Juurikin näin, televisiota ei koeta millään tavalla välttämättömäksi mediaksi, tiedän kyllä moniakin vanhoillislestadiolaisia perheitä joissa televisio on uutisten ja asiaohjelmien katsomista varten. Mutta tiedän myös sen, että vaikka raja hyvien ja huonojen ohjelmien välillä voi olla aluksi hyvin tiukka, on houkutus huonoa omaatuntoa tuottavien ohjelmien katsomiseen hyvin suuri ja raja saattaa joustaa hyvinkin paljon. Tämän vuoksi on katsottu paremmaksi ettei uskovaisiin perheisiin hankita televisioita, toki tämäkin on jokaisen oma valinta. Jos joku katsoo kykenevänsä vastustamaan "huonojen" ohjelmien houkutusta, hän voi television hankkia. Mutta hyvin harva meistä kokee uskonsa ja itsekurinsa niin vahvaksi että uskaltaa tähän ratkaisuun päätyä.En ole vanhoillislestadiolainen mutta tiedän tähän kyllä vastauksen. Eli televisio sinäänsä ei ole kielletty, mutta koska televisiosta tulee niin paljon kaikkea "huonoa", nähdään paremmaksi se, että koko laitetta ei kotiin hankita. Houkutus kenties liian suuri? En osaa sanoa.
Me uskomme niin, että vaikka harjoittaa esim. mainitsemiasi tekoja, se ei pelkästään riitä meidän periaatteidemme mukaiseen uskoon, jota tietenkin pidämme oikeana. Meidän uskomme perustana on syntien anteeksiantamus ja se, että haluaa uskoa syntinsä anteeksi niinkuin Jeesus on opettanut. Uskomme, että ihminen ei teoillansa saavuta jumalan valtakuntaa, vaan "autuaaksi" tulee yksin uskosta, yksin armosta, yksin kristuksen tähden. Eli riittää kun uskoo jeesuksen ylösnousemukseen, jumalan anteeksiantavaan armoon ja siihen, että jumala uhrasi ainoan poikansa (Jeesuksen) sovittamaan meidän kaikkien ihmisten synnit.Tiedän tähän varmaan jo suunnilleen vastauksen, mutta puhut aika paljon ei-uskovista. Mutta esim. itse olen uskovainen, käyn kirkossa, rukoilen, mutten ole lestadiolainen. Eikö kuitenkin ole niin, että vanhoillislestadiolaisten mielestä minä en ole uskovainen?
Viimeksi muokattu: