Liigajoukkueiden voimasuhteet kaudella 2019–2020

[33720]

Ottamatta sen kummemmin kantaa HIFK:n ja Lukon tilanteisiin mainittakoon vain, että näiden kahden joukkueen maalitehoissa ei merkittivä eroja: Lukko 2,9/peli, HIFK 2,82.

Tuntuu myös vähän hassulta, että Sport olisi jotenkin menettänyt mahdollisuutensa. Tässä kun on pelejä ja tuloksia seurannut, niin tuolla kellarikerroksessa pistetahti on jatkuvasti alhainen. Se tarkoittaa myös Sportin kohdalla sitä, että jokaisella voitolla kirii paljon. Muutama suonenveto ja yhtäkkiä ollaankin jo viivan tuntumassa. TPS on tästä hyvä osoitus.

Tähän sen sijaan on otettava kantaa. Kyllä, äkkiä siellä peräpäässä tapahtuu, mutta Sport on nyt vain jo aika kaukana ja turhan monta joukkuetta mahtuu vaasalaisten ja sääliviivan väliin. Mikäli 75 pistettä tarvitaan sääleihin(Veikkauksen ennuste nyt 74), niin Sportin tarvitsee kerätä viimeisistä 19 pelistä yhtä paljon pisteitä kuin nyt kerännyt 41 pelissä. Sportin pitäisi vetää loppukausi 2.0 pisteen keskiarvolla, eli paremmalla kuin esim. Ilves ja Kookoo ovat tähän mennessä kautensa pelanneet.

1% ei taatusti ole kaukana siitä todennäköisyydestä.

Sportin ohjelma muuten jatkuu nyt Lukko(k), HIFK(v), Ilves(k), Ilves(v)...

 

[Walrus21]

Ei tuo olettamus nyt varsinaisesti hassua ole. Olennaisempaa esimerkiksi Sportin kohdalla ei niinkään ole piste-ero kymmenenteen sijaan vaan se, että Sportin pitäisi ohittaa peräti viisi joukkuetta sarjassa, päädäkseen tuohon kymppipaikalle. Ihan jokaisella voitolla ei edes kiritä yhtään lähemmäs tuota paikkaan, koska edellä olevat joukkueetkin ottavat väkisinkin pisteitä mm. keskinäisistä otteluistaan.

Edellä olevat poimivat pisteitä keskimäärin noin yhden paunan per peli. Näin ollen kolmen pisteen voitto tuo tavoitetta keskimäärin pari pistettä lähemmäs. Tilanne on vähän eri kuin kärkipäässä, jossa sijoitus saattaa pysyä viiden ottelun voittoputkessa samana (näin kävi Lukolle hiljattain).

Siitä ei ole pitkä aika, kun TPS oli sarjan hännillä, ja näytti erittäin epätodennäköiseltä säälipleijarijoukkueelta.

Ottamatta sen kummemmin kantaa HIFK:n ja Lukon tilanteisiin mainittakoon vain, että näiden kahden joukkueen maalitehoissa ei merkittivä eroja: Lukko 2,9/peli, HIFK 2,82.

Aivan. Lukon hyökkäyspeliä ei tosin hehkutetakaan siinä määrin kuin HIFK:n.

 

[33720]

Korostan nyt tähän vielä, että kuinka todennäköistä on, että Sport pelaa loppukauden lähes/noin 2 pisteen keskiarvolla, mitä säälipaikka vaatii. Niinpä...

 

[Mazaa]

Tuntuu myös vähän hassulta, että Sport olisi jotenkin menettänyt mahdollisuutensa. Tässä kun on pelejä ja tuloksia seurannut, niin tuolla kellarikerroksessa pistetahti on jatkuvasti alhainen. Se tarkoittaa myös Sportin kohdalla sitä, että jokaisella voitolla kirii paljon. Muutama suonenveto ja yhtäkkiä ollaankin jo viivan tuntumassa. TPS on tästä hyvä osoitus.

Mielestäni Sportin mahdollisuudet ovat todella pientä luokkaa.

Katsotaan hieman tilannetta tarkemmin.

KalPa, 52 pistettä, 20 ottelua jäljellä, viimeisen 10 ottelun pistekeskiarvo 1,5/peli -> loppukausi samalla pistekeskiarvolla -> 82 pistettä
SaiPa, 46 pistettä, 19 ott, pka 0,8 -> 61,2 pistettä
-----------------------------------------------------
Ässät, 46 pistetä, 20 ott, pka 1,0 -> 66 pistettä
TPS, 42 pistettä, 20 ott, pka 1,5 -> 72 pistettä
Pelicans, 41 pistettä, 19 ott, pka 1,0 -> 60 pistettä
Jukurit, 40 pistettä, 19 ott, pka 0,6 -> 51,4 pistettä
Sport, 37 pistettä, 19 ott, pka 0,7 -> 50,3 pistettä

Sportin pitäisi kerätä 72 pisteeseen päästäkseen 35 pistettä 19 ottelusta.
Esim. 10-2-1-6 saldo veisi 72 pisteeseen.

Jos esim. Ässät (tai joku muu playoffien ulkopuolinen joukkue) vetääkin loppukauden hieman paremmin, sanotaan vaikka 1,5 pisteen keskiarvolla, niin Sport tarvitsee tällöin tasapisteisiin Ässien kanssa päästäkseen 76 pistettä. Tähän Sport tarvitsisi saldon 11-2-2-4 - tuo vaatisi siis Sportilta peräti 2,05 pistettä/peli.

Ongelma tulee juuri siitä, kun Sportin täytyisi ohittaa nämä kaikki joukkueet eli SaiPa, Ässät, TPS, Pelicans ja Jukurit.

Edellä olevat poimivat pisteitä keskimäärin noin yhden paunan per peli.

Mutta kysymys ei ole siitä paljonko nuo Sportin edellä olevat joukkueet poimivat pisteitä keskimäärin, sillä yli 80% todennäköisyydellä jokin näistä joukkueista tulee pelaamaan loppukauden lähes 1,5 pisteen keskiarvolla tai jopa paremmin, ja tämä vaikeuttaa Sportin playoffeihin pääsyä todella huomattavasti.

 

[Walrus21]

Korostan nyt tähän vielä, että kuinka todennäköistä on, että Sport pelaa loppukauden lähes/noin 2 pisteen keskiarvolla, mitä säälipaikka vaatii. Niinpä...

Niin enkai minä ole väittänyt missään kohtaa, että se on todennäköistä. Kommentoin lähinnä analyytikon "vain yksi ulkona"-arviota, joka ei ole mielestäni totuudenmukainen.

Numeroita voi pyöritellä miten tahansa, mutta menneisyys ei kuitenkaan määrittele suoraviivaisesti tulevaa. Tämän takia otin TPS:n esimerkin esiin.

Sport tarvitsee noin neljä suoraa voittoa noustaakseen viivan tuntumaan, minkä jälkeen sen pitää pelata suunnilleen muiden joukkueiden tasolla. Sen verran se on jäljessä pahimpia kilpailijoita. Vaikea tehtävä, muttei mahdoton, kuten Veikkauksen analyytikko antaa ymmärtää.

 

[-One-]

Noilla "maaliodottamilla" saa kyllä vedettyä monia mutkia suoraksi. Joo, HIFK pelaa ajoittain vauhdikasta hyökkäyspeliä, mutta jos se ole 40 ottelun otannalla ollut kovin tehokasta, niin onko kyse enää jostain heikosta viimeistelystä tai huonosta tuurista? Kylmät tilastot kertovat, että HIFK on tehnyt vähiten maaleja koko kärkikahdeksikosta. Tästä voisi ehkä vetää johtopäätökset, että pelitapa ei tue tulostavoitetta.

Voin hyvin kuvitella, että Lukon voittoputki on puolestaan tullut "vastoin maaliodottamaa". Eikö se Turun 0-5-voittokin ollut joku onnenkantamoinen? Nyt kun luen tuota arviota, niin totta tosiaan taitaa olla niin, että analyytikko on ottanut maaliodottamat annettuina totuuksina ja pohjannut arvionsa niihin.

Näin päästäänkin esitettyyn, varsin paradoksaaliseen väitepariin:

1) "HIFK on pelin tasoltaan aivan Liigan terävintä kärkeä"
2) "Lukon seitsemän ottelun voittoputki perustuu enemmän viimeistelyn ja maalivahtipelin tehokkuuteen kuin pelilliseen erinomaisuuteen"

Jutun lopussahan todetaan:
"Kirjoittaja on Veikkauksen seniorianalyytikko, joka vastaa Liigan kertoimenlaskennasta. Joukkueiden pelin taso on määritetty otteluissa luodun niin sanotun maaliodottaman perusteella, joka tutkitusti ennustaa tulevaa huomattavasti lopputuloksia paremmin."

Eli kyllä, kyseisessä jutussa maaliodottama on pelillisen tason mittari. Se ei tietenkään ole täydellinen mittari, mutta se on ennustavuusarvoltaan paras objektiivinen mittari mikä käytettävissä on. Huomattavasti parempi kuin esimerkiksi tehdyt maalit tai kerätyt pisteet.

HIFK:n kohdalla voidaan toki varsin perustellusti spekuloida sillä, löytyykö pelitavasta joku syy siihen miksi maaliodottama ei vastaa todellisuutta edes 40 ottelun aikajaksolla. Toinen vaihtoehto on, että kyse on varianssista. Itse en ota tähän sen enempää kantaa, totean vaan että suattapi olla, suattapi olla olemattakinnii.

Lukosta ja maaliodottamasta on todettava sen verran, että tämän seitsemän ottelun voittoputken aikana Lukko on voittanut ottelun maaliodottaman vain kaksi kertaa: Sportia vastaan voittoputken alussa ja SaiPaa vastaan sen lopussa. Tämä ei tarkoita sitä, että Lukko olisi voittanut muut viisi ottelua tuurilla, mutta se antaa osviittaa siitä että ei Lukko ainakaan niitä pelejä ole dominoinut.

Yksittäisen ottelun maaliodottamassa on tietysti jonkin verran varianssia, kun läheskään kaikkea olennaista tietoa ei tilastoida (tuliko veto rystyltä, oliko pakki häiritsemässä, oliko maalivahti poikittaisliikkeessä jne.) Mutta edelleen korostan sitä, että tulevien otteluiden tuloksia ennustettaessa aiempien otteluiden maaliodottaman perusteella veikkaava saavuttaa keskimäärin paremman tuloksen kuin lopputuloksia katsova.

 

[33720]

Niin enkai minä ole väittänyt missään kohtaa, että se on todennäköistä. Kommentoin lähinnä analyytikon "vain yksi ulkona"-arviota, joka ei ole mielestäni totuudenmukainen.

Numeroita voi pyöritellä miten tahansa, mutta menneisyys ei kuitenkaan määrittele suoraviivaisesti tulevaa. Tämän takia otin TPS:n esimerkin esiin.

Sport tarvitsee noin neljä suoraa voittoa noustaakseen viivan tuntumaan, minkä jälkeen sen pitää pelata suunnilleen muiden joukkueiden tasolla. Sen verran se on jäljessä pahimpia kilpailijoita. Vaikea tehtävä, muttei mahdoton, kuten Veikkauksen analyytikko antaa ymmärtää.

Analyytikon mielipide lukee siellä selvästi: Sportin todennäköisyys päästä sääleihin on 1%. Jos pilkkua viilataan, niin siihen nähden on väärin analyytikolta sanoa, että yksi on ulkona, koska siellä vielä se kerran sadasta mahdollisuus on.

Mutta se mikä tässä nyt on oleellista, niin on matemaattinen fakta, että tähän mennessä 0,9 pistettä/peli -tahdilla pelanneen Sportin täytyisi vetää loppukausi ainakin lähes 2 pistettä/peli -tahdilla päästäkseen sääleihin. Mulla ei kyllä tulisi mieleen argumentoida matematiikaa vastaan joillakin "sen pitää vain voittaa nyt se ja se ja se ja sitten tehdä niin ja näin" -tason jutuilla. Piti sen(Sportin) nyt sitten tehdä mitä tahansa päästäkseen sääleihin, ei sen todennäköisyys poikkea merkittävästi tuosta 1%:sta.

 

[-One-]

Sport tarvitsee noin neljä suoraa voittoa noustaakseen viivan tuntumaan, minkä jälkeen sen pitää pelata suunnilleen muiden joukkueiden tasolla. Sen verran se on jäljessä pahimpia kilpailijoita. Vaikea tehtävä, muttei mahdoton, kuten Veikkauksen analyytikko antaa ymmärtää.

Mikä sinusta olisi realistinen arvio Sportin playoffpaikan todennäköisyydeksi? Minusta 1% on varsin totuudenmukainen arvio, kun huomioi edellä mainitut seikat sarjatilanteesta ja otteluohjelmasta.

EDIT. Todennäköisyys Sportin neljän ottelun voittoputkelle lienee myös korkeintaan yhden prosentin luokkaa. Sport on tällä kaudella kerran voittanut kaksi ottelua putkeen (ja niistäkin toinen jatkoajalla).

 

[33720]

Mikä sinusta olisi realistinen arvio Sportin playoffpaikan todennäköisyydeksi? Minusta 1% on varsin totuudenmukainen arvio, kun huomioi edellä mainitut seikat sarjatilanteesta ja otteluohjelmasta.

EDIT. Todennäköisyys Sportin neljän ottelun voittoputkelle lienee myös korkeintaan yhden prosentin luokkaa. Sport on tällä kaudella kerran voittanut kaksi ottelua putkeen (ja niistäkin toinen jatkoajalla).

Jos otetaan esimerkiksi Sportin seuraavat neljä ottelua, niin voidaan karkeasti laskea, että Sport saa yksittäisestä pelistä keskimäärin vähintään 2 pisteen voiton 1/3(kerran kolmesta) todennäköisyydellä, jolloin niiden neljän peräkkäisen voitto(vähintään jatkoajalla) olisi todennäköisyydeltään 1/81= 1,234%.

EDIT: Ja tuo 1/3 on todennäköisesti optimistinen arvio.

 

[Walrus21]

Mikä sinusta olisi realistinen arvio Sportin playoffpaikan todennäköisyydeksi? Minusta 1% on varsin totuudenmukainen arvio, kun huomioi edellä mainitut seikat sarjatilanteesta ja otteluohjelmasta.

En osaa sanoa, luultavasti aika alhainen. Kommentoin sitä, että analyytikko oli erotti muista joukkueista juuri Sportin, jonka totesi olevan ulkona. Minusta tuo väite on erikoinen, kun ottaa huomioon, että edellä oleva Jukurit on 3 pisteen päässä samalla ottelumäärällä ja Pelicans 4. Suurta eroa näiden joukkueiden otteessa en ole havainnut.

Eli kyllä, kyseisessä jutussa maaliodottama on pelillisen tason mittari. Se ei tietenkään ole täydellinen mittari, mutta se on ennustavuusarvoltaan paras objektiivinen mittari mikä käytettävissä on. Huomattavasti parempi kuin esimerkiksi tehdyt maalit tai kerätyt pisteet.

Tuotahan minä kritisoinkin. Maaliodottama voi antaa suuntaa, mutta mistään pelillisen tason objektiivisesta mittarista on turha puhua. Maaliodottama ei pysty yksilöimään jokaista maalintekotilannetta tai sen vaarallisuutta. Se ei liioin pysty osoittamaan, millaisesta asennosta veto lähti, minkälainen oli pelaajan taitotaso, miten maalivahti oli sijoittunut jne. Sillä voidaan kuvata tilastollisesti, millaisen kategorian maalintekopaikkoja joukkueilla oli - toki karkeasti luokitellen.

HIFK:n kohdalla voidaan toki varsin perustellusti spekuloida sillä, löytyykö pelitavasta joku syy siihen miksi maaliodottama ei vastaa todellisuutta edes 40 ottelun aikajaksolla. Toinen vaihtoehto on, että kyse on varianssista. Itse en ota tähän sen enempää kantaa, totean vaan että suattapi olla, suattapi olla olemattakinnii.

Pidän otantaa (=40 peliä) aika suurena, jolloin varianssin merkitys laskee.

Lukosta ja maaliodottamasta on todettava sen verran, että tämän seitsemän ottelun voittoputken aikana Lukko on voittanut ottelun maaliodottaman vain kaksi kertaa: Sportia vastaan voittoputken alussa ja SaiPaa vastaan sen lopussa. Tämä ei tarkoita sitä, että Lukko olisi voittanut muut viisi ottelua tuurilla, mutta se antaa osviittaa siitä että ei Lukko ainakaan niitä pelejä ole dominoinut.

Aivan. Kaikki pelit katselleena arvioisin, että ainoastaan Kärppä-pelissä Lukko oli alakynnessä, joskin eipä sekään mikään "ryöstö" ollut. Lukko oli terävämpi erikoistilanteissa ja puolusti johtoaan tiiviisti.

Siitä päästäänkin maaliodottaman ongelmiin. Lukko-Ässät käy hyväksi esimerkiksi: siinä matsissa Lukko myllytti ensimmäisen puolituntisen ja pääsi 2-0-johtoon. Tämän jälkeen tietysti kierroksia laskettiin, minkä vuoksi Ässät pääsi peliin mukaan ja sai pari maalia Lukon henk.koht virheistä. Päätöserässä Lukko siirtyi heti kärkeen johtoon, minkä vuoksi Ässät luonnollisesti hyökkäsi lopun erää saaden jonkin verran tekopaikkoja.

Eli kokonaisuudessa Lukko ei ollut missään vaiheessa häviämässä tuota ottelua, vaikka se tuloksellisesti olikin tiukka. Ässien korkeahko maaliodottama tulee siitä, että Lukko vetäytyi (ehkä tyhmästikin) päätöserässä, jolloin Ässät pääsi pelin mukaan. Tarkoittaako tämä sitä, että Ässät oli parempi joukkue tai todennäköisempi voittaja? Ei tarkoita, koska mikäli Ässät olisi puolestaan tehnyt 3-2-maalin, Lukko olisi hyökännyt ja saanut positiivisia merkintöjä maaliodottamaan.

Sama kuvio pätee moneen muuhunkin noista voittoputken otteluista (ainakin JYP-, Jukurit- ja TPS-ottelut).

Mutta edelleen korostan sitä, että tulevien otteluiden tuloksia ennustettaessa aiempien otteluiden maaliodottaman perusteella veikkaava saavuttaa keskimäärin paremman tuloksen kuin lopputuloksia katsova.

Itse taas haraan vastaan sellaisia arvioita, joissa tukeudutaan johonkin yksittäiseen tilastoon. Kokonaisvaltainen arvio edellyttää pelien seuraamista, tilastojen tutkimista ja joukkueen suorituskyvyn (=taitotaso, pelitapa, kokemus jne) analysointia.

 

[MR8]

@Walrus21 luota ystävä matematiikkaan ja todennäköisyyksiin, niin elämä on paljon helpompaa.

 

[Yeap]

Onhan Kärpät-Tappara varmasti todennäköisin finaalipari, muttei (onneksi) todennäköinen.

Tosiaan tässä yllätyksellistä kautta hehkuttaessa on hyvä muistaa, että edelleen täysin mahdollista, joidenkin mielestä jopa todennäköisintä, on, että finaalipari on Kärpät-Tappara ja pronssiottelussa mittelevät HIFK ja JYP.

Paras yllätys ilman mitään värilaseja on se että finaalissa olisi joko Ilves tai Kookoo. Todennäisesti vähintään toinen on jokatapauksessa pronssiottelussa. Samalla tämä on oma ennustus joulukuulta.

 

[Tattari]

No viime kauden matemaattiset ennusteet ja toteutuma vertailuun niin saa jotakin käsitystä näistä malleista. Tämä on melkoisen simppeli malli näin esiteltynä, vaikka tausta olisikin ihan kunnossa. Äkkiä tulee mieleen, että nämä ennusteet pitäisi julkaista jokaisen pelin jälkeen. Tällöin päästään kiinni mittaussarjoihin ja niiden vaihteluun. Veikkauksella lienee enemmän dataa käytössään. Näillä arvauksilla ei kukaan osaa arvioida kovinkaan luotettavasti mihin rahat menevät.
Ensin pelataan ja arvaillaan ja sitten Pennasen joukkue (HPK) voittaa (ottaa hopeaa/pronssia, jos nyt vähän annetaan sattumalle tilaa).

 

[-One-]

En osaa sanoa, luultavasti aika alhainen. Kommentoin sitä, että analyytikko oli erotti muista joukkueista juuri Sportin, jonka totesi olevan ulkona. Minusta tuo väite on erikoinen, kun ottaa huomioon, että edellä oleva Jukurit on 3 pisteen päässä samalla ottelumäärällä ja Pelicans 4. Suurta eroa näiden joukkueiden otteessa en ole havainnut.

Jukureiden playoff-paikan todennäköisyys on Eirtovaaran mukaan 5%, ja Pelicansin 9%. Jukureiden ja Sportin ero taitaa tulla lähinnä tuosta kolmen pisteen etumatkasta, Pelicansin kohdalla vaikuttanee myös paperilla parempi materiaali. 3 pistettä on vähän, mutta sarjan heikoimmalle joukkueelle se on paljon.

Tuotahan minä kritisoinkin. Maaliodottama voi antaa suuntaa, mutta mistään pelillisen tason objektiivisesta mittarista on turha puhua. Maaliodottama ei pysty yksilöimään jokaista maalintekotilannetta tai sen vaarallisuutta. Se ei liioin pysty osoittamaan, millaisesta asennosta veto lähti, minkälainen oli pelaajan taitotaso, miten maalivahti oli sijoittunut jne. Sillä voidaan kuvata tilastollisesti, millaisen kategorian maalintekopaikkoja joukkueilla oli - toki karkeasti luokitellen.

Maaliodottama nimenomaan on pelillisen tason objektiivinen mittari - jolla on omat heikkoutensa. Se ei suinkaan ole ainoa mittari, mutta objektiivisista mittareista paras.

Pidän otantaa (=40 peliä) aika suurena, jolloin varianssin merkitys laskee.

Pitää paikkansa. Silti epätodennäköisenkään lopputuleman perusteella ei voida aukottomasti todistaa, että alkuperäinen ennuste oli virheellinen. HIFK:n pelejä katsomalla ja analysoimalla voi esittää arvion siitä, vääristääkö IFK:n pelitapa maaliodottamia - mutta silloin mennään subjektiivisen analyysin puolelle.

Aivan. Kaikki pelit katselleena arvioisin, että ainoastaan Kärppä-pelissä Lukko oli alakynnessä, joskin eipä sekään mikään "ryöstö" ollut. Lukko oli terävämpi erikoistilanteissa ja puolusti johtoaan tiiviisti.

Siitä päästäänkin maaliodottaman ongelmiin. Lukko-Ässät käy hyväksi esimerkiksi: siinä matsissa Lukko myllytti ensimmäisen puolituntisen ja pääsi 2-0-johtoon. Tämän jälkeen tietysti kierroksia laskettiin, minkä vuoksi Ässät pääsi peliin mukaan ja sai pari maalia Lukon henk.koht virheistä. Päätöserässä Lukko siirtyi heti kärkeen johtoon, minkä vuoksi Ässät luonnollisesti hyökkäsi lopun erää saaden jonkin verran tekopaikkoja.

Eli kokonaisuudessa Lukko ei ollut missään vaiheessa häviämässä tuota ottelua, vaikka se tuloksellisesti olikin tiukka. Ässien korkeahko maaliodottama tulee siitä, että Lukko vetäytyi (ehkä tyhmästikin) päätöserässä, jolloin Ässät pääsi pelin mukaan. Tarkoittaako tämä sitä, että Ässät oli parempi joukkue tai todennäköisempi voittaja? Ei tarkoita, koska mikäli Ässät olisi puolestaan tehnyt 3-2-maalin, Lukko olisi hyökännyt ja saanut positiivisia merkintöjä maaliodottamaan.

Sama kuvio pätee moneen muuhunkin noista voittoputken otteluista (ainakin JYP-, Jukurit- ja TPS-ottelut).

Voi hyvinkin olla näin. Jostain syystä Lukon hallinta Ässät-pelissä ei kuitenkaan realisoitunut laukauksina, vaan kunkin erän laukaisukartat näyttävät hyvin tasaisilta. Yksi mahdollisuus on se, että siellä on vetopaikoissa sählätty kiekon kanssa niin että vetoa ei saatu lähtemään. Toinen vaihtoehto taas se, että Lukon vedot tulivat enemmän suoraan syötöstä ja avoimemmasta tilasta, kuin Ässien. Muitakin selittäviä tekijöitä löytynee.

Itse taas haraan vastaan sellaisia arvioita, joissa tukeudutaan johonkin yksittäiseen tilastoon. Kokonaisvaltainen arvio edellyttää pelien seuraamista, tilastojen tutkimista ja joukkueen suorituskyvyn (=taitotaso, pelitapa, kokemus jne) analysointia.

Itse tuppaan ajatella niin, että yksittäisestä pelistä ei voi kovin luotettavaa kuvaa muodostaa pelkästään tilastojen avulla. Siksi luotan esimerkiksi tuossa Lukko-Ässät pelin analyysissä ennemmin sinun arvioosi kuin maaliodottamaan. Toisaalta kun tarkasteluväli pitenee, niin alan luottamaan enemmän tilastoihin kuin subjektiivisiin arvioihin. Näin siksi, että pitkässä juoksussa tilastoissa varianssin vaikutus pienenee, kun taas subjektiivisissa arvioissa mielestäni syntyy enemmän vääristymää mitä pidempi aika on kulunut.

Mutta tuo nyt on vain oma tapani ajatella asiaa, oma subjektiivinen näkemykseni siis. Olennaisempaa tässä keskustelussa on nyt erottaa objektiiviset mittarit subjektiivisista. Maaliodottama on paras objektiivinen mittari. Subjektiivisessa analyysissä pystytään huomioimaan enemmän asioita, mutta sen hintana on objektiivisuuden menetys ja toisaalta suurempi työvaatimus. On valtava työ katsoa kaikki Liigan pelit ja laatia siltä pohjalta kokonaisvaltainen analyysi, vaikka luultavasti ammattilainen pystyisi sillä tavalla peittoamaan maaliodottaman ennustearvon. Koska kukaan ei tällaisia kokonaisvaltaisia arvioita ilmaiseksi maailmalle tarjoa, niin maaliodottamiin perustuvalle voimasuhdearviolle on mielestäni paikkansa mutuarvioiden lomassa.

 

[33720]

Maaliodottamista samaa mieltä edellisen kanssa. Toki johtavat pitkässäkin juoksussa harhaan, kuten esim. niiden pohjalta tehdyt varjosarjataulukot osaltaan osoittavat. Tällä tarkoitan mm. sitä, että kun Veikkaus julkaisee varjosarjataulukoita, eivät kuitenkaan väitä sen sellaisenaan olevan kovin tarkka kuvaus siihen astisista voimasuhteista/ennuste tulevasta, vaan paikkailevat vuotoja tietyillä subjektiivisilla näkemyksillä. Esim. Ilves on saanut jatkuvasti Veikkaukselta positiivisia pisteodottamia, vaikka maaliodottamiin perustuvissa varjosarjataulukoissa ei Ilveksen pelityylillä hirveän hyvin pärjätäkään.

Kookoo on ollut lähes koko kauden varjosarjataulukon kärjessä - siis silloinkin, kun sijoitus oli kahdeksas. Se toisaalta kertoo siitä, ettei tuloksellinen parannus ole yllättänyt. Kookoon viime aikojen pistetahti on totta kai ampunut selvästi yli odotusarvon, mutta kokonaistilanne korreloi tällä hetkellä aika hyvin koko kauden peliotteiden kanssa, sillä pitkään pisteitä tuli jonkin verran alle odotusarvon. Varianssi on siis tässä tapauksessa tasaantunut, (vaikkei sillä muistia olekaan).

 

[Virveliä kainaloon]

@Walrus21 luota ystävä matematiikkaan ja todennäköisyyksiin, niin elämä on paljon helpompaa.

Tilastomatematiikkaan yleensä kannattaa luottaa enemmän kuin arkijärkeen, mutta jääkiekon analyyttisissä malleissa on vielä toistaiseksi niin paljon vahvoja oletuksia, jotka ovat hyvin vaikeasti tarkkaan määritettävissä, ettei näillä malleilla saavuteta riittävää tarkkuutta luotettavaan joukkueiden paremmuuden selvittämiseen. Nämä kuka laukoi, kuka torjui, millaisesta paikasta todella laukoi ja miten todella laukoi jne. nousevat esiin, koska niillä on kumulatiivinen merkitys. Yksittäinen kausi saattaa olla niin lyhyt otanta, ettei sen järjestyksen "ennustamiseen" tarkoituksenmukaisella virhemarginaalilla välttämättä koskaan luotettavasti pystytä.

Suuntaa antavia nykymallit toki ovat, hyvät ovat hyviä ja huonot huonoja, sisältäen poikkeustapaukset.

 

[Kukko]

Tuon maali odottama tilasto on hyvä, mutta toisaalta sen voi heittää suoraan romukoppaan. Niin kuin edellä mainittiinkin, eri joukkueet pelaavat taktisesti eritavalla erilaisissa tilanteissa. Yksi pyrkii johdossa aktiivisesti jatkamaan paineistusta ja avointa peliä läpi koko ottelun. Toinen taas voimakaammin pyrkii johto tilanteessa pienentämään kokonais maali odottamaa, vaikka tämä tarkoittaisikin odottaman siirtymistä vastustajalle. Se kummalla saavutetaan pitkässä juoksussa parempi tulos, niin riippuu taas paljon yksittäisen joukkueen taitotasosta soveltaa valitsemaansa pelitaktista osa-aluetta. Miksi ikinä sitten kääntää taktisesti odottamaa itseään huonommaksi? Se saattaa olla järkevää, mikäli johdetaan ja taktinen muutos vaikuttaa olennaisesti kokonais maali olettamaa vähentävästi. Mikäli ottelussa tehdään jatkossa vähän maaleja, niin johtoon päässyt joukkue myös saattaa kyetä voittamaan hyvällä todennäköisyydellä.

 

[Mane]

Tuo on keskeisin ongelma tässä maaliodottama-katsontatavassa. Eli ottelutilannetta ei oteta huomioon, kyllähän joukkueen peli on koko loppupelin erilaista 3-0-johdossa kuin 1-2-tappiolla, vaikka maaliodottaman mukaan tilanteen pitäisi olla 1-1.

Pari ihan olennaista sudenkuoppaa on myös, että tässä tilastossa menestyäkseen esimerkiksi ylivoimalla ei kannattaisi tehdä ollenkaan maaleja, jotta ylivoima saa lisää aikaa ja sitä kautta maalintekopaikkoja ja maaliodottamaa.

Parhaan maaliodottaman saadakseen ei myöskään kannata tehdä maalia vaan laukoa niin, että laukauksesta seuraa välittömästi uusi maalintekopaikka. Esimerkiksi taannoin pelatussa HIFK-Ilves-ottelussa HIFK:n Sallinen sai kimmokkeesta kiekon maalin eteen huippupaikkaan, mutta osui vain tolppaan, siitä kiekko kimposi maaliviivalle, josta Turunen puttasi sen sisään. "Maaliodottama-ottelu" ratkesi tuohon tilanteeseen, kun Sallinen ei saanutkaan kiekkoa maaliin vaan ainoastaan maaliviivalle, jolloin Sallisen maalipaikasta muodostui vielä parempi maalipaikka. Oikean ottelun voitti kuitenkin Ilves.

https://pbs.twimg.com/media/ELC7rHVXkAAF7EE.png

Joku voi sanoa, että "eihän nyt kukaan tieten tahtoen jätä ylivoimamaalia tekemättä tai ei kukaan tavoittele läpiajossa kimmoketta maalivahdista, että saa uuden huippupaikan perään". Ei niin, mutta näin tehtäisiin jos tämä maaliodottama-kilpailu optimoitaisiin ja sen perusteella jaettaisiin ihan oikeat sarjapisteet. Siinä on myös syy sille, että menestys siinä on vain suuntaa-antavaa. Siinä pärjääminen on sivutuote josta kukaan pelaaja ei välitä yhtään mitään. Sama pätee johonkin kiekonhallintatilastoon, voittaakseen sen kannattaisi esimerkiksi ylivoimalla olla laukomatta ollenkaan. Corsi-tilastossa voittaakseen taas kannattaa laukoa koko ajan jne. Jotenkin on nurinkurista, että huono suoritus (että ei tee maalia) palkitaan tilastossa jolla yritetään joukkueiden paremmuutta esittää melko usein. Oikeasta syntyneestä maalista, joita siis maaliodottamatilastossa ei huomioida mitenkään, on tilastossa pelkkää haittaa sillä aloitus siirtyy keskialueelle ja usein useita maalipaikkoja, ja sitä kautta maaliodottamaa, tuottava pyöritys katkeaa siihen. Varsinkin siis ylivoimalla oikean maalin tekeminen takaa-ajoasemassa ratkaisee helposti "maaliodottama-ottelun" vastustajalle. (eikä nyt edes mennä siihen, että varmistaakseen "maaliodottama"-kilpailun voiton kannattaisi ottaa maalivahti pois, sillä silloin vastustaja ei voi saada lisää maaliodottamaansa, vaikka pääsisi tyhjää maalia kohti läpiajoon. Aloitus vain siirretään keskialueelle. Eli ilman maalivahtia pelatessa parantaa omaa maaliodottamaa ja vastustaja ei mitenkään voi parantaa omaansa)

Lisäksi mietityttää kyllä tämä perusteet maaliodottamalle, kun Turusen puttaus ihan kirjaimellisesti maaliviivalta niin, että maalivahti ei ollut lähelläkään lasketaan tilastossa, kuten ylläolevasta linkistä näkyy, että jopa 25-30% todennäköisyydellä Turunen olisi saanut siitä vielä ohitse. Tuo on oikeassa maailmassa ihan 100% todennäköisyydellä tuleva maali (kun muistetaan, että mahdollista hutilyöntiä ei kirjattaisi tilastoon ollenkaan). Useimmitenhan näissä maaliodottamamatseissa molemmat joukkueet tekevät vähemmän maaleja kuin oikeasti, joka kertonee, että systeemissä on jotain ruuvattavaa.

Otteluseuranta | HIFK - Ilves 5.12.2019 | Liiga (sieltä voi käydä sen 2-1-maalin katsomassa)



Tämä maaliodottama on hyvä työkalu, mutta turha sitä on liian orjallisesti katsoa. En sitten tiedä olisiko joku vaihtokohtainen maaliodottama vielä parempi työkalu

 

[-One-]

Tuo on keskeisin ongelma tässä maaliodottama-katsontatavassa. Eli ottelutilannetta ei oteta huomioon, kyllähän joukkueen peli on koko loppupelin erilaista 3-0-johdossa kuin 1-2-tappiolla, vaikka maaliodottaman mukaan tilanteen pitäisi olla 1-1.

Yksittäisen ottelun kohdalla toki juurikin näin. Kuitenkin pitkässä juoksussa 1.0 maalin maaliodottamalla ei päästä siihen 3-0 johtoasemaan kovin usein. Joskus päästään, joskus ei saada edes 3.0 maaliodottamalla yhtä maalia aikaiseksi. Juuri tuollainen varianssi tasoittuu, kun aikajakso on tarpeeksi pitkä. Sama pätee johtoasemassa pelaamiseen: pitkässä juoksussa mitä vähemmän maaliodottamaa päästät johtoa puolustaessa, sitä harvemmin vastustaja tulee tasoihin.

Sama pätee myös moneen muuhun mainitsemaasi kohtaan. Jos esimerkiksi ylivoimalla luo jatkuvasti maalipaikkoja, tekee pitkässä juoksussa niistä myös maaleja. Yksittäisen ottelun "maaliodottamakisan" saattaa hyvin voittaa huonon viimeistelyn ansiosta, mutta pidemmällä otannalla viimeistelytehokkuuden erot ovat varsin pieniä.

Lisäksi mietityttää kyllä tämä perusteet maaliodottamalle, kun Turusen puttaus ihan kirjaimellisesti maaliviivalta niin, että maalivahti ei ollut lähelläkään lasketaan tilastossa, kuten ylläolevasta linkistä näkyy, että jopa 25-30% todennäköisyydellä Turunen olisi saanut siitä vielä ohitse. Tuo on oikeassa maailmassa ihan 100% todennäköisyydellä tuleva maali (kun muistetaan, että mahdollista hutilyöntiä ei kirjattaisi tilastoon ollenkaan). Useimmitenhan näissä maaliodottamamatseissa molemmat joukkueet tekevät vähemmän maaleja kuin oikeasti, joka kertonee, että systeemissä on jotain ruuvattavaa.

Otteluseuranta | HIFK - Ilves 5.12.2019 | Liiga (sieltä voi käydä sen 2-1-maalin katsomassa)



Tämä maaliodottama on hyvä työkalu, mutta turha sitä on liian orjallisesti katsoa. En sitten tiedä olisiko joku vaihtokohtainen maaliodottama vielä parempi työkalu

Maaliodottaman puutteet ovat ilmeiset: kaikki mitä ei tilastoida, jää laskennan ulkopuolelle. Laukaisukartasta ei näe, oliko Turusen puttauksen edessä vielä maalivahdin patja vai ei. Tilastollisesti 70% kerroista ei ole.

On päivänselvää, että maaliodottamasta saataisiin parempi jos joku katsoisi kaikki pelit ja tilastoisi jokaiseen laukaukseen liittyen kaiken maalivahdin torjunta-asennosta ja syötön laadusta alkaen. Harvalla vaan on aikaa tuohon, ja siksi täytyy turvautua niihin tilastoihin mitä on. Saatavilla olevista faktoista maaliodottama on kuitenkin tutkitusti paras, mikäli halutaan ennustaa tulevien otteluiden tuloksia. Sen ennustearvo on esimerkiksi parempi kuin sarjapisteiden tai tehtyjen/päästettyjen maalien tilaston perusteella tehdyn arvion.

Siltikään maaliodottamaa ei voi ottaa absoluuttisena totuutena voimasuhteista, juurikin tässä keskustelussa esille nostetuista syistä. Se on kuitenkin huomattavasti parempi arvio, kuin pääosin yhtä joukkuetta seuraava kannattaja pystyy tekemään.

 

[Tarinankertoja]

On päivänselvää, että maaliodottamasta saataisiin parempi jos joku katsoisi kaikki pelit ja tilastoisi jokaiseen laukaukseen liittyen kaiken maalivahdin torjunta-asennosta ja syötön laadusta alkaen. Harvalla vaan on aikaa tuohon, ja siksi täytyy turvautua niihin tilastoihin mitä on.

Hahmontunnistusteknologioiden, AI:n ja laskentatehon kasvaessa uskoisin, että monia näistä nyt poisjäävistä tilanteista tulee mukaan laskentaan tällävuosikymmenellä. Just you wait. Tän voi kaivaa 2030 esiin...

 

[Walrus21]

@Walrus21 luota ystävä matematiikkaan ja todennäköisyyksiin, niin elämä on paljon helpompaa.

Siihenhän minä luotankin. Sarjataulukko on aika selkeää matematiikkaa, josta voi kauden päätteeksi katsoa joukkueen suoritustason.

Maaliodottomat eivät ole mitään yksinkertaista plus-laskua, vaan mallinnuksia, joihin ei nykytekniikalla saada sisällytettyä olennaista informaatiota.

@Mane kuvaa tuossa edellä hyvin aiheen problematiikkaa.

Maaliodottama nimenomaan on pelillisen tason objektiivinen mittari - jolla on omat heikkoutensa. Se ei suinkaan ole ainoa mittari, mutta objektiivisista mittareista paras.

Sarjataulukko on paras mittari. Siitä on karsittu pois kaikki subjektiiviset näkemykset maalipaikoista tai "pelin tasosta". Pitkässä runkosarjassa tuurin varaan ei voi yksikään joukkue laskea.

Pitää paikkansa. Silti epätodennäköisenkään lopputuleman perusteella ei voida aukottomasti todistaa, että alkuperäinen ennuste oli virheellinen. HIFK:n pelejä katsomalla ja analysoimalla voi esittää arvion siitä, vääristääkö IFK:n pelitapa maaliodottamia - mutta silloin mennään subjektiivisen analyysin puolelle.

Kuten tuossa tuli edellä ilmi, Lukko on seitsemän ottelun voittoputkessa hävinnyt maaliodottaman kuusi kertaa. Ottelut nähneenä on vaikea yhtyä mihinkään "objektiiviseen analyysiin", jonka mukaan Lukko olisi ollut altavastaaja yhdessäkään noista (pl. Kärpät-peli, joka oli sekin tasainen). Kaikki nuo kuitenkin lisätään sinne tilastoon, jolloin siellä on jo 10% koko kauden peleistä.

Voi hyvinkin olla näin. Jostain syystä Lukon hallinta Ässät-pelissä ei kuitenkaan realisoitunut laukauksina, vaan kunkin erän laukaisukartat näyttävät hyvin tasaisilta. Yksi mahdollisuus on se, että siellä on vetopaikoissa sählätty kiekon kanssa niin että vetoa ei saatu lähtemään. Toinen vaihtoehto taas se, että Lukon vedot tulivat enemmän suoraan syötöstä ja avoimemmasta tilasta, kuin Ässien. Muitakin selittäviä tekijöitä löytynee.

Lukko pyöritti pitkiä myllytyksiä koko avauserän. Ässät kuitenkin puolusti keskustaa tiiviisti, minkä takia Lukon oli vaikea murtautua suoriin tekopaikkoihin. Juuri tuollaiset asetelmat eivät realisoidu noihin ennustuksiin, sillä vaarallinenkin tilanteen aihio on arvoltaan pyöreä nolla, jos veto ei lähde. Toisessa päässä voi taas tulla 10 kutia viivasta ilman maskia, ja ne tietysti merkitään (joskin ei vaarallisiksi paikoiksi, mutta kuitenkin).

Itse tuppaan ajatella niin, että yksittäisestä pelistä ei voi kovin luotettavaa kuvaa muodostaa pelkästään tilastojen avulla. Siksi luotan esimerkiksi tuossa Lukko-Ässät pelin analyysissä ennemmin sinun arvioosi kuin maaliodottamaan. Toisaalta kun tarkasteluväli pitenee, niin alan luottamaan enemmän tilastoihin kuin subjektiivisiin arvioihin. Näin siksi, että pitkässä juoksussa tilastoissa varianssin vaikutus pienenee, kun taas subjektiivisissa arvioissa mielestäni syntyy enemmän vääristymää mitä pidempi aika on kulunut.

Näin varmaan yleisellä tasolla, mutta tuossakin kohtaa tulee jo uusia ongelmia. Aika monella joukkueella se pelin taso heittelee, jolloin voidaan esittää väite, että on vaikkapa "Kiven Ilves" ja "Myrrän Ilves". Näitähän täällä näkee. Pitkän kauden aikana tulee vaikka mitä taktiikkamuutoksia, pelaajavahvistuksia ja lamakausia.

Mutta tuo nyt on vain oma tapani ajatella asiaa, oma subjektiivinen näkemykseni siis. Olennaisempaa tässä keskustelussa on nyt erottaa objektiiviset mittarit subjektiivisista. Maaliodottama on paras objektiivinen mittari. Subjektiivisessa analyysissä pystytään huomioimaan enemmän asioita, mutta sen hintana on objektiivisuuden menetys ja toisaalta suurempi työvaatimus. On valtava työ katsoa kaikki Liigan pelit ja laatia siltä pohjalta kokonaisvaltainen analyysi, vaikka luultavasti ammattilainen pystyisi sillä tavalla peittoamaan maaliodottaman ennustearvon. Koska kukaan ei tällaisia kokonaisvaltaisia arvioita ilmaiseksi maailmalle tarjoa, niin maaliodottamiin perustuvalle voimasuhdearviolle on mielestäni paikkansa mutuarvioiden lomassa.

Minustakin se on ihan mielenkiintoinen tilasto, josta voi hakea suuntaa. En missään nimessä vähättele sen arvoa osana analyysia. Olisin kuitenkin varovainen sen suhteen, että noin tulkinnanvaraisesta tilastosta tehdään suoria johtopäätöksiä "pelin tasosta". Mielestäni sitä varten on paljon "objektiivisempia" mittareita.

 

[BlackWolf]

Noilla "maaliodottamilla" saa kyllä vedettyä monia mutkia suoraksi. Joo, HIFK pelaa ajoittain vauhdikasta hyökkäyspeliä, mutta jos se ole 40 ottelun otannalla ollut kovin tehokasta, niin onko kyse enää jostain heikosta viimeistelystä tai huonosta tuurista? Kylmät tilastot kertovat, että HIFK on tehnyt vähiten maaleja koko kärkikahdeksikosta. Tästä voisi ehkä vetää johtopäätökset, että pelitapa ei tue tulostavoitetta.

Voin hyvin kuvitella, että Lukon voittoputki on puolestaan tullut "vastoin maaliodottamaa". Eikö se Turun 0-5-voittokin ollut joku onnenkantamoinen? Nyt kun luen tuota arviota, niin totta tosiaan taitaa olla niin, että analyytikko on ottanut maaliodottamat annettuina totuuksina ja pohjannut arvionsa niihin.

Näin päästäänkin esitettyyn, varsin paradoksaaliseen väitepariin:

1) "HIFK on pelin tasoltaan aivan Liigan terävintä kärkeä"
2) "Lukon seitsemän ottelun voittoputki perustuu enemmän viimeistelyn ja maalivahtipelin tehokkuuteen kuin pelilliseen erinomaisuuteen"

Tuntuu myös vähän hassulta, että Sport olisi jotenkin menettänyt mahdollisuutensa. Tässä kun on pelejä ja tuloksia seurannut, niin tuolla kellarikerroksessa pistetahti on jatkuvasti alhainen. Se tarkoittaa myös Sportin kohdalla sitä, että jokaisella voitolla kirii paljon. Muutama suonenveto ja yhtäkkiä ollaankin jo viivan tuntumassa. TPS on tästä hyvä osoitus.

Kuten aiemmin kirjoitin, niin nämä maaliodottamat on juurikin samaa juttua kuin Liigan edistyneet tilastot ja PDO.

Liigan sivuilla kirjoitetaan tälle selitys näin:
"PDOJoukkueen laukausprosentin ja torjuntaprosentin summa tasakentällisin. Kertoo, miten joukkue suorittaa lähtökohtaiseen tasoonsa nähden. Mikäli PDO-lukema on paljon yli sadan, joukkue todennäköisesti ylisuorittaa, koska ei ole realistista olettaa, että laukaus- ja torjuntaprosentti pysyisivät erittäin korkeina erittäin kauan. PDO-lukemalla on taipumus lähestyä pitkällä aikavälillä 100 prosenttia (matemaattinen termi regressio). Tavanomainen PDO-lukema on 98–102. "

Jännä juttu, että esim. Kärpillä toi lukema on ollut jo useamman vuoden reilusti yli sata ja on tälläkin kaudella. Sitten jos vedetään oletuksia tuon perusteella, että Kärpät ylisuorittaa muka joka kausi, niin joko joku on tyhmä, tai ei ymmärrä, että vale, emävale ja tilasto. Tästä syystä nämä ennustelut on yhtä tyhjän kanssa. Ensin pitäisi olla paljon paljon monimutkaisempaa ja tarkempaa dataa ja uskomattomasta määrästä erilaisia tilanteita jne. ja sitten nämä pitäisi syöttää johonkin koneeseen joka loisi malleja ja seuraavaksi pitäisi olla ihan eri tason vermeet kuin älykiekot, että kone voisi nähdä pelaajien liikkeet ja joukkueiden pelitavat ja toteutukset jne. sitten jollain ilveellä ne voisi laskea oikeita todennäköisyyksiä.

Tuota ei ole ihan lähitulevaisuudessa tapahtumassa ja kunnes toi päivä koittaa, niin harjaantunut ihmissilmä on siihen asti paras ja loogisin noiden asioiden ynnäilijä. Enkä laittaisi rahojani sille,että jo ehkä ensi kaudella Kärpät vihdoin matemaattisesti regressoi tuossa tilastossa kohti sitä sataa, saati päätyy alle.

Sama pätee tuohon maaliodottamaan. 60 peliä on aivan liian lyhyt ajanjakso ja kaudet eivät ole veljiä keskenään. Tällöin maaliodottama "nollautuu" tai siis ei nollaudu, mutta nollautuu ja ei nollaudu. Niin kauan kuin ei ole mitään faktoja jokaisesta pelaajasta ja heidän taitotasosta, maalivahtien taitotasosta yms. niin nämä kaikki on tilastollista höpö höpöä joissa on juuri sen verran pohjaa faktoissa kuin missä tahansa muussa matemaattisessa kaavassa laskea todennäköisyyksiä voitoille perustuen peleistä saatuihin tilastoihin.

 

[-One-]

Hahmontunnistusteknologioiden, AI:n ja laskentatehon kasvaessa uskoisin, että monia näistä nyt poisjäävistä tilanteista tulee mukaan laskentaan tällävuosikymmenellä. Just you wait. Tän voi kaivaa 2030 esiin...

Älykiekko on tässä iso askel eteenpäin. Vielä kun tuota dataa jaettaisiin julkksesti, niin ennustemallit kehittyisivät huimasti.

Siihenhän minä luotankin. Sarjataulukko on aika selkeää matematiikkaa, josta voi kauden päätteeksi katsoa joukkueen suoritustason.

Aika köyhäksi menee voimasuhdepohdinnat, jos ainoa käytettävä mittari on sarjataulukko. Tämä ketjukin on olemassa pääasiassa sitä varten, että voidaan esittää arvioita siitä kuka on menossa sarjataulukossa ylöspäin ja kuka alaspäin. Sitä ennustettaessa maaliodottama on paras objektiivinen mittari arvion pohjaksi.

Maaliodottomat eivät ole mitään yksinkertaista plus-laskua, vaan mallinnuksia, joihin ei nykytekniikalla saada sisällytettyä olennaista informaatiota.

Kaikkea olennaista ei ole mukana, mutta enemmän kuin missään muussa tilastossa.

Kuten tuossa tuli edellä ilmi, Lukko on seitsemän ottelun voittoputkessa hävinnyt maaliodottaman kuusi kertaa. Ottelut nähneenä on vaikea yhtyä mihinkään "objektiiviseen analyysiin", jonka mukaan Lukko olisi ollut altavastaaja yhdessäkään noista (pl. Kärpät-peli, joka oli sekin tasainen). Kaikki nuo kuitenkin lisätään sinne tilastoon, jolloin siellä on jo 10% koko kauden peleistä.

En minäkään yhdy sellaiseen analyysiin, enkä tiedä missä sellainen on edes julkaistu. Minun analyysini tuosta voittoputkesta on maaliodottamien perusteella se, että Lukko on pelannut melko tasaisia pelejä joista se on voittanut kaikki. Pitkässä juoksussa on epätodennäköistä voittaa tasaiset pelit noin kovalla prosentilla. Huonommalla tuurilla Lukko olisi voinut hävitä noista peleistä useamman.

Minustakin se on ihan mielenkiintoinen tilasto, josta voi hakea suuntaa. En missään nimessä vähättele sen arvoa osana analyysia. Olisin kuitenkin varovainen sen suhteen, että noin tulkinnanvaraisesta tilastosta tehdään suoria johtopäätöksiä "pelin tasosta". Mielestäni sitä varten on paljon "objektiivisempia" mittareita.

Tästä olen sinänsä samaa mieltä. Kannattaa kuitenkin muistaa konteksti: jos tarkoituksena on tehdä arvio sarjataulukon loppusijoituksista, niin nykyisen sarjataulukon lisäksi lienee perusteltua yrittää huomioida joukkueiden nykyinen vire jotenkin. Perinteisesti näissä on käytetty jonkin ajanjakson kuntopuntaria, mutta nykyään maaliodottama antaa keskimäärin parempia arvioita. Tietenkin parempia arvioita on mahdollista saada katsomalla tarkalla silmällä kaikki pelit, mutta harvalla on siihen aikaa.

Esimerkiksi Lukon vireestä sinulla saattaa hyvinkin olla parempi käsitys, kuin mitä maaliodottamista voi päätellä. Mutta jos sitä virettä haluaa verrata muihin joukkueisiin, niin pitäisi olla nähnyt myös niiden pelit. Tai sitten käyttää tilastoja, joista maaliodottama on paras.

Kuten aiemmin kirjoitin, niin nämä maaliodottamat on juurikin samaa juttua kuin Liigan edistyneet tilastot ja PDO.

Maaliodottama ottaa huomioon paljon enemmän asioita kuin PDO tai corsi. Se on myös tutkitusti ennustearvoltaan huomattavasti parempi.

 

[Saarinen]

Kun täällä tuntuu monella olevan tarve dissata maaliodottamatilastoja niin muistaako kukaan enää mikä joukkue oli vuosi sitten näihin aikoihin maaliodottamaan perustuvan sarjataulukon kärjessä? Se oli Hämeenlinnan Pallokerho. Ei HPK:n mestaruuteen tuolloin kukaan uskonut, mutta niin vain tämä paljon kritisoitu malli pystyi viime kaudella näyttämään jo hyvissä ajoin, että HPK:n peli toimii erinomaisen hyvin ja että sillä on potentiaalia korkeammalle kuin mitä sarjataulukko silloin osoitti.

Maaliodottoman malli ei ole täydellinen. Siinä on puutteita, ei epäilystäkään. Mutta mitään täydellistä mallia ei ole mahdollista jääkiekosta (tai yleensäkään ainakaan joukkueurheilusta) tehdäkään. Olisi se melkoisen tylsää jos meillä olisi malli joka pystyisi jo puolivälissä kautta kertomaan varmuudella sarjan mitalikolmikon!

Maaliodottamatilastot ovat erinomainen perustyökalu joukkueiden voimasuhteiden arvioinnille. Sen päälle pitää kuitenkin tehdä muutakin pohdintaa ja analyysiä. Esimerkiksi Ilves keikkui viime kaudella maaliodottamasarjataulukossa pitkään huomattavasti korkeammalla kuin oikeassa sarjataulukossa. Mistä tämä johtui? No, toisella objektiivisella analyysillä pystyttiin osoittamaan, että Ilveksen maalivahtipeli oli sarjan huonointa (ennen Dostalin saapumista) kun huomioitiin päästetyt maalit vs miltä paikoilta kudit olivat lähteneet. Sattuneesta syystä tällä kaudella Ilves on vastavuoroisesti korkeammalla oikeassa sarjataulukossa kuin maaliodottamasarjataulukossa. Jälleen tätä voidaan selittää maalivahtipelillä, kun Ilveksellä on nyt vihdoin yksi sarjan parhaista kassareista. Toki myös muitakin tekijöitä pitää analysoida kuin maalivahtipeliä. Sokeana suoraan maaliodottamatilastojenkaan mukaan meneminen ei ole oikea tapa. Siihen kannattaa aina yhdistää myös subjektiivista ajattelua.

Maaliodottamamalli on tällä kaudella ihan ensimmäisistä peleistä lähtien näyttänyt, että KooKoo pelaa sarjan top 3 jääkiekkoa (ovat itse asiassa tällä hetkellä tuossa jopa selvähkönä ykkösenä). Kovasti on matkan varrella KooKoon vähättelijöitä riittänyt. Hiljalleen he ovat kuitenkin alkaneet nousemaan kohti sitä sarjan kärkikolmikkoa. Ihan täysin hyödytön malli joo tämä maaliodottama! Sarjataulukon kaikkivoipaisuuteen ja omaan mutuiluun luottaminen on totta kai paljon parempi tapa...

 

[Walrus21]

Sarjataulukon kaikkivoipaisuuteen ja omaan mutuiluun luottaminen on totta kai paljon parempi tapa...

Jokainen tietysti valitsee omat arviointitapansa. Totesin edellisessä viestissä, että pidän maaliodottamaa kokonaisanalyysin kannalta hyvänä työkaluna, joka ei kuitenkaan kerro objektiivista kuvaa pelin tasosta. Jos tällainen kriittinen lähestymistapa on jonkun mielestä mutuilua tai sarjataulukon kaikkivoipaisuuteen uskomista, niin so be it.