Leo-Pekka Tähti vuoden urheilijaksi

  • 48 308
  • 387

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Eihän sun tarvitse edes välttämättä arvottaa vammaisurheilua ja muuta huippu-urheilua täysin samanarvoisiksi. Voit hyvin nähdä, että muu huippu-urheilu on esimerkiksi vielä kilpailumpaa ja siten siellä pärjääminen on vielä arvostetumpaa kuin vammaisurheilussa. Kuitenkin tämänkin arvoperustan jälkeen on edelleen hyviä perusteita sille, miksi juuri Leo-Pekka Tähti olisi vuoden 2016 urheilija. Tässä muutama:

1. Kukaan suomalainen ei saavuttanut olympiavuonna olympiakultaa eikä edes hopeaa. Paras saavutus oli olympiapronssi. Suomalaisille merkittävissä lajeissa ei tullut myöskään yhtään maailmanmestaruutta. Yksikään suomalainen ei ollut meille merkittävässä lajissa muun huippu-urheilun osalta maailman paras. Valinta joudutaan siis joka tapauksessa tekemään vähemmän menestyneiden huippu-urheilijoiden kesken, tyyliin Lotta Lepistö (MM-pronssi) tai Henri Kontinen (Gran Slam-turnausvoitto sekanelinpelissä, ATP-finaaliturnauksen voitto ja Masters-turnausvoitto). No Leo Pekka Tähti on lajissaan maailman paras ja voitti matkallaan neljännen kerran paralympiakultaa. Ei mun mielestä mitenkään vähäpätöinen saavutus verrattuna esim. Lepistöön tai Kontiseen vaan samalla viivalla ollaan.

2. Leo-Pekka Tähden laji ei ole ehkä yhtä kilpailtu monet muut urheilulajit. Toisaalta kynnys urheilemiseen on vammaisurheilussa lähtökohtaisesti aina suurempi kuin vammattomien urheilussa. Kynnystä nostavat vaikeudet mm. rahoituksessa, treeniolosuhteissa, välineistösssä, valmennuksessa, ympäristön asenteissa jne. Aivan hyvin voidaan nähdä, että Tähden nousu tälle tasolle on ollut todella kovan työn takana ja vielä siellä pysyminen vuodesta toiseen on toinen arvostettava seikka (siihenkään harva suomalainen pystyy). Paljon on siis tehty töitä ja asioita oikein. Ei olisi ihan väärin antaa näistä lisäarvostusta Lepelle, minkä myötä kokonaisuudessaan kiilaa esim. Lepistön ja Kontisen ohi.

Summa summarum, vaikka ei arvostaisi vammaisurheilua muun urheilun tasolle, löytyy muita mittareita ja arvostuksen kohteita. Näistä voi muodostua hyvin kokonaisuus, jossa Leo-Pekka Tähti on vuoden urheilija 2016. Ilman, että mukana on oman "edistyksellisyyden" ajamista.

Joo, kohta 1 on ainoa syy, miksi tästä asiasta täytyy edes jauhaa. Eli heikohko huippu-urheiluvuosi takana. Sen sijaan kohta 2 ei omaan makuuni iske. Totta kai on selvää, että Tähti on kovasti tehnyt hommia ja jo vammaisuus itsessään ja sen voittaminen on kova homma. Mutta samalla tavalla korkea ikä ym. vaikeuttavat urheilemista, eikä esim. veteraaniurheilijoita kukaan vakavissaan ehdota näihin kisoihin mukaan.

Mutta joo, olen sen verran monessa viestissä tuonut oman kantani esiin, että alkaisikohan tämä jo riittää. Ymmärrän inhimillisestä näkökulmasta sen, miksi Tähti saa sympatiaa ja arvostusta osakseen, mutta ihan järjellä ajatellen Vuoden Urheilija hän ei ole nytkään. Jäädään katsomaan, mitä toimittajat viisaudessaan päättävät.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
2. Leo-Pekka Tähden laji ei ole ehkä yhtä kilpailtu monet muut urheilulajit. Toisaalta kynnys urheilemiseen on vammaisurheilussa lähtökohtaisesti aina suurempi kuin vammattomien urheilussa. Kynnystä nostavat vaikeudet mm. rahoituksessa, treeniolosuhteissa, välineistösssä, valmennuksessa, ympäristön asenteissa jne. Aivan hyvin voidaan nähdä, että Tähden nousu tälle tasolle on ollut todella kovan työn takana ja vielä siellä pysyminen vuodesta toiseen on toinen arvostettava seikka (siihenkään harva suomalainen pystyy). Paljon on siis tehty töitä ja asioita oikein. Ei olisi ihan väärin antaa näistä lisäarvostusta Lepelle, minkä myötä kokonaisuudessaan kiilaa esim. Lepistön ja Kontisen ohi.

Summa summarum, vaikka ei arvostaisi vammaisurheilua muun urheilun tasolle, löytyy muita mittareita ja arvostuksen kohteita. Näistä voi muodostua hyvin kokonaisuus, jossa Leo-Pekka Tähti on vuoden urheilija 2016. Ilman, että mukana on oman "edistyksellisyyden" ajamista.

Niin tuo 2.kohta toisaalta sotii juuri sitä arvostamista vastaan. Tai siis sen arvon nostamista. Koska vammaisurheilu vaatii enemmän rahaa kuin "normaali urheilu", niin se tarkoittaa helposti että maailmassa on aika vähän urheilijoita jotka voivat tosissaan urheilla. Esim. rikkaammat maat ovat tässä paljon paremmassa tilanteessa. Siinä missä normaalissa YU:ssa riittää käytännössä pelkät kengät harrastamiseen ja kehittymiseen, niin vammaisurheilussa usein tarvittaisiin kalliitakin apuvälineitä. Näihin harvoilla on varaa tai mahdollisuuksia.

Tähän päälle kun mietitään kuinka pientä kilpailu lopulta on Tähden sarjassa, niin itselle vaikea vertailla tuota mitenkään johonkin vaikka tennikseen tai fudikseen.

Muistutuksena siis Paraolympialaisissa 100m kisoja kisattiin miesten puolella 16 eri kategoriassa. Tähden sarjassa oli yhteensä 21 kisaajaa. Ja kärjen ja hännän ero oli 5.5sekuntia sarjan sisällä.

Ja ei en halua vähätellä Tähden saavutuksia. Hienoa että pärjännyt noin hyvin, mutta aina pitäisi kuitenkin suhteuttaa vähän miten pärjää eri lajeissa ja mikä sen lajin harrastusmassa on. Toki Suomessa tällä ei ole koskaan ollut väliä. Päinvastoin esim. keihäänheitot ja muut ovat aika isossa arvossa, vaikka niitä juuri muut ole kuin suomalaiset edes harrastaneet...
 
Ja ei en halua vähätellä Tähden saavutuksia. Hienoa että pärjännyt noin hyvin, mutta aina pitäisi kuitenkin suhteuttaa vähän miten pärjää eri lajeissa ja mikä sen lajin harrastusmassa on. Toki Suomessa tällä ei ole koskaan ollut väliä. Päinvastoin esim. keihäänheitot ja muut ovat aika isossa arvossa, vaikka niitä juuri muut ole kuin suomalaiset edes harrastaneet...

Kyllä jonkin näköistä keihäänheittoa on aika moni tai itse asiassa lähes kaikki maailman ihmiset jossain vaiheessa elämässään kokeillut. Väitän, että maailmassa on enemmän keihäänheittäjiä kokeilleita, kuin jalkapalloa kokeilleita. Sinäkin olet aivan varmasti jotain heittänyt elämäsi varrella.

Suomalainen on joskus ollut maailman paras keihäänheitossa, joten hän on maailman paras keihään heittäjä maailmassa.

Samalla tavalla voidaan sanoa, että lähes kaikki maailman ihmiset ovat kokeilleet kestävyysurheilua tavalla tai toisella. Sanotaan, että maastohiihto on kestävyysurheilun kuninkuuslaji. Suomalainen maastohiihtäjä kuten Matti Heikkinen on ollut maailman paras lajissaan maastohiihto, joten voidaan sanoa, että Matti Heikkinen on maailman paras kestävyysurheilija.

Jotkut sanovat, että kestävyysurheilu on kaikista urheilumuodoista se kaikkein kovin muoto, joten on täysin uskottavaa sanoa, että Matti Heikkinen ei ole pelkästään Suomen kovin vaan maailman kovin urheilija.
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
aleksander stubb
Ja ei en halua vähätellä Tähden saavutuksia. Hienoa että pärjännyt noin hyvin, mutta aina pitäisi kuitenkin suhteuttaa vähän miten pärjää eri lajeissa ja mikä sen lajin harrastusmassa on. Toki Suomessa tällä ei ole koskaan ollut väliä. Päinvastoin esim. keihäänheitot ja muut ovat aika isossa arvossa, vaikka niitä juuri muut ole kuin suomalaiset edes harrastaneet...

Harrastusmassa on vähän eri asia kuin Tähden lajin "vähättely". Harrastusmassa liittyy minusta enemmän sellaiseen teoreettiseen ajatteluun että jos maailman kaikki ihmiset jostakin syystä alkaisi harrastamaan pikajuoksua, Bolt olisi paljon todennäköisemmin edelleen paras kuin toisessa esimerkissä jossa maailman kaikki ihmiset alkaisi harrastamaan keihäänheittoa ja Thomas Röhler olisi silti kaikkein paras (varmaan on kiistanalaista kuka on maailman paras keihäänheittäjä mutta otin nyt tuohon Röhlerin).

Tämä sama vertaus ei käy kelaukseen, koska ei voida ajatella että kaikki maailman ihmiset alkaisi harrastamaan kelausta tai jos vaikka alkaisivatkin, suurin osa ei pääsisi samaan kisaan Tähden kanssa vaan se on kielletty: sun täytyy olla vammautunut ja vammautunut vieläpä jollakin tietyllä tavalla jotta saat kilpailla samassa sarjassa Tähden kanssa. Ei tällaista kieltämispykälää ole mukana lajeissa joiden harrastusmassa on pieni.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Harrastusmassa on vähän eri asia kuin Tähden lajin "vähättely". Harrastusmassa liittyy minusta enemmän sellaiseen teoreettiseen ajatteluun että jos maailman kaikki ihmiset jostakin syystä alkaisi harrastamaan pikajuoksua, Bolt olisi paljon todennäköisemmin edelleen paras kuin toisessa esimerkissä jossa maailman kaikki ihmiset alkaisi harrastamaan keihäänheittoa ja Thomas Röhler olisi silti kaikkein paras (varmaan on kiistanalaista kuka on maailman paras keihäänheittäjä mutta otin nyt tuohon Röhlerin).

Tämä sama vertaus ei käy kelaukseen, koska ei voida ajatella että kaikki maailman ihmiset alkaisi harrastamaan kelausta tai jos vaikka alkaisivatkin, suurin osa ei pääsisi samaan kisaan Tähden kanssa vaan se on kielletty: sun täytyy olla vammautunut ja vammautunut vieläpä jollakin tietyllä tavalla jotta saat kilpailla samassa sarjassa Tähden kanssa. Ei tällaista kieltämispykälää ole mukana lajeissa joiden harrastusmassa on pieni.

Ymmärrän sun pointin, mutta silti kyse on lajista mitä harrastaa maailmassa ehkä muutama sata ihmistä. Tosissaan kymmeniä. Tämä siis jos lasketaan vain Tähden oma sarja. Edelleen 100m ryhmiä oli pelkästään miehille 16 eri ryhmää.

Eli vähän sama kuin olisi "ei vammautuneille" 100m juoksuja sen mukaan minkä kokoinen olet. Eli Tähti on vain tuon yhden todella pienen ryhmän maailman nopein. Lajin jossa ei harrastajia juurikaan ole hänen kategoriassaan. Jo tästä syystä mielestäni vammais-urheilun ottaminen mukaan muun urheilun kanssa vertailuun on todella vaikeaa, lähes mahdotonta. Koska samalla sitten voidaan alkaa miettimään jotain todella marginaalisia lajeja, joilla ei ole olympiastatusta. Vaikkapa tankotanssia. Oona Kivelä siis vuoden urheilijaksi!
 

Fordél

Jäsen
Niin tuo 2.kohta toisaalta sotii juuri sitä arvostamista vastaan. Tai siis sen arvon nostamista. Koska vammaisurheilu vaatii enemmän rahaa kuin "normaali urheilu", niin se tarkoittaa helposti että maailmassa on aika vähän urheilijoita jotka voivat tosissaan urheilla. Esim. rikkaammat maat ovat tässä paljon paremmassa tilanteessa. Siinä missä normaalissa YU:ssa riittää käytännössä pelkät kengät harrastamiseen ja kehittymiseen, niin vammaisurheilussa usein tarvittaisiin kalliitakin apuvälineitä. Näihin harvoilla on varaa tai mahdollisuuksia.

Väitän, että ei Leo-Pekka Tähden urheileminen maksa sen enempää kuin muiden urheilijoiden, joiden lajissa väline on merkittävässä roolissa, kuten vaikka pyöräilyssä.

Okei, me voidaan aina verrata vaikka hiihtäjän ja kelkkahiihtäjän kustannuksia, mutta tuskinpa niissä on eroa. Tai no sillä hiihtäjällä homma on kalliimpaa, koska urheilun on vielä ammattimaisempaa. Kenties Tähti ja suomalainen pikajuoksija ovat kustannuksissa tasoissa.

Joka tapauksessa vammaisurheilun itsessään muuta urheilua suuremmat kustannukset eivät ole pääsyy sille, miksi vammaisurheilulajeissa on vähän urheilijoita. Kyllä niitä selittäviä tekijöitä ja kynnystä nostavia elementtejä on paljon muillakin osa-alueilla.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Väitän, että ei Leo-Pekka Tähden urheileminen maksa sen enempää kuin muiden urheilijoiden, joiden lajissa väline on merkittävässä roolissa, kuten vaikka pyöräilyssä.

Ei ehkä maksa. Faktaa en toki tarkoista kustannuksista tiedä. Kuitenkin hyvä huomioida että pyöräilyssäkin pärjäävät käytännössä vain tietyt maat. Tai käytännössä siis Eurooppa+ muutama maa muualta.
 

Fordél

Jäsen
Ei ehkä maksa. Faktaa en toki tarkoista kustannuksista tiedä. Kuitenkin hyvä huomioida että pyöräilyssäkin pärjäävät käytännössä vain tietyt maat. Tai käytännössä siis Eurooppa+ muutama maa muualta.

Mutta pyöräilyä harrastetaan laajasti eri maissa.

Eiköhän se suurin vammaisurheilun määriä rajoittava tekijä ole yksinkertaisesti se, että vammaisia ei ole väestöstä kuin pienehkö osa. Ja sitten yksittäisessä luokassa urheilijoita on vielä vähemmän.
 

Salama44

Jäsen
Ymmärrän sun pointin, mutta silti kyse on lajista mitä harrastaa maailmassa ehkä muutama sata ihmistä. Tosissaan kymmeniä. Tämä siis jos lasketaan vain Tähden oma sarja. Edelleen 100m ryhmiä oli pelkästään miehille 16 eri ryhmää.

Eli vähän sama kuin olisi "ei vammautuneille" 100m juoksuja sen mukaan minkä kokoinen olet.

Ok. Laitetaan terveillekin jatkossa sama yksi sarja nykkeilyyn, painiin ja painonnostoon jos koolla ei ole väliä tai vammaiurheilussa vamma-asteella. Se rajoittajaisi kyllä näissäkin lajeissa harrastajamäärät ylempiin painoluokkiin. Samoin laitetaan vammaisille yksi rullapyöräsarja ja saadaan osallistujamäärät nousuun. Tähdelle se tuskin olisi ongelma. No, tämä oli ironiaa ja kuvaa miksi luokat yleensä on keksitty.

Ei Tähti kilpaile Suomen parhaaksi urheilijaksi tulkessaan vain oman luokkansa parhaita vastaan vammaisurheilussakaan vaan tullakseen edes parhaaksi vammaisurheilijaksi hänen pitää tehdä paremmat tulokset kuin niiden kaikkien muiden eri vammaisluokissa kilpailevien ja niitähän on sitten aika paljon jos laskette kaikki sarjat ja kilpailijat.

Jos suhteutetaan terveiden ja vammaisten urheilijoiden määrät niin Paralympialaisissa on suhteessa enemmän kilpailijoita kuin terveiden olympialaisissa. Käykää katsomassa vaikka Rion osallistujamääräärät.

Sieltä voi valita jonkun helpon lajin jossa on vähän osanottajia, mennä kisoihin 4 kertaa ja tulla 5 kertaa kirkkaimman mitalin kanssa pois. Kumma ettei siihen ole kukaan muu pystynyt kun se on niin helppoa.

Sitten kun Tähti on onnistunut näiden joukossa olemaan paras suomalainen hänen pitää olla parempi kuin yhdenkään suomalaisen yleisurheilijan jollaiseksi hänet on jo valittu. On siinä saavutusta kerrakseen jos Ruuskasen EM pronssi on paperia. Hän on paljon enemmän kuin yhden vammaisluokan voittaja johon monet pelkästään tuijottavat.

Uskoisin myös että nämä mestaritkin tietävät jotain urheilusta ja heidän mielipiteensäkin on yksimielinen.

Ahonen, Kapanen, Mertaranta ja muut legendat yksimielisiä: Leo-Pekka Tähdestä pitää tulla Vuoden urheilija - Yleisurheilu - Ilta-Sanomat
 
Viimeksi muokattu:

Olkku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen mestarit 20-21
Väitän, että ei Leo-Pekka Tähden urheileminen maksa sen enempää kuin muiden urheilijoiden, joiden lajissa väline on merkittävässä roolissa, kuten vaikka pyöräilyssä.

Kai ne pyörätkin kalliita on ja matkat, en tiedä. Sen tiedän, että Leo-Pekan kelaustuolit tekee Isä Pekka käsityönä ja pelkkä materiaali per kisajakkara on rapiat 5000€. Leo-Pekan iskä ei tietenkään ota pojaltaan käsityöläisen todellisia palkkakuluja, mutta hintaa tuohonkin touhuun tulee. Ennen kun joku kyseenalaistaa tuota hintaa, niin molempien kanssa olen tekemisissä ja Pekka on itse materiaalien hinnat kertonut.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Joka tapauksessa vammaisurheilun itsessään muuta urheilua suuremmat kustannukset eivät ole pääsyy sille, miksi vammaisurheilulajeissa on vähän urheilijoita. Kyllä niitä selittäviä tekijöitä ja kynnystä nostavia elementtejä on paljon muillakin osa-alueilla.

Aika pitkältihän paralympialaiset elävät laajuusvaihetta, jossa olympiaurheilussa oltiin joskus 20-30-luvuilla. En oikeastaan epäile, etteivätkö vammaisurheilu ja paralympialaiset laajene samaan tapaan, jos kilpaurheilu pysyy nykyisessä statuksessaan, mutta pieni on se maakirjo (ja sen lisäksi urheilijamäärä), joka tuohon tosissaan osallistuu. Lepe voi silti olla vaikka maailman teoreettisestikin paras, mutta paralympialaisten ja olympialaisten kategorinen vertaaminen tuottaa useimmissa lajeissa kyllä 70-80 vuoden levinneisyyseron.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Aika pitkältihän paralympialaiset elävät laajuusvaihetta, jossa olympiaurheilussa oltiin joskus 20-30-luvuilla. En oikeastaan epäile, etteivätkö vammaisurheilu ja paralympialaiset laajene samaan tapaan, jos kilpaurheilu pysyy nykyisessä statuksessaan, mutta pieni on se maakirjo (ja sen lisäksi urheilijamäärä), joka tuohon tosissaan osallistuu. Lepe voi silti olla vaikka maailman teoreettisestikin paras, mutta paralympialaisten ja olympialaisten kategorinen vertaaminen tuottaa useimmissa lajeissa kyllä 70-80 vuoden levinneisyyseron.

Tässä omat ajatukset hyvin tiivistetty.

Tuossa Olkku myös sivusi yllä merkittävän syyn miksi näin on. Jos pelkästään kilpailuväline maksaa useita tuhansia, niin ymmärtäähän kaikki sen ettei kovin monella ole varaa kilpailla tuollaisessa lajissa. Varsinkaan vähänkin köyhemmissä maissa ja köyhemmillä ihmisillä.
 

Salama44

Jäsen
Mielenkiintoista että täällä vertaillaan lajien kovuutta ja harrastajamääriä tittelin perusteena.

Koska olette urheilugaalassa nähneet käytävän tällaista keskustelua? Kyllä kai menestyminen on aina ollut ensisijainen kriteeri.

Niin kuin Mertaranta ja muut sanovat tuossa videolla niin harrastajamäärillä ei sinänsä ole merkitystä jos urheilija on "suuri" ja ainutlaatuinen persoona ja esikuva. Se nostaa silloin minkä tahansa lajin suosiota.

Miettikääpä esim. sitä että meidän maailmanmestaruuden voittanut tassipari ei ole kärkisuosikkeja. Maailmassa sentään aika moni ihminen harrastaa tanssia ja vain parhaat voi menestyä kilpailussa.

Ovatko he tuoneet tätä lajia samalla tavalla esille jo pitkän aikaa kuten Tähti? Eivät ole. Minä en ainakaan ole kuullut muuta kuin että tällainen titteli on voitettu. En muista edes nimiä. Heidän täytyisi menestyä vielä monta kertaa ja tuoda lajiaan paremmin tunnetuksi kuten Tähti että voisin alkaa kallistua siihen suuntaan. Yhtä vähän tietäisin varmaan vammaisurheilustakin ilman Tähteä. Niin valtavan iso esikuva ja lajin tunnetuksi tekijä hän on ollut.
 

Fordél

Jäsen
Kai ne pyörätkin kalliita on ja matkat, en tiedä. Sen tiedän, että Leo-Pekan kelaustuolit tekee Isä Pekka käsityönä ja pelkkä materiaali per kisajakkara on rapiat 5000€. Leo-Pekan iskä ei tietenkään ota pojaltaan käsityöläisen todellisia palkkakuluja, mutta hintaa tuohonkin touhuun tulee. Ennen kun joku kyseenalaistaa tuota hintaa, niin molempien kanssa olen tekemisissä ja Pekka on itse materiaalien hinnat kertonut.

Tiedän oikein hyvin mitä kelaustuolit maksavat ja kuinka ne tehdään jokaiselle huipulle mittatilaustyönä. Mutta edelleen kun vertailu oli muihin välineurheilulajeihin niin ei ne erot yksin selitä tai ole edes pääsyy harrastajamäärille. Ihan samalla tavalla vaikka huippupyöräilijöiden pyörät maksavat paljon. Pyöräilyäkin voi kuitenkin harrastaa huokeamminkin ensi alkuun.

Ja kaiken tämän jälkeen on todettava, että esim. kelaustuoleista on pulaa, jotta saataisiin halukkaat lapset ja nuoret tutustumaan kelaukseen. Kyse ei ole kuitenkaan vain rahasta vaan rahanjaosta, asenteista jne.
 

Fordél

Jäsen
Aika pitkältihän paralympialaiset elävät laajuusvaihetta, jossa olympiaurheilussa oltiin joskus 20-30-luvuilla. En oikeastaan epäile, etteivätkö vammaisurheilu ja paralympialaiset laajene samaan tapaan, jos kilpaurheilu pysyy nykyisessä statuksessaan, mutta pieni on se maakirjo (ja sen lisäksi urheilijamäärä), joka tuohon tosissaan osallistuu. Lepe voi silti olla vaikka maailman teoreettisestikin paras, mutta paralympialaisten ja olympialaisten kategorinen vertaaminen tuottaa useimmissa lajeissa kyllä 70-80 vuoden levinneisyyseron.

Tottahan toki ja tämä on myös yksi selittävä tekijä pienemmille osallistujamäärille. Pointti oli ettei kustannukset ole se pääsyy vaan kyse on monimutkaisesta kysymyksestä.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Mielenkiintoista että täällä vertaillaan lajien kovuutta ja harrastajamääriä tittelin perusteena.

Koska olette urheilugaalassa nähneet käytävän tällaista keskustelua? Kyllä kai menestyminen on aina ollut ensisijainen kriteeri.

Jos menestyminen riippumatta harrastajamääristä olisi kriteeri, ainakin Anssi Juutilainen, ehkä Staffan Tuniskin olisi aikanaan voittanut vuoden urheilija -tittelin. Tuskin kukaan kuitenkaan vakavissaan ehdotti.
 

Rocco

Jäsen
Tottakai verrataan!

Onhan se helpompaa voittaa lajissa, mitä harrastaa 20 henkilöä maailmassa, kun vastapainona on vaikka kaksi miljoonaa. 20 kilpailijan joukossa on pari todellista haastajaa, mutta kahden miljoonan lajissa on pari tuhatta, kun samassa suhteessa lasketaan. Silti voittajia on vain yksi molemmissa.

Olen minäkin voittanut oman kouluni pikajuoksukilpailun 1-2 luokkien osalta, mutta eipäs enää riittänytkään mihinkään kun vastassa olikin koko kaupungin ala-asteiden 1-2 luokkalaiset.
 

Byvajet

Jäsen
Jos menestyminen riippumatta harrastajamääristä olisi kriteeri, ainakin Anssi Juutilainen, ehkä Staffan Tuniskin olisi aikanaan voittanut vuoden urheilija -tittelin. Tuskin kukaan kuitenkaan vakavissaan ehdotti.

Ei kai siitä ole epäselvyyttä, että Tähteä kannustetaan, koska hän on vähän tasa-arvoisempi ihminen kuin muut vammansa vuoksi. Muissa marginaalilajeissa menestyneet terveet urheilijat eivät kannatusta saa, koska marginaalilajit eivät ole seksikkäitä.

Jos titteli annetaan Tähdelle, hän saa sen vammansa vuoksi. Terveiden urheilijoiden on jatkossakin turha haaveilla tittelistä marginaalilajeissa.
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Ei kai siitä ole epäselvyyttä, että Tähteä kannustetaan, koska hän on vähän tasa-arvoisempi ihminen kuin muut vammansa vuoksi. Muissa marginaalilajeissa menestyneet terveet urheilijat eivät kannatusta saa, koska marginaalilajit eivät ole seksikkäitä.

Jos titteli annetaan Tähdelle, hän saa sen vammansa vuoksi. Terveiden urheilijoiden on jatkossakin turha haaveilla tittelistä marginaalilajeissa.

Kenestä puhut, kun puhut menestyneestä marginaalilajin terveestä urheilijasta? Ei tule ketään maailmanmestaria tai olympiavoittajaa äkkiä mieleen.
 

Byvajet

Jäsen
Kenestä puhut, kun puhut menestyneestä marginaalilajin terveestä urheilijasta? Ei tule ketään maailmanmestaria tai olympiavoittajaa äkkiä mieleen.

Vaikka tuo Juutilainen, joka tuolla aiemmin mainittiin. Viidellä MM-kullalla, kahdella MM-hopealla ja kahdella MM-pronssilla huomio on jäänyt kovin vähäiseksi. Lienee yksi Suomen menestyneimmistä urheilijoista arvokisamenestyksellä mitaten, mutta ei ole yhtä seksikäs kuin vähemmistöurheilija.

Screenshot by Lightshot
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Vaikka tuo Juutilainen, joka tuolla aiemmin mainittiin. Viidellä MM-kullalla, kahdella MM-hopealla ja kahdella MM-pronssilla huomio on jäänyt kovin vähäiseksi. Lienee yksi Suomen menestyneimmistä urheilijoista arvokisamenestyksellä mitaten, mutta ei ole yhtä seksikäs kuin vähemmistöurheilija.

Screenshot by Lightshot
Meinaat, että hänet pitää palkita 20 vuoden takaisista meriiteistään.
 

Rocco

Jäsen
Keihäänheitto jos mikä on esimerkki marginaalilajista.
 
Päivän huumori valinta.

Urheilusanomat listasi 100 parasta suomalaista urheilijaa tällä hetkellä.

1. Lukas Hradecky

Muutenkin koko lista on täynnä joukkueurheilijoita. Siellä on kaikki koripalloilijat mm. Jamar Wilsson sijalla 63. Siellä on kaikki jääkiekkoilijat mm. Aleksander Barkov sijalla 3. Siellä on kaikki jalkapalloilijat esim. Nilklas Moisander sijalla 67. Siellä on kaikki lentopalloilijat esim. Eemi Tervaportti sijalla sijalla 55.

Olympiaurheilijoita ei näy missään. Korkeimmalla sijalla on Antti Ruuskanen sijalla 10.

Mutta sen sijaan Leo-Pekka Tähteä ei näy missään.

Aikamoista syrjintää, kun puhutaan siitä ainoasta urheilijasta, joka on kyennyt voittamaan jotain Suomelle. Tästä sen näkee miksi suomalaiset eivät koskaan voita mitään, koska eihän sitä voittamista täällä Suomessa edes arvosteta.

Petter Northugia lainatakseni. Northugille kaikki muut sijat paitsi kultamitali ovat täysin höpö, höpö sijoituksia. Joku pronssimitali menee hänellä suoraan päätä roskakoriin. Eihän sitä paskasen ruskeaa metallipalaa kukaan jaksa katsella.
 

Byvajet

Jäsen
Meinaat, että hänet pitää palkita 20 vuoden takaisista meriiteistään.

Meinaan, että Tähti ei kuulu koko kilpailuun.

Kirjoitin Nobelin kirjallisuuspalkintoa käsittelevässä ketjussa, että palkinto syö oman arvonsa, kun sitä ruvetaan jakamaan sellaisille kuin Dylan, joka ei arvosta sitä itsekään.

Samalla tavalla käy Vuoden urheilijalle. Kun täytyy väkisin alkaa vertailla omenoita ja banaaneita, on lopputulemana jonkinlainen tsemppipalkinto, jonka jakamisessa ei edes yritetä kartoittaa objektiivisesti kilpailua, jonka urheilija on joutunut käymään menestyäkseen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös