@peterra ongelma on siinä, ettei SaiPalla ole Lehterän aikana ollut mitään pelillistä identiteettiä. Lehterä tuli sisään puhuen vauhdikkaasta SHL-kiekosta. Tätä SaiPa sitten pelasi ensimmäiset kymmenen peliä ja omissa kolisi enemmän kuin kehä kolmosella talven yllätettyä stadin avuttomat autoilijat. Tämän jälkeen tuli ymmärtääkseni jyrähdys korkeammalta taholta, että apteekista loppui vaseliini, muuta pelikirjaa. Sitten lyötiinkin keskialue ja oma pää tukkoon ja SaiPa pelasi rumaa jääkiekkoa. Saattoi olla pelejä, jossa SaiPa jäi alle kymmenen vedon, mutta voitti kilpikonnpuolustuksen ja Tuohimaan avulla. Se riittikin aina pudotuspeleihin ja puolivälierissä lähestulkoon TPS:n kaatoon, mutta loukkaantumiset ja materiaalin rajat tuli vastaan. Plussat siitä, että tässä jengissä oli helvetin hyvä henki.
Toisella kaudella SaiPalla oli paperilla oman historian nimekkäimpiä joukkueita ellei nimekkäin. Lehterä lähti taas peluuttamaan aktiivisempaa jääkiekkoa, mutta huonolla menestyksellä. SaiPa toki oli puolet kaudesta liigan kovimpia kotijoukkueita, mutta toisaalta samalla surkein vierasjoukkue. SaiPa voitti kotona monta peliä, jossa vastustaja oli selvästi parempi. Järjestään vastustaja vei kiekonhallinnan ja maalipaikat ihan pystyyn, mutta taas kerran Tuohimaa piti SaiPan hengissä. Jatkoaika muistaakseni julkaisi kauden puolen välin aikoihin maaliodottmat joukkueilla, jossa SaiPa oli hännillä ja lopulta SaiPa alkoikin hävitä pelejä ja sijoitus pudota. Joukkueestakin näki, ettei se ollut enää yhtenäinen vaan oli omia kuppikuntia. Amerikkalaiset pelaajat kyllästyivät Lehterään täysin. Noin 15 kierrosta ennen runkosarjan loppua Lehterä muutti SaiPan pelitavan täysin päälaelleen ja alettiin viljellä viivelähtöjä ja trappia. Näin heitettiin siihen asti edennyt kausi roskiin pelitavallisesti ja annettiin vastustajille noin 50 ottelun etumatka pelikirjan puolesta. No se kausi loppuikin lyhyeen ja samalla kävi melkoinen joukkopako. Oli kaikin puolin todella puuduttava kausi, ehdottomasti yksi puuduttavimpia joita olen SaiPalta nähnyt.
En tiedä mitä helvettiä joukkueenrakentajat sitten kauden jälkeen söivät, mutta tämä nykyinen rosteri on ihan vitsi. SaiPan ainut ase, ulkomaalaisten scouttaus jätettiin minimiin ja Lehterän toiveesta amerikkalaisia pelaajia ei hommattu ollenkaan. SaiPa aloitti tämän kauden päin sitä itseään. Kakkossentteri Saari hajosi heti alkuun, joten se ei tietenkään auttanut asiaa. Toki Saari kakkossentterinä on myös melkoinen vitsi. Sitten tuli pätkäsopimuksella Kiiskinen, joka toikin pelaamiseen ryhtiä ja SaiPan peli näytti ensimmäistä kertaa Lehterän aikana välillä todella hyvältä. No Kiiskinen lähti ja siihen loppui se lyhyt ilo. Viimeiset 17 peliä ovatkin tuottaneet huikeat neljä voittoa ja tässä kohtaa kun olisi toimiston puolelta pitänyt reagoida esimerkiksi pelaajahankinnoilla, niin siellä nukuttiin ruususen unta. Eikä se ole pahin vaan se, että joukkue on pitkään näyttänyt siltä, ettei kiinnosta olla kaukalossa edes vähää alusta ja parin takaiskun jälkeen on luovutettu ihan täysin. Lisäksi alkoi kuulua huhuja, ettei kaikki kopissa ole olleet tyytyväisiä Lehterän jatkopahviin ja siltä se on näyttänytkin.
Olen sitä mieltä, että Frans Tuohimaalla on hirvittävän iso rooli siinä, että Lehterän SaiPa on pelannut edes pudotuspeleissä. Missään vaiheessa näiden kahden ja puolen kauden aikana SaiPa ei ole pelannut samaa jääkiekkoa vaan koko ajan kokeillaan jotain. Mä en henkilökohtaisesti ole pitkään aikaan oikein jaksanut innostua tuosta touhusta. Lamaannus SaiPan seuraamisessa on ehkä lähin sana, millä kuvata omia fiiliksiä.
Tulipa näköjään vitukseen liian pitkä viesti, mutta menköön.