Liigakarsinta 2013

[sekolust]

Maksu suoritetaan putoavalle seuralle ei siis liigalle ja sille ei tule mitään 10 vuoden maksuaikaa. Siinä on haastetta kerrakseen.

Maksuaika tulee siitä, että rahoittava taho maksaa eurot putoavalle seuralle ja kerää oman preemionsa nousevalta joukkueelta koron muodossa. Jos myyn asuntoni nyt, saan rahat. Tosin normitilanteessa ostaja on saanut rahansa pankista ja maksaa sitten pankille omansa korkojen kanssa.

Tuo lisenssin maksaminen voisi olla monenkin yhteistyökumppanin intresseissä. Jo pelkästään TV-rahojen osalta seuraan virtaa rahaa, lisenssi itsessään on "myyntitavaraa" putoamisen kohdalla ja seura voi koron lisäksi tarjota esimerkiksi etuosto-oikeutta parhaisiin mainospaikkoihin tai alennusta niihin, parempaa näkyvyyttä mediassa (vrt. liigan ja Mestiksen näkyvyys) ja vaikka mitä. Puhumattakaan siitä, että seuran "pelastava" rahoittaja nyt ainakaan hirveän huonoon huutoon joutuisi kiekkobuumista nauttivassa kaupungissa.

 

[Tarinankertoja]

En näe mitään syytä miksei vaikka Kouvola tai Vaasa pystyisi pyörittämään liigaseuraa.

No näethän.. ne eivät pelaa Liigassa, ja ne eivät ole historian saatossa kyenneet ylläpitämään Liigajoukkuetta. Vaasa kauden, Kouvola kaksi.

”mut jos me noustas…” on toiveajatteluun perustuvaa spekulaatiota. Näytöt ratkasee, ihan niikun rakkaassa Ilveksessämme, näytöt ratkaisee, ei potentiaali. Ja tässä katsonnassa Ilves HC on paskimpia ikinä (no Lahden seura after seura sekoilujen jälkeen ehkä).

Vaasa ja Kouvola pelaisivat Liigaa, jos niillä olisi siihen edellytykset. Kyllä Liigaan pääsee jos on Liigassa pelaamisen edellytykset olemassa, kokeilkoon vaikka,. Sportti vaan sinne Liigan puheille sen Liigabudjettinsa kanssa. Vastaus olisi varmaan, että ”Tervetuloa”.

amatöörisarjat erikseen…

 

[Fordél]

No näethän.. ne eivät pelaa Liigassa, ja ne eivät ole historian saatossa kyenneet ylläpitämään Liigajoukkuetta. Vaasa kauden, Kouvola kaksi.

”mut jos me noustas…” on toiveajatteluun perustuvaa spekulaatiota. Näytöt ratkasee, ihan niikun rakkaassa Ilveksessämme, näytöt ratkaisee, ei potentiaali. Ja tässä katsonnassa Ilves HC on paskimpia ikinä (no Lahden seura after seura sekoilujen jälkeen ehkä).

Vaasa ja Kouvola pelaisivat Liigaa, jos niillä olisi siihen edellytykset. Kyllä Liigaan pääsee jos on Liigassa pelaamisen edellytykset olemassa, kokeilkoon vaikka,. Sportti vaan sinne Liigan puheille sen Liigabudjettinsa kanssa. Vastaus olisi varmaan, että ”Tervetuloa”.

Et ymmärtänyt alkuunkaan mun pointtia.

En näe mitään niin ratkaisevaa eroa vaikka SaiPan ja KooKoon toimintaympäristöissä etteikö Kouvolassa voitaisi pelata joku päivä taas SM-liigakiekkoa. Myös historiakin on todistanut, että se on mahdollista. Vaikka kilpailu on sen jälkeen kiristynyt, on Kouvolassa edelleen mahdollisuudet pelata Liigakiekkoa.

Kouvolassakin (kuten monella muulla Mestispaikkakunnalla) on tehty koko ajan työtä Liiganousun eteen ja eteenpäin on myös menty. Ei tällaiset rakennustalkoot kuitenkaan tapahdu hetkessä. Itsekin olen jo vuosikausia tuonut täällä esille sen kuinka kyseessä on pitkäkestoinen prosessi, joka vie aikaa vuosia.

Summa summarum, se mahdollisuus on ehdottomasti olemassa ja se on täysin realistinen. Se on tärkein pointti. Jos olet tästä eri mieltä niin tuo ihmeessä esiin ne seikat miksi vaikka Kouvolassa ta Vaasassa ei ole realistista pelata Liigaa.

 

[MPN]

Onko KooKoo voittanut Mestiksen mestaruutta nyt 2000-luvulla? Ellei edes Mestistä voita niin puheet Liiga-paikasta voidaan mielestäni unohtaa. Sport toisaalta on voittanut nyt kolme kertaa(?), joten sillä uskoisin olevan mahdollisuuksia, ehkä.

 

[Watson]

No näethän.. ne eivät pelaa Liigassa, ja ne eivät ole historian saatossa kyenneet ylläpitämään Liigajoukkuetta. Vaasa kauden, Kouvola kaksi.

amatöörisarjat erikseen…

Tätä samaa tekstiä naputettiin kaikille oululaisille vähän reilut 10 vuotta sitten. Ja kuinkas kävikään...

Ainoastaan organisaation nykyosaaminen ratkaisee. 'Jos ei ennenkään niin ei kyllä nytkään' on hölmö ajatusmalli, oli sitten kyseessä yrityselämä tai urheilu. Puhumattakaan siitä kun kyseessä on niiden yhdistelmä.

Kärppien pelaaminen silloisessa divarissa oli parasta hoitoa mitä oululaiselle jääkiekolle on tehty. Ilman tätä korpitaivalta Kärpät olisi varmaan edelleenkin sekalainen seurakunta, jossa johto ryssii päivästä toiseen, toimivaa joukkuetta ei saada kasattua, kassa on tyhjä ja menestyvä liigajoukkue on vain kaukainen muisto. Kuulostaako tutulta?

 

[Fordél]

Onko KooKoo voittanut Mestiksen mestaruutta nyt 2000-luvulla? Ellei edes Mestistä voita niin puheet Liiga-paikasta voidaan mielestäni unohtaa. Sport toisaalta on voittanut nyt kolme kertaa(?), joten sillä uskoisin olevan mahdollisuuksia, ehkä.

Ei ole voittanut. Kuten olen todennut, valitettavasti taustaorganisaation hyvää tekemistä ei ole vielä pystytty vielä siirtämään urheilupuolelle. Lähellä on ollut muutaman kerran, mutta vielä ei ole natsannut. Silti meillä on yhdet Mestiksen parhasta resursseista ja toimintaympäristöistä, joten en todellakaan lähtisi unohtamaan Liigapaikkaa, koska se on mahdollistanut toiminnan kehittämisen. Pitää vain tehdä entistä laadukkaampaa työtä mm. joukkueen rakentamisessa.

Siitä ihan samaa mieltä, että Vaasassa ollaan ehdottomasti lähempänä liiganousua kuin Kouvolassa.

 

[MPN]

Asiahan muuttuu kun Kookoo pystyy mestaruuden voittamaan, kuitenkin taitaa olla kärjen tuntumassa vuodesta toiseen?

Tosin siitäkin on vielä pitkä matka, mutta kehitystä kehitystä

 

[J.Grönvall]

Ja kaikki tämä on nähty ihan konkreettisesti muutamalla Mestispaikkakunnalla. Toiminta on kehittynyt kun liiga on auki. Siis pelkästään sillä, että karsinnat ovat olemassa, on saatu paljon hyvää aikaan. Pelkkä idealisimi on tuottanut hyvää suomalaiselle kiekkoilulle.

Missä se on konkreettisesti vuodesta toiseen kehittynyt?

Eihän tässä ole mitään muuta toitotettukaan kuin rehtejä karsintoja, joissa nousija ratkaistaan urheilullisin perustein. Jos Ilves häviää karsinnat vaikka Jukureille, toivon sen johtavan Ilveksen tippumiseen ja Jukureiden nousuun. Ei ole SM-liigan etu, että siellä pelaisi jengi, joka ei ole urheilullisesti TOP 14 Suomessa.

Kuten oli aiemmin puhetta niin Mestiksen kärjessä paahtava Jukurit saa vähän päälle tonnin katsojia otteluihinsa. Nyt jos ajatellaan, että nousu tapahtuu ja joukkue kyntää sen ensimmäisen kauden, mikä on hyvin realistista, niin tekeekö se loppujen lopuksi seuralle hyvää vai huonoa?

Eli käykö sitä väkeä, vaikka nyt yli 3 000 keskimäärin sarjan jumbojoukkueen peleissä? Mainitulla KalPallakin oli "pieniä" käynnistymisvaikeuksia. Vai otetaanko taloudellinen riski ja hankitaan heti joukkue, joka pystyisi sarjassa parempaan sijoitukseen, eli käytännössä taistelemaan nyt esim. TPS:n, SaiPan, Pelicansin tai Ässien kanssa. Nuo paahtavat kuitenkin ihan eri kategoriassa.

Avoin sarja on kannatettava ajatus mutta Suomessa pitäisi oppia hoitamaan sitä taloutta ensin ja toisekseen saada se paikallisyhteisö mukaan. Silloin edes putoaminen ei olisi katastrofi. Sitä on turha unohtaa.

Kyllä se tässä maassa yhä on niin, että vahingonilo on paras ilo.

Tästä ei onneksi liigaseurojen kannata kantaa huolta. Jätetään se Mestisjengien huoleksi. Meillä moni seura on tehnyt viime vuosina ihan hyvää tulosta eikä samanalaisia turskalukemia kuin vaikka Blues tai Ilves Liigassa. Ei se ole homma automaattisesti auvoista SM-liigassakaan.

Pointti onkin siinä, että Blues ja Ilves ovat kestäneet jopa vuosien holtittoman taloudenpidon. No, Ilves ei ehkä enää kauaa kestä mutta toisaalta kerännee edelleen komeat sponsorirahat verrattuna Mestikseen.

Blues taas on juuri sen substanssin puolesta Suomen ehkä top 4-seuroja, joten siihenkin on hankala verrata. Liigan keskikastia kyllä mutta silti kevyesti liigatasoa.

 

[Fordél]

Asiahan muuttuu kun Kookoo pystyy mestaruuden voittamaan, kuitenkin taitaa olla kärjen tuntumassa vuodesta toiseen?

Tosin siitäkin on vielä pitkä matka, mutta kehitystä kehitystä

KooKoo on tosiaan vuodesta toiseen sarjan kärkijoukkueita, mutta siitä tuntuu olevan tosiaan vielä pitkä matka voittavaksi organisaatioksi. Toskin tässäkin Vaasan esimerkki rohkaisee. Kun siellä saatiin vihdoinkin palaset kohdilleen niin menestystä on tullut vuodesta toiseen.

Näen kuitenkin sen jo todella positiivisena asiana, että KooKoo on pystynyt kehittämään toimintaansa viime vuosina todella paljon. Kun resurssit ovat kunnossa niin se ennemmin tai myöhemmin näkyy myös urheilullisella puolella. Kun pohjatyö on kunnossa niin menestyksen voi odottaa olevan myös pitkäikäisempää eikä vain yhden kauden oikku, jonka päälle on vaikeampi rakentaa liigapaikkaa.

 

[Fordél]

Missä se on konkreettisesti vuodesta toiseen kehittynyt?

Esimerkiksi Kouvolassa organisaation käytettävissä olevissa resursseissa ja toiminnan laadussa. Jos tätä jakaa pienempiin osa-alueisiin niin eteenpäin on menty sitten 2000-luvun puolen välin esim erkiksi seuraavilla osa-alueilla:

-Taustaorganisaation henkilöstön osaaminen ja ammattimaisuus
-Pelaajamateriaalin laatu
-Valmennuksen laatu
-Taloudellinen pohja
-Markkinointi
-Yleisömäärät
-Ottelutapahtuma

Kuten oli aiemmin puhetta niin Mestiksen kärjessä paahtava Jukurit saa vähän päälle tonnin katsojia otteluihinsa. Nyt jos ajatellaan, että nousu tapahtuu ja joukkue kyntää sen ensimmäisen kauden, mikä on hyvin realistista, niin tekeekö se loppujen lopuksi seuralle hyvää vai huonoa?

Eli käykö sitä väkeä, vaikka nyt yli 3 000 keskimäärin sarjan jumbojoukkueen peleissä? Mainitulla KalPallakin oli "pieniä" käynnistymisvaikeuksia. Vai otetaanko taloudellinen riski ja hankitaan heti joukkue, joka pystyisi sarjassa parempaan sijoitukseen, eli käytännössä taistelemaan nyt esim. TPS:n, SaiPan, Pelicansin tai Ässien kanssa. Nuo paahtavat kuitenkin ihan eri kategoriassa.

Vaikea sanoa miten kävisi Mikkelissä. Vaasassa ja Kouvolassa yleisöä käy parhaimmillaan sen 2000-3000 ihmistä. On aika helppo ennustaa, että SM-liigassa yleisömäärät pyörisivät vielä astetta paria paremmissa lukemissa. Ja yleisömäärät on vain osa kokonaisuutta. Paljon on kiinni siitä miten yritysmyynti onnistuu. Oma näkemykseni on, että ainakin Vaasassa ja Kouvolassa saataisiin varmasti kasaan ihan kilpalukykyinen paketti liigaan. Riittäisikö se sitten pitkään liigataipaleeseen niin sen aika näyttää, mutta turha näistä asioista on murehtia etukäteen. Jokainen seura tekee kuten parhaaksi näkee ja kantaa toiminnastaan vastuun.

Avoin sarja on kannatettava ajatus mutta Suomessa pitäisi oppia hoitamaan sitä taloutta ensin ja toisekseen saada se paikallisyhteisö mukaan. Silloin edes putoaminen ei olisi katastrofi. Sitä on turha unohtaa.

Ainakin Kouvolassa ja Vaasassa on opittu hoitamaan talouttaa. Vaasassakin on hienosti saatu talous taas tasapainoon. Paikallistyhteisö on molemmissa kaupungeissa hienosti mukana toiminnassa ja jos liiganousu tulisi, lähtisi se vielä suuremmalla volyymilla mukaan.

Pointti onkin siinä, että Blues ja Ilves ovat kestäneet jopa vuosien holtittoman taloudenpidon. No, Ilves ei ehkä enää kauaa kestä mutta toisaalta kerännee edelleen komeat sponsorirahat verrattuna Mestikseen.

Blues taas on juuri sen substanssin puolesta Suomen ehkä top 4-seuroja, joten siihenkin on hankala verrata. Liigan keskikastia kyllä mutta silti kevyesti liigatasoa.

Kyllä, kun on kivat sedät taustalla heilumassa. Mestiksestä puuttuu monasti nuo kiva sedät. Silti en näe mitä pointtia tässä. Talous on hoidettu huonosti eikä se ole ollut kestävällä pohjalla.

 

[J.Grönvall]

Esimerkiksi Kouvolassa organisaation käytettävissä olevissa resursseissa ja toiminnan laadussa. Jos tätä jakaa pienempiin osa-alueisiin niin eteenpäin on menty sitten 2000-luvun puolen välin esim erkiksi seuraavilla osa-alueilla:

-Taustaorganisaation henkilöstön osaaminen ja ammattimaisuus
-Pelaajamateriaalin laatu
-Valmennuksen laatu
-Taloudellinen pohja
-Markkinointi
-Yleisömäärät
-Ottelutapahtuma

Ok, miten tämä konkreettisesti näkyy? Minulla oli KooKoota kohtaan ihan hyvät odotukset Ika Lehkosen aikaan mutta sittemmin on taas ollut hiljaisempaa.

Vaikea sanoa miten kävisi Mikkelissä. Vaasassa ja Kouvolassa yleisöä käy parhaimmillaan sen 2000-3000 ihmistä. On aika helppo ennustaa, että SM-liigassa yleisömäärät pyörisivät vielä astetta paria paremmissa lukemissa. Ja yleisömäärät on vain osa kokonaisuutta. Paljon on kiinni siitä miten yritysmyynti onnistuu. Oma näkemykseni on, että ainakin Vaasassa ja Kouvolassa saataisiin varmasti kasaan ihan kilpalukykyinen paketti liigaan.

Eilen katselin hetken Södertälje-DIF-ottelua Allsvenskanissa ja siellä oli mökki täynnä. Tuo on se asia mitä haluan Suomeen ja tämä ei tietenkään koske ainoastaan Mestis-joukkueita.

Kuten jo sanoin niin Vaasan alue on hyvä mutta Kouvolan tilanne on tyystin eri, eikä oikeastaan mitenkään verrattavissa. Onko siellä mahdollista saada liikettä esimerkiksi Kotkasta tai Haminasta aikaiseksi? Miksei se pesisväki käy sitten talvella katsomatta kiekkoa?

Ainakin Kouvolassa ja Vaasassa on opittu hoitamaan talouttaa. Vaasassakin on hienosti saatu talous taas tasapainoon. Paikallistyhteisö on molemmissa kaupungeissa hienosti mukana toiminnassa ja jos liiganousu tulisi, lähtisi se vielä suuremmalla volyymilla mukaan..

Toki lähtisi mutta kysymys kuuluukin edelleen, että kuinka pitkään se hype kestäisi? Jos ollaan taulukossa viimeisenä joulukuussa, niin riittääkö väkeä vielä keväällä. Vai otetaanko ulkoista rahoitusta ja kasataan kallis joukkue jonka on pakko menestyä heti. Suomen oloissa näitä asioita joutuu miettimään, halusi tai ei.

Kyllä, kun on kivat sedät taustalla heilumassa. Mestiksestä puuttuu monasti nuo kiva sedät. Silti en näe mitä pointtia tässä. Talous on hoidettu huonosti eikä se ole ollut kestävällä pohjalla.

Et näe pointtia?!!?

No montako 500k € tappiollista kautta esim. KooKoo kestäisi? Ja onhan niitä rikkaita muuallakin kuin suurissa kaupungeissa, eikö heillä sitten ole intressejä nostaa paikallista jääkiekkoa?

 

[BitterX]

Kuten jo sanoin niin Vaasan alue on hyvä mutta Kouvolan tilanne on tyystin eri, eikä oikeastaan mitenkään verrattavissa. Onko siellä mahdollista saada liikettä esimerkiksi Kotkasta tai Haminasta aikaiseksi? Miksei se pesisväki käy sitten talvella katsomatta kiekkoa?

Kymenlaaksossa taitaa olla helvetin vaikeaa saada väkeä liikkumaan urheilun perässä kuntarajojen yli: niin suuri kilpailuhenki vallitsee Kotkan ja Kouvolan välillä. Toisaalta edes MYPA ei ole jalkapallon puolella saanut merkittävissä määrin realisoitua Kouvolassa olevaa teoreettista fanipotentiaalia aiemmin eikä nyt, vaikka Anjalankoski kuuluu nykyään Kouvolaan.

Kouvolalaiset voivat täydennellä ja korjailla väittämiäni.

 

[Fordél]

Ok, miten tämä konkreettisesti näkyy? Minulla oli KooKoota kohtaan ihan hyvät odotukset Ika Lehkosen aikaan mutta sittemmin on taas ollut hiljaisempaa.

Siinähän se on eritelty miten konkreettisesti näkyy. Mm. talouspohja on laajentunut, resurssit kasvaneet, yleisömäärät nousseet, ottelutapahtuma kehittynyt, taustaorganisaation henkilöstö lisääntynyt ja ammattimaistunut jne.

Kuten jo sanoin niin Vaasan alue on hyvä mutta Kouvolan tilanne on tyystin eri, eikä oikeastaan mitenkään verrattavissa. Onko siellä mahdollista saada liikettä esimerkiksi Kotkasta tai Haminasta aikaiseksi? Miksei se pesisväki käy sitten talvella katsomatta kiekkoa?

Miten niin ei ole mitenkään verrattavissa? Onhan Vaasassa toki parempi talousalue, mutta ei se nyt sentään tyystin eri ole.

Kyllähän se pesisväki osaksi käykin katsomassa kiekkoa.

KooKoo on nousi vuosi pari sitten yleisömäärissä ohi Sportin. Keskiarvo oli siinä 2200-2300 tuntumassa. Mielestäni ne on hyviä lukemia Mestikseen. Kouvolassa seurataan paljon menestystä ja nyt kun on mennyt heikommin, yleisömäärä on laskenut muutamalla sadalla. Potentiaali on kuitenkin kova. Jos urheilullinen menestys saataisiin kuntoon, oltaisiin aika nopeasti taas reilusti yli 2000 lukemissa.

Toki lähtisi mutta kysymys kuuluukin edelleen, että kuinka pitkään se hype kestäisi? Jos ollaan taulukossa viimeisenä joulukuussa, niin riittääkö väkeä vielä keväällä. Vai otetaanko ulkoista rahoitusta ja kasataan kallis joukkue jonka on pakko menestyä heti. Suomen oloissa näitä asioita joutuu miettimään, halusi tai ei.

Vaikea sanoa, mutta en näe mitenkä yleisön käyttäytyminen olisi jotenkin erilaista Kouvolassa kuin vaikka Lappeenrannassa tai Lahdessa. Menestynyttä jengiä tottakai seurataan enemmän, mutta jo pelkälle liigaseuralle löytyisi nykyistä selvästi suurempi yleisömäärä, vaikka se kyntäisi sarjan viimeisenä. Turha tässä on luoda mitään suuria uhkakuvia. Jos homma ei toimi niin sitten tullaan alas ja that´s it. Se on kilpaurheilua.

Et näe pointtia?!!?

No montako 500k € tappiollista kautta esim. KooKoo kestäisi? Ja onhan niitä rikkaita muuallakin kuin suurissa kaupungeissa, eikö heillä sitten ole intressejä nostaa paikallista jääkiekkoa?

Edelleen, meillä ei ole mitään setää heilumassa taustalla, joten ei KooKoo lähtisi tekemään noin pahasti turskaa. Talouden nyörit pidettäisiin paremmin hallinnassa. Vertaisin KooKoota enemmänkin SaiPaan, jossa on menty tiukasti talouden ehdoilla, kun taustalla ei ole ollut ketään kummisetää. Samanlainen toimintamalli olisi varmasti myös Kouvolassa.

 

[Fordél]

Kymenlaaksossa taitaa olla helvetin vaikeaa saada väkeä liikkumaan urheilun perässä kuntarajojen yli: niin suuri kilpailuhenki vallitsee Kotkan ja Kouvolan välillä. Toisaalta edes MYPA ei ole jalkapallon puolella saanut merkittävissä määrin realisoitua Kouvolassa olevaa teoreettista fanipotentiaalia aiemmin eikä nyt, vaikka Anjalankoski kuuluu nykyään Kouvolaan.

Kouvolalaiset voivat täydennellä ja korjailla väittämiäni.

Se on aikalailla näin. Ei kotkalainen urheilu innosta kouvolalaisia ja toisinpäin. Tottakai satunnaisia katsojia tulisi katsomaan Liigakiekkoilua Kouvolaan niin Haminasta kuin Kotkasta, mutta ei laajoja massoja.

MYPA on tosiaan lähinnä myllykoskelaisten juttu eikä kiinnosta riittävästi entistä Kouvolaa tai Kuusankoskea. Jääkiekolla on kuitenkin Kouvolassa vahva asema ja Liigassa pelaava KooKoo yhdistäisi uutta Kouvolaa entistä enemmän. Yleisöä tulisi varmasti koko uudelta Kouvolan alueelta yhä paremmin ja tämä riittäisi varmasti johonkin 4000 yleisömääriin.

 

[Kenth]

Heh, kyllä Suomessa täytyy ottaa se pää pois takapuolesta ja ensin miettiä miten paikallinen yhteisö saadaan mukaan siihen touhuun. Kouvolassa on 87 000 asukasta, Vaasassa 61 000, Joensuussa 75 000 jne.

Nyt kuntaliitosten aikana monella menee puurot ja vellit sekaisin, kun liitokset vääristävät asukaslukuja. Kouvola on todellisuudessa 30 000 asukkaan kaupunki, jonka asukasluku nousi virallisesti 87000:een, kun kaikki sen lähikunnat liitettiin yhteen. Se ei kuitenkaan muuta seutukunnan todella rajoitettua potentiaalia pitää yllä liigaseuraa.

Jokainen ymmärtää, että vajaan 40 000 asukkaan Raumalla tuskin pelattaisi SM-liigakiekkoa, ellei Lukko olisi aikanaan laittanut pystyyn nerokkaita liiketoimiaan.

Niin ikään kuntaliitoksen tehneessä Joensuussa jääkiekko on henkitoreissaan, ja Jokipoikien konkurssiuhka on todellinen.

Vaasan Sport on pelannut Mestiksessä/divarissa yhtäjaksoisesti vuodesta 1997. Sport ei ole siis onnistunut liiganousussa tämän 15 vuoden aikana, joten kysymys kuuluu, mistä se johtuu?

Lahden ja Oulun seuduilla potentiaali on toki toista luokkaa edellä mainittuihin verrattuna niin yleisömäärien kuin sponsoritulojenkin osalta, sillä molemmilla kaupunkiseuduilla asuu noin 200 000 asukasta, ja molemmista löytyy isoja teollisuusyrityksiä.

Silti on todettava, että Kärpillä ja Pelicansilla liiganousut tapahtuivat muutamassa vuodessa sen jälkeen, kun seurat ottivat sen tavoitteekseen. Pelicans perustettiin 1996, ja se nousi liigaan jo 1999.

Kärppien liigaunelma heräsi todenteolla henkiin kaudelle 1996-1997 talouden parannuttua, ja liigaan se nousi keväällä 2000. Ajat ovat toki muuttuneet ja liigan ja Mestiksen taloudelliset erot ovat kasvaneet, mutta silti Sport on haaveillut nyt yli 15 vuotta liiganoususta, eikä sitä vain tunnu tulevan.

Onko nousu realismia? KooKoon nousu ei mielestäni ainakaan ole millään tavoin realismia, sillä Kouvolassa Mestiksen voittaminenkin tuntuu olevan mahdotonta. Jopa finaalipaikan saavuttaminen tuntuu ylivoimaiselta haasteelta.

 

[MPN]

Jokainen ymmärtää, että vajaan 40 000 asukkaan Raumalla tuskin pelattaisi SM-liigakiekkoa, ellei Lukko olisi aikanaan laittanut pystyyn nerokkaita liiketoimiaan.

Ööh, sellainen huomio että rahaa tuolta rupesi oikeasti tulemaan vasta n. 10v sitten. Sitä ennen Lukko pelaili pikkurahoilla ja piti itsensä pystyssä. Ilman nerokkaita liiketoimiaan. Oli omat pojat -projekteja yms koska rahaa ei ollut. Eli turha väittää että Lukko pelaa Liigassa RKT:n avulla (kiekkoilun tuki). Eli kyllä pelattaisiin, ehkäpä samoista sijoista kuin Ilves, mutta pelattaisiin.

 

[Fordél]

Nyt kuntaliitosten aikana monella menee puurot ja vellit sekaisin, kun liitokset vääristävät asukaslukuja. Kouvola on todellisuudessa 30 000 asukkaan kaupunki, jonka asukasluku nousi virallisesti 87000:een, kun kaikki sen lähikunnat liitettiin yhteen. Se ei kuitenkaan muuta seutukunnan todella rajoitettua potentiaalia pitää yllä liigaseuraa.

Jos esim. Lahteen tullaan katsomaan liigakiekkoa niin Heinolasta, Hollolasta, Nastolasta kuin muistakin lähikunnista niin en ymmärrä miksei Kouvolassa toteutuisi sama. Jo nyt käydään KooKoon matsissa niin Kuusankoskelta, Valkealasta kuin Anjalankoskelta eli niistä kunnista, jotka ovat liitoksen myötä muodostaneet uuden kunnan. Liiganousun myötä jengiä tulisi entistä enemmän myös "reuna-alueilta".

Yleisömäärien puolesta en olisi huolissani, mutta yritysmyynti voi tuottaa haasteita. Siinä emme tietenkään ole yhtä hyvässä asemassa kuin moni liigapaikkakunta tai vaikka Vaasa. Silti uskon, että pystyisimme luomaan ihan kilpalukykyisen paketin vertailtaessa nykyisiin Liigan häntäpään jengeihin.

Raumankin esimerkki on sikäli heikko ettei siellä ole koko aikaa oltu RTK:n varassa. Liigakiekkoilua on pelattu pidempään ilman tota "oivallusta". Kenties pelattaisiin nytkin ilman sitä, mutta ei näin hyvillä resursseilla.

Vaasankin esimerkki on sulta aika heikko, koska se oli kuitenkin todella lähellä nousta liigaan ja ihan pelkästään urheilullisilla perusteilla. Sen kohdalla ei tarvitse kysyä laajassa mielessä, että miksi ei ole noustu. Ei noustu kun hävittiin yksi ottelu ja sekin niukasti.

 

[J.Grönvall]

Siinähän se on eritelty miten konkreettisesti näkyy. Mm. talouspohja on laajentunut, resurssit kasvaneet, yleisömäärät nousseet, ottelutapahtuma kehittynyt, taustaorganisaation henkilöstö lisääntynyt ja ammattimaistunut jne. .

On siinä listattu asioita mutta mitään konkretiaa siinä ei esiinny. Tuollainen konsultin tekemä lista ennemminkin.

Muotoillaan sitten uudelleen, miten tämä näkyy käytännössä? Esimerkiksi urheilullisella puolella, tuleeko entistä parempia pelaajia ja koutseja sisään, ovatko ammattilaisia?

Miten niin ei ole mitenkään verrattavissa? Onhan Vaasassa toki parempi talousalue, mutta ei se nyt sentään tyystin eri ole.

Kyllähän se pesisväki osaksi käykin katsomassa kiekkoa.

KooKoo on nousi vuosi pari sitten yleisömäärissä ohi Sportin. Keskiarvo oli siinä 2200-2300 tuntumassa. Mielestäni ne on hyviä lukemia Mestikseen. Kouvolassa seurataan paljon menestystä ja nyt kun on mennyt heikommin, yleisömäärä on laskenut muutamalla sadalla. Potentiaali on kuitenkin kova. Jos urheilullinen menestys saataisiin kuntoon, oltaisiin aika nopeasti taas reilusti yli 2000 lukemissa. .

Ota Suomen kartta käteen ja vertaa Pohjanmaan ja Kymenlaakson alueita, sekä niissä sijaitsevia liigapaikkakuntia. Huomaat nopeasti, että potentiaali on ihan toista luokkaa. Voihan Vaasassakin hommat toki tehdä päin seiniä tai paikalliskateus estää isommat kuviot. Kuka tietää. Tai sitten Kokkolassa ja Seinäjoella on jo niin paljon Tappara-faneja, ettei Sport enää sytytä :)

Olen kuitenkin taipuvainen Tarinankertojan puolelle siinä mielessä, että ei sitä historiaakaan pidä ihan noin vain ohittaa. Jostain ne pohjat on muuallekin (liigapaikkakunnille) luotu.

Vaikea sanoa, mutta en näe mitenkä yleisön käyttäytyminen olisi jotenkin erilaista Kouvolassa kuin vaikka Lappeenrannassa tai Lahdessa. Menestynyttä jengiä tottakai seurataan enemmän, mutta jo pelkälle liigaseuralle löytyisi nykyistä selvästi suurempi yleisömäärä, vaikka se kyntäisi sarjan viimeisenä. Turha tässä on luoda mitään suuria uhkakuvia. Jos homma ei toimi niin sitten tullaan alas ja that´s it. Se on kilpaurheilua.

Se on kilpaurheilua mutta jos nyt yhtään olet seurannut mikä tässä maassa on urheiluseurojen perisynti, niin et ihan noin huolettomasti päästelisi näitä juttuja.

Kouvolan ero noihin kahteen on yksinkertaisesti se, että kahdessa muussa on liigajoukkue ja on ollut vuosikausia. Lahti tosin ei mikään hyvä esimerkki taloudenpidosta ole, eikä liioin takavuosien Lappeenrantakaan ollut. Niillä on kuitenkin sitä puskuria joka kestää tappiollisenkin kauden, toisin kuin sarjaan nousseella Mestis-joukkueella.

Siksi jo Mestiksessä tätä puskuria pitäisi pystyä rakentamaan ja se on Suomen oloissa ja tässä kulttuurissa vähintäänkin haaste, ellei peräti ongelma. Pitäisi olla se sellainen lätkäseuran "infra" jo olemassa, eli hyvä halli, riittävästi aitiota ja vahva katsojapohja.

Vaikea uskoa, että Kiekko-Espoon kaltainen seura enää pystyisi sarjassa pitkiä aikoja pelaamaan, vaikka toki se on mahdollista poikkeuksellisen vahvalla juniorityöllä. Täytyy kuitenkin muistaa, että myös liigaorganisaatiot ovat kehittyneet voimakkaasti niistä ajoista ja haaste on erilainen nykypäivänä.

Edelleen, meillä ei ole mitään setää heilumassa taustalla, joten ei KooKoo lähtisi tekemään noin pahasti turskaa. Talouden nyörit pidettäisiin paremmin hallinnassa. Vertaisin KooKoota enemmänkin SaiPaan, jossa on menty tiukasti talouden ehdoilla, kun taustalla ei ole ollut ketään kummisetää. Samanlainen toimintamalli olisi varmasti myös Kouvolassa.

Kuten todettu niin budjettien ero vuosi sitten oli 3,4 milj. € vs. 1,3 milj. €. Ja SaiPa on liigan PIENIN joukkue tältä osin. KooKoon pitäisi siis periaatteessa kasvattaa toimintaansa kahdella miljoonalla eurolla päästäkseen tasoihin tai olla niin paljon parempi jääkiekossa, että se voisi kompensoida eroa. Miten jälkimmäinen saavutetaan Suomessa saatavilla olevalla pelaajamassalla? Otetaan huomioon, että pelaajien pitäisi olla täysammattilaisia ja seuran täytyisi pystyä maksamaan kilpailukykyistä palkkaa.

Vasta kun liigapaikka on vakiinnutettu voidaan pitää nyörit tiukalla ja kasvattaa toimintaa hiljalleen. Ensimmäinen kausi on erittäin vaikea nousijalle ja myös toinen on sitä.

 

[J.Grönvall]

Nyt kuntaliitosten aikana monella menee puurot ja vellit sekaisin, kun liitokset vääristävät asukaslukuja. Kouvola on todellisuudessa 30 000 asukkaan kaupunki, jonka asukasluku nousi virallisesti 87000:een, kun kaikki sen lähikunnat liitettiin yhteen. Se ei kuitenkaan muuta seutukunnan todella rajoitettua potentiaalia pitää yllä liigaseuraa.

Heh, no mutta niinhän sitä Mansessakin sanotaan, että Ilveksen fanit ovat Tampereelta ja Tapparan fanit Nokialta ja Valkeakoskelta. Kai ne lähikunnatkin tulisi jotenkin koittaa huomioida.

Rauma taas on minun mielestäni poikkeuksellisen hyvä esimerkki juuri siitä paikallisesta tahdosta pitää seura elinvoimaisena. Katsojamäärä on asukasmäärään nähden huima ja RTK pitää pyörät pyörimässä. Siitä voisi jopa ottaa mallia. Lukko on suomalainen suurseura.

 

[MPN]

Fordél, onko sinulla muuten esittää Kookoon talouslukuja ja vaikkapa yleisökeskiarvoa muutamilta viime vuosilta? Uskon kyllä sinua että siellä on tehty toimia, mutta olisi kiva nähdä ihan raakoja lukuja asiasta.

 

[Fordél]

On siinä listattu asioita mutta mitään konkretiaa siinä ei esiinny. Tuollainen konsultin tekemä lista ennemminkin.

Muotoillaan sitten uudelleen, miten tämä näkyy käytännössä? Esimerkiksi urheilullisella puolella, tuleeko entistä parempia pelaajia ja koutseja sisään, ovatko ammattilaisia?

Ei ole konkretiaa? Eikö yleisömäärän nousu ole konkretiaa? Pitääkö mun luetella jokainen saatu uusi katsoja nimeltä? Entä talouspohjan laajentuminen. Eikö kasvanut budjetti ole konkretiaa? Pitääkö tuoda esille jokainen uusi sponssisopimus. Eikö taustahenkilöstön määrän lisääntyminen ole konkretiaa? Pitääkö mun tuoda jokaisen nimi esille?

Ottelutapahtumaa on vaikea konkretisoida, mutta jos olisit nähnyt mitä toiminta oli vaikka 2000-luvun keskivaiheilla ja mitä se on nyt niin et edes kyselisi konkretian perään. No voin antaa muutaman konkreettisen kohdan tähänkin: myyntipisteitä on lisätty moninkertaisesti ja on rakennettu ravintolaparvi.

Markkinointi on ihan konkreettisesti kehittynyt mikä näkyy mm. mainonnassa ja fanituotemyynnissä, joka on tullut paljon näkyvämmäksi. KooKoo näkyy nykyisin paremmin kaupungilla kuin vaikka 2000-luvun puolessa välissä.

Ja kuten olen kirjoittanut niin urheilullisella puolella se ei valitettavasti vielä ole näkynyt tulsoten muodossa. No toki ollaan noustu sarjan kärkiseuraksi vuodesta toiseen, mutta suurinta pottia ei ole vielä saatu. Kuitenkin yhä laadukkaampia pelaajia on saatu ja jengi on paljon ammattimaisempi kuin mitä se oli joku vuosi sitten.

Ota Suomen kartta käteen ja vertaa Pohjanmaan ja Kymenlaakson alueita, sekä niissä sijaitsevia liigapaikkakuntia. Huomaat nopeasti, että potentiaali on ihan toista luokkaa. Voihan Vaasassakin hommat toki tehdä päin seiniä tai paikalliskateus estää isommat kuviot. Kuka tietää. Tai sitten Kokkolassa ja Seinäjoella on jo niin paljon Tappara-faneja, ettei Sport enää sytytä :)

Kyllä, sponssipuolella ero on varmasti selvempi, mutta yleisömassassa ei niin suuri. Kyllä KooKookin voi saada aika helposti 4000 yleisömassan Liigaan ja se riittää jo aika mukavasti.

Kouvolan ero noihin kahteen on yksinkertaisesti se, että kahdessa muussa on liigajoukkue ja on ollut vuosikausia. Lahti tosin ei mikään hyvä esimerkki taloudenpidosta ole, eikä liioin takavuosien Lappeenrantakaan ollut. Niillä on kuitenkin sitä puskuria joka kestää tappiollisenkin kauden, toisin kuin sarjaan nousseella Mestis-joukkueella.

Aina ei ole näinkään ollut. Pelsuilla ei ole ole aina ollut sitä puskuria. Ei KooKoollakaan heti eikä tätä voida olettaakaan olevan. Pikku hiljaa sitä voidaan kuitenkin rakentaa. Ja jos sitä rakennustyötä ei keretä tekemään vaan jengi tippuu takaisin Mestikseen niin mitäs siinä. Se on kilpaurheilua ja sellaista sen pitääkin olla.

Kuten todettu niin budjettien ero vuosi sitten oli 3,4 milj. € vs. 1,3 milj. €. Ja SaiPa on liigan PIENIN joukkue tältä osin. KooKoon pitäisi siis periaatteessa kasvattaa toimintaansa kahdella miljoonalla eurolla päästäkseen tasoihin tai olla niin paljon parempi jääkiekossa, että se voisi kompensoida eroa. Miten jälkimmäinen saavutetaan Suomessa saatavilla olevalla pelaajamassalla? Otetaan huomioon, että pelaajien pitäisi olla täysammattilaisia ja seuran täytyisi pystyä maksamaan kilpailukykyistä palkkaa.

Niin tällä hetkellä ero on tuo, liigassa sitä ei välttämättä juuri olisi. Saataisiin tv-sopparit, kasvaneet yleisötulot, paremmin yritysmyyntiä jne. Ongelma on tosiaan suurempi tässä ja nyt eli miten saadaan tota eroa kurottua umpeen. No Liigakarsinnat ja avoin Liiga on aivan keskeinen mahdollistava tekijä kuroa umpeen eroa. Pitää vain tehdä helkkaristi pitkäjänteistä työtä ja sitä on tehtykin ja erot ovat kaventuneet. Käsittääkseni myös talouspuolella.

Vasta kun liigapaikka on vakiinnutettu voidaan pitää nyörit tiukalla ja kasvattaa toimintaa hiljalleen. Ensimmäinen kausi on erittäin vaikea nousijalle ja myös toinen on sitä.

Kukaan ei ole muuta väittänytkään. Helkkarin kovaa hommaa se olisi, mutta ei missään nimessä mahdotonta.

 

[scholl]

Mestiksestä pitää olla mahdollisuus nousta, mutta mitkään hissiliikkeet eivät enää nykyisin onnistu, kuten joskus 80-90 luvuilla, eli vuosi liigaa, divaria, liigaa...Toki ajat on muuttuneet ja niin sen täytyy myös olla.

kyllähän se hissitoimintakin pitäisi olla mahdollista, jos sarjajärjestelmä olisi järkevä. 10+10 sarjassa Saipan budjetilla pitäisi voida operoida välillä pääsarjatasolla ja välillä alempana. Seurat voisi jakaa kolmeen kastiin: suurseurat, hissijoukkueet, mestisseurat.

 

[scholl]

Oletko sitä mieltä että tuo Jokereiden 1.85 ppo liittyy siis tähän jotenkin? En alunperinkään ymmärtänyt miksi pistekeskiarvo kertoo liigan olevan tasoltaan paska jos se on tasainen. Miksei se voi olla silloin tasaisen hyvä?

Voi olla, mutta kun se on nyt paskaa, jos on katsonut yhtään pelejä. Jos edes kärkijoukkue ei pelaa tasaisen hyvin niin se kertoo siitä, että tuotteessa on vikaa. On liikaa joukkueita pääsarjatasolla, jos edes paras ei pysty kokoamaan kunnollista joukkuetta.

Käsittääkseni se on osake, mutta voin olla väärässä. Samalla tulee oikeus tv-soppareiden tuloihin yms. Nämä mutuna pelkästään.
Lainasta pääsee taas eroon maksamalla ja siihen auttaa mm. aiemmin mainitut tv-tulot.

On normaalia, että urheilullisen menestyksen myötä tulee taloudellista menestystä. Niin se on muissakin maissa, että kun nousee pääsarjatasolle niin tulot ja myös menot (tv-rahat menevät pelaajasopimuksiin) nousevat. Samoin Champions Leaguessa menestyminen tuo tuloja, eikä mitään osaketta tarvitse ostaa. Jos HJK voittaa jonkun Schalken tms. jengin niin ei siinä mitään osakkeita tarvitse mennä ostamaan. On normaalia, että menestyvän urheilijan tai joukkueen tulot nousevat ja sellaisen, joka ei menesty, tulot laskevat.

 

[scholl]

EDIT. Aamulehdessä oli pikkujuttu urheilusponsoroinnista ja hyvä kommentti oli muistaakseni Erkki Alajalta, että urheilussa pitää oppia tarjoamaan yritykselle jotain vastinetta rahalle, eikä vain odottaa käsi ojossa avustusta.

Luin aikanaan kirjan suomalaisesta liikemiehestä Lars Gullstedtista, josta tuli Ruotsissa jonkunlainen kiinteistökuningas. Hänhän sitten päätyi kiinteistömarkkinoiden romahduttua konkurssiin, mutta sitä ennen ehti rakennuttaa jos jonkinlaista. Joka tapauksessa hän tuki silloin aikanaan muistaakseni Allsvenskanissa pelannutta Upplands-Väsbyn joukkuetta ja hän kertoo kirjassaan, että siellä oli ihan normaalia, että kaikkien alueen yritysten piti olla mukana tukemassa paikallista urheiluseuraa ja kaikkien liikemiesten piti olla paikalla matseissa. Täällä ei ole samanlaista yhteisöllisyyttä eikä todellakaan sosiaalista painetta käydä urheilutapahtumissa.

Timrån taajama sijaitsee 13 kilometriä Sundsvallin kaupungista pohjoiseen, ja se on käytännössä Sundsvallin esikaupunki. Sundsvallin kuntaa (asukasluku yli 90 000) voisi verrata Kouvolaan. Ängelholmin kunnassa on noin 40 000 asukasta. Mora on pienempi, noin 20 000 asukkaan kunta.

Ängelholm on osa Helsingborgin talousaluetta, joten kyllä siellä enemmän porukkaa on selkeästi kokonaisuudessaan.

 

[J.Grönvall]

Ei ole konkretiaa? Eikö yleisömäärän nousu ole konkretiaa? Pitääkö mun luetella jokainen saatu uusi katsoja nimeltä? Entä talouspohjan laajentuminen. Eikö kasvanut budjetti ole konkretiaa? Pitääkö tuoda esille jokainen uusi sponssisopimus. Eikö taustahenkilöstön määrän lisääntyminen ole konkretiaa? Pitääkö mun tuoda jokaisen nimi esille? .

Sen sijaan, että alat kiukutella niin luvut olisivat mielenkiintoisempia.

Ottelutapahtumaa on vaikea konkretisoida, mutta jos olisit nähnyt mitä toiminta oli vaikka 2000-luvun keskivaiheilla ja mitä se on nyt niin et edes kyselisi konkretian perään. No voin antaa muutaman konkreettisen kohdan tähänkin: myyntipisteitä on lisätty moninkertaisesti ja on rakennettu ravintolaparvi.

Markkinointi on ihan konkreettisesti kehittynyt mikä näkyy mm. mainonnassa ja fanituotemyynnissä, joka on tullut paljon näkyvämmäksi. KooKoo näkyy nykyisin paremmin kaupungilla kuin vaikka 2000-luvun puolessa välissä.

Ja kuten olen kirjoittanut niin urheilullisella puolella se ei valitettavasti vielä ole näkynyt tulsoten muodossa. No toki ollaan noustu sarjan kärkiseuraksi vuodesta toiseen, mutta suurinta pottia ei ole vielä saatu. Kuitenkin yhä laadukkaampia pelaajia on saatu ja jengi on paljon ammattimaisempi kuin mitä se oli joku vuosi sitten.

Ottelutapahtuman parantuminen on tosiaan helppoa puolivillaista juttelua, vaikka varmaan on parantunut, uskon sinua. Markkinointi samoin, näkyykö se parempi markkinointi esim. tulopuolella nyt jollain tavalla.

Ja tärkein eli urheilullinen puoli ei ole kehittynyt vaadittavalle tasolle. Voidaanko realistisesti odottaa, että KooKoo on viiden vuoden päästä 2,0 milj. €:n budjetilla operoiva, vuodesta toiseen karsinnoissa pelaava joukkue?

Aina ei ole näinkään ollut. Pelsuilla ei ole ole aina ollut sitä puskuria. Ei KooKoollakaan heti eikä tätä voida olettaakaan olevan. Pikku hiljaa sitä voidaan kuitenkin rakentaa. Ja jos sitä rakennustyötä ei keretä tekemään vaan jengi tippuu takaisin Mestikseen niin mitäs siinä. Se on kilpaurheilua ja sellaista sen pitääkin olla.

Ei liity tähän mitenkään, sillä KooKoo on nyt se joka on nousemassa ja vuosikymmen on 2010. Ilkka Kaarna hoitaa nykyään hommia Lahdessa ja on Suomen parhaita siinä duunissa, Lappeenrannassa puolestaan on jo vuosia tehty oikeita ratkaisuja niissä oloissa. SaiPakin nousi kuitenkin jo 1996, aikana jolloin puuhasteltiin kaikkialla muualla paitsi Turussa ja Helsingissä (Jokerit).

Ja siis onhan se romanttinen ajatus, että vaikkapa KooKoo nousisi nyt liigaan, taistelisi kuin eläin ja kansa hurraisi mutta se on vain romantiikkaa. Ihmiset sanoisivat, että kuka niitä paskoja jaksaa lähteä katsomaan, telkkaristakin tulee Bergerac.

Niin tällä hetkellä ero on tuo, liigassa sitä ei välttämättä juuri olisi. Saataisiin tv-sopparit, kasvaneet yleisötulot, paremmin yritysmyyntiä jne. Ongelma on tosiaan suurempi tässä ja nyt eli miten saadaan tota eroa kurottua umpeen. No Liigakarsinnat ja avoin Liiga on aivan keskeinen mahdollistava tekijä kuroa umpeen eroa. Pitää vain tehdä helkkaristi pitkäjänteistä työtä ja sitä on tehtykin ja erot ovat kaventuneet. Käsittääkseni myös talouspuolella.

Minusta avoin liiga on tekosyy rakenteellisille ongelmille. Suljetulla sarjallakin on puolensa ja ymmärrän niitä perusteluja hyvin.

Vaikka paljon mekin vertailemme Ruotsiin niin tärkeintä olisi ymmärtää se oma suomalainen toimintaympäristö ja opetella tekemään asiat siellä. Minusta tässä on vielä hurjasti kehitettävää, jopa SM-Liigassa joka on Suomen ylivoimainen tuote tällä saralla.

Minäpä heitän tähän väitteen, että mikäli ihmisten kulutuskäyttäytyminen ei muutu, niin liigaan ei nousta ilman riskipanostuksia seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Tänä vuonna on ohkainen oljenkorsi, kiitos huonon Ilveksen, mutta tekemistä on senkin kanssa rutkasti näillä joukkueilla.