Mainos

Liigakarsinnat palaavat 2006-2007

  • 134 739
  • 1 350

JanJ

Jäsen
fastasashark kirjoitti:
Harrastat näköjään yhtä hätäistä lukemista.
Muokkaat myös näppärästi lainauksia sellaisiksi miksi haluat. Sehän on säännöissä kielletty tosin, mutta...

No se off-topicista.
 
Suosikkijoukkue
"Se joukkue joka ei pelaa Jääkiekon SM-liigassa"
Jani82 kirjoitti:
Niillä B-liigaan joutuvilla.
Kyseisten joukkueiden budjetit ja yleisömäärät eivät varmasti kasvaisi yhtään kun rahaa ei tulisi yhtään enempää pelaajien hankintaan ja pelit "isoja" vastaan loppuisivat.
Samoin nyt Mestiksessä pelaavien joukkueiden yleisömäärät laskisivat kun menestys heikkinisi kun eteen tulisi vielä lisää joukkueita liigasta.


Luulisinpa, että Pelicansi-Sport otteluun tulisi montakin uutta ihmistä ihmettelemään Tamia.... ja Sport-faneja.

Vaasassa olisi halli täynnä ensimmäisessä Sport-Kalpa ottelussa...
 

stairox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Wanha kunnon divariajan Vaasan Sport, Liverpool FC
JanJ kirjoitti:
Muokkaat myös näppärästi lainauksia sellaisiksi miksi haluat. Sehän on säännöissä kielletty tosin, mutta...

No se off-topicista.
Aivan samalla tavalla kuin itse tulkitset (=muokkaat mielessäsi) Vaasalaisten viestejä!
En edelleenkään ymmärrä mitä ajat takaa sillä että Vaasalaiset eivät pysty perustelemaan avointa liigaa, muutko pystyvät parempaan? Itse en viitsi lainata itseäni kaikilla omilla perusteluilla eri ketjuista, voit vapaasti hakea viestini ja lukea minun perusteluni läpi. Aiheeseen liittyviä viestejä/mieleipiteitä/perusteluja on tullut jonkun verran.

EDIT: Sinäkin taisit siinä tapauksessa äsken rikkoa palstan sääntöjä.
 
Viimeksi muokattu:

JanJ

Jäsen
fastasashark kirjoitti:
Aivan samalla tavalla kuin itse tulkitset Vaasalaisten viestejä!
Vedä syvään henkeä... 10 vuotta.
sanoin vain että Sinä ja muutama muu ette pysty keskustelemaan asiasta faktapohjalla. Moni muu vaasalainen (vaikka rocco ja mendieta ym ym ym) omaavat jonkun näkemyksen jota puolustavat ja ajavat. Sinulla taas on tärkeämpää boldata ja laittaa huutomerkkejä, mutta sisältö jää muiden peesaamiseksi ja urheilullisuus-kortin loputtomaksi kääntelyksi. Ehdota jotain konkreettista, perustele ja käsittele vastaväitteet. Se on keskustelua se. Niin, ja opettele lainausta koskeva sääntö. En halua että vaan joutuisit palstalta pois. Kaamea menetys.
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Spofani kirjoitti:
Luulisinpa, että Pelicansi-Sport otteluun tulisi montakin uutta ihmistä ihmettelemään Tamia.... ja Sport-faneja.

Vaasassa olisi halli täynnä ensimmäisessä Sport-Kalpa ottelussa...
Väitätkö oikeasti, että esim. Pelicans - Sport peli vetäisi enemmän katsojia kuin Pelicans - HIFK peli?
Ei varmasti ja sama juttu on muillakin paikkakunnilla.
Ei se tilanne Vaasassakaan muuttuisi sen kummenmaksi kun sijoitus sarjassa tippuisi ja sarjataso pysyisi samana yksittäisissä peleissä voisi toki olla yleisöä enemmän.
SM-liigasta tuohon B-liigaan joutuvilla joukkueilla yleisömäärät tippuvat varmasti, samoin budjetit.
 
Viimeksi muokattu:
JanJ kirjoitti:
Vedä syvään henkeä...
Tässä ketjussa on nyt syytä jokaisen vetää syvään henkeä ja miettiä mitä näppäimistöltään suoltaa.

Keskitytään olennaiseen, eli ketjun aiheeseen ja jätetään muut turhuudet pois.

Teidänkin ystävänne, Moderaattorit.
 
Suosikkijoukkue
"Se joukkue joka ei pelaa Jääkiekon SM-liigassa"
puusilmä kirjoitti:
Merkityksellisiä pelejä ja kaksi tasokasta liigaa eli jääkiekkojännitystä kautta koko maan ja Suomen kiekko uuteen uljaaseen nousuun. Vastapuolen eli SM-liigan näkemys jyrättiin muutamalla lauseella jo etukäteen epäonnistuneeksi, vaikka ns. SM-liigan mallissahan jopa Sportilla olisi joskus mahdollisuus nousta 14:sta joukkuen liigaan tasonmittaukuksen kautta toisin kuin Mennanderilaisessa kymmenen joukkueen liigassa. Iltalehden mukaan SM-liigahan suunnitelee tulevaisuuden varalle sitä, että liigan viimeinen ja mestiksen ensimmäinen mittaisivat tasonsa kauden päätteeksi. Mennarin mukaan tämä malli on torso. Mennender ja kumppanit esittävät länsinaapurista kopioidun mallin, joka muka nostaisi Suomen kiekon tason uuteen nousuun. Uskallan olla eri mieltä.


Jossain määrin on kieltämättä samansuuntaisia ajatuksia alitajunnassa. Kirjoituksesi herätti. En ole enää niin varma, onko tuo 10+10 parempi kuin 14 + yhden nousumahdollisuus (karsinta: Mestiksen eka & Liigan viimeinen). Nythän haaveena ja toiveena on ollut tuo yhden karsijan mahdollisuus. Mutta se pitäisi olla joka vuosi ja sen voittajan on sitten tehtävä päätös (jos Mestis joukkue) että haluaako (onko resursseja) pelata liigassa.

IL:n jutun mukaan tuli myös uutta tietoa (minulle) siitä nyt suunnitellusta mallista. Eli Mestis-hallitus (mikä lieneekään) oli päättänyt että tämän kauden voittaja ja ensikauden voittaja pelaisivat "karsinnat" ensin keskenään siitä, kumpi joukkue pääsee mahdolliseen liigakarsintaan 2007. Siis jos ne voittajat ovat eri joukkueita.

En siis yllättäen pidä mitenkään pahana tuota alkuperäistä malliakaan. Jos siis se mahdollisuus karsintaan on joka vuosi.
 
Suomen Jääkiekon tulevaisuuden kannalta tärkein asia on pelaajat,valmentajat eikä sarjajärjestelmä.

1. Ikäluokan koko on n. 56 000 ,joista poikia n. 28 000 ja näistä ehkä n. 50% urheilullisia 14 000. Tästä 14 000 joukosta sitten pitää löytää ne " jääkiekko tyypit" ja seuraavaksi heille sellainen ohjaus 9-10v eteenpäin, että he oppivat pelaamaan jääkiekkoa.

Suomessa on hyvä systeemi jääkiekossa , mutta se tarvitsee hiukan ravistelua ja haasteita itselleen.KOULUT ON AVAIN ASIA.

Erilaiset sarjat tarvitaan, että opitaan pelaamaan ja mittaamaan omia taitoja toisiin nähden.

Huippukiekon(SM-liigan) pitää ensin päättää kasvatetaanko pelaajia NHL:ään vai halutaanko pelata kansallista huippukiekkoa vai mitä halutaan tehdä?
Joka tapauksessa pelaajia menee NHL:ään ja muuallekin eikä näiden perään kannata "ruikuttaa".

Kyllä SM-liiga on 30v aikana osoittanut olevansa aika hyvä sarja sekä pystynyt muuntumaan myöskin ajassaan.

Mestis ja sen edeltäjät sarjana ei ole pystynyt nostamaan omaa tasoon,niin että seurat olisivat omalla paikkakunnallan täyttäneet katsomot.

Se mitä nyt pitää tehdä on alkaa kehittämään todella Mestistä enemmän kuin SM-liigaa.Mestiksen tason nosto nostaa myöskin SM-liigaa.

Sarja on niin hyvä kuin sen joukkueet. Sarjan mielenkiinto ei ole sarjajärjestelmä vaan joukkueiden keskinäiset ottelut ja niiden taso.
 

stairox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Wanha kunnon divariajan Vaasan Sport, Liverpool FC
Olen koko ajan vertaillut ja hakenut takaa Ruotsin mallia. (kuin myöskin moni muu). Elitserien kaavailee joukkueiden määrän nostoa, meillä päinvastoin. Minäkin olen sitä mieltä että liigaa ei enää voi laajentaa, päinvastoin, mielellään pari joukkuetta pois.

Mutta Ruotsin sarjarakenne on järkevä myös Suomen mittasuhteissa jos meidän molemmista sarjoista karsitaan muutama joukkue. Allsvenskanissa on 15 joukkuetta joiden yleisökeskiarvo on tänään (28.11.2005) 2087 henkeä. Elitserienin keskiarvo ei ole SM-liigaa paljon suurempi.

Mielestäni tämä kertoo jonkun verran kakkos-sarjan kiinnostavuudesta jos on olemassa nousumahdollisuus. En tiedä mestiksen yleisökeskiarvoa, mutta jäänee alle 1000/ottelu. Ja kaiken lisäksi, vaikka panokset (taloudelliset satsaukset) ovat Ruotsissa suuremmat, elitserienin putoajat eivät ole tehneet konkursseja.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Ensi kaudelle mestikseen NHL-säännöt ja NHL:n nollatoleranssilinja kahvaukselle, lisäisi automaattisesti Mestiksen mielenkiintoa moninkertaisesti.
 

Wiipuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Jani82 kirjoitti:
SM-liigasta tuohon B-liigaan joutuvilla joukkueilla yleisömäärät tippuvat varmasti, samoin budjetit.

Jos noin kovasti pelätään oman suosikkijoukkueen puolesta ja vastustetaan liigan avaamista niin eiköhän seisota jatkossakin vain tumput suorina tekemättä mitään ettei tuo Iltalehden kauhuskenaario toteutuisi.

Odotellaan siis tulevaisuuden kymmenen joukkueen liigaa, mestiksen kuoppaamista ja kolmilohkoista Suomisarjaa. Juu ei KalPan yleisömäärät varmaankaan laskisi Suomisarjassa, kun olisi kovia savolaisten keskeisä vääntöjä kuten KalPa-Warkis ja KalPa-IPK. Vai luuletko tosiaan, että KalPa on tulevaisuudessa mukana tuossa kymmenen joukkueen liigassa ellei tätä Iltalhden mallia A- ja B-liigasta toteuteta.
 

Viljuri

Jäsen
Muutamia kommentteja:

1) Jääkiekon suosio ei ole Suomessa samalla tasolla kuin 1995.

2) Erityisesti divisioonan tasoa ja kiinnostavuutta on heikennetty sietorajalle, esimerkkinä esimerkiksi Joensuun ja Kouvolan yleisömäärät (ja budjetit) 1990-luvun taitteesta verrattuna nykypäivään. Samaa ilmiötä on ainakin myös havaittavissa Sportin osalta.

3) "Oman pesän suojelu" eräiden liigaorganisaatioden osalta (SaiPa, Pelicans ja Ässät) lähenee jo härkiä kiristämistä.

4) Suljettua liigamallia kokeiltiin lähinnä siksi, että luotaisiin muutaman vuoden rauhoitusperiodi eräille organisaatiolle yrittää ammattimaistaa toimintaansa.

Tässä ei ole onnistuttu, on mm. jouduttu edelleen antamaan suoraa rahoitustukea ja myöskin erilaisia akordeja sidosryhmien tasolta (ostovelat, julkisoikeudelliset suoritteet, maksuaikaa) eräille suljetussa liigassa toimiville seuroille.

Ainakin yksi organisaatio ei noudata edes teoriassa kirjanpitolakia (=verotus) siinä laajuudessa kuin mitä osakeyhtiömuodossa tulisi noudattaa (mitä h*lv*ttiä, senhän tulisi olla ammattilaissarja). Ruotsista löytyy viime aikojen esimerkkejä, mihin tuo menettelytapa tulisi johtamaan...

Sosialisoinnista huolimatta pelaajat on viime kautta lukuunottamatta aina näistä seuroista kaupattu muualle jo tammikuussa. Jääkiekko kärsii. SM-liigaseurat kuten IFK kärsii. Jääkiekon kiinnostavuus yleisemmällä tasolla kärsii.

5) Euron tulon myötä ja verotuksen nykyisen kehityksen myötä Suomi on vauraampi paikka kuin 1995. Sama kehitys jatkunee myös seuraavan kymmenen vuoden osalta, kaikesta globaalisaatiota koskevasta paskanpuhumisesta huolimatta.

Miten on mahdollista, että sponsoritoiminnan kehittäminen on jäänyt jälkeen Ruotsin kehityksestä, vaikkapa keinotekoisesti vuodesta 1995 lukien?

Lähtökohdathan olivat mitä parhaimmat! Käsittämätöntä inkompetenssiako seurojen osalta? Liigan osalta? Vai olisiko jopa sarjajärjestelmällä merkitystä?
 

dali

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lamoriellon Enkelit, the Spirit of CBA
Kun keskustelu on kääntynyt tähän sarjajärjestelmäpuolelle, niin sanotaan nyt sananen omasta puolestani.

Mielestäni toimivin järjestelmä kahdelle ylimmälle sarjatasolle olisi 12 joukkueen SM-liiga ja 12 joukkueen Mestis. Kauden päätteeksi liigan huonoin putoaisi suoraan Mestikseen ja toiseksi viimeinen karsisi Mestiksen kakkosen kanssa. Tai vaihtoehtoisesti liigan kolme viimeistä ja Mestiksen kaksi parasta pelaisivat karsintasarjan, josta kolme parasta liigaan ja kaksi huonointa Mestikseen. Mestiksen jumbo karsisi Suomi-Sarjan voittajan kanssa.

Alkuun uuden systeemin totuttelussa menisi pari kolme vuotta. Ehkä joku seura tekisi pahasti persnettoakin ja vajoaisi Suomi-Sarjaan tai alemmas, ehkä kukaan ei nousisi Mestiksestä ihan heti. Vaihtuvuus on kuitenkin vääjäämätöntä. Se toisi lisää mielenkiintoa kumpaankin sarjaan.

Sponsoreiden kannalta tilanne on jokseenkin kaksipiippuinen juttu. Tukijoilta vaaditaan myös paljon rohkeutta pysyä sellaisen seuranmukana, jonka liigapaikka voi olla vaarassa. Kun sarjajärjestelmää joskus uudistetaan, pitää sponsoreillekin tarjota kuranttia tietoa uudistuksista. Missään nimessä kellekään ei saa jäädä kuva, että liigasta putoava joukkue myös jää sinne. Kuten tkks totesi aiemmin tässä ketjussa, liigan (ja jossain määrin myös Jääkiekkoliiton) vastuulla olisi seurajohdon kouluttaminen. Tähän lisäisin myös sen, että liiga voisi toimia myös seurojen sidosryhmien opastajana. Sponsoreiden menettämisen pelko ei kuitenkaan saa olla perusteena liigakarsintojen pysyvälle palauttamiselle. Jos kiekkoseuran toiminnalla on selkeä strategia ja toiminnalle on uskottavat edellytykset, en näe mitään estettä sille, etteivätkö sponsorit pysyisi mukana myös Mestiksessä.

Sponsoritukea on saatavissa rajallinen määrä, tämä on todellisuutta. Rahojen niukkuus johtaa siihen, että pelaajapalkkioissa Suomi ei kykene tasapäisesti kilpailemaan muiden huippusarjojen kanssa. Entisen itäblokin maiden yhteiskunnallinen muutos (ja samanaikainen NHL:n laajentuminen ja lisääntynyt pelaajavirta Amerikkaan) on johtanut siihen, ettei Suomi olekaan enää eldorado, joka ei ole edes kaukana kotoa. Pelaajahankintoja suunniteltaessa on tärkeä korostaa sitä, mitä SM-liiga voi tarjota pelaajalle palkkapussin lisäksi (hyvä valmennus, hyvät oltavat, tasokas liiga ja vaikka opiskelupaikka ja työtä myös vaimolle). Mutta se tästä sivupolusta.

Ottelujen määrä on myös asia, jota on syytä pohtia. Yleisen kiinnostuksen kannalta pelejä pitäisi vähentää, mutta kääntöpuolella on se, että jokainen kotipeli tuo kassaan monta tuhatta euroa. Mielestäni nelinkertainen sarja, eli 44 ottelua olisi aivan riittävä määrä runkosarjassa. Oletusarvoisesti pelien parempi taso kompensoi menetettyjä tuloja suurempien kävijämäärien muodossa. Ja mitä suurempi on yleisön kiinnostus, sitä suurempi on myös sponsoreiden kiinnostus.

Pelaajien kannalta löysempi tahti voisi olla parempi, sillä aikaa jäisi muuhunkin kuin pelaamiseen ja ottelusta palautumiseen. Esimerkiksi opintojen suorittaminen samaan aikaan tulisi mielekkäämmäksi, kun pelejä ei olisi kolmena iltana viikossa. Ja, kun pelaamista joutuu jopa vähän odottamaan, on peleissä enemmän latausta, eivätkä viikonlopun ottelut olisi kahden väsyneen joukkueen päätöntä nuhjausta, ainakaan oletusarvoisesti. pelaajien kannalta olisi myös mielekkäämpää pelata seuroissa, myös alemmilla tasoilla, kun seurojen tulevaisuuden suunta olisi selkeä ainakin teoriassa.

Jääkiekon uudistukset eivät kuitenkaan saa rajoittua edustustason sarjajärjestelmien rukkaamiseen. Jatkumon pitäisi olla selkeä korttelikiekosta SM-liigaan saakka. Kaikki pelaa- periaatteen ja pelaajien kehittämisen välille olisi löydettävä järkevä kompromissi. Ainakin isommissa seuroissa pitäisi muodostaa tasoryhmät esimerkiksi D-junioreissa, jonka jälkeen kilparyhmä vetää määrätietoisesti harjoituksia ja harrasteryhmä ei ole ihan niin tosissaan. Näiden kahden ryhmän välillä pitäisi pystyä liikkumaan ainakin B-junnuihin saakka. B:stä eteenpäin pitäisi sitoutua treenaamaan kovaa tai harrastamaan. Kovin paikka tasoryhmien muodostamisessa saattaa kuitenkin olla vanhemmilla, joiden voisi olla vaikeaa sisäistää, ettei harrasteryhmässä pelaavasta Esa-Petteristä tulisikaan uutta maajoukkueen ykkössentteriä.

Suomalaisen jääkiekkoilun etua palvelee parhaiten se, että lajia voi harrastaa sopivalla tasolla pikkujunnusta aikuiseksi asti. Tärkeää on myös, että edustustason joukkueita on ympäri maata. Monille nuorille olisi hyväksi, jos kiekkoa voisi pelata vaikka Suomi-Sarjassa sen aikaa, kun opiskelut ovat kesken, vrt. Jukurit, jossa moni pelaaja on suorittanut opintojaan kiekkoilun ohessa (Nikkilä, Sipiläinen, Jormakka, Kantelinen yms.).

Tässä nyt alkuun muutama sana.
 

Kukkomies

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Naughty_S kirjoitti:
Sillähän oli itse asian kannalta aika jumalatonta merkitys, mitä Hermestä tai KooKoota tuossa esimerkkinä käyttää. Pointti on sama.

KooKoon pelatessa 90-luvun vaihteessa kymmenen ja kahdentoista joukkueen liigassa ei joukkueen yleisömäärät poikenneet mitenkään yleisestä linjasta. Kyllä jossain HIFK-JyP ja HIFK-KooKoo tai Ilves-SaiPa ja Ilves-KooKoo peleissä kävi ihan samalla tavalla yleisöä. Joten en nyt keksi mitään syytä miksi KooKoolla kävisi vähemmän yleisöä kuin vaikkapa HPK:lla, Lukolla tai SaiPalla.
 

mendieta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Carlo Grünnin ja Juhani Tammisen FB-päivitykset
Piti oikein käydä hakemassa tuo päivän Iltalehti tämän kohun takia. Juttu oli mielenkiintoinen. Olen samaa mieltä Mennaderin kanssa siitä, että nykymeno tulee tappamaan seuroja. Vähintään Mestiksestä, ja jo se tulee olemaan melkoinen puukonisku koko jääkiekkoilevalle Suomelle.

Viime keväänä(?) mm. Tarinankertojan kanssa väänsimme siitä, että mitä suljettu sarja tekee juniorimäärille jne. Oma kantani oli ja on edelleen, että se vähentää junnuja ja samalla haittaa jääkiekkoilumme tasoa.

Mitä ehdotettuun malliin tulee niin osalle se tekee hyvää, osalle varmasti ainakin hetkellisesti huonoa. On tottakai selkeä homma, että joukkueen X fania, jonka joukkue aloittaa B-liigasta, vituttaa kun ennen vastassa oli paha IFK ja nyt onkin KooKoo ja Jukurit. Mutta samalla uskallan myös väittää, että kun muutama vuosi vierähtää ja sarjojen tasoerot pienenee ja joka vuosi taistellaan joukkueessa X siitä A-liigapaikasta, se kipinä palaa.

Hyöty Mestikselle, Suomi-sarjalle ja näin ollen koko jääkiekkoilevalle Suomelle olisi valtaisa. Vaasassa, Kouvolassa, ehkä jopa Forssassa väki palaisi katsomoihin. B-liigan taso vrt. Mestis nousisi kohisten. Suosikkini Sport vääntäisikin Jukureiden, KooKoon etc. lisäksi muutamaa entistä liigajengiä vastaan. Kenties muutaman vuoden uurastuksen jälkeen pääsisi haastamaan A-liigalaisia.

Jos Sportin yleisömäärät olivat viime kaudella, kun "nousu oli mahdollinen" keskimäärin 3500 ihmistä/peli, niin kuinka alas ne mahdollisilla nykyliigasta B-liigaan tulevilla voisi tippua? Miksei B-liigan yleisömäärät runkosarjassa voisi nousta noihin lukemiin tai jopa kovempiin?

Jako tulisi olemaan erittäin vaikea tehtävä. Joku vilautteli mahdollisuutta, että seuroja kaatuu pitäessään kiinni A-liigapaikasta. Ajan kuluessa B-liigakin olisi mielenkiintoinen. Se voisi olla kuin viime kauden Mestis, mutta kovemmilla joukkueilla. Se olisi oikeasti helvetin kova sarja. Alussa jako pitäisi kai olla taloudellinen eli ne jolla on parhaat rahkeet aloittaa A-liigassa, kymmenen seuraavaa B-liigaan. Tässä karsiutuisi se kuoleminen A-liigapaikkaa talouden kustannuksella harjoittaminenkin.

Pitää pureskella hetken aikaa. Näin muutaman tunnin sulatuksella tuo tuntuu paljon paremmalta kuin suljettu sarja, heh ja jopa se, että karsitaan silloin tällöin. Ja varsinkin sitä, että rahalla pääsee liigaan.
 

MS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Et-Po 72, EuPa, Veitsiluodon Vastus,Hoopi Hänninen
Minun mielestäni paras systeemi on seuraava.
SM-liiga:
- 10 joukkuetta
- 6xsarja
- 8 parasta joukkuetta pudotuspeleihin
- 2 huonointa joukkuetta liigakarsintoihin

SM-liigakarsinnat:
- 4 voitolla liigaan
- SM-liigan 9. vs. Mestiksen 2.
- Mestiksen 1. vs. SM-liigan 10.
- SM-liigaan nousijan on osoitettava liigalle, että talous on riittävän terveellä pohjalla (ei liikaa velkaa ja riittävä pääoma)

Mestis:
- 10 joukkuetta
- 6xsarja
- 2 parasta joukkuetta liigakarsintoihin
- Mestiksen 10. putoamiskarsintoihin

Mestis-karsinnat:
- 4 voitolla Mestikseen
- Mestiksen 10 vs. Suomi-sarjan voittaja
- Mestikseen nousijan on osoitettava, että talous on riittävän terveellä pohjalla (ei liikaa velkaa ja riittävä pääoma)
Liigakarsintoja ei järjestettäisi välttämättä joka vuosi, jos Mestiksen kaksi parasta joukkuetta ei täyttäisi taloudellisia ehtoja.

SM-liigassa riittäisi mielenkiintoa varmasti keväällä siitä mitkä joukkueet pääsevät pudotuspeleihin ja mitkä taas joutuvat karsimaan. Mestiksessä riittäisi varmasti mielenkiintoa siitä mitkä joukkueet pääsevät liigakarsintoihin.
 

uljas

Jäsen
Suosikkijoukkue
Peliitat, (HeKi-vainaa), Tinatuopit
MS kirjoitti:
Liigakarsintoja ei järjestettäisi välttämättä joka vuosi, jos Mestiksen kaksi parasta joukkuetta ei täyttäisi taloudellisia ehtoja.
.

Juuri tämä kismittääkin. Urheilulliset suoritukset eivät riitä kun on kaiken maailman talousehtoja... Raha/ehdot ja osakeyhtiösössimiset ynnä muut ovat tappaneet mielenkiintoa kiekkoiluun. Ei veikkausliigassa, korisliigassa sun muissa sarjoissa ole yhtä kovia kriteerejä nousijoille, vaikka lajit ovatkin kiekkoiluun verrattuna sivustakatsojan asemassa. Riittää että potkupalloviheriöllä on valot ja korisjengillä parketti millä pelata. Mielestäni liigaan pitäisi olla mahdollisuus nousta MILLÄ TAHANSA JOUKKUEELLA. Se oli käytännössä mahdollista ennen suljettua liigaa...
 

Naughty_S

Jäsen
Kukkomies kirjoitti:
KooKoon pelatessa 90-luvun vaihteessa kymmenen ja kahdentoista joukkueen liigassa ei joukkueen yleisömäärät poikenneet mitenkään yleisestä linjasta. Kyllä jossain HIFK-JyP ja HIFK-KooKoo tai Ilves-SaiPa ja Ilves-KooKoo peleissä kävi ihan samalla tavalla yleisöä. Joten en nyt keksi mitään syytä miksi KooKoolla kävisi vähemmän yleisöä kuin vaikkapa HPK:lla, Lukolla tai SaiPalla.

Jos neljällä seuralla Jokerit, HIFK ja Kärpät vaihtuvat koOkOo:hon, Hokkiin ja Sportiin, on ero yleisömäärissä aikamoinen (huomaa nimien oikeinkirjoitus).
Ero yleisökeskiarvoissa tulisi olemaan nelinumeroinen.
Voit ihan rauhassa uskoa, että KooKoo vetäisi saman verran yleisöä kuin esimerkiksi nyky-HPK. Sitä ei tule tapahtumaan.

Olen täysin väärä ihminen sanomaan minkälaisten "boostin" Mestiksen kuusi parasta seuraa tästä B-sarjasta saisivat, mutta neljälle ex-SM-liigaseuralle se merkitsisi enemmän tai vähemmän hallittua toiminnan alasajoa.
 

upnorth24

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rovaniemen Kiekko, Rebels Rovaniemi
uljas kirjoitti:
Juuri tämä kismittääkin. Urheilulliset suoritukset eivät riitä kun on kaiken maailman talousehtoja... Raha/ehdot ja osakeyhtiösössimiset ynnä muut ovat tappaneet mielenkiintoa kiekkoiluun. Ei veikkausliigassa, korisliigassa sun muissa sarjoissa ole yhtä kovia kriteerejä nousijoille, vaikka lajit ovatkin kiekkoiluun verrattuna sivustakatsojan asemassa. Riittää että potkupalloviheriöllä on valot ja korisjengillä parketti millä pelata. Mielestäni liigaan pitäisi olla mahdollisuus nousta MILLÄ TAHANSA JOUKKUEELLA. Se oli käytännössä mahdollista ennen suljettua liigaa...

Täysin samaa mieltä! Urheilullisuus kunniaan! Riittää että halli on toimiva ja paikkakunnan tuki on takana yleisön ja sponsoreiden muodossa. Kaikille niille jotka hokevat taloudellisista ehdoista, niin muistakaa aina MORA. Sillä porukalla ei pitäny ikinä olla mitään edellytyksiä pelata elitserieniä, mutta hyvinhän tuo näyttää toimivan. TÄYSIN avoin liiga on ehkä ainoa asia, joka pelastaa tämän hienon lajin syöksykierteen Suomessa. Tällä konstilla saadaan yleisö uudestaan innostumaan kiekosta ja kaiken maailman "kiintiöpaikkaiset" seurat tippumalla pois.
 

JanJ

Jäsen
upnorth24 kirjoitti:
Kaikille niille jotka hokevat taloudellisista ehdoista, niin muistakaa aina MORA.
Niin tai Wigan. Miksei myös Edmonton Oilers. Ja hyvänen aika, miten voitaisiin unohtaa NAC Breda.

Miten liittyvät nuo SM-liigaan? Ei mitenkään. Ei Mora, ei Breda, ei Boca Juniors. Suomi on Suomi, ja Sm-liiga on Sm-liiga. Vie keskustelulta taas pohjaa pois vetää eri maita ja jopa eri lajeja mukaan. (joku veti jo futiksen ja koriksenkin tähän)

Jos haluaa asiasta järkevästi keskustella, pitäisi ensin ymmärtää liigan sulkemisen syyt. Sitten pitäisi ymmärtää, että Liigan omistavat osakkaat (joita ei Mestiksessä näy). Tältä pohjalta voisi miettiä jotain ratkaisua, mistä osakkaat hyötyvät. Kukaan osakas ei vahingoita asemaansa Liigassa tieten tahtoen.

Suomessa on jo avoin mestaruussarja.


Hartiapankki kirjoitti:
Ilmeisesti pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja tyytyä Vaasassa, Kouvolassa, Mikkelissä ja Turussa kohtaloonsa ja hyväksyä että liigassa pelaavat nyt ne joukkueet jotka sinne kuuluvat?

Liigassa pelaavat nyt ne joukkueet jotka Liigan omistavat. Se kannattaisi ensin hyväksyä. Sitten voisi ehdottaa jotain konkreettista siltä pohjalta.
 

Hartiapankki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport ja kaikkinainen urheilu vaasalaisittain
Naughty_S kirjoitti:
Voit ihan rauhassa uskoa, että KooKoo vetäisi saman verran yleisöä kuin esimerkiksi nyky-HPK. Sitä ei tule tapahtumaan.

Itsekin taidan kaikessa rauhassa uskoa, että liiga-KooKoo pääsisi samoihin yleisömääriin kuin HPK. Vai mikä on syy että takavuosien 5000-6000:n katsojaluvut eivät voisi toistua?

Moni tähän ketjuun kirjoittavista ei ajattele asioita kuin muutoksen jälkeisen päivän verran. On selvää, että uhkakuvia tulee joillekin nykyliigajoukkueille, jos sarja jotenkin avataan. Kuitenkin jokapäiväisessä elämässä,taloudessa ja urheilussa tapahtuu kausivaihtelua. On hyviä ja huonoja päiviä, hyviä taloussuhdanteita ja huonoja sellaisia. Joten mikä ihme saa nousu/putoamismahdollisuuden sallivassa sarjatasomallissa jonkin vuosikymmeniä liigakiekkoa pelanneen seuran "ajavan toimintansa hallitusti alas" putoamisen takia?

Tämänhetkisen mallin kannattajat puolustavat sitä nousumahdollisuudella, jos vain taloudelliset ja muut kriteerit täyttyvät. Kuitenkin moni tuskailee jo nyt 14 joukkueen liigan liian suurella joukkuemäärällä. Ilmeisesti pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja tyytyä Vaasassa, Kouvolassa, Mikkelissä ja Turussa kohtaloonsa ja hyväksyä että liigassa pelaavat nyt ne joukkueet jotka sinne kuuluvat? Hohhoijaa.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Tästä keskustelusta nyt huomaa sen että liigan avaajat ovat henkilöitä jotka vetoavat 'reilun pelin' -ideologiaan ja käyttävät perusteluinaan enemmän tai vähemmän pehmeitä arvoja huomioimatta liigajengien kylmiä taloudellisia reaaliteettejä.

Miksei ihmiset voi hyväksyä sitä tosiasiaa että liigapaikkaa vaatii aivan erikokoiset resurssit kuin Mestis? Urheilullisuudella ei tässä kohtaa (valitettavasti) ole enään mitään vitun väliä vaan mennään kylmän talouden ehdoilla.

Minä väitän että avoin liiga tuhoaisi neljän nykyisen SM-liigajengin talouden ilman mitään takeita siitä että yksikään Mestis-jengi pystyisi nostamaan oman talouden liigatasolle pitkällä aikavälillä.

Eli summasummarum, liigahalukkaiden tulee perustella kykynsä pelata järkevällä tasolla liigassa, ts. omaavansa riittävät taloudelliset resurssit pitkäjänteiseen toimintaan liigassa. Jos tälläinen perustelu löytyy niin sitten tervetuloa karsimaan JOS myös urheilullinen puoli sitä edellyttää.

Kaikki nämä kommenit 'mutku Ruotsissakin on avoin liiga' yms. osoittaa vaan totaalista tietämättömyyttä nykyisestä jääkiekon tilanteesta Suomessa ja samalla unohdetaan totaalisesti ne syyt jonka takia liiga alunperin suljettiin ja jonka tuloksena meillä on taloudellisesti vahvempi liiga kuin koskaan.
 

Tuusa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Nimimerkki Puusilmä kirjoitti: Iltalehden mukaan SM-liigahan suunnitelee tulevaisuuden varalle sitä, että liigan viimeinen ja mestiksen ensimmäinen mittaisivat tasonsa kauden päätteeksi. Mennarin mukaan tämä malli on torso.

Myös Pekutin mielestä tämä on täysi torso. Liigan viimeinenhän huilaa reilun kuukauden ennenkuin Mestiksen mestari on selvillä. Mitä järkeä sellaisella tasonmittauksella on enää? Liigajumbosta on osa pelureista karannut jo varmasti muualle ja onko jäljelle jääneillä minkäänlaista motivaatiota treenata reilua kuukautta päättyneen sarjan jälkeen jonkun tason mittauksen takia?

Jos (kun) karsinnat tulee, pitää molempien karsijoiden pelien päättyä suurinpiirtein samoihin aikoihin ennen karsintaa.
 

Brett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, Peliitat ja muut jotka eivät voita
Yxsarvinen kirjoitti:
Siis minusta tuo on päivän selvää, että siellä B-sarjassa ei jatkettaisi millään sm-liigan budjeteilla ja miehistöillä eikä katsojaluvuilla. Eihän siinä olisi mitään järkeä ellei olisi bluus tai vastaava, jolla ei ole fyrkasta niin väliä. Se on vain totuus, että nyt liigasta putoavien täytyisi koota kilpailukykyinen joukkue B-sarjan edellytyksiin ja tavoitella nousua b-sarjan resursseilla. Eikö tuossa jutussa ollut jotain, että nousijalle annetaan jotain a-luokan etuuksia sitten kun nousu tapahtuu. Turha kasata alemmalla tasolla ykkösluokan joukkuetta. Yleisömäärät varmasti tippuu kun ei ole isoja vastassa, mutta myös se budjetti pelaajineen on pienempi joten nou hätä.

Alkuun se tippuminen voisi kyllä olla olla seuralle ja sen kannattajille kova pala, mutta jos systeemin annettaisiin pyöriä rauhassa jotain 15 vuotta, niin jokainen näkisi että tämähän on jännää, välillä oma joukkue kakkosessa ja sitten taas ykkösessä. Elämä ja kiekkoilu jatkuisi vaihtelevana ja värikkäänä ja mielenkiintoisena.

Edit. Toistan vielä sen, että minulle sama toteutuuko tämä kyseinen 10+10-malli vai joku toinen, pääasia on kuitenkin karsinnat. Tämä on vaan penkkiurheilijan mielipiteeni

Kuoliniskulla tippuville tarkoitan sitä, että jos on paljon velkaa, niin sitä ei b-liigan budjeteilla ja tuloilla lyhennetä.
Ja kun ne budjetit siellä b-liigassa laskevat, niin milläs siellä kasaat enää sellaista joukkuetta ilman taloudellista riskiä, joka pystyisi kamppailemaan Suomen 10. parhaan kanssa a-liigapaikasta. Kuulostaa aika mahdottomalta, koska nyky-Mestiksessäkään ei pystytä kasaamaan kuin sellaisia joukkueita, jotka vain sattumalta kaataisivat jonkun liigan 12. joukkueen ja avatussa sarjassa taas ei tarvitsisi sentään kaataa kuin se 14.

Eli mielestäni tasoerot sen kuin kasvaisivat, kun Suomessa olisi enää 10 huippujoukkuetta ja loput pelaisivat sitten lähes puulaakitasolla pienin budjetein, omaamatta minkäänlaisia mahdollisuuksia pärjätä karsinnoissa huippuja vastaan. No, tuosta a-liigasta pitäisi sitten ilmeisesti pudota ainakin 1 joukkueen suoraan, jotta b-liigan budjetilla olisi b-liigasta mahdollisuus joskus noustakin.
 

Brett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, Peliitat ja muut jotka eivät voita
tkks kirjoitti:
Eli jopa 2-3 miljoonan budjetit olisivat mahdollisia nousua tosissaan havittelevien kohdalla ja yleiskeskiarvoissa 10 joukkueen sarjassa liikuttaisiin 1000-3000 välillä seurojen kesken. Ehkä korkeampiakin lukuja voisi näykyä

Nykyisen Sm-liigan häntäpäänjoukkueet aika varmasti keräisivät ehkä jopa nykyistä suurempia yleisömääriä sarjassa, jossa ne oikeasti taistelisivat jostain konkreettisesta voitoista ja lippujen hinta olisi myös hieman nykyistä alempi. Tällöin kokonaislipputulotkin voisivat pysyä samoissa lukemissa.

Tuo kuulostaa täysin mahdottomalta. Kumpaa peliä sinä mieluummin käyt kauden aikana >4 kertaa katsomassa a-liigan HIFK-Jokerit vai b-liigassa HIFK-Hokki ?

2-3 miljoonan budjetit 2-sarjassa ovat kyllä utopistisia, ellei sitten uusia ja radikaaleja tulonjaollisia sääntöjä laadita. Teiän TJ:t saa sitten maksaa meiän TJ:n ja pelaajien palkat... Näin se luulisin sen käytännössä menevän, jos haluttaisiin että a-liigaan voisi ilman suoria putoamisia nousta joskus joku uusi joukkue.

Todellisuudessa liigan peräpään joukkueiden yleisömäärät tulisivat putoamaan arviolta vähintään 1/3-½ nykyisistä, jos putoaminen b-liigaan tapahtuisi. Velalliset seurat voisivat laittaa pillit samantien pussiin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös