Niin se on. Lopputuloksesta vastaaminen ei aina tarkoita kuitenkaan potkuja.
Tässä on prosessi kesken, joten on oikeasti vaikea sanoa, millä tavalla tai miten Marjamäki kantaa vastuuta. Jos tältä foorumilta jotain olen itse oppinut niin viime keväänä meininki täällä Kärppien puolella oli sellainen, että fanit vaativat ns. verta. Fanit eivät johda seuraa, mutta jonkinlainen uhraus on seurassa usein tappion hetkellä tehtävä, jopa pienissä seuroissa. Jos nyt miettii esimerkiksi viime kauden SaiPaa niin tuosta koko kauden jatkuneesta floppaamisesta seurauksena koko seuran johtoryhmä laitettiin vaihtoon. Siis aivan kaikki urheilusta & toimitusjohtajasta alkaen. Pitkäjänteisyys on organisaatiolta hyve ja Kärpät on kaikkine faneineen paljon mainettaan pitkämielisempi organisaatio aivan kuten IFK:n. Kertomus Ahon eroamisesta on lähinnä sitä, että hän tarjosi faneille jonkinlaisen syyllisen tähän kaikkeen. Se uhraus riitti hetkeksi, mutta suurin Ahon floppi lienee ainakin viime kauden perusteella se, että Marjamäelle tarjottiin pitkät jatkot ennen kuin nähtiin urheilullisesti edes alustavia tuloksia.
Päävalmentaja kantaa viime kädessä koko vastuun ja Marjamäki sai viime kaudella melkoisen rahanipun käyttöönsä. Marjamäki sai todella hyvät työkalut operointiinsa ja kovat satsaukset organisaatiolta taakseen. Pidän Marjamäkeä suurempana syyllisenä tilanteeseen kuin Ahoa, koska viime kauden materiaalista olisi tulosvastuullinen valmentaja saanut jokaisen kerran enemmän irti kuin Marjamäki. Kärppien pelaajat myös oireilivat tätä koko kauden eikä porukasta vaikuttanut tulevan mitään yhtenäistä ulos. Marjamäki voi kantaa vastuuta lähinnä sillä, että hän osoittaa ensi kaudella viime kauden olleen surkea työtapaturma, joka ei toistu enää missään muodossa. Valmentajan roolissa se ikävä puoli vain on se, että nyt Kärpillä ei enää ole aikaa odotella koko kautta sitä, että Marjamäen tulokset rupeavat näkymään. Tulosten pitää näkyä kentällä ja voittosarakkeessa heti kauden alusta tai mono heilahtaa. Jos katsoo sitä, miten Marjamäki on onnistunut uusimaan itseään sen epäonnistuneen Leijonat-pestinsä jälkeen, niin itse en pidätä hengitystäni. Onhan tässä ollut nähtävillä jo sieltä 2016 saakka, että jääkiekko kulkee toiseen suuntaan ja myös pelaajat haluavat erilaista jääkiekkoa. Jopa sellainen muinaismuisto kuin Jukka Rautakorpi on pystynyt uusimaan pelillistä antiaan Marjamäkeä enemmän ja se kertoo jo aika paljon siitä, ettei Marjamäen peliymmärrys ihan parasta priimaa ole viime vuosina ollut.
Nyt ollaan viimeisten mahdollisuuksien äärellä ja Marjamäen vastuu on lyödä ns. parasta pöytään. Muutoksen pitää näkyä joukkueessa eikä vain puheissa, mutta se kuinka paljon hänen oma sädekehänsä on murentunut tässä niin se on kova isku valmentajalle itselleen. Marjamäki onnistui vielä jotenkin selittämään Jokerit-kautensa parhain päin erinäisillä ulkojääkiekollisilla syillä, mutta kyllä minä ainakin olin todella pettynyt, ettei Laten takataskussa ollut yhtään mitään pelillistä ideaa sen "tynkäkauden pelastusoperaation (vrt. kausi 2021-22)" jälkeen. Silloin Marjamäki käytti autoritaarista valtaa tilanteen pakottamalla tavalla ja joukkue osti lyhytaikaisen menestysreseptin kertapuraisulla. Kaikki pelaajat sitoutuivat nihilistiseen oman alueen puolustamiseen ja vastaiskuihin perustuvaan pelitapaan, joka sai Ilveksen suunnilleen ratkeamaan playoffeissa. Mutta sitten kun oli seuraava kokonainen kausi, materiaali ykköstason priimaa ja isot odotukset niin Marjamäki ei pystynyt edes luomaan kelvollista hyökkäyspelitapaa. Se on todella huolestuttavaa ja nyt Oulussa ei kyllä varmasti katsota kokonaista kautta, tuleeko parempaa Marjamäkeä tarjolle. Kenkä heilahtaa välittömästi, jos syksyllä tuloskunto näyttää samalta kuin viime kaudella.
