Suosikkijoukkueeni on voitokas illasta iltaan ja johtaa sarjaa. Tästä huolimatta sydämeni itkee verta ja olen onneton. Liigan tuomarointi ja Liigan sääntölinjaukset saavat minut apeaksi.
Tänään Oulussa nähtiin sellainen risusavotta, että oksat pois. Kaikki tämä huitominen ja koukkiminen tehtiin tuomareiden sallivien katseiden alla. En voi ymmärtää, että huitomisesta on tullut täysin normaali, hyväksytty ja sääntöjenmukainen yleinen toimintatapa. Ei edes ylhäältä alaspäin suoritttu isku laukomistilanteessa olevan pelaajan käsille tai käsien väliin aiheuta minkäänlaisia reaktioita, ei tuomareissa, eikä edes pelaajissa. Maalipaikka on juuri huidottu olemattomiin ja peli jatkuu kaikilta osin niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Minua eivät harmita yksittäiset virhevihellykset tai yksittäiset viheltämättä jättämiset. Ne kuuluvat asiaan, kun ihmissilmin nopeita tilanteita tarkastellaan. Minua harmittaa yleinen linjaus, joka vie pois ison osan jääkiekon intensiteetistä.
Aloituksista eli nykyään aloitustapahtumista ei tekisi mieli edes puhua. Joku voisi joskus kellottaa, paljonko noihin tapahtumiin menee oikein aikaa ottelua kohti. Tähän kun lisätään se, että linjatuomareilla tuntuu olevan erityisen kova halu viheltää näitä aloitustapahtumia alkavaksi mahdollisimman usein, on ottelun tarpeeton hidastuminen vääjäämätöntä. Jääkiekon suuri vahvuus yleisön silmissä on ollut juuri nopeatempoisuus ja vauhti. Miten minusta tuntuu, että Liiga yrittää linjauksillaan viedä lajia ja ottelutapahtumaa aivan väärään suuntaan. Ottaapa päähän!
Tänään Oulussa nähtiin sellainen risusavotta, että oksat pois. Kaikki tämä huitominen ja koukkiminen tehtiin tuomareiden sallivien katseiden alla. En voi ymmärtää, että huitomisesta on tullut täysin normaali, hyväksytty ja sääntöjenmukainen yleinen toimintatapa. Ei edes ylhäältä alaspäin suoritttu isku laukomistilanteessa olevan pelaajan käsille tai käsien väliin aiheuta minkäänlaisia reaktioita, ei tuomareissa, eikä edes pelaajissa. Maalipaikka on juuri huidottu olemattomiin ja peli jatkuu kaikilta osin niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Minua eivät harmita yksittäiset virhevihellykset tai yksittäiset viheltämättä jättämiset. Ne kuuluvat asiaan, kun ihmissilmin nopeita tilanteita tarkastellaan. Minua harmittaa yleinen linjaus, joka vie pois ison osan jääkiekon intensiteetistä.
Aloituksista eli nykyään aloitustapahtumista ei tekisi mieli edes puhua. Joku voisi joskus kellottaa, paljonko noihin tapahtumiin menee oikein aikaa ottelua kohti. Tähän kun lisätään se, että linjatuomareilla tuntuu olevan erityisen kova halu viheltää näitä aloitustapahtumia alkavaksi mahdollisimman usein, on ottelun tarpeeton hidastuminen vääjäämätöntä. Jääkiekon suuri vahvuus yleisön silmissä on ollut juuri nopeatempoisuus ja vauhti. Miten minusta tuntuu, että Liiga yrittää linjauksillaan viedä lajia ja ottelutapahtumaa aivan väärään suuntaan. Ottaapa päähän!