En voi kirjoittaa muuta kuin omasta puolestani, mutta koen, että hyvä tuoda tämäkin näkökulma esiin:
SM-liigassa resurssit ovat jakautuneet sinänsä epätasaisesti, että täysammattilaisorganisaatioiden ja -pelaajien kanssa samassa toimintaympäristössä tuomaroivat harrastepohjalta opiskelijat, myyntitykit, insinöörit ja opettajat. Epätasapaino on omalla tavallaan jos ei epäoikeudenmukainen, niin epäkiitollinen. Tähän kun lisää sen, että kyseessä on huomio- ja julkisuus arvoltaan valtakuntamme ylivoimaisesti suosituin laji, vapaa-ajanviettotapa ja viihdekokonaisuus, korostuu kyseinen paradoksi entisestään.
Ylläolevast syystä on selvää, että tuomarit, nuo miehet, jotka useasti puolikkaan työpäivän tehtyään lähtevät ajamaan muutaman sata kilometriä tuomitakseen liigan kärkiottelun, ovat alttiita virheille. Olisivat yli-ihmisiä, mikäli eivät olisi. Oma väsymys, työstressi ja tuomaroinnista aiheutuneet painetilat vaikuttavat varmasti suoritukseen, joka kuitenkin loppupelissä on osa harrastusta. Saman hengenvetoon tiedän, että kyseiset ukot rakastavat jääkiekkoa yhtä paljon kuin pelaajat, valmentajat ja kannattajat - eivät he muuten tuohon epäkiitolliseen asemaan ryhtyisi.
Tästä päästäänkiin kirjoitukseni pääkohtaan, asiaan mikä minua askarruttaa, mietityttää ja vituttaa: Miksi ihmeessä tuomarikunta on sulkenut kaikki kommunikaation ovet niin pelaajille, seuroille kuin koko jääkiekkoyhteisölle? Miksi tuomareiden haastaminen ja kritisoiminen on aina ohuella langalla kävelyä, tasapainoilua rangaistuksen rajamailla? Tuomarikunta on ajanut itsensä umpikujaan avoimudeen poistamisella - luoden itselleen melkoisen hyvävelijärjestön maineen, jossa tuomari on aina kritisoivien yläpuolella, jotenkin parempi.
Virheitä sattuu, hemmetin pahojakin sellaisia - mutta miksi, oi miksi ei voida tulla valokeilaan joskus ja sanoa suoraan, että nyt meni päin vittua, mä kusin hommat, sori. Uskon, että tuollainen nöyryys, avoimuus ja reiluuden tunnustus puhdistaisi ilmaa hemmetisti, ja poistaisi tuomareihin kohdistuvaa painetta.
Loppuun heitto umpimähkästä: Kun kerran valmentajat ja pelaajat joutuvat lehdistön tentattavksi ottelun jälkeen, miksi eivät tuomarit? Tällöin tuomarit voisivat tuoreeltaan kommentoida näkemyksiään mahdollisista epäselvistä tilanteista, ilman että lumipallo hiljentymisen vuoristossa lähtee pyörimään ja elämään omaa elämäänsä.
Olipa sekamelska, mutta tiivitettynä: Avoimuus on avain onneen.