Liigakarsinnat palaavat 2006-2007

[BitterX]

Toisaalta liigasta löytyy ainakin tuo neljä pikku seuraa, jotka mielestäni ovat edellytyksiltään lähempänä näitä mainitsemisia mestiksen seuroja kuten esim. Sport, Jukurit, KooKoo.

Mieleniinnosta pyydän tarkennuksen, kun en tiedä mitä tarkalleen tarkoitat.

 

[cock]

Mieleniinnosta pyydän tarkennuksen, kun en tiedä mitä tarkalleen tarkoitat.

No eikö ole nähtävissä, että jo nyt liiga on ajautunut suuriin ja pieniin seuroihin ja joillakin seuroilla on jopa ollut vaikeuksia kasata sarjaan kilpailukykyistä joukkuetta puhumattakaan, että homma olisi ollut taloudellisesti kannattavaa.

Iltalehden malli olisi kaikin tavoin erinomainen ratkaisu:

- 10 joukkueen A-liiga
- 10 joukkueen B-liiga
- näiden välille karsintasarja

A- ja B-liiga voisi olla alkuvaiheessa esimerkiksi tämän näköinen (siis tämä on vain yksi esimerkki, en tarkoita, että juuri kyseiset joukkueet välttämättä A ja B-liigassa pelaisivat, paljon muitakin mahdollisuuksia on olemassa).
Toki ajan myötä joukkueet pelaamalla pelaisivat paikan sieltä mistä antaisevatkin.

A-liiga

Kärpät
Tappara
HIFK
Jokerit
Blues
TPS
Lukko
HPK
JyP
Ilves

B-liiga

SaiPa
KalPa
Pelicans
Ässät
Sport
Jukurit
TuTo
K-Vantaa
KooKoo
Hermes

En tarkoita siis, että joukkueet jakaantuisivat näin. Tuohon varmaan voitaisiin tehdä jokin kilpailullinen ratkaisu jolla paikat A- ja B-liigaan ratkaistaisiin, koska kyseessä kuitenkin edelleen käsittääkseni on kyse jonkinlaisesta kilpaurheilusta.

 

[BitterX]

Kiitos tarkennuksesta!

No eikö ole nähtävissä, että jo nyt liiga on ajautunut suuriin ja pieniin seuroihin ja joillakin seuroilla on jopa ollut vaikeuksia kasata sarjaan kilpailukykyistä joukkuetta puhumattakaan, että homma olisi ollut taloudellisesti kannattavaa.

...

Iltalehden malli olisi kaikin tavoin erinomainen ratkaisu:

- 10 joukkueen A-liiga
- 10 joukkueen B-liiga
- näiden välille karsintasarja

Itsekin olen sitä mieltä, että tuo Iltalehdessä esitetty malli olisi syytä tutkia. Olen itse puhunut vastaavasta "Sveitsin mallista" näissä lukemattomissa "liiga auki!", "suljettu sarja", ynnä muissa ketjuissa jo aikoja sitten. Samoissa kirjoituksissani olen esittänyt epäilyni siitä (myös tässä ketjussa, viimeksi eilen), että systeemi ei voisi Suomen oloissa toimia. Mutta tutkimisen arvoinen se mielestäni silti on.

Se, että liigassa on seuroja, joilla on ollut vaikeuksia kasata kilpailukykyistä joukkuetta, johtuu enimmäkseen osaamisen puutteesta. Pienellä talousalueilla selittely on mielestäni pelkkää oman perseen varjelua ja pahemman luokan selittelyä.

 

[MS]

Iltalehden malli olisi kaikin tavoin erinomainen ratkaisu:

- 10 joukkueen A-liiga
- 10 joukkueen B-liiga
- näiden välille karsintasarja

- A-liiga: 6xsarja -> 8 parasta joukkuetta pudotuspeleihin + 2 huonointa liigakarsintaan
- B-liiga: 6xsarja -> 2 parasta joukkuetta liigakarsintaan + 1 (viimeinen) joukkue Suomi-sarjan karsintaan
- Karsintasarja: A-liigan 9. vs. B-liigan 2. B-liigan 1. vs. A-liigan 10. 4 voitolla A-liigaan.

Liiganousuun vaaditaan karsintasarjan voittaminen + ennaltamäärättyjen taloudellisten ehtojen täyttäminen. Tällä varmistetaan se, että taloudellisesti terveet ja kilpailukyiset seurat nousevat liigaan eikä mahdollinen putoaminen laita seuran taloutta heti kuralle.

Yhteismarkkinointi A- ja B-liigan välille varmistamaan molempien sarjojen näkyvyys. Seurat laitetaan tekemään tiivistä yhteistyötä markkinoinnissa. Nyk. SM-liiga ottaa hoitaakseen A- ja B-liigan.

Tuo on mielestäni kaikkein paras sarjasysteemi Suomen oloihin. Saadaan kaksi hyvän tasoista ja kiinnostavaa sarjaa. Keväällä varsinkin jännitettävää tulee aivan varmasti, kun A-liigassa taistellaan viimeisistä pudotuspelipaikoista ja siitä mitkä kaksi joukkuetta joutuvat karsimaan. B-liigassa taas taistellaan kahdesta A-liigan karsintapaikasta.

 

[Baissen]

Mitenkäs tällainen systeemi:
A-liiga:4xsarja=36 ottelua
B-liiga:4xsarja=36 ottelua

välillä A ja B liigalaiset kohtaavat toisensa kotona/vieraissa 20 ottelua.
Runkosarjassa molemmissa liigoissa 56 ottelua.
A-liigan 7 parasta + B-liigan voittaja play offiin.

A-liigan 3 viimeistä + B.liigan toinen,kolmas ja neljäs pelaavat kaksinkertaisen sarjan jonka kolme parasta A-liigaan.

 

[tkks]

- A-liiga: 6xsarja -> 8 parasta joukkuetta pudotuspeleihin + 2 huonointa liigakarsintaan
- B-liiga: 6xsarja -> 2 parasta joukkuetta liigakarsintaan + 1 (viimeinen) joukkue Suomi-sarjan karsintaan
- Karsintasarja: A-liigan 9. vs. B-liigan 2. B-liigan 1. vs. A-liigan 10. 4 voitolla A-liigaan.

Liiganousuun vaaditaan karsintasarjan voittaminen + ennaltamäärättyjen taloudellisten ehtojen täyttäminen. Tällä varmistetaan se, että taloudellisesti terveet ja kilpailukyiset seurat nousevat liigaan eikä mahdollinen putoaminen laita seuran taloutta heti kuralle.

Yhteismarkkinointi A- ja B-liigan välille varmistamaan molempien sarjojen näkyvyys. Seurat laitetaan tekemään tiivistä yhteistyötä markkinoinnissa. Nyk. SM-liiga ottaa hoitaakseen A- ja B-liigan.

Tuo on mielestäni kaikkein paras sarjasysteemi Suomen oloihin. Saadaan kaksi hyvän tasoista ja kiinnostavaa sarjaa. Keväällä varsinkin jännitettävää tulee aivan varmasti, kun A-liigassa taistellaan viimeisistä pudotuspelipaikoista ja siitä mitkä kaksi joukkuetta joutuvat karsimaan. B-liigassa taas taistellaan kahdesta A-liigan karsintapaikasta.

Tuo olisi omasta mielestäni kaikkein paras systeemi. Itse lisäisi vielä tietyt vaatimukset niin A- kuin B-liigankin seurojen johtamisesta koskien. Eli pitäisi ollat tietyt toimet, joihin jokaisen pitää palkata asiansa osaavat henkilöt. A-liigassa hieman useampi ukko. B-liigassa esim. tj ja utj riittäisi.

Suurin kysymysmerkki on se, kuinka paljon yhtään isompaa yritystä kiinnostaa laittaa rahojaan divariinkin. Mutta ainakin yhdellä sarjatasolla se voi toimia, että hankitaan enemmän liigan yhteisiä sponsoreita. Esim. Ruotisissa liiga myy jokaisesta hallista tietyt mainospaikat keskitetysti.

Täydellinen pelkkään urheilulliseen menestykseen perustuva liiganousu on kuitenkin toivottavasti enemmistön mielestä täälläkin kuolleena syntynyt ajatus. Onhan?

 

[ipamies#41]

Täydellinen pelkkään urheilulliseen menestykseen perustuva liiganousu on kuitenkin toivottavasti enemmistön mielestä täälläkin kuolleena syntynyt ajatus. Onhan?

Miksi sen pitäisi olla? Suomalainen seurakiekkoilu ei takuulla kaadu siihen, että joku Hermes nousee joksikin kaudeksi ns. vahingossa A-liigaan.

Urheilullista menestystä, jolla nousu varmistetaan, ei saavuteta ilman, että kaikki organisaation osa-alueet ovat kunnossa.

Avoin sarjajärjestelmä pitää huolen siitä, että ylivarojensa riskeeraavat seurat löytävät lopulta tiensä alemmille sarjaportaille.

 

[tkks]

Urheilullista menestystä, jolla nousu varmistetaan, ei saavuteta ilman, että kaikki organisaation osa-alueet ovat kunnossa.

Kyllähän näitä nousijoita on vuosien aikana nähty. Alaskin on sitten tultu vielä kovempaa, kun on otettu onnekkaita keskosia leikkimään aikuisten kanssa.

Jos sinulle pitään erikseen selittää, miksi heikot joukkueet voivat vahingoittaa liigaa niin mä en ainakaan enää jaksa. Aikuinen ihminen osaa varmaan itsekin miettiä. Ja lukemalla pääsee vieläö helpommalla. Asiat on täällä moneen kertaan selitetty.

 

[dali]

Ajattelin vetää yhteen ajatukseni tästä ketjusta ja ehkä tuoda jotain pientä uutta. Tämä pohdinta olisi oikeastaan pitänyt pistää avaukseksi, eikä näin jälkeenpäin, kun keskustelu on rönsyillyt vähän minne sattuu.

Liigakarsinnat ovat siis tulossa kauden 2006-2007 päätteeksi. Hyvä niin. Mestiksestä karsijan paikkaa havittelee vahvimmin Sport. Se ei liene yllätys. Pienin varauksin kisassa ovat mukana Jukurit, KooKoo ja TuTo. Järkevintä olisi, jos liigakarsinnat järjestettäisiin tämän jälkeen vuosittain. Mahdolliselle liigasta putoajalle tämä olisi elinehto, jotta liigatason organisaatiota ei tarvitsisi väkipakolla ajaa Mestis-tason karvalakkimalliksi.

1990-luvulla SM-liigassa tehtiin isoja virheitä. Liiketoimintaa polkaistiin pystyyn tuosta noin vaan. Näistä virheistä pitäisi jossain vaiheessa lasku maksaa. En halua, että Mestiksen ja Suomi-Sarjan joukkueet ovat maksumiehinä.

Olen sanonut, että liiketoiminta istuu huonosti suomalaiseen jääkiekkoon. Voitollista tulosta ei tee kuin pari seuraa. Liiketoimintaa voidaan toki harjoittaa, vaikka en sitä itse kannatkaan. Olennaista on, että liigassa voivat yrittää muutkin, jos pelillinen menestys liigakarsinnoissa ja taloudellinen tilanne antavat myöten. Nyt liikkeellelähtö pitäisi tehdä maltillisemmin ja niin, että seuroille annetaan aikaa kehittää toimintaansa, eli nousijajoukkueelta ei heti pitäisi vaatia, että joukkueen pitää olla oman alueensa johtava brändi tms.

Lähdetäänpä nyt purkamaan vyyhtiä. Aloitetaan vaikka näistä talousnäkymistä.

Väännetään nyt sitten karkea malli taloudellisista realiteeteista sellaisena kuin minä ne ymmärrän.

Varainhankinta: mistä, kuinka paljon, miten pitkät sopimukset, mitä tarjoamme rahoille vastineeksi (lippuja, pelaajatapaamisia...), mistä rahaa viiden vuoden päästä (sponsoriscouttaus), entä kiinnostaako seura oman talousalueen ulkopuolella, millainen on meidän julkisuuskuvamme ja mistä saamme medianäkyvyyttä, jota sponsorit odottavat?

Varojen käyttö: pelaajat ja muu henkilökunta, investoinnit, muut menot? Mahdollinen ylijäämä - säästöön, investointeihin, saunomiseen?

Mitä jos?: Mistä uusi pelimies, jos ykkössentteri loukkaantuu? Mitä, jos yleisöä kiinnostaa joku toinen vapaa-ajanviete? Onko joukkuetta varaa vahvistaa, jos näyttää, että saumoja menestykseen on?

kehityssuunta: Mestaruus vuonna 200X? Omat juniorit? Yhteistyö sidoryhmien kanssa (oppilaitokset, puolustusvoimat yms)? Varojen käyttö pitkällä aikavälillä? Tulevaisuutta palvelevat investoinnit? jne.

Kiteytettynä taloudelliset realiteetit ovat sitä, että nähdään oma paikka kyseisessä yhteisössä ja talousalueella ja nähdään oman alueen asema verrattuna esimerkiksi muihin talousalueisiin tai muiden maiden vastaaviin alueisiin. Tämän pohdinnan jälkeen mitoitetaan omat toimet sen mukaan, miten alue antaa myöten.

Näitä asioita pitää jokaisen seuran toimistoillaan miettiä. Mestiksessä tuon tulevaisuusulottuvuuden kanssa ei ole voinut tehdä toistaiseksi mitään. Toivottavasti tähän saadaan muutos selkeän sarjajärjestelmän muodossa.

Liigan talouspuolella eniten hiertää se, ettei toiminta pyöri riittävän hyvällä katteella. Seurojen tehokkuudessa on parantamisen varaa, sillä sponsoritukea ei loputtomiin löydy lisää.

Esitin puolivakavissani ajatuksen puoliammattilaisuuteen pohjautuvasta sarjasta. Taustalla oli ajatus liian suuriksi karanneista pelaajapalkkoista. Kiitos nimimerkki cockille, että otit tämän esiin. En saanut mokomaa lausetta muodostettua ruudulle.

Huippunimille pitää maksaa paljon, että he pysyvät Suomessa ja siinä imussa myös kolmosketjun duunareiden liksat ovat hilautuneet pelaajien todellista arvoa korkeammalle.

Puoliammattilaisuus olisi ainakin jonkinlainen ratkaisu paisuneisiin palkkioihin, jotka asettavat erityisesti pienet seurat vaikeuksiin. tällainen järjestelmä voisi myös hillitä pelaajien myyntipäiviä tammikuun lopulla, sikäli kun joku joukkue sellaista keinoa käyttää saadakseen säästöjä. Tiedetään, tämä ehdotus on idealismia.

Sarjajärjestelmän uudistaminen on vain yksi osa isompaa kokonaisuutta. Suomalaisessa jääkiekossa pitäisi miettiä lajin asemaa ihmisten vapaa-ajassa. Haluaako SM-liiga etunenässä olla koko kansan viihdettä, vai pitäisikö ennemmin profiloitua lajin suurkuluttajien pariin? Itse näkisin mielelläni jälkimmäisen vaihtoehdon toteutuvan. Tulevina vuosina salibandy nousee suosiossa jääkiekon rinnalle. "Sählysukupolven" ensimmäiset vesat alkavat olla aikuisiässä ja pikkuhiljaa lajista on muotoutunut epävirallinen kansallispeli.

Entä mistä tulevaisuuden kiekkomiehet? Syntyvyys on paljon pienempi kuin nykyisten edustuskiekkoilijoiden lapsuudessa. Samoin lajitarjonta on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana huimasti. Tarjolla on paljon muutakin kuin lätkä, futis tai pesis.

Junnuille pitäisi mielestäni luoda D-juniori-iässä selkeät tasoryhmät. Ne, jotka tahtovat pyrkiä huipulle (ja joilla on siihen jonkinlaisia edellytyksiä) treenaavat kilparyhmissä ja rinnalla olisi harrasteryhmä. B-junnuista eteenpäin pitäisi kilparyhmään sitoutua. Tämä toteutuisi tietenkin vain silloin, kun ikäluokat olisivat riittävän suuria kahdelle tasoryhmälle.

Jotta mahdollisimman monesta junnusta jalostuisi pelimies miesten tasolle, pitää mahdollisimman monessa kaupungissa olla elinvoimainen jääkiekkoseura. Junnujen kehitystä palvelee myös se, että joukkue kilpailee sarjapaikastaan tai vastavuoroisesti kisaa noususta. Toki junnujen pitää päästä kentällekin, että muukin kuin purenta kehittyy...Se on taas valmennuksellinen asia, josta ei enempää.

Kiekkoseuran vetovoiman kannalta olennaista on myös ympäröivän alueen elinvoima. Junnuja on vaikea saada pysymään kotikaupungissa A-junnuikää pidemmälle, jos kaupungissa ei ole opiskelupaikkoja tai lähistöllä ei ole varuskuntaa. Vanhempi pelimies puolestaan tarvitsisi koulupaikan lapsilleen ja töitä vaimolle.

Lyhyesti sanottuna: Kaupungin hyvinvoinnista kumpuaa myös kiekkoseuran taloudelliset edellytykset pelata Suomen mestaruudesta.

Tässäpä oikeastaan se, mitä tähän ketjuun enää on sanottavaa. Tästä nyt varmaan tullut selkoa sen kummemmin, mutta olkoon.

 

[tkks]

Olen sanonut, että liiketoiminta istuu huonosti suomalaiseen jääkiekkoon. Voitollista tulosta ei tee kuin pari seuraa. Liiketoimintaa voidaan toki harjoittaa, vaikka en sitä itse kannatkaan.

Se, että istuu huonosti on väärä sana ammattitaidottomuudelle. Ihan yhtä hyvin voisi sitten sanoa, että liiketoiminta istuu huonosti Suomeen.

 

[Jani82]

Esitin puolivakavissani ajatuksen puoliammattilaisuuteen pohjautuvasta sarjasta. Taustalla oli ajatus liian suuriksi karanneista pelaajapalkkoista. Kiitos nimimerkki cockille, että otit tämän esiin. En saanut mokomaa lausetta muodostettua ruudulle.

Huippunimille pitää maksaa paljon, että he pysyvät Suomessa ja siinä imussa myös kolmosketjun duunareiden liksat ovat hilautuneet pelaajien todellista arvoa korkeammalle.

Puoliammattilaisuus olisi ainakin jonkinlainen ratkaisu paisuneisiin palkkioihin, jotka asettavat erityisesti pienet seurat vaikeuksiin. tällainen järjestelmä voisi myös hillitä pelaajien myyntipäiviä tammikuun lopulla, sikäli kun joku joukkue sellaista keinoa käyttää saadakseen säästöjä. Tiedetään, tämä ehdotus on idealismia.

Puoliammattilaisuus se vasta olisi tuho suomlaiselle jääkiekolle sillä sarjan taso tippuisi reilusti sen seurauksena nykyisetkin huiput karkaisivat muihin sarjoihin.
Palkkatason tippuminen myös johtaisi siihen, että potentiaaliset huippupelaajat valitsevat useammin jonkun muun lajin jossa huipulle pääseminen/rahan ansaitseminen on helpompaa.

 

[dali]

Se, että istuu huonosti on väärä sana ammattitaidottomuudelle. Ihan yhtä hyvin voisi sitten sanoa, että liiketoiminta istuu huonosti Suomeen.

Kaikkia ongelmia ei voida lukea ammattitaidottomuuden tiliin. Onko se pelkkää ammattitaidottomuutta, jos yhteistyökumppanit eivät ole valmiita satsaamaan joukkueeseen enempää, tai että ihmiset eivät ole välttämättä valmiita maksamaan lipusta otteluun esim. 40 euroa? Kuitenkin suuremmat tulot olisivat elinehto nykyisen mallin toimivuudelle.

Tuo jälkimmäinen lause nyt on jo melkoista kaupunkilegendaa.

 

[dali]

Puoliammattilaisuus se vasta olisi tuho suomlaiselle jääkiekolle sillä sarjan taso tippuisi reilusti sen seurauksena nykyisetkin huiput karkaisivat muihin sarjoihin.
Palkkatason tippuminen myös johtaisi siihen, että potentiaaliset huippupelaajat valitsevat useammin jonkun muun lajin jossa huipulle pääseminen/rahan ansaitseminen on helpompaa.

Voi jeesus sun kanssas. Enkö ole tehnyt selväksi, että kyse on idealismista, eikä mistään vakavasta ehdotuksesta?

[idealismi alkaa]Ihannetilannehan olisi, että asioita tehtäisiin rakkaudesta lajiin, eikä tilipussin suuruus vaikuttaisi ratkaisevasti siihen, missä kaupungissa tai maassa pelataan. Tällaisessa tilanteessa eivät taloudelliset realiteetit näyttelisi niin suurta osaa. Tuhkimotarinatkin olisivat mahdollisia.[/idealismi loppuu]

Todellisuus on jotain muuta. Olen siitäkin koettanut tuoda omat näkökantani esille, mutta näköjään se ei ole kommentoinnin arvoista.

 

[Viljuri]

cock kirjoitti:

En tarkoita siis, että joukkueet jakaantuisivat näin. Tuohon varmaan voitaisiin tehdä jokin kilpailullinen ratkaisu jolla paikat A- ja B-liigaan ratkaistaisiin, koska kyseessä kuitenkin edelleen käsittääkseni on kyse jonkinlaisesta kilpaurheilusta.

Kilpailullinen ratkaisu paras, ja jos muihin ratkaisuihin ajaudutaan (joudutaan), niin silloin kaupunkien koon ja elinvoiman (á la dali) mukaan, eikös joo?

Ainakaan sitä paikkaa ei jaeta parin edellisen kauden sarjasijoitusten perusteella (poislukien viimeinen eli kuluva kausi tai tuleva kausi kilpailullisen vaihtoehdon tullessa valituksi). Huvittavaa touhua, mikäli ei nähdä mihin kiekkotoiminta on esimerkiksi Mestiksen eri organisaatioissa suuntaamassa, heh heh.

 

[tkks]

Kaikkia ongelmia ei voida lukea ammattitaidottomuuden tiliin. Onko se pelkkää ammattitaidottomuutta, jos yhteistyökumppanit eivät ole valmiita satsaamaan joukkueeseen enempää, tai että ihmiset eivät ole välttämättä valmiita maksamaan lipusta otteluun esim. 40 euroa? Kuitenkin suuremmat tulot olisivat elinehto nykyisen mallin toimivuudelle.

Tuo jälkimmäinen lause nyt on jo melkoista kaupunkilegendaa.

Kyllä se on ammattitadottomuutta. Tuotteesta ei ole osattu rakentaa sellaista, että yritykset kokisivat hyötyvänsä riittävästi yhteistyöstä.

En todellakaan voi ymmärtää sitä, että aina syytetään ulkopuolisia tekijöitä. Eikö se ole ihan selvää, että sitä rahaa saa vain tekemällä rankasti töitä. Ei missään maassa yksikään firma huvikseen anna urheiluseuroille rahaa. Esim. ne firmat, jotka maksvat kymmeniä miljoonia eurooppalaisille jalkapalloseuroille käyttävät vielä tiukempia kriteerejä kannattavalle sponsoroinnille, kuin firmat Suomessa. Siellä ei riitä edes se, että katsomossa istuu 50 000 ja tv:n äärellä 10 miljoonaa ihmistä.

Lippujen hintakin on suhteellinen. Joko parannetaan tuotetta ja kohdellaan faneja siten, miten heitä tulisi kohdella ja saadaan lisää katsojia, tai sitten lasketaan hintoja ja saadan sitä kautta lisää katsojia.

Suuremmat tulot ovat elinehto, pelattiin minkälaista sarjaa tahansa. Muuten ollaan se kuuluisa 'sitting duck'.

 

[dali]

Kyllä se on ammattitadottomuutta. Tuotteesta ei ole osattu rakentaa sellaista, että yritykset kokisivat hyötyvänsä riittävästi yhteistyöstä.

Raja tulee jossakin vastaan. Ei sponsorointi kasva yksi yhteen saati loputtomasti sen mukaan, mitä paremmin seura pelaa tai mitä parempia tuotteita joukkueen x liigamatsit ovat tai mitä paremmin liigaseuran markkinointi osaa rahaa lypsää.

En todellakaan voi ymmärtää sitä, että aina syytetään ulkopuolisia tekijöitä. Eikö se ole ihan selvää, että sitä rahaa saa vain tekemällä rankasti töitä. Ei missään maassa yksikään firma huvikseen anna urheiluseuroille rahaa. Esim. ne firmat, jotka maksvat kymmeniä miljoonia eurooppalaisille jalkapalloseuroille käyttävät vielä tiukempia kriteerejä kannattavalle sponsoroinnille, kuin firmat Suomessa. Siellä ei riitä edes se, että katsomossa istuu 50 000 ja tv:n äärellä 10 miljoonaa ihmistä.

Ei tietenkään maksa. Kuten edellä totesin (ja lukuisissa aiemmissa viesteissä), raja tulee jossain vaiheessa vastaan. Jääkiekon sponsoroinnista tuleva hyöty yritykselle on rajallinen, vaikka pelattaisiin miten hyvää lätkää.

Eurofutis on jotain ihan muuta kuin suomilätkä. Futis on muualla Euroopassa ihmisille jopa leipää tärkeämpi asia. Sitten, kun Suomessa lätkämatseissa käynti (ja siihen liittyvät rituaalit, kuten oman joukkueen pubissa käynti) on todellinen elämäntapa ihmisille, niin sitten voidaan odottaa, että sponsorit alkavat jakaa miljoonia seuroille.

Olet toki osaltasi oikeassa. Suomikiekon "tuote" ei ole kunnossa, eikä asioita hoideta läheskään niin hyvin kuin voitaisiin.

Pointtini on edelleen se, että nykyisillä rahamäärillä pitäisi saada enemmän aikaan. Siinäkin on ihan tarpeeksi ammattitaidon näytettä, jos näin tehdään. Silloin mahdollinen tulojen kasvu olisi bonusta, jota ei olisi pakko heittää kädestä suuhun.

Lippujen hintakin on suhteellinen. Joko parannetaan tuotetta ja kohdellaan faneja siten, miten heitä tulisi kohdella ja saadaan lisää katsojia, tai sitten lasketaan hintoja ja saadan sitä kautta lisää katsojia.

Mulla ainakin tulee kipukynnys vastaan noin 20 euron kohdalla näin opiskelijana. Kympin vielä jaksaa maksaa ilomielin kiekosta, mutta siitä eteenpäin pitää miettiä, mihin matsiin menee. En toki edusta keskivertokuluttajaa, mutta iso osa yleisöstä on opiskelijoita.

Tuo hinnannosto liittyy laajemmin tuohon lajin profiloitumiseen. Jos jääkiekkoa pelataan koko kansalle, pitää lipun keskihintojen olla parinkympin luokkaa, jotta kysyntää olisi riittävästi suhteessa tarjontaan. Jos lätkä profiloituu lajin ystävien peliksi, olettettavasti lipusta voisi huutaa kovempaa hintaa.

Suuremmat tulot ovat elinehto, pelattiin minkälaista sarjaa tahansa. Muuten ollaan se kuuluisa 'sitting duck'.

Ei ne suuret tulot, vaan... No, joo. Olennainen tuli jo edellä.

 

[tkks]

Raja tulee jossakin vastaan. Ei sponsorointi kasva yksi yhteen saati loputtomasti sen mukaan, mitä paremmin seura pelaa tai mitä parempia tuotteita joukkueen x liigamatsit ovat tai mitä paremmin liigaseuran markkinointi osaa rahaa lypsää. Ei tietenkään maksa. Kuten edellä totesin (ja lukuisissa aiemmissa viesteissä), raja tulee jossain vaiheessa vastaan. Jääkiekon sponsoroinnista tuleva hyöty yritykselle on rajallinen, vaikka pelattaisiin miten hyvää lätkää.

On tietysti rajallinen, mutta mun on vaikea uskoa, että silti oltaisiin lähelläkään vielä kyseistä rajaa. Ja syy on se, että seurojen yhteistyösopimuksista saamat rahat suhteessa monien suomalaisten firmojen liikevaihtoon ovat aika aneemisia vielä tällä hetkellä

Eurofutis on jotain ihan muuta kuin suomilätkä. Futis on muualla Euroopassa ihmisille jopa leipää tärkeämpi asia. Sitten, kun Suomessa lätkämatseissa käynti (ja siihen liittyvät rituaalit, kuten oman joukkueen pubissa käynti) on todellinen elämäntapa ihmisille, niin sitten voidaan odottaa, että sponsorit alkavat jakaa miljoonia seuroille.

On toki eri asia ja siellä historiaa riittää 1800-luvun lopulta lähtien. Suomessa silti puuttuu mielestäni yritystä saada ihmisille "tavaksi" käydä edes joskus lätkämatsissa.

Olet toki osaltasi oikeassa. Suomikiekon "tuote" ei ole kunnossa, eikä asioita hoideta läheskään niin hyvin kuin voitaisiin.

Pointtini on edelleen se, että nykyisillä rahamäärillä pitäisi saada enemmän aikaan. Siinäkin on ihan tarpeeksi ammattitaidon näytettä, jos näin tehdään. Silloin mahdollinen tulojen kasvu olisi bonusta, jota ei olisi pakko heittää kädestä suuhun.

Näistä me ollaan sitten ainakin samaa mieltä. En minäkään usko, että todellakaan nykyisiä resurssejakaan käytettättäisiin läheskään optimaalisesti. Kasvua ja menestystä tunnutaan hakevan ennemminkin pelkän toivon varassa. Yhden hasardi-ulkomaalaispelaajan palkalla voitaisiin hankkia varmasti seuraa paremmin auttavaan henkilöstöä seuran johtoon, joka keräisi enemmän rahaa ja scouttaisi parempia pelaajia.

Mulla ainakin tulee kipukynnys vastaan noin 20 euron kohdalla näin opiskelijana. Kympin vielä jaksaa maksaa ilomielin kiekosta, mutta siitä eteenpäin pitää miettiä, mihin matsiin menee. En toki edusta keskivertokuluttajaa, mutta iso osa yleisöstä on opiskelijoita.

Tuo hinnannosto liittyy laajemmin tuohon lajin profiloitumiseen. Jos jääkiekkoa pelataan koko kansalle, pitää lipun keskihintojen olla parinkympin luokkaa, jotta kysyntää olisi riittävästi suhteessa tarjontaan. Jos lätkä profiloituu lajin ystävien peliksi, olettettavasti lipusta voisi huutaa kovempaa hintaa.



Ei ne suuret tulot, vaan... No, joo. Olennainen tuli jo edellä.

Ei mullakaan todellakaan ole laittaa myöskään opiskelijana yhtään enempää rahaa jääkiekko-ottelussa käyntiin. Kyllä paljon tärkeämpääkin löytyy. Ehkä MM-voiton jälkeen tullut ulkopuolinen lätkäbuumi sai liigan ja seuran päättäjät luulemaan, että se jatkuu ikuisesti ilman mitään työtä ja firmat ostavat roppakaupalla kalliita lippuja.

Samalla esim. Hartwall-Areenan vanavedessä muuallakin tuli hirveä into muuttaa latoja Äijänsuo-Areenaksi ym, yleensä tämä tapahtui omistajien eli kaupunkien toimesta. Yhä on nähtävissä se, että esim. seisomapaikkoja pidetään hyvin rahvaanomaisina ja ne pyritään siirtämään piiloon jonnekin viimeiseen nurkaan tai poistamaan kokonaan.

Täältäkin olen lukenut, että monissa kaupungeissa fanit ovat kyselleet seisomaktsomojen perään, mutta kaupungin puolelta asia on useimmiten suoraan tyrmätty. Kalpa-osiossa taisi kaupungin ilmoittama syy olla se, että jos istuimet poistetaan niin alla oleva betoni on eri väristä kuin muualla????. Eli halleja ylläpidetään enemmänkin mielessä se, että se näyttää muka "modernimmalta", kun kaikki paikat on pehmustettuja tuoleja. Jokainen tosin osaa päätellä onko se parempaa mainosta esim. Kuopiolle, että sen lätkäseuran matseissa käy 2000 ihmistä, jotka istuvat kuin kirkossa, kuin että siellä kävisi 4000, joista lähtee meteliä.

Näillä on kuitenkin äärettömän suuri merkitys niin tunnelman kuin yleisömääränkin osalta. Nykyään moni joutuu jäämään kotiin, koska ei ole enää niitä alle 10 euron paikkoja. Moni myös menisi kiljuen seisomakatsomoon, jos sellainen olisi, ja syy ei todellakaan ole raha, vaan se tunnelma.

 

[Bird]

Sarjajärjestelmän uudistaminen on vain yksi osa isompaa kokonaisuutta. Suomalaisessa jääkiekossa pitäisi miettiä lajin asemaa ihmisten vapaa-ajassa. Haluaako SM-liiga etunenässä olla koko kansan viihdettä, vai pitäisikö ennemmin profiloitua lajin suurkuluttajien pariin? Itse näkisin mielelläni jälkimmäisen vaihtoehdon toteutuvan. Tulevina vuosina salibandy nousee suosiossa jääkiekon rinnalle. "Sählysukupolven" ensimmäiset vesat alkavat olla aikuisiässä ja pikkuhiljaa lajista on muotoutunut epävirallinen kansallispeli.

Jos ja kun ilmeisesti puhuit yleisömääristä, niin en kyllä jaksa uskoa salibandyn millään lailla uhkaavan jääkiekkoa. Salibandyliigankin yleisökeskiarvo on tällä hetkellä vain noin 300-400 katsojaa runkosarjan ottelua kohden, joten laji painii täysin eri sarjassa jopa johonkin pesäpalloon verrattuna. En omaa sen tarkempaa tietoa muiden kaupunkien tilanteesta, mutta ainakin Joensuussa salibandyn katsojamäärät ovat viime vuosina olleet jopa selvästi laskusuunnassa. Eli vaikka harrastajamäärät kasvavat (se on toki kokonaan toinen kysymys, millä lailla tämä voi vaikuttaa jääkiekkoon), niin katsojamäärien kehitys lienee varsin toisenlaista kuin lajiväki saattaisi toivoa. Enkä ainakaan minä muuten suoraan sanottuna ihmettele yhtään; liigatasonkin salisählyottelut ovat monestakin syystä usein hemmetin tylsää katsottavaa.

Nähdäkseni ainoa laji, joka voi uhata jääkiekon asemaa Suomen katsojamääriltään suosituimpana lajina on jalkapallo. Tämäkin on toki mielipidekysymys, mutta itse en edes pitäisi lainkaan ei-toivottavana sellaista skenaariota, jossa jalkapallo nousisi maan ykköslajiksi ohi jääkiekon. Ja tällaisessakin tilanteessa jääkiekon elintila olisi luultavasti kohtalaisen hyvä, koska lajien pelikaudet eivät Suomessa mene juurikaan päällekäin.

Tämä nyt siis vain näin välihuomautuksena. Muutoin olen kirjoittajan kanssa varsin samaa mieltä asioista ja kannatan - tietysti - jokakeväisten SM-liigakarsintojen pikaista palauttamista.

 

[stairox]

Nyt kun pölyt alkavata laskeutua niin lisää pökköä pesään:

Miksi liigan katsojaluvut laskevat jo tässä vaiheessa, tämän illan otteluista otettuna:

Blues: 4920
Peli paranee näköjään, muttei yleisömäärät, senkuin putoavat.

HPK: 2622 (!)
Liigan kärkeä!

KalPa: 2829
Hatunnosto!

SaiPa: 3041
Normaalisuoritus

Tappara: 5632
Normaalisuoritus

Ässät: 2991
Putoamaanpäin...

Jossain mättää kunnolla jos kiinnostus putoaa jo joulukuu alussa.

Uskallan edelleen väittää että jos mestis-putoaminen olisi uhkana, kiinnostus joka liigakierroksella olisi suurempi =>yleisömäärät olisivat suurempia => lisää tuloja joukkueelle.

Uskallan myöskin väittää että jos verrataan edellisvuosiin niin yleisökato alkaa aikaisemmin kuin koskaan. En ole jaksanut tsekata tilastoja siis tämä on MUTU. Joku tilasto-nikkari korjatkoon jos olen väärässä.

MUTU kertoo myös että useimmat palstalaiset ovat karsintojien kannattajia, niin liigajoukkue-fanit kun mestisfanitkin.

EDIT: Tämä viesti on suunnattu Suljetun Liigan Puolustajille.

 

[vilperi]

Nyt kun pölyt alkavata laskeutua niin lisää pökköä pesään:

Miksi liigan katsojaluvut laskevat jo tässä vaiheessa, tämän illan otteluista otettuna:

Blues: 4920
Peli paranee näköjään, muttei yleisömäärät, senkuin putoavat.

HPK: 2622 (!)
Liigan kärkeä!

KalPa: 2829
Hatunnosto!

SaiPa: 3041
Normaalisuoritus

Tappara: 5632
Normaalisuoritus

Ässät: 2991
Putoamaanpäin...

Jossain mättää kunnolla jos kiinnostus putoaa jo joulukuu alussa.

Uskallan edelleen väittää että jos mestis-putoaminen olisi uhkana, kiinnostus joka liigakierroksella olisi suurempi =>yleisömäärät olisivat suurempia => lisää tuloja joukkueelle.

Uskallan myöskin väittää että jos verrataan edellisvuosiin niin yleisökato alkaa aikaisemmin kuin koskaan. En ole jaksanut tsekata tilastoja siis tämä on MUTU. Joku tilasto-nikkari korjatkoon jos olen väärässä.

MUTU kertoo myös että useimmat palstalaiset ovat karsintojien kannattajia, niin liigajoukkue-fanit kun mestisfanitkin.

No eiköhän HPK:n yleisömäärään vaikuttanut vastustaja. Ihmiset luuli etukäteen, niinkuin allekirjoittanutkin, että peli on helppo, ja kannattaako siihen edes rahojaan tuhlata. Esimerkiksi se kertoo paljon siitä, että HPK:n matseihinhan sai kolme tavallista istumapaikkalippua kahden hinnalla sekä tähän Pelicans- otteluun,että otteluihin Saipaa ja Kalpaa vastaan.
Ehkä Blues-pelissä myös sama syy. Tepsi ei kiinnosta ihmisiä enää, sen verran huonosti ovat pelanneet.
Mutta jos katsojaluvut ovat HPK:lla samat esimerkiksi HIFK:ta, Jokereita tai Kärppiä vastaan,niin sitten on vasta aihetta ihmettelyyn.

Mutta yleisesti sanottuna, lippujen hinnat ovat aivan liian korkeat nykyään. Ei tavallisella työssä käyvällä yksinkertaisesti ole varaa ostaa lippua itselleen ja sitten kun pitäisi joidenkin ostaa liput myös koko perheelleen. Lippujen hintoja pitäisi alentaa.
Sitten tämä ottelumäärä on niin suuri, että ihmiset eivät myös sen takia käy kaikissa peleissä.

 

[stairox]

Esimerkiksi se kertoo paljon siitä, että HPK:n matseihinhan sai kolme tavallista istumapaikkalippua kahden hinnalla sekä tähän Pelicans- otteluun,että otteluihin Saipaa ja Kalpaa vastaan.

Kai ne 2/3 lippuakin lasketaan yleisömäärään joka otteluusa? Mutta eniten mielestäni ylläoleva viesti kuvaa täydellisesti liigan suuria ongelmia jos joudutaan tekemään tarjouksia moniottelu-lippupaketeista "heikompia" vastaan.

Ehkä Blues-pelissä myös sama syy. Tepsi ei kiinnosta ihmisiä enää, sen verran huonosti ovat pelanneet.

Tämä on mielestäni täydellinen kommentti/kuvaus liigan tämänhetkisen kiinnostustason suhteen.

 

[Alfredo Garcia]

Karsinnat 2007

Tami puhuu kyllä varmana tietona karsinnoista 2007 sekä palkintorahoista Mestiksen voittajalle.

http://194.251.86.21/digi_ikkuna/in...3&fetch_date=2005-11-29&sivunro=23&mode=basic

 

[vilperi]

Tami puhuu kyllä varmana tietona karsinnoista 2007 sekä palkintorahoista Mestiksen voittajalle.

http://194.251.86.21/digi_ikkuna/index.php?sivu=ikvfx30023&fetch_date=2005-11-29&sivunro=23&mode=basic

Niin ja varmana tietona nimenomaan Sportin karsintoihinpääsyä,vai?

 

[Alfredo Garcia]

Niin ja varmana tietona nimenomaan Sportin karsintoihinpääsyä,vai?

No ei. Vaan siitä, että Sport pelaa pääsystä karsintoihin.
Lue juttu!

 

[stairox]

Niin ja varmana tietona nimenomaan Sportin karsintoihinpääsyä,vai?

Miksi kaikkien pitää aina kommentoida sportin "varmaa karsintapaikaa". Ei kukaan kannattaja ole edelleenkään vaatinut mitään muuta kuin pelkkää karsintamahdollisuutta liigan ja mestiksen välile. Ei sitä että juuri Sportti saa paikan. Käsittämätöntä että tämä pitää toistaa joka viestiketjun joka sivulla.