Sanotaanko näin, että aika läheltä on tullut seurattua tuota otsikon tarkoittamaa porukkaa.
Lestadiolaisuudessa on jonkin verran hyvää, mutta myös melko paljon aivan ihmeellistä vanhanaikaisuutta ja pahaa. Lisäksi on mainittava se, että niin sanotun nykysukupolven ideologia on hyvin paljon erilainen kuin vanhemman, näkisin myös, että se on hyvällä tavalla erilainen, mutta nuorempienkin keskuudessa on silti vielä suvaitsemattomuutta ja monenlaista asenteellista typeryyttä. Ok, kaikilla saa olla kantansa esimerkiksi vähemmistöihin, mutta on aika erikoista ettei sitä sitten osata kuitenkaan perustella mitenkään.
Toinen asia on se, että lestadoilaisilla on erittäin tärkeä pitää jonkinlaista kulissia yllä. Pidetään tärkeänä, että "muut" luulisivat että liikken keskellä ihmiset ovat onnellisia ja ongelmia ei ole. Ongelmista vaietaan ja esimerkiksi 70-luvun hoitokokouksista ei ole puhuttu yhtään mitään ja liikkeen keskuudessakaan moni ei niistä uskalla puhua mitään. Hommahan meni silloin niin, että tietyt johtohahmot päättivät kuka saa olla liikkeessä mukana ja kuka ei. Hoitokokouksista puheen ollen täytyy muistaa, että niitä on edelleen. Tänäkin päivänä pidetään hoitokokouksia ja ne voivat nykyäänkin olla todella julmia, nimenomaan henkisesti. Usko on kuitenkin monelle aika tärkeä osa omaa elämää ja kaikkea. Sitten joku/jotkut voivat kuitenkin päättää, että uskot väärin. Sellainen voi olla henkisesti raskasta. Tietty voidaan ajatella, että no mitäs on mukana tuollaisessa liikkeessä. Se on sitten toinen juttu. Mutta kaikkinensa lestadiolaisuudessa on hyvin paljon mätää ja siellä on loppujen lopuksi melko vanhanaikainen arvojärjestys. Joidenkin sana on laki ja mikäli olet eri mieltä jossain asiassa joka ei edes liittyisi uskontoon, niin noottia tulee ja pahimmassa tapauksessa hoitokokouskin. Tämä täyttää jossain määrin henkisen väkivallan määritelmät.
Sitten on lestadiolaiset yrittäjät. Moni menestyy hyvin, enkä halua yleistää kaikkia tähän kuitenkaan, mutta näistä useampi toimii ihmeellisen moraalittomasti. Heitetään nyt esimerkiksi yritys nimeltä Ecolator, jonka toimia en jaksa alkaa kummemmin selvittämään, mutta jotkut ovat varmasti nähneet MOT:n ohjelman heistä (joka osui aika hyvin oikeaan). Ollaan valmiita jos minkälaiseen kepulipeliin ja porsaanreikien etsimiseen, joka 90% normaali ihmisiltä tuntuisi väärältä. Nippa nappa pysytään kuitenkin lain puolella yrittäjyystoiminnassa ja tuntuu, että keinot eivät ole lähellekään niin tärkeää kuin tulos.
Lestadiolaisissa on hyvääkin porukkaa. Osa on mukana ikäänkuin tottumuksesta, vaikka elävät kyllä elämäänsä aika lailla täysin valtaväestön mukaisesti. En leimaisi heitä tekopyhiksi, sillä yleisesti nämä eivät ole korostamassa lestadiolaisuuttaan tai pidä itseään parempana kuin ei-lestadiolaiset, yleensä he pitävät lestadiolaisuuden omana tietonaan (Toisaalta nämä ovat sitten lestadiolaisten vinkkelistä katsottuna tekopyhiä, kun elävät miten huvittaa). Sitten on niitä, jotka elävät liikkeen sääntöjen ja normien mukaisesti ja ovat onnellisia, mutta eivät silti pidä ei-lestadiolaisia huonompina ihmisinä tai muuta sellaista. Yleensä nämä ovat autuaan tietämättömiä liikkeen johdon erikoisista ratkaisuista tai siitä mitä lestadiolaisuuden historia on ollut. Sitä on turha heille alkaa edes selventämään, sillä he eivät usko ja luulevat että yrität mustamaalata heidän uskomistaan. He eivät vain tiedä, kun niistä ei liikkeen keskellä puhuta.
Voisin heittää sellaisen olettamuksen, että keskivertolestadiolainen ei edes kummemmin pohdi elämänsä aikana uskomistaan. Hän on siihen lapsena kasvanut/kasvatettu. Perustaa perheen ja lapsia tulee jättimäiset määrät. Käydään töissä ja seurustellaan muiden uskovaisten kanssa. Laaja kaveripiiri ja sukulaisten tiivis verkosto pitää onnellisena ja näin ollen ei tule tarvetta miettiä omaa elämäänsä sen tarkemmin tai kyseenalaistaa lestadiolaisuutta. Näkisin, että naisetkin hyväksyvät tämän ehkäisemättömyyden. Siihen kasvetaan ja se on normaalia. Hankalahan siinä on uraa rakentaa, mutta sitä ei osata ajatella kriittisesti. Jos tulee jotain ilkkumista ei-lestadiolaisilta, niin se vain lisää ajattelua siitä, että ei tunne itseään kotoisaksi heidän kanssaan vaan oma paikka on lestadiolaisten keskellä.
Tietääkseni yleinen linjaus on ainakin nykyään se, että mikäli naisen terveys ei kestä enää synnytystä, niin on sallittua käyttää ehkäisyä. Niin hullulta kuin sallittu sana tässä tarkoittaa, niin näin se vain menee. Moni elää niin suuressa herran pelossa ja tämä herra on loppujen lopuksi maallikkosaarnaajat ja SRK:n johtokunta. Sitten kun heiltä saadaan hyväksyntä esim. käyttää ehkäisyä niin sitten se voidaan vasta tehdä hyvällä omallatunnolla.
Se vain hieman huvittaa, että lestadiolaiset uskovat/luulevat edelleen, että he ovat ei-lestadiolaisten silmissä onnellisia ja hyvinvoivia ja heidän ongelmansa on onnistuttu lakaisemaan piiloon. Tämä ei mielestäni pidä paikkaansa, vaan jotenkin tuntuu, että lestadiolaisuuden mädännäisyydet tiedostetaan paremmin ei-lestadiolaisten keskuudessa kuin lestadiolaisuuden keskuudessa. Lestadiolaiset vaikenevat hoitokokouksista ja kyseenalaisista päätöksistä tai pitävät niitä kateellisten keksiminä.
Kokonaisuudessaan lestadiolaisuutta pyörittää ihmiset ja kaikenlisäksi ne ihmiset, jotka ovat olleet pahoina osapuolina 70-luvun tempuissa. Jos on lestadiolaisuuden ideologiaan perehtynyt, niin tämä tuntuu olevan aika suuressa ristiriidassa. Väitetään, että Jumala päättää, mutta silti ihmiset erottaa hoitokokouksissa ihmisiä liikkeestä.
