Heitänpä myös omani. Ainahan joku romahtaa, joku sijoittuu odotettua paremmin ja toiset perinteisesti jyrää:
1. Kärpät
Alkukauden Puljujärvi-huumassa kiskoo itsensä karkuun ja runkosarjan voittoon. Materiaali on hyökkäyksessä loistokas (myös Puljujärven lähdön jälkeen), mutta kevään ratkaisupeleissä viime kevään tapaan puolustuksen hitaus ja tällä kaudella myös maalivahtien sulaminen tulevat kaatamaan mestaruushaaveet. Runkosarja mennään kuitenkin mannermaiseen tapaan liidossa.
2. HIFK
Kaikki ainekset mestariksi. Maalivahtikaksikko sarjan paras, puolustus sarjan paras ja hyökkäyksestä löytyy riittävät ainekset. Kaikki kulminoituu Pikkaraiseen. Halutaanko mukaan ”brändiä”, jolloin välillä tulos ei ole tärkein, vai keskitytäänkö koko kausi pelilliseen menestykseen? Yhtä kaikki, keväällä vahva.
3. Lukko
Kaikessa hiljaisuudessa Raumalla on koottu todella kova joukkue. Arvio perustuu oletukseen, että Heinola ja Reunanen pelaavat puolustuksessa. Lehtinen on yksi tämän kauden parhaita vahteja, Setäsestä tuskin tulee ikinä voittavaa ykkösvahtia. Puolustuksen ulkomaalaisvahvistuksista kun kaksi menee nappiin, niin tässä alkaa olla mestaruutta tavoitteleva nippu. Harvoin on Suomeen kärrätty Allsvenskanin sijaan SHL:stä valmiita pistemiehiä. Pekka Virtakaan ei ole menestyksen este – ainakaan jos vertaa HIFK:n ja Pikkaraiseen.
4. Tappara
Rautakorpi olisi voinut väistyä kautta aikaisemmin. Runkosarjassa taas melko varma top4-joukkue, mutta takaraivossa oleva passiivisuus ei kuitenkaan taaskaan riitä keväällä. Vai kuka vielä uskoo, että Rautakorpi uudistuu? Lisäksi hyökkäyksen ja puolustuksen välillä on tiettyä epätasapainoa, jota on harvoin viime aikojen Tapparassa nähty. Tällainen laitureiden maalintekopotentiaali ja Rautakorven varovainen taktiikka ei kuulosta hyvältä yhdistelmältä. Välikauden makua ennen Tapolan paluuta.
5. JYP
Tämän rungon viimeinen rutistus uuden valmentajan johdolla voi kantaa yllättävän pitkälle. Nyt puikoissa on koutsi, johon pelaajat uskovat. Huonon kauden jälkeen konkareiden näyttöhalut kantavat top6-joukkueeksi. Puolustuksen vajaavaisuutta paikataan todennäköisesti passiivisemmalla otteella, joka tekee jyväskyläläisistä mitä ilmeisimmin vähämaalisen joukkueen. Koska maalivahti ja sentterit tukevat tätä ajatusta valtavan hyvin ja monella muulla joukkueella on tällä hetkellä isompia ongelmia, ei top6 pitäisi olla ongelma.
6. Ilves
Valtavan hypen alla. Maalivahdit hyviä, puolustus hyvä ja hyökkäys potentiaalinen. Mutta kuitenkaan valitettavasti Tampereella ei juhlita tällä kaudella mestaruutta – edes Tapparan toimesta. Matka säälipleijareiden perältä aivan kärkeen on valtava, mutta top6-joukkueeksi tällä rungolla on hyvät saumat. Muiden kärkeen veikattujen joukkueiden kokemus voittamisesta ja häviämisestä on sen verran ”parempi”, että opeteltavaa vielä riittää. Aivan oleellista olisi saada Kiven nimi jatkosoppariin kauden aikana. Vai onko oletus Kiven viimeisen kauden mestaruus?
7. HPK
Hallitseva mestari on heikentynyt joka osa-alueelta, mutta pelillinen selkänoja on vahva. Valmennuksella ei ole enää paineita näyttää, eikä joukkueella sinänsä paineita menestyä. Aika harvinainen tilanne hallitsevalle mestarille. Puolustuksen kärki on edelleen terävä ja hyökkäys riittävän leveä. Kaikki kysymykset piirtyvät maalivahtipelin ylle. Jos joku, niin HPK on riippuvainen hyvästä maalivahtipelistä. Uskon maalivahtitilanteen selkiytyvät kauden aikana ja suurta romahdusta ei ole sijoituksessa odotettavissa.
8. Pelicans
Valtava epätasapaino hyökkäyksen ja puolustuksen välillä. Historia näyttää, että kukaan ei ole selvinnyt tuollaisten tehopakkien poistumisen jälkeen ilman kolhuja. Tiputusta tulee väkisinkin sääleihin. Kuka tietää vieläkään onko Nieminen valmentajana lintu vai kala? Tämä kausi näyttää suunnan. Nyt tulee enemmän heikkoja hetkiä johtuen heikommasta materiaalista ja pelillisestä epätasapainosta. Miten tämä käsitellään joukkueessa? Jos tämä ryhmä kiskotaan suoraan pudotuspeleihin, voidaan alkaa puhua Niemisestä todellisena huippukoutsina.
9. KooKoo
Kauden vaikein veikattava. Joukkueessa on yllättävää potentiaalia. Materiaali periaatteessa antaa tuen Ahokkaalle onnistuneeseen kauteen. Materiaalia suurempi kysymys on uusi päävalmentaja. Loikkaus junnuista pitkään miesten sarjaan on haaste. Itse uskon valmennuksen pystyvän tekemään ne pelilliset muutokset, jolla Tuokkolan ajan hyvät alkukaudet saadaan jatkumaan myös kevääseen. Kuitenkin silloinkin oli jo aihio olemassa ja nyt materiaali ei ainakaan kalpene niihin joukkueisiin.
10. KalPa
Materiaali on kokonaisuudessaan laaja ja kärkiyksilöt sarjaan hyviä. Kuitenkin, kun katsoo pelaajabudjetin nousua, voisi kysyä, kenelle on maksettu? Uusi keltanokkavalmentaja on aina tietynlainen riski, mutta nyt alla on niin huono kausi, että tästä on helppo aloittaa. Muutenkaan mitään järkyttäviä menestyspaineita ei ole. Viimeisten joukossa sääleihin on realistinen tavoite.
11. TPS
Virtanen-sekoilun ainoa oikea ratkaisu olisi ollut antaa kenkää molemmille ja aloittaa tyhjältä pöydältä. Harvoin on lähtötilanne kauteen yhtä masentava. Päävalmentaja on joukkueineen flopannut pahasti edellisinä kausina ja saa jostain ihmeen syystä jatkaa heikentyneen joukkueen kanssa. Tavoitteena siis ilmeisesti säälit, mutta nykymuodossaan TPS:n pääseminen niihinkin on työn ja tuskan takana. Muutaman kärkimiehen takana luotetaan melkoisiin arpoihin ja heitä valmentaa tyhjäksi osoittautunut arpa.
12. Ässät
Suunta varmasti ylöspäin. Mutta se ei ole paljon. Tasapaksu ja tylsän oloinen joukkue, jota ei oikein porilaiseksi rykelmäksi uskoisi. Todennäköisesti ratsastaa huikean maalivahtipelin varassa hyökkäyksen tuskaillessa tehottomuuden kanssa. Sarjan yliarvostetuin päävalmentaja Selin ei ole oikein menestynyt missään viime aikoina. Tuskin Porissakaan sen kummempaa uutta kikkaa löytyy, jolla tästä ryhmästä saadaan tehoja irti. Kaikki ovat lopulta tyytyväisiä, ettei olla yhtä huonoja kuin viime kaudella.
13. Sport
Päävalmentaja Pajuluoma yllätti monet viime kaudella, mutta nyt alkaa se valmentajan tason mittaava toinen kausi. Peli ei ollut millään tavalla tasapainossa viime kaudellakaan, mutta hyökkäyksen kovat tehot kantoivat yllättävän hyvin. Nyt samojen tehojen löytyminen on melkoinen haaste. Pitäisi keskittyä puolustuksen ja maalivahtipelin parantamiseen, mutta siihen annetut eväät ovat varsin heikot. Varsinkin ikuinen maalivahtiruletti Vaasassa ihmetyttää. Eikö joskus voisi panostaa kunnon ykkösmaalivahtiin?
14. Jukurit
Ehkä surkein esimerkki suljetusta sarjasta. Ei mahdollisuutta menestyä minibudjetin tuella. Kukaan ei ole oikein kiinnostunut Jukureista – ollaanko edes Mikkelissä? Tässä asemassa olevan seuran päävalmentajan pitäisi luoda sellainen selkänoja, että ylemmät sijoitukset olisivat mahdollisia. Ei ole näköpiirissä. 1-2 avainpelaajan loukkaantumista on jo valtava isku heikolle materiaalille. Toivottavasti edes pari nuorta nousee esiin kauden aikana.
15. SaiPa
Masennuksen partaalla. Parhaat lähtevät, koska ilmeisesti valmennus ei miellytä. Ja saman valmennuksen takia uusien pelaajien saaminen on haastavaa. Kaikki kulminoituu maalivahtipeliin. Nuoret veskat jätetään aivan liian kovaan paikkaan. ”Tähtihankintojen” parasta ennen päiväys on jo mennyt. Kun heikko joukkue ei pelaa valmentajalleen, ovat taktiset kuviot toissijainen juttu. Ottaa viime kauden Ässien roolin. Päävalmentajapotkut tulossa.
