen otsastaan vastakkaiselle b-pisteen kaarelle. Olisiko uuden säännön mukaan kiekon sulkeminen säännön 220 vastaista kun lähin Valko-Venäjän pelaaja on hieman siniviivan paremmalla puolella? Jääkiekko on niin nopeatempoinen peli että tuo valkovenäläinen olisi ollut reboundissa alle kolmessa sekunnissa.

Miten kaukana sen potentiaalisen ahdistelijan tulee olla?

 

[BlackWolf]

No tässä nyt vanha sääntö.
Se on ihan helvetin hauskaa kun tuolla liitossa ei edes osata omia sääntökirjoja.
Oleelliset boldattu.

SÄÄNTÖ 220 – KIEKON SULKEMINEN MAALIALUEELLA / MAALIVAHTI
MÄÄRITELMÄ: Torjunnan jälkeen maalivahti saa sulkea kiekon maalialueellaan niin kauan kuin vastustaja luo painetta. Jos häntä ei paineisteta ja hänellä on aikaa pelata kiekko turvallisesti kanssapelaajalleen, hänen täytyy näin tehdä.
i. Ellei vastustaja paineista maalivahtia ja maalivahti pitää kiekon suljettuna yli kolme sekuntia, hänelle tuomitaan pieni rangaistus.
SÄÄNTÖ 221 – KIEKON SULKEMINEN MAALIALUEEN ULKOPUOLELLA / MAALIVAHTI
ii. Maalivahdille, joka pudottautuu kiekon päälle tai haalii kiekon vartaloonsa, ja kun kiekko on päätyviivan ja päätyalueen aloitusympyröiden uloimman ryhmitysviivan välissä, tuomitaan pieni rangaistus, ellei vähintään yksi vastustaja paineista maalivahtia.

Se siis oli jo sääntökirjassa, mutta ehei mitään väliä, nyt se on sitten uudestaan.

 

[Ötökkä]

No tässä nyt vanha sääntö.
Se on ihan helvetin hauskaa kun tuolla liitossa ei edes osata omia sääntökirjoja.
Oleelliset boldattu.

Se siis oli jo sääntökirjassa, mutta ehei mitään väliä, nyt se on sitten uudestaan.

Ihmettelen todella että mitä tarvetta koko säännölli edes on - oman pään aloituksia yritetään välttää mahdollisimman paljon. Itse ainakin hämmentyisin jos omalla alueella ei olisi ketään ja vastustajaksi esim. Menossa vaihtoon (tai muuten näkee, ettei ole tulossa karvaamaan) ja maalivahti peittäisi kiekon. Tuskin tulisi valmentajaltakaan kovin hyvää palautetta.

 

[kananlento]

Olisiko uuden säännön mukaan kiekon sulkeminen säännön 220 vastaista kun lähin Valko-Venäjän pelaaja on hieman siniviivan paremmalla puolella? Jääkiekko on niin nopeatempoinen peli että tuo valkovenäläinen olisi ollut reboundissa alle kolmessa sekunnissa.

Valkovenäläinen olisi ollut siinä kiekossa varmaankin alle sekunnissa, kun tullaan täysillä kohti hyökkäysaluetta. Mutta eiköhän tuo olisi luonnollisesti ollut ihan ok paikka ottaa kiekko haltuun. Eiköhän tällä lähinnä haeta tilanteita, joissa maalivahdilla on selkeä paikka pelata kiekkoa, muttei näin tee. Ei noita tilanteita kyllä kauhean usein tule, käytännössä aina ollaan kuitenkin puolustusalueella koko vastustajan viisikon kanssa joten paine on koko ajan. Tai jos on niin rauhassa, ettei painetta tule mistään suunnalta, niin ei ole mitään syytä kiekkoa sulkeakaan. Turhan oloinen sääntö.

Muuten hyviä uudistuksia.

 

[Borre]

Ihmettelen todella että mitä tarvetta koko säännölli edes on - oman pään aloituksia yritetään välttää mahdollisimman paljon.

Paitsi silloin kun viisikko alkaa olla aivan puhki eikä pääse vaihtoon. Tällöin maalivahti sulkee kiekon aina, vaikka varsinaista painetta ei olisikaan tai normaalissa vaihtorytmissä ei tekisi katkoa. Tästä oli jo aiemmin puhetta. Jatkossa fiksut joukkueet kaartavat mahdollisuuksien mukaan pois, jos kiekko menee maalivahdille muun viisikon ollessa väsynyt. Maalivahti ei voi sulkea ja väsyneen viisikon on yritettävä selvitä vaihtoon pelaamalla kiekko pois. Hyvä uudistus, jonka ansiosta pitkät pyöritykset ovat entistä vaarallisempia.

 

[rattussovjeticus]

Paitsi silloin kun viisikko alkaa olla aivan puhki eikä pääse vaihtoon. Tällöin maalivahti sulkee kiekon aina, vaikka varsinaista painetta ei olisikaan tai normaalissa vaihtorytmissä ei tekisi katkoa. Tästä oli jo aiemmin puhetta. Jatkossa fiksut joukkueet kaartavat mahdollisuuksien mukaan pois, jos kiekko menee maalivahdille muun viisikon ollessa väsynyt. Maalivahti ei voi sulkea ja väsyneen viisikon on yritettävä selvitä vaihtoon pelaamalla kiekko pois. Hyvä uudistus, jonka ansiosta pitkät pyöritykset ovat entistä vaarallisempia.

No eikös väsynytkin maalivahti voi vipata kiekon keskialueelle, jos vihulaisia ei ole lähellä suoritusta häiritsemässä?

 

[Kari Tappio]

No eikös väsynytkin maalivahti voi vipata kiekon keskialueelle, jos vihulaisia ei ole lähellä suoritusta häiritsemässä?

Ei ainakaan Myllyniemi tai Hostikan Ville pysty moiseen.

 

[MacRef]

Samaa mietin. Mieleeni ei tule yhtään sellaista tapausta.

Yksi outo vihellys tulee mieleen. Se on hiukan sukua "tarpeettomalle" kiekon sulkemiselle. Pakki oli maalin takana kiekon kanssa useita sekunteja. Kukaan ei ahdistanut, mutta koska omat vaihtoivat hitaasti ja peräkkäin, pakilla ei ollut todellakaan mitään kiirettä. Muistaakseni Seppo Mäkelä vihelsi pelin poikki ja määräsi B-piste-aloituksen. Ilmeisesti hän ei nähnyt kiekkoa, kun ei itse viitsinyt siirtyä. Hän varmasti tiesi kyllä, missä kiekko on. Jäähyä ei sentään tullut.

Epäilen, että tuon uuden säännön perusteella ei ainakaan kotijoukkueille jäähyjä vihelletä.

Nyt en heti muista miten nykysäännöt menee, mutta Mäkelän viheltämisen aikaan tuo vihellys on ollut ihan sääntöjen mukainen. Eikä liittynyt mitenkään kiekon näkemiseen.

 

[Borre]

No eikös väsynytkin maalivahti voi vipata kiekon keskialueelle, jos vihulaisia ei ole lähellä suoritusta häiritsemässä?

Voihan se kiekon yrittää keskialueelle roiskaista määrämittaisena mutta viisikko ei pääse siltikään vaihtoon varsinkaan toisen erän aikana, kun vastustaja kääntää heti paineen takaisin.