Lehterän luistelu kehittyi jo viime kauden aikana ison harppauksen.
Joko Lehterä todella kehittyi viime kesänä, tai sitten miehen luistelun huonous on vahvasti liioiteltua. Taitaa vaan olla skouttien selittelyä esimiehelleen, miten kaveri joka teki yli 70 pinnaa junioreissa on jäänyt "huomaamatta".
Eihän tuo meno Jorilla vielä loistavaa ole, mutta kun hänen peli perustuukin syöttöihin eikä kuljetuksiin, niin putki kulkee jo liigan tasolle ihan riittävästi. Vertaukset nuoreen Ojaseen ovat kuitenkin ihan osuvia sikäli, että luistelu voi toki olla se rajoittava tekiä NHL-uran kannalta.
Luistelun lisäksi Jorin kamppailuvoima on paljon mainostettua parempaa. Ei ehkä rymistele laitoja, mutta katsokaapa kuinka usein se on Lehterä joka kulmasta tulee kiekon kanssa, tai pystyy syöttämään sen muualle pakien vielä haliessa.
Ja mitä pakistoon tulee, niin onhan se kädetön ja siellä tarvitaan yhden juniorin läpilyönti, aivan kuten viime kaudella tarvittiin hyökkäyspäässä Enlundin ja Lehterän esiinmarssia. Malkamäki sai viime kaudella samantyyppisen sisäänajon kuin Enlund vuotta aikaisemmin, eli kentälle päästyään tuli myös vastuuta (Malkamäki Salmelan parina, Enlundia pistettiin aikanaan Ojasen rinnalle). Toivottavasti sisäänajo on yhtä onnistunut.
Olen kuitenkin erittäin optimistinen tulevan kauden suhteen. Hyvä tulos tietysti edellyttää untuvikkovalmentajan onnistumista. Saarinen kuitenkin puhui tismalleen oikeista asioista, eli omista on päästävä nopeammin pois kuin Uraman aikana, varsinkin tällä pakistolla. Niinikään Saarinen painotti kommenteissa karvauspeliä, joka Uraman aikana sekin oli erittäin passiivista, vaikka joukkueessa oli jalkavia laitahyökkääjiä. Toivon että peli kehittyisi yhä enemmän Bluesin / Matikaisen suuntaan, vaikka meiltä lähes puuttuukin isokokoiset mutta vahvasti luistelevat laitahyökkääjät. Toisaalta Blues-pakisto finaaleissa oli loistava esimerkki siitä, että takalinjoilla ei tarvitse olla Orr-Coffey-Bourque jotta avauspeli toimii.