Liigajoukkueiden voimasuhteet kaudella 2018–2019

  • 1 059 843
  • 3 918

Tjapalala

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, FC Honka
JYP kertokaa nyt jotain JYPin veskareista, mutta Laurikainen ei ainakaan itselläni riemunkiljahduksia herätä. Laurikainen kuitenkin oli viime kaudella selkeääkin selkeämpi kakkosveskari JYPissä ja Olkinuorakaan ei ole niin ihmeellinen ollut viime kaudella, etteikö Laurikaisen olisi pitänyt pystyä haastamaan. Pidän JYPin maalivahtitilannetta yhtä epävarmana kuin monen muunkin.
Itse sanoisin että vaikka Laurikainen ei viimi kaudella maaginen ollu vaan pelasi ookosti kakkosveskana. Ja potenttiaalia on olla se ykkösveska. Muistaakseni HPK:ssa oltiin tyytyväisiä 15-16 Laurikaisen tasoon ja 14-15 oli kyllä maaginen ja olisi mielestäni tullut olla vuoden tulokas sinä vuonna. Mutta menneet on menneitä. Mutta kaikki mahollisuudet Laurikaisella on olla vakuuttava ykkösveska.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Kiitos jyväskyläläisille ja espoolaisille lisätiedoista liittyen Laurikaiseen. JYPin kohdalla on yleisesti ollut itsellä tapana olla hirveästi arvioimatta maalivahteja, koska JYP on vuosia perustanut pelinsä (omasta mielestäni) kohtalaisen tasavahvalle viisikkopuolustamiselle. JYPin puolustuksen takana on maalivahdeilla ollut pääsääntöisesti hyvä olla ja JYPin koulusta on tullut vuosittain veskareita ympäri Suomea.

Ei siitä nyt hirveän kauaa ole, kun taisi joku 70 % Liigan ykköstorjujista olla jotenkin JYPistä tai JYPin juniorimyllystä kotoisin. Käsittääkseni Jyväskylässä ongelma on ollut enemmänkin se, että parhaat kaudet on monella veskarilla pelattu muualla kuin JYPissä eli JYP on tehnyt sen kasvatustyön, mutta huippukausi tullut jossain muualla.

Vaikka JYP hentoinen kysymysmerkki onkin ensi kaudelle ja jonkinlaista uutta prosessia / projektia on käynnisteillä niin JYPin tuottamia pelaajia sen sijaan pyörii edelleen ympäri Liigaa ja enpä usko, että jatkossakaan JYP-taustaiset pelaajat olisi ehtymässä.
 

Ralph

Jäsen
Alkavan kauden 15 ykkösmaalivahdista kolme - Ilveksen Helenius, JYP:n Laurikainen ja Lukon Setänen - ovat kasvattajaseurassaan ja kakkosmaalivahdeista vain Lukon Lehtinen eli aika selkeä enemmistö tulevan kauden maalivahdeista on muualta tulleita.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Helenius/Lehtonen, Rajaniemi/Aho, Bernard/Kiviaho jne. Liigassa on joukko tällaisia maalivahtitandemeita, joissa kiistatta on näyttöjä jo annettu. En vain pidä niitä näyttöjä niin kovina, että tällaisia tandemeita voisi kokonaan heittää näiden "potentiaaliin" nojaavien seurojen eteen. Pakko sille potentiaalillekin on arvoa antaa, jos se on riittävän suuri vs. "tasonsa osoittaneen pelaajan taso".
Hyvää kirjoittelua kaikkinensa, mutta lainailen siitä nyt vähän pienemmän pätkän. Vaikeahan näitä maalivahteja on arvuuttaa, sillä niin moni lähtee niin erilaisesta lähtökohdasta, mutta aika lähelle "samalta viivalta". Miksi ihmeessä kokenut, mutta kohtuu heikosti esiintynyt maalivahti asetettaisiin potentiaalisen, näyttöjä antamattoman molarin edelle? Tai tokihan kukin saa muodostaa mielipiteensä haluamallaan tavalla. Itse ainakin huomasin asiaa pähkäillessäni, arvostavani sitä organisaation taustaa näitä arvoottaessani. Ihan kuten sinäkin toteat JYPin kohdalla. "Those who forget the lessons of history are doomed to repeat it."

Maalivahtien kohdalla tosiaan monella ailahtelua tapahtuu isostikin kausien välillä, ennen kuin se sitten kokemuksen myötä tasaantuu....jos on tasaantuakseen. Muutaamat huippulahjakkuudet tietenkin on tässäkin poikkeuksia... Esim. Saros, joka ei ole eläessään pelannut huonoa peliä... Ja Kaapo Kähkönenkin on ollut tosi nuoresta asti mielestäni erittäin vakuuttava. Siksi arvootan kyllä Engrenin erittäin korkealle... hän menee kyllä yksilönä Vehviläisen edelle... Ei siksi, että olisi tulevalla kaudella varmasti Veiniä parempi, vaan koska on tulevalla kaudella pommin varmasti vähintään ihan hyvä.

Ässien Bernard on mielestäni hyvä esimerkki ailahtelevuudesta. Muistan, että jo SaiPan viimeisellä kaudella hän olisi kerännyt Lappeenrannassa isosti kehuja...mutta vähän joudun kyllä kyseenalaistamaan muistikuviani, sillä tilastot tuolta kaudelta oli erittäin heikot. Noh joka tapauksessa...kaksi ensimmäistä kautta Ässissä Bernard oli erittäin hyvä ja aika tasainen suorittaja. Muistan, kuinka edelliskaudella Ika Lehkonen ja useampi muukin asiantuntija kommentoi, kuinka Bernard pelaa ihan väärässä sarjassa. Ja pitivät häntä jopa NHL kelpoisena veskarina. Noh äkkiä nuotkin puheet on unohtunut...eikä ihme, niin monta isoa hörppyä nähtiin Andyltä viime kaudella. Loppua kohti hän onneksi paransi, mikä lupaisi...ehkä...ihan hyvää tulevalle kaudelle.

Mihin tuollaisenkin maalivahdin oikeasti sijoittaa? Kaksi huippukautta... yksi heikko... mitä tulevan pitää? Porissahan me voidaan vaan toivoa, itse jopa uskon siihen, että Andy on taas oma itsensä tulevalla kaudella. Mutta onhan historiassa niitäkin molareita, jotka pelaavat hyvän kauden tai kaksi ja sitten hukkaavat MOJOnsa johonkin.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Viime kauden paras kassari on ensi kaudella ison veden takana ja toiseksi paras pelaa Saipassa. Vehviläinen oli hyvä poffeissa, mutta laihat on muuten kaverin näytöt. Lähtökohtaisesti liigan kärkeä, mutta miten onnistuu pitkä runkosarja ns. ykkösenä? Pystyykö Tuohimaa vetämään toisen nappikauden putkeen?
Siis eihän Vehviläisellä ole mitään erityisiä ykköspaineita. Kyllä siinä vierellä on vieläkin se sama kokenut ja kovempaa palkkaa nauttiva "ykkösveskari" syömässä paineita veiniltä.... Siis Rynnäs...Aika helppo lähtökohta.

Sen sijaan keksin yhden toisen Liiga veskarin, joka on oikeasti menettänyt tulevalle kaudelle sen kokeneen maalivahtikaverin siitä rinnalta. Enää ei oo Markkasta siinä vieressä tsemppaamassa ja imemässä paineita suurelta yleisöltä...hehehheheheheh. Valokeila osoittaa nyt Fränään ja Fränä saa nyt sitten toimia nuoremmille pojille menttorina. Miten poika kestää Lappeenrannan himmeet valot?

Ja hei, vaikka Fränä on 5 vuotta Veiniä vanhempi, niin ei sillä sen enempää oo hyviä matseja Liigasta, kuin Vehviläiselläkään...
 

Vanhapuuma

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYPinkylä, Suomen maajoukkueet, IF Gnistan
Kiitos jyväskyläläisille ja espoolaisille lisätiedoista liittyen Laurikaiseen. JYPin kohdalla on yleisesti ollut itsellä tapana olla hirveästi arvioimatta maalivahteja, koska JYP on vuosia perustanut pelinsä (omasta mielestäni) kohtalaisen tasavahvalle viisikkopuolustamiselle. JYPin puolustuksen takana on maalivahdeilla ollut pääsääntöisesti hyvä olla ja JYPin koulusta on tullut vuosittain veskareita ympäri Suomea.

Ei siitä nyt hirveän kauaa ole, kun taisi joku 70 % Liigan ykköstorjujista olla jotenkin JYPistä tai JYPin juniorimyllystä kotoisin. Käsittääkseni Jyväskylässä ongelma on ollut enemmänkin se, että parhaat kaudet on monella veskarilla pelattu muualla kuin JYPissä eli JYP on tehnyt sen kasvatustyön, mutta huippukausi tullut jossain muualla.

Vaikka JYP hentoinen kysymysmerkki onkin ensi kaudelle ja jonkinlaista uutta prosessia / projektia on käynnisteillä niin JYPin tuottamia pelaajia sen sijaan pyörii edelleen ympäri Liigaa ja enpä usko, että jatkossakaan JYP-taustaiset pelaajat olisi ehtymässä.

Nelfor tosiaan tiivisti varsin hyvin JYPin viime kauden maalivahtitilanteen: ainakin henkilökohtaisesti olin aina luottavaisempi peliin lähdettäessä, jos Laurikainen oli maalilla, mutta valmennus ei selvästikään samaa mieltä ollut. Olkinuoraa peluutettiin välillä melkein väkisin, mutta muutamia huippupelejä lukuun ottamatta teki useissa peleissä pahoja virheitä, jotka kostautuivat ihan tappioiksi saakka. Pahoittelut Pelicansille jo etukäteen, mutta tietysti no hard feelings Olkinuoraa kohtaan, ja toivottavasti otteet paranevat ensi kaudella.

Joka tapauksessa, vähän yllättyneenä huomasin, että JYP laitettiin tuolla ylempänä ns. kolmoskoriin, koska minun mielestäni JYPin maalivahtikaksikko ei noinkaan kärkeä ole lähtökohtaisesti. Voutilaisesta on jäänyt hyvin pienellä otannalla mielikuva potentiaalisesta mutta tasapaksusta maalivahdista - eli parasta toivotaan. Laurikaisella olisi nyt steppi otettavanaan, roolia olisi tarjolla varsin tasavahvan JYPin ykköskassarina. Voutilainen kirittänee varmasti taustalla. Lähinnä tästä toivotaan parasta -fiiliksestä johtuen JYPin maalivahtitilanteen suht korkeaa arviota pidän yllättävänä - ellei sitten muilla joukkueilla ole vain paskoja veskoja.
 

Vili Huli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyväskylän Palloilijat
Näin ulkopuolisen silmin tuo kausi 2011-2012 ei ollut Asplundilta niinkään outo kausi, vaan ihan tasonmukainen veto.
Jos se olisi ollut tasonmukainen veto, Asplundilla tekisi tiukkaa mahtua Liigaan näin laajentumisen jälkeenkin.

Okei. Sinä hahmotit asiaa pelaajatyypin kautta, minä taas pelaajan tason kautta.
Siis... mä olen kyllä puhunut tasosta koko ajan, mutta eihän pelaajatyyppejä voi irroittaa siitä pohdinnasta. Hytönen, Lasu, Kunyk ja Asplund ovat jokainen pisteitään arvokkaampia pelaajia, koska he eivät ole mitään yhden tempun tehopisteponeja, vaan taitavat pelaamisen myös puolustuspäähän ja luovat laitureilleen vakautta.

Kun kerroin Hytösen ja Asplundin pelien olevan eri muotista, lähestyin eroja pintaa syvemmältä. Kokonaisvaltaisuus on kummankin käyntikortti, mutta konepeltien alta löytää eroja. Jos Asplund omistaisi Hytösmäisen liikkeen, miehellä ei olisi ollut mitään ongelmia saavuttaa yhtä komeaa kansainvälistä uraa kuin J-P. Nykyään asia kuitenkin hyödyttää Asplundia suhteessa Hytöseen, sillä jalkavuus alkaa rapautua keskimäärin ensimmäisenä, eikä Asplund ole peliään niihin koskaan perustanut, kun taas Hytösen kiekolle jalkanopeus on yksi olennaisimmista osista. Siksi mua ei yllättäisi yhtään vaikka Asplund olisi kaudella 2018-2019 kovempi keskushyökkääjä kuin J-P Hytönen. Lähtökohtainen etu on Hytösellä, mutta se ei ole suuri.

Kirjoitit myös, ettei Asplund häviä Lasulle lähtökohtaisesti pätkääkään. Tuohon kaipaisin hivenen perusteita. Lasu on kuitenkin perin meritoitunut pelaaja ja oli Kärppien mestaruuden tärkeä palanen, samoin Frölundan mestaruuden ja CHL-mestaruuksien. Jos minä en tunne Asplundia pelaajana kovinkaan hyvin, niin kuinka hyvin sinä tunnet Lasun. Lasu on nimittäin aivan Liigan parhaita senttereitä, kun asiaa katsotaan kokonaisvaltaisesti.
Näin Kärpiltä viime kaudella noin parisenkymmentä peliä (runkosarjassa ∼5 ja pleijareissa ∼15). Toisin sanoen tunnen Lasun vahvuudet ihan kiitettävästi, enkä näe Asplundin olevan omillaan kokonaisuuden osalta yhtään perässä. Toistan vielä kerran: Turrekin perustaa pelinsä kahden suunnan osaamiseen. Mestaruudet ovat hutera argumentti, sillä hoki on joukkuepeli. Jokainen Asplundin uraa seurannut tietää miehen olevan pääsääntöisesti parhaimmillaan silloin kun pöydällä on kunnon panokset, eli Lasu tai Hytönen eivät saa siitä etua.

Mitäs nuo Asplundin maajoukkuepelit ovat? Kenties niitä MM-leirityspelejä, joihin kutsutaan huhtikuussa kaikenkarvaisia liigapelaajia, kun pudotuspelit ovat vielä käynnissä? Kyllä minä arvostan nuorten MM-mitaleja enemmän.
Joo, just niitä. Kuten totesin, liikaa painoa niillekään ei pidä antaa. Vähättelysi tuntuu kuitenkin tekopyhältä, koska samaan aikaan yliarvostat monia muita meriittejä.

Miika Lahti on keskushyökkääjä, jolta löytyy arvokisaedustuksia juniorimaajoukkueista, pari liigamestaruutta, EHT-kokemusta, Mikael Granlundia vaille aikuisten MM-kisat ja rahakas KHL-keikka. Mä voin kuitenkin vannoa sulle että viime vuosien Turo Asplund on parempi pelaaja kuin Miika Lahti koskaan. Pelaajan CV näyttää suunnan, mutta jos seuraat sitä sokeasti, aika usein eksyt ennen perille pääsyä.

Muuten... jos oikein muistan, kerroit aikaisemmin Mannerin kohdalla antavasi arvoa maajoukkuevalmennuksessa mukana olemiselle. Eikö olisi jokseenkin johdonmukaista kirjata Asplundille lisäpisteitä siitä että mies lukeutuu maajoukkueessa vuosia pyörineen Risto Dufvan luottomiehiin? Ja huomautan toki, ettei Dufva ollut niissä duuneissa enää silloin kun Asplund sai kutsun MM-leirille.

Odotan mielenkiinnolla, mitkä näytöt Asplund laittaa pöytään. Partanen ja Roine laidoillaan mahdolllisuus tuloksen tekemiseen on.
En odota Asplundin asettelevan loppu-urallaan pöydälle kokonaan uuden tason näyttöjä, joten jos tämä keskustelu ei saanut sua arvostamaan Asplundia aikaista enempää, sitä tuskin tekevät tulevat kaudetkaan.

Mitä lähitulevaisuuteen tulee, niin Roine ja edarismista vapaa Partanen ovat laatulaitureita, jotka riittävät tukemaan tuloksentekoa vaikkeivat aivan ykköskoria olekaan. Ketjukaverit eivät ole kuitenkaan ainoa merkitsevä asia, vaan myös joukkueesta löytyvällä syvyydellä on väliä. Jos mietitään JYPiä, Immosella, Hytösellä ja Tomášekilla on toisensa sekä oletettavasti Lahti taustalla. Kunykilla taas Morley, Löfman ja vielä Kohokin. Asplundin kantama henkinen kuorma ja hartioille vieritetty vastuu onkin sitten jotain ihan muuta.

Nikkasta on ilmeisesti kaavailtu mikkeliläisten kakkossentteriksi, mutta mun korvaan se kuulostaa aika "toivotaan toivotaan" -ajatukselta – joskin Jukureiden tapauksessa kannattavalta sellaiselta, sillä erittäin lahjakkaan oman kasvatin kotiuttaminen on seuralle merkittävä juttu. Jyväskylässä mä olisin kelpuuttanut Nikkasen kolmosen keskelle, mutta sitäkin olisi täytynyt pitää pienimuotoisena pelillisenä riskinä Henkan edelliskauden esityksiin peilattuna, eikä roolia olisi voinut perustella pelkällä alkavan kauden odotusarvolla, vaan päätös olisi vaatinut kykyä pitkäjänteisempään ajatustyöhön (mahdollinen pelillinen panos kausilla 2019-2020 & 2020-2021, tulevat NHL-korvaukset sekä se että Jyväskylässä on ollut viime vuosina vaikeuksia viedä pelaajapolkua päätyyn saakka omien junnuhyökkääjien kohdalla). No, toivotaan parasta. Kiinnostavaa nähdä miltä Nikkasen peli näyttää kesätreenien jälkeen.

Sitten on Vähätalo toisena potentiaalisena nuorena, mutta näyttöjä vahvasta sentterisuorittamisesta ei ole, ja siitä johtuen kannettavakseen ei ihan liikaa odotuksia kannata lastata. Flinckillä taas on kokemusta ja jopa kohtuu kausiakin, mutta mies olisi JYPissä ja SaiPassa korkeintaan nelossentteri, todennäköisesti ei sitäkään.

Minä uskon vahvasti, että Kunyk olisi kelvannut täksi kaudeksi monelle liigajoukkueelle ykkössentteriksi, mutta Asplund ei.
Tässä kohtaa meillä on näkemysero. Ei siksi, ettenkö uskoisi sun olevan jossain määrin jäljillä uskomuksesi kanssa, vaan siitä syystä että kelpaaminen ei ole mikään kovin kummoinen mittari, koska mukana on raa’an tason lisäksi liikaa pinttyneitä mielikuvia, sattumaa sekä tietysti myös mietintää tulevaisuudesta ensi kautta pidemmälle, eivätkä joukkueiden pidemmän tähtäimet suunnitelmat ole oleellisia kauden 2018-2019 voimasuhteista väitellessä. Siksen käyttäisi tota perusteluna.

Mitä tulee noihin koreihin erinomaisen ja köykäisen välillä, niin montako niitä sinun mielestäsi on? Minä voin kertoa, ettei tuossa ykkössentterilistauksessani ollut yhtään koria, ainoastaan mieleen tulleita adjektiiveja.
Vähintään yksi, mutta mielellään ainakin kaksi. Onhan se totta kai niinkin että jokaiselta löytyy vähän omanlaisensa tapa käyttää kieltä.

Jep, peukku pystyyn asiallisesta kirjoituksesta!
Peukalo ylös myös @Barney'lle.

Mielestäni se, että sentteri tekee ketjukavereistaan parempia on hyvin oleellinen asia pelaajan tasosta puhuttaessa. Se, että valmentaja on myöskin huomioinut tämän ja tuonut sen haastatteluissa esille kertoo siitä, että Kunyk on tosissaan onnistunut siinä. Ei noita kommentteja ihan jokaisesta pelaajasta heitetä. On myös joukkueen kannalta erittäin tärkeää, että sillä on ykkössentteri, jonka ympärille saa varmasti toimivan koostumuksen huolimatta siitä, että ketkä pelaavat laidoilla.
Näin on. Mun papereissani sekä Kunyk että Asplund ovat tällaisia keskushyökkääjiä.

Mitä tulee Tomasekiin, niin muutaman näkemäni pelin perusteella uskon hänen olevan melko kova seppä Liigaan. Tomasek on moderni melko kookas, hyvin luisteleva kahdensuunnanhyökkääjä. Käsittääkseni Tomasek on myös nuorempana pelannut puolustajana, mikä ei ole ainakaan huono asia kokonaisvaltaisuuden kannalta. Toki nyt Tomasek tulee vähän tasokkaampaan Liigaan, joten floppivaara on aina olemassa, mutta jos Tomasek menee JYPin hierarkiassa lähtökohtaisesti Hytösen edelle, niin menisi myös Asplundin edelle. Potentiaalia on kuitenkin runsaasti.
Kuulostaa hyvältä. Mä en kuitenkaan usko Tomášekin menevän lähtökohtaisessa hierarkiassa Hytösen edelle, koska näissä painaa tason lisäksi status.

Voihan mestaruudesta taistella, vaikka joku osa-alue joukkueessa ei olisikaan kovin hyvässä kunnossa, jos muut osa-alueet sitten paikkaavat sitä. Sentteri on kuitenkin tärkein kenttäpelaajan rooli, joten harvon heikolla sentteriosastolla on mestaruuksia voitettu. Jotain poikkeuksia toki on, mutta voimasuhteita arvioidessa itse annan ainakin sentteriosastolle selvästi enemmän arvoa kuin esimerkiksi laitureille. Eräs Pittsburgh on esimerkiksi näyttänyt, että ei niiden laitureiden välttämättä tarvitse olla kummoisia, jos keskikaista on kunnossa.
Sentteriosastolle eniten arvoa, samaa mieltä, mutta kyllähän keskushyökkääjyyden ihannointi on lyönyt yleisesti ottaen yli. Joidenkin ihmisten juttuja kuunnellessa on pakko puistella päätä. Lauseke "keskushyökkääjä > laitahyökkääjä" tuntuu olevan aika isolle osalle nykyään automaatio jolla ei enää tarkoiteta keskimääräisyyttä, vaan luistetaan yksittäisten pelaajien ominaisuuksien puntaroinnista.

Pittsburgh on sentteriyden puolestapuhujana kaksiteräinen miekka. Pensillä oli vuosia sarjan kaksi parasta keskushyökkääjää, mutta mestaruusjahdit jäivät silti puolitiehen ennen kuin Crosby ja Malkin saivat ympärilleen tarvittavan tuen. Kyse on keskikaistasta – ja ennen kaikkea joukkueesta – kokonaisuutena, ei niinkään kärjen terävyydestä. Nimittäin nyt parhaan keskushyökkääjän valtikka on siirtynyt (tai katsantokannasta riippuen siirtymässä) McDavidille, mutta siitä huolimatta draft-lotto oli ainoa asia jonka puolesta Oilers-fanit saivat viime loppukaudesta jännittää. Siksi Asplundin tylyttäminen Jukureiden menestyksemättömyydestä on typerää; yhden miehen tai edes yhden osa-alueen merkitys on jääkiekossa lajin luonteesta johtuen lopulta varsin pieni.

Vielä kolmas esimerkki, annettakoon se tulevasta liigakaudesta. Jos vaihtaisimme ykkössuosikki-Kärppien ja kuuden joukkoon tähtäävän SaiPan keskikaistoja tyhjiössä, treidi ei hetkauttaisi oululaisten asemaa astettakaan. Kärpät olisi edelleen kaikista suurin mestariehdokas.

Ehkä arvioin Asplundin aluksi vähän alakanttiin. Korjataan arviota sen verran, että Asplund on välttävä ykkössentteri, hyvä kakkossentteri ja loistava kolmossentteri. Eli Asplund menee ykkössentterinä jumbojengeissä, kakkossentterinä keskikastin jengeissä ja kolmossentterinä kärkijengeissä.
Mun mielestä arviosi on vieläkin alakanttiin, mutta jokaisella on oikeus mielipiteeseensä, eikä meidän täysin samoja säveliä tarttekaan löytää.

Jos mietitään esimerkiksi SaiPaa, niin en vaihtaisi yhtäkään SaiPan top-4 sentteriä Asplundiin. Kunyk on mielestäni parempi. Morley on tietenkin pieni kysymysmerkki, mutta Tuomenoksan scouttauksen tuntien kuoriutuu hänestäkin voittoarpa. Hyökkäyspään potentiaali on paljon korkeammalla kuin Asplundilla. Löfman ja Asplund ovat mielestäni melko tasavahvat pelaajat. Löfman on loukkaantumisherkempi, mutta valitsisin hänet ennemmin SaiPaa, sillä kyseessä on kuitenkin oma kasvatti. Kohoa ei tarvitse edes perustella.
Ymmärrän hyvin. SaiPa-kannattajana ajattelisin todennäköisesti samoin. Kunykia puoltaa onnistunut kausi Lehterän alaisuudessa, vaikka tasot tyhjiössä samaan asettaisikin. Morleyssä houkuttaa se että arpojen raaputtaminen on kivaa, varsinkin kun kuponki on Tuomenoksan tehtaasta ja voittomahdollisuudet pistävät hymyilyttämään. Löfmanille ja Koholle löytyy myös pätevät perusteet. Mun tapauksessani vastaavat arvot näkyvät esimerkiksi siinä että ottaisin maalille mieluummin Eetu Laurikaisen kuin Atte Engrenin. Toi aiheuttanee pientä niskojen nakkelua, mutta sataprosenttisessa kunnossa oleva Laurikainen on itsekin Liigan kovinta kassarikärkeä ja omilla pojilla menestyminen menee aina ostomestaruuksien edelle.

Sinun mielestäni minä aliarvioin Asplundia, mutta mielestäni teet itse samaa Kunykin kohdalla. En usko, että katsoit kovin montaa SaiPan peliä, sillä et pidä Kunykia kovin kummoisena ykkössentterinä. Kysy keneltä tahansa jääkiekosta ymmärtävältä SaiPa-fanilta, että kuka oli SaiPan viime kauden tärkein yksittäinen kenttäpelaaja, niin vastaus on aina sama, vaikka Nättinen olikin yksi Liigan tehokkaimmista pelaajista. SaiPan onni oli, että Kunykin pistesaldo jäi noin alhaiseksi, sillä muuten hän pelaisi rahakkaimmissa liigoissa. Olin todella positiivisesti yllättynyt, että Kunyk jatkoi SaiPassa, sillä harvoin tuon tasoiset kaverit ovat aikaisemmin jääneet SaiPaan. Kuten jo aikaisemmin sanoin, niin liigasentterit joihin Kunykin vaihtaisin ovat yhden käden sormilla laskettavissa. Turo Asplund ei ole yksi niistä.
Mun mielestä Kunyk on hyvä ykkössentteri, ei kuitenkaan mikään Filppula tai Palve. Koen myös omistavani riittävän käsityksen siitä mitä kärkikeskushyökkääjänne viime kaudella oli, mutta myönnän että saatan asettaa odotusarvonsa tälle kaudelle jonkin verran alakanttiin. Jos sä Kunykia enemmän seuranneena olet aidosti sitä mieltä että kanadalainen pistää pelinsä tällä kaudella vielä pykälää edellisvuotta paremmaksi (potentiaali pelkästään ei siis riitä, vaan odotusarvon on oltava siellä), mä hyväksyn Kunykin nimeämisen koria Asplundia ylemmäksi. Viime kaudella toteutuneilla pelin tasoilla sitä ei kuitenkaan voi tehdä.

Monien kannattajien mielestä Laurikainen oli koko kauden ajan Olkinuoraa parempi ja varmempi, mutta jostain syystä Olkinuoraa peluutettiin väkisin, vaikka mitään selkeää syytä siihen ei ollut näkyvillä.
Et taida puhua Jatkoajan JYP-osiosta? Meinaan jos niitä kannattajia tällä palstalla olisi ollut monta, en olisi vittuuntuneena käyttänyt useaan otteeseen läpi kauden aikaani Laurikaisen puolustamiseen. Toisaalta onhan se tietty mahdollista että he vain olivat hiljaa.

Maalivahtikeskustelussa Lassi Lehtinen näkyy nauttivan liian harvojen huomiota. Kun muistaa Lehtisen esittäneen viime kaudella laadukkainta maalivahtipeliä mitä mä olen Mestiksessä koskaan todistanut, useamman nuoren veskarinimen (Rajaniemi, Vehviläinen, Larmi, Lehtonen, Heljanko...) osoittaneen hypyn pääsarjaan olevan yllättävän kivuton ja Lehtisen oman erittäin sulavan sarjatasojen välillä siirtymisen C-nuorista Mestikseen, annan helpot >10% sille että Lehtinen on jo kaudella 2018-2019 koko Liigan top 5 kassari.
 

Raju Erkki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport & Vegas Golden knights & Jokerit
Tappara odottaa että Heljanko tekee nyt tällä kaudella niin kuin Metsola teki ensiksi ja nyt Hrachovina viimeisimpänä. Enkä näe estettä miksi Heljanko ei nousisi jo nyt liigaan huippuveskariksi koska viime kaudella oli jo vakuuttava. Ja on siellä toki heikosti viime aikoina pelannut, mutta kokenut Backström antamassa tukea. Ja varmasti on Tapparalla kykyä reagoida jos ei tuo kaksikko vakuuta.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Et taida puhua Jatkoajan JYP-osiosta? Meinaan jos niitä kannattajia tällä palstalla olisi ollut monta, en olisi vittuuntuneena käyttänyt useaan otteeseen läpi kauden aikaani Laurikaisen puolustamiseen. Toisaalta onhan se tietty mahdollista että he vain olivat hiljaa.
Kyllä täälläkin JYP-osiossa Laurikaisen tukijoukko pitkin kautta kasvoi, vaikka kauden mittaan enemmistö olikin Olkinuoran kannalla. Olin itse niin kyllästynyt Olkinuoran hehkuttamiseen, että pistin tehokkaasti merkille jokaisen Laurikaista puolustavan viestin ja kyllä niitä lopulta aika monesta suunnasta tuli.
 

-One-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ilveksellä ja KOOKOOlla on enemmän kokemusta(heh, Bäcks) tai sanotaanko suoritusvarmuutta. Mutta tässä tapauksessa se ei välttämättä ole hyvä asia. Nimittäin uskallan melko itsevarmasti väittää, että kummankaan KOOKOOn eikä Ilveksen kumpikaan maalivahti tule olemaan tulevalla kaudella hyvä. Ainakaan jos vertaillaan muiden maalivahtien tilastoihin. Ei näissä välttämättä nähdä mitään isoa floppia, mutta potentiaali loistavaan onnistumiseen on mun mielestä aika olematon... Organisaatioiden tuki näille molareille ei oo luullakseni kovinkaan kummoinen. Keitä näissä joukkueissa toimii maalivahtivalmentajina? Mitä näyttöjä niillä on?
Pakko puuttua tähän sen verran, että valmennuksen tasosta se ei jää kiinni Ilveksenkään osalta. Maalivahtivalmennuksesta Ilveksessä on vastannut Markus Korhonen kaudesta 2010-2011 eteenpäin. Tuona aikana Ilveksestä on lähtenyt maailmalle Joonas Korpisalo, Ville Kolppanen sekä Sami Aittokallio. Näistä viimeksimainitun ura on toki ollut hieman laskusuhdanteessa viime aikoina, mutta ne pelit mitä hän ehti aikanaan pelata Korhosen valmennuksessa, pelasi hän hyvin. Pelasipa Henri Kiviahokin uransa toistaiseksi parhaan kauden Hannu Toivosen kakkosvahtina (19o).

Korhonen on maalivahtipiireissä arvostettu valmentaja, jolla on myös näyttöjä. Mutta käytettävissä oleva materiaali ensi kaudelle on ilman muuta bottom-3 osastoa, joten konvehtia en minäkään odota lopputulokseksi.
 

kananlento

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Pittsburgh Penguins, ManU, NP Ice Hawks
Pakko puuttua tähän sen verran, että valmennuksen tasosta se ei jää kiinni Ilveksenkään osalta. Maalivahtivalmennuksesta Ilveksessä on vastannut Markus Korhonen kaudesta 2010-2011 eteenpäin.

Samaa meinasin kommentoida. Ilveksen maalivahtivalmennus on kyllä kiistatta hyvää tasoa. Ja lisäksi Heleniuksella oli ilmeisesti erinäisiä syitä, miksi viime kauden alku oli vaikea. Loppukaudesta sitten nähtiinkin jo hyvän tason molari Ilveksen maalilla. Ei lähtökohtaisesti missään nimessä liigan kärkeä, mutta en suostuisi myöskään jumboksi laittamaan.

Aikaisempaan keskusteluun viitaten, uskoisin Heljangon olevan hyvä ensi kaudella. Täyttää kyllä paikkansa ykkömolarina.
 

Kukko

Jäsen
Hyviä maalivahteja tulee saataville keskenkin kautta. Vähän sama puolustajienkin kohdalla. Lisäksi esimerkiksi hyvään sentteriin verrattaessa näitä saa pikku rahalla. Tapparan näkökulmasta asioiden etenemistä katsastetaan kevään näkökulmalla. Näin ollen eipä haittaa vaikka tämän hetkinen maalivahtien vertailu olisi liigan heikointa. Asia selkenee kauden edetessä, ja mikäli pahin käy toteen, niin esimerkiksi Bäcks on äkkiä biojätteessä. Jos Niken hankinnasta pitää jotakin positiivista löytää, niin Heljankolle annetaan ansaitusti nyt todellinen mahdollisuus. Hienoa että uusiin tulevaisuuden huippuihin luotetaan. Lassila 2 tyyppinen hankinta, olisi syössyt Heljankon taas ansaitsemattomaan epäreiluun asetelmaan.
 
Viimeksi muokattu:

keigykedy

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Leijonat
Näinhän se on, jos ei tuo maalivahtikaksikko jostain syystä toimi niin sitten hommataan uus. Aikaisemmin nämä ovat onnistuneet eikä ole tarvinnut ostella valmiita veskareita. Ei se turhaan eikä vahingossa se Tappara ole ajanut Kärppien ohi Suomen parhaaksi ja menestyneimmäksi organisaatioksi.
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Muiden kohdalla en edes lähde arvioimaan, lähinnä siksi, kun en tunne mielestäni veskaritilannetta riittävästi, jotta voisin tehdä jonkun valistuneen arvauksen.
En minä noita noin tarkasti osaa arvottaa. Tai ehkä osaisin, mutta en väitä tuntevani maalivahtipeliä niin hyvin, että viitsisin.
Tätä minä tällä palstalla pikkaisen ihmettelen. Sellaiset nimimerkit, jotka selvästi tietävät asioista jotain, ehkäpä aika paljonkin, eivät ole kuitenkaan valmiita heittäytymään kunnolla. Miksi ei voisi tehdä omaa tarkkaa arvioita sen tiedon valossa, joka on olemassa ja käytettävissä? Onko niin, että oneliner-tyrmääjät ja päänaukojat ovat saaneet monet fiksut nimimerkit varovaisiksi? Onko niin, ettei omaa mielipidettä aina uskalleta kirjoittaa julki? Tämä olisi sääli. Minä kannustan kaikkia tuomaan oman mielipiteensä esille mahdollisimman tarkasti. Voimasuhdeketjussa on ainakin tällaisen tilastoista tykkäävän urheilumiehen mielestä mukava lukea mahdollisimman monen nimimerkin tarkkoja mietteitä voimasuhteista. Monesti juuri silloin, kun ei luovutakaan tasaisessa tai haasteellisessa tilanteessa, vaan pyrkii löytämään eroja myös tuolloin, voi havaita jotain uutta.
 
Viimeksi muokattu:

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Maalivahdit
1. Kärpät 10
2. HIFK 9
3. JYP, KalPa, SaiPa 8,5
6. TPS, Pelicans, Sport 8
9. Ässät, HPK, Lukko, Jukurit, Tappara 7,5
14. Ilves, KooKoo 6,5
Kiitos rohkeasta tilanteeseen heittäytymisestä! Hyviä perusteluja oli sinulla ja ymmärrän hyvin, että sijoitat Tapparan maalivahdit Ilveksen ja KooKoo edelle. Kuitenkin se, että nostat Heljankon, toki Bäckströmin tukemana, Larmin, Setäsen, Bernardin ja Rajaniemen joukkoon, on vaikeammin sulateltava asia. Ymmärsin kyllä, että taustalla painaa enemmän Tapparan organisaation näytöt kuin itse Heljankon, mutta silti, tai ehkäpä juuri siitä syystä, en jaa näkemystäsi. Lämmin kiitos kuitenkin mielipiteestä.
 

keigykedy

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Leijonat
Tätä minä tällä palstalla pikkaisen ihmettelen. Sellaiset nimimerkit, jotka selvästi tietävät asioista jotain, ehkäpä aika paljonkin, eivät ole kuitenkaan valmiita heittäytymään kunnolla. Miksi ei voisi tehdä omaa tarkkaa arvioita sen tiedon valossa, joka on olemassa ja käytettävissä? Onko niin, että oneliner-tyrmääjät ja päänaukojat ovat saaneet monet fiksut nimimerkit varovaisiksi? Onko niin, ettei omaa mielipidettä aina uskalleta kirjoittaa julki? Tämä olisi sääli. Minä kannustan kaikkia tuomaan oman mielipiteensä esille mahdollisimman tarkasti. Voimasuhdeketjussa on ainakin tällaisen tilastoista tykkäävän urheilumiehen mielestä mukava lukea mahdollisimman monen nimimerkin tarkkoja mietteitä voimasuhteista. Monesti juuri silloin, kun ei luovutakaan tasaisessa tai haasteellisessa tilanteessa, vaan pyrkii löytämään eroja myös tuolloin, voi havaita jotain uutta.

Ne keskustelut käydään nykyään ihan muualla missä taso on paitsi tasokkaampaa niin ennenkaikkea myös neutraalimpaa, keskustelu vastustajia kunnioittavampaa , kiihkottomampaa ja huomattavasti rakentavampaa. Tuollaisia värilasihöpinöitä siellä ei ole eikä tule
 
Viimeksi muokattu:

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Se, että sijoitat Tapparan maalivahdit liigan huonoimmiksi on sinun oikeutesi, en vaan oikein tiedä, miten sen voi tehdä. Tapparalla on kuitenkin sen verran hyvä puolustus, että luulisi Heljangon nyt jotain sen takana pystyvän vangitsemaan, jos pystyi viime kaudellakin pelaamaan samanlaisen puolustuksen takana nollia.
Heljanko pelasi 12 peliä runkosarjaa 91,14 torjuntaprosentilla ja tämä siis erinomaisen puolustuksen takana. En minä näe sitä sellaisena näyttönä, että pystyisin häntä varmana tapauksena ykkösmaalivahtina näkemään. Ykkösmaalivahdin paineet ovat aivan eri tasolla kuin kakkosmaalivahdin. On eri asia pelata 12 peliä ihan hyvin kuin pelata 45 ottelua kovalla tasolla. Oletan siis, että Tappara haluaisi ykkösmaalivahtinsa pelaavan mukavasti yli 92 torjuntaprosentilla. Heljankolta odotetaan tasonnostoa ja lisääntyvää vastuunkantoa. Hyvässä valmennuksessa ja hyvän puolustuksen takana tämä lahjakas maalivahti saattaa tuossa pian onnistuakin. Kuitenkin minun mielestäni Tapparan maalivahtiosastolla on enemmän epävarmuutta ilmassa kuin muilla liigajoukkueella.
 

Pekka Kaukalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Stadi
Siis eihän Vehviläisellä ole mitään erityisiä ykköspaineita. Kyllä siinä vierellä on vieläkin se sama kokenut ja kovempaa palkkaa nauttiva "ykkösveskari" syömässä paineita veiniltä.... Siis Rynnäs...Aika helppo lähtökohta.

En nyt pelkästään viitannut paineisiin, lähinnä onnistumisiin. Pitkä runkosarja oletettuna ykkösenä vaatii joka tapauksessa hiukan erilaisia henkisiä(kin) ponnisteluja, kuin ns. mustana hevosena yllättäminen. Karmeita sulamisia ja nyt sitten (eka?) hyvä putki liigassa (poffit). Lähtökohdat tulevaan kauteen Veinillä ovat eri kuin aiempina kausina.

Siinä olet ehdottoman oikeassa, että vähintäänkin kelvollinen (liigan paras?) paikkaaja löytyy takaa. Se miten tuo nuoren miehen kaaliin vaikuttaa, nähdään sitten ensi kaudella.

Sen sijaan keksin yhden toisen Liiga veskarin, joka on oikeasti menettänyt tulevalle kaudelle sen kokeneen maalivahtikaverin siitä rinnalta. Enää ei oo Markkasta siinä vieressä tsemppaamassa ja imemässä paineita suurelta yleisöltä...hehehheheheheh. Valokeila osoittaa nyt Fränään ja Fränä saa nyt sitten toimia nuoremmille pojille menttorina. Miten poika kestää Lappeenrannan himmeet valot?

Ja hei, vaikka Fränä on 5 vuotta Veiniä vanhempi, niin ei sillä sen enempää oo hyviä matseja Liigasta, kuin Vehviläiselläkään...

Tuohimaa tosiaan on hiukan vanhempi kuin Veini, mutta kyllähän Frans oli viime kaudella kiistatta Saipan ykköskassari: 51 matsia heikohkon puolustuksen takana + päälle jäätävät poffit vs. Veinin 35 peliä liigan kärkipään puolustuksen ja hurmiojengin takana + hyvät poffit. On tossa nyt vähän eroa. Vai mitä olet itse mieltä? Semmoiset vaivaiset 1000 minuuttia pelasi Tuohimaa Veiniä enemmän.
 

rinne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tätä minä tällä palstalla pikkaisen ihmettelen. Sellaiset nimimerkit, jotka selvästi tietävät asioista jotain, ehkäpä aika paljonkin, eivät ole kuitenkaan valmiita heittäytymään kunnolla. Miksi ei voisi tehdä omaa tarkkaa arvioita sen tiedon valossa, joka on olemassa ja käytettävissä? Onko niin, että oneliner-tyrmääjät ja päänaukojat ovat saaneet monet fiksut nimimerkit varovaisiksi? Onko niin, ettei omaa mielipidettä aina uskalleta kirjoittaa julki? Tämä olisi sääli. Minä kannustan kaikkia tuomaan oman mielipiteensä esille mahdollisimman tarkasti.
Mitä väliä muiden mielipiteillä on? Itse ainakin jätän maalivahtiosastot tarkemmin järjestykseen laittamatta, koska en koe tuntevani kaikkien seurojen maalivahteja niin hyvin. En koe, että olisi mitään järkeä käydä Elite-scouttaamassa veskarit, vetää siitä mutulla arvio, jonka pohjalta luoda tarkka voimasuhdearvio. Ei minun mutuiluni niin laadukasta ole. Ei pelkkä tilastoscouttaukseen perustuva mutuilu tuo lisäarvoa. Ainakaan minun mielestäni.

Ylipäänsä maalivahtien kehittymisen arviointi tuntuu olevan jonkinlaista "voodoota". Koen maalivahtien "potentiaalin" tai "kehitysaskelten" tulevan arvioinnin huomattavasti kenttäpelaajien vastaavaa haastavammaksi. Maalivahtien kehityskulku on omaa rataansa. Aina joltakin tulee selkeä kehitysaskel, mutta toisaalta joku toinen vetää "välikauden" jopa flopaten. Ilman niin selkeää syytä edes aina...

Toinen ongelma on siinä, että maalivahtipeli on todella paljon riippuvaista joukkueesta siinä edessä. Keskiverto maalivahti näyttää hyvältä hyvin puolustavan joukkueen takana. Hyväkään maalivahti ei pelasta, jos puolustus ei riitä. Tässä oletusarvoisesti Heljanko saa "apuja". Vahva puolustus ja hyvin puolustavia hyökkääjiä joukkueessa runsaasti. Viime kauden harjoittelun jälkeen Rautakorpi saanee / toivottavasti saa viisikkopuolustuksen tiiviiksi taas.
Heljanko pelasi 12 peliä runkosarjaa 91,14 torjuntaprosentilla ja tämä siis erinomaisen puolustuksen takana. En minä näe sitä sellaisena näyttönä, että pystyisin häntä varmana tapauksena ykkösmaalivahtina näkemään. Ykkösmaalivahdin paineet ovat aivan eri tasolla kuin kakkosmaalivahdin.
Tapparan viisikkopuolustus ei viime kaudella ollut runkosarjan mittaan "erinomainen". Heljankokin kärsi Rautakorven Tapparalle epätyypillisistä lapsuksista, kun vuoron perään Rantakarit, Lehtoset ja kumppanit syöttivät kiekon vastustajan hyökkääjän lapaan oman alueen parhaassa tekosektorissa / oman siniviivan alla. Tai sitten muuten vain unohtivat kaverin yksin maalin eteen. Turha puolustajista siinä mielessä on yksittäisiä nimiä esiin nostaa. Pelikirjassa ongelma tuntui olevan, kun vain Vittasmäki tuntui hallitsevan oman alueen pelin koko kauden otannalla. Mutta Tapparan "erinomainen viisikkopuolustus" viime kauden runkosarjan otannalta on urbaania legendaa.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
En nyt pelkästään viitannut paineisiin, lähinnä onnistumisiin. Pitkä runkosarja oletettuna ykkösenä vaatii joka tapauksessa hiukan erilaisia henkisiä(kin) ponnisteluja, kuin ns. mustana hevosena yllättäminen. Karmeita sulamisia ja nyt sitten (eka?) hyvä putki liigassa (poffit). Lähtökohdat tulevaan kauteen Veinillä ovat eri kuin aiempina kausina.

Siinä olet ehdottoman oikeassa, että vähintäänkin kelvollinen (liigan paras?) paikkaaja löytyy takaa. Se miten tuo nuoren miehen kaaliin vaikuttaa, nähdään sitten ensi kaudella.



Tuohimaa tosiaan on hiukan vanhempi kuin Veini, mutta kyllähän Frans oli viime kaudella kiistatta Saipan ykköskassari: 51 matsia heikohkon puolustuksen takana + päälle jäätävät poffit vs. Veinin 35 peliä liigan kärkipään puolustuksen ja hurmiojengin takana + hyvät poffit. On tossa nyt vähän eroa. Vai mitä olet itse mieltä? Semmoiset vaivaiset 1000 minuuttia pelasi Tuohimaa Veiniä enemmän.
Onhan siinä eroa, mutta miksi puhut vain viime kaudesta? Tuohimaa oli ihan hirvee imuri ennen kuin SaiPassa koulivat siitä hyvän molarin. Edelliskausi oli ensimmäinen kun Frans näytti jo molarilta ja viime kausi oli sitten hyvä... toivottavasti saa pidettyä saman tason.

Ja mitä nää Veinin sulamiset on? Veini on kuitenkin pelannu jo 90 ottelua Liigaa 92,2% toruntaprosentilla. Ne nuorten MM-kisat vai? Itsekään en uskonut niitä katsoessani, että pojasta tulee vielä kunnon veskaria, mutta väärässä olin... Tai ehkä se sulaa aina leijonapata päällä, mutta Liigan voimasuhteisiinhan sillä ei ole mitään merkitystä.

Nuorella pojalla on kuitenkin jo ykkösmaalivahtina voitettu, ja loistavalla torjuntatyöskentelyllä ansaittu Suomen mestaruus. Vaikka se puolustus siinä edessä olikin rautainen, niin aina sitä ei peliä katsoessa olisi uskonut... pelitapa aiheutti myös paljon kiekonmenetyksiä vaarallisilla paikoilta ja kyllä Kärppien maalillakin venymistä tarvittiin.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Kiitos rohkeasta tilanteeseen heittäytymisestä! Hyviä perusteluja oli sinulla ja ymmärrän hyvin, että sijoitat Tapparan maalivahdit Ilveksen ja KooKoo edelle. Kuitenkin se, että nostat Heljankon, toki Bäckströmin tukemana, Larmin, Setäsen, Bernardin ja Rajaniemen joukkoon, on vaikeammin sulateltava asia. Ymmärsin kyllä, että taustalla painaa enemmän Tapparan organisaation näytöt kuin itse Heljankon, mutta silti, tai ehkäpä juuri siitä syystä, en jaa näkemystäsi. Lämmin kiitos kuitenkin mielipiteestä.
Niin onhan tässä taas hyvin tullut esille, miksi pelaaja pelaajalta pisteiden jakaminen ja sen mukaan voimasuhdearvioiden tekeminen olisi mielestäni erittäin hankalaa. Ne olostuhteet nyt vaan vaikuttaa kaikkien onnistumistodennäköisyyteen niin paljon. Ja maalivahtien vertailu tilastojen perusteella on tosi vaikeeta... Muistaakseni esim. Rajaniemellä on torjunta% JYPissä ja Kärpissä pelatessa hyvin lähelle 93% mutta pikkuseuroissa lähempänä 91%.

Jos ihan yksilönä, ajatellaan, niin kyllä minä Bernardin tai Larmin otan tulevalle kaudelle ennemmin kuin Heljangon. Setästä en, koska hän ei mielestäni ole kovinkaan kummoinen ja ei vaadi mitään urotekoja, että Heljanko nousee jopa paremmaksi. Rajaniemi on sen verran tuntematon, että en osaa oikeasti hänestä mitään sanoa. Ässillä tosiaan on kysymysmerkki sen takia, kun viime kaudella maalivahtipeli meni yhtäkkiä ihan ihmeelliseksi ja tässä ainakin osittain sormi osoittaa maalivahtivalmennukseen.

Mutta joo, siis kyllähän se juuri noin on, että Tapparan maalivahtivalmennus ja joukkue on niitä, mitkä nostaa minulla Heljangon osakkeita...niiden omien näköhavaintojen lisäksi...

Periaatteessa ihan samoista syistä teen seuraavia johtopäätöksiä:
- SaiPan ulkkarihankinnat, ainakin hyökkääjät todennäkösesti onnistuu
- KalPan yksilöt tulevat taas kehittymään roimasti ja peli tulee rohkeiden yksilöiden kautta olemaan hyvää
- Tapparan hyökkääjät ei tee kauheesti pisteitä
- Kärppien hyökkääjät tulee todennäköisesti onnistumaan vaikka CVssä ei oo kauheesti rivejä
- Ja toistona, Tapparan maalivahdit ei päästä paljoa maaleja
 

Torsti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tapparan maalivahtiosastolla on epävarmuutta liikaa, potentiaali ei riitä, se ei paina vaakakupissa. Hetkinen, kuulostaa jotenkin tutulta, käänteisesti. Kun nyt vain keksisin miksi kuulostaa tutulta.
 

Pekka Kaukalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Stadi
Onhan siinä eroa, mutta miksi puhut vain viime kaudesta? Tuohimaa oli ihan hirvee imuri ennen kuin SaiPassa koulivat siitä hyvän molarin. Edelliskausi oli ensimmäinen kun Frans näytti jo molarilta ja viime kausi oli sitten hyvä... toivottavasti saa pidettyä saman tason.

Puhun viime kaudesta, koska siinä on tuoreimmat näytöt. Mutta kuten sanoin, nämä veskavertailut kauden alla ovat hankalia. Olen hyvinkin tietoinen Tuohimaan heikoista esityksistä ennen rapakon takaista reissua. Tavallaan näillä kahdella onkin jossain määrin samanlainen historia – ainakin omissa silmissäni: Keskinkertaisuudesta huipulle.

Ja mitä nää Veinin sulamiset on? Veini on kuitenkin pelannu jo 90 ottelua Liigaa 92,2% toruntaprosentilla. Ne nuorten MM-kisat vai? Itsekään en uskonut niitä katsoessani, että pojasta tulee vielä kunnon veskaria, mutta väärässä olin... Tai ehkä se sulaa aina leijonapata päällä, mutta Liigan voimasuhteisiinhan sillä ei ole mitään merkitystä.

Aivan kuten sinäkin, en ennen viime kautta uskonut, että Vehviläisestä enää tulisi muuta kuin keskiverto mestisveska. Junnuskabat ja sen jälkeen otteet JYP:in paidassa eivät Veiniä mairitelleet; kaveri näytti maalillaan kääpiöltä ja tekniikka oli mielestäni aika vaiheessa. Kärpissä tekemiseen on selkeästi tullut ryhtiä; kaveri pelasi näkemissäni peleissä hyvinkin rauhallisesti ja itsevarmasti – paketti pysyi kasassa. Kuten kaikki mentaalipuolen jutut, taustallahan saattoi aiemmin olla näitä perhesyitä yms. mistä isompi yleisö ei tiedä. Ehkäpä peikot on selätetty?

Nuorella pojalla on kuitenkin jo ykkösmaalivahtina voitettu, ja loistavalla torjuntatyöskentelyllä ansaittu Suomen mestaruus. Vaikka se puolustus siinä edessä olikin rautainen, niin aina sitä ei peliä katsoessa olisi uskonut... pelitapa aiheutti myös paljon kiekonmenetyksiä vaarallisilla paikoilta ja kyllä Kärppien maalillakin venymistä tarvittiin.

Täytyy tunnustaa, että en kaikkia finaalipelejä katsonut, mutta aika vaisu oli Tappara. Tämä toki osittain Kärppien hyvyyttä. Mestaruudesta kuitenkin kaverille propsit.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös