Lapsuusmuistoja

[girlzilla]

Kakara olen edelleen, mutta palataanpa nyt joku 10 vuotta taaksepäin.

...Minä myös pelkäsin Pelle Hermannia. Isosiskoni pelkää edelleenkin Rölliä. (Siskoni on 23-vuotias)

...4-vuotiaana tykkäsin kuljeskella äidin kanssa kaupungilla ja valitsin itselleni aviomiehiä. "Tuo tuossa, ton on pakko mennä mun kanssa naimisiin!"

...Leikimme isoveljeni kanssa Batmania ja Robinia. Jouduin aina olemaan Robin. Ja koska meillä ei ollut kuin Batman-puku, minulle rakennettiin säälittävän näköinen asu sinisestä pyjamasta ja vaaleanpunaisesta pyyhkeestä. Pyyhe toimi siis viittana.

...Työnsin paketillisen paahtoleipiä videoiden sisään.

...Piirsin kuulakärkikynällä ison auton juuri päällystettyyn nojatuoliimme.

...Olin IFK-fani. Isä valehteli että Jokerit on tamperelainen joukkue ja että minä en voi muuta kannattaa kuin IFK:ta.
N. 6-vuotiaana totuus sitten selvisi.

 

[Cosmo]

...söin leipää aina samasta kohtaa. Leipään tuli sitten sellainen yksi syvä kohta ja leivän syönti oli vaikeaa kun esim. Oululaisen jälkiuuniviipaleen reunat viisteli jossain korvien kohdalla.

...halusin olla vuoden vanhempi, ja kuvittelin että homma hoituu sillä että pyytää vanhemmilta luvan.

...raiskasin Mikko Alatalon lastelaulukasettia niin, että siitä kului tarrat päältä. Ihmettelin myös, että kuka on se "rakas teleminen", josta biisissä "Mistä minä olen tullut" (tjsp) laulettiin.

...leikkasin itse otsatukkaani. Alkoi sitten jännittämään kesken, ja jäi sellaiseksi puolikkaaksi. Ei ole catwalkilla näkynyt vielä.

...olisin luokkakuvassa aina halunnut pitää nimikylttiä. Mutta mitä vielä, takariviin seisomaan.

...olin ihan parantumaton pyromaani. Paloi Espoon metsät ja lelut ja vaikka mitkä pienet kivet.

...pidän itseäni vähän edelleen. Into, toiminta ja kampaus (ei otsatukka) ovat välillä lapsenomaisia, vaikka olenkin mitoiltani "kasvanut".

 

[hannes_ko]

Kerronpa lisää:

Ministerit olivat toki kaikki tuttuja. Oletin kaikkien ihmisten luonnollisesti tuntevan Valtioneuvoston jäsenet.

Opettelin heti lukemaan opittuani kaikkien tuolloin itsenäisten valtioiden liput, suurimman osan pääkaupungeista ja asukasluvuista.

Tein tilastoja Suomen kuntien väkiluvuista.

Luulin, että kaikki suomalaiset katsovat talvilauantaisin SM-hiihtoja samaan aikaan kun äiti leipoo pullaa.

Sekoitin sanat Rock ja Dingo, joten ilmoitin aina ja kaikkialla pitäväni Dingo-musiikista. Tiesin seuraavat populaarimuusikot: Pave Maijanen, Dingon jäsenet, Eppu Normaali ja Rick Astley.

Opin vasta 1990-luvulla, että "se hyvä kappale" on Europen Final Countdown.

Pelle Hermanni ja MacGyver olivat idoleja Väyrysen ja Leppäsen ohella.

Tiesin, että Martti Vainio kärähti vitamiineista.

Ihan pienenä sekoitin Yhdysvallat ja Neuvostoliiton keskenään.

Järkytyin, kun sain tietää että on Itä-Saksa ja Länsi-Saksa.

Kun menin kouluun, en vielä ollut kuullut Coca Colasta. Enkä Lauantai-pussista.

Rakensin veljieni kanssa tiesulkua reilun tunnin verran. Siitä tuli monumentti. Jostain syystä se piti purkaa..

Leikimme, että on olemassa tv-ohjelma nimeltä Pulassa, jota "näyttelimme." Se tarkoitti hankkiutumista vaaratilanteisiin, huutamista "pulassa!", jännittävän musiikin imitoimista ja ihmepelastusta.

Kaupassa käynti oli jännittävää, koska se oli niin harvinaista. Tapahtui ehkä kerran kahdessa kuukaudessa.

80-luku oli minun mielestäni naurettavaa jo 80-luvulla.

 

[Germanicus]

**Muistoja**

Skidinä meillä oli tapana mennä Jakomäen montuille uimaan. Siinä matkan varrella oli K- kauppa ja himoitsimme isosiskoni kanssa kovasti siellä myynnissä olevia väännettäviä kumiukkoja. Meillä oli pentuina hyvin vähän rahaa käytössä, joten tiesimme, että laillisilla keinoilla emme olisi noita haisevia ukkoja saaneet. Niinpä määräsimmekin pikkuveljeni keikkahommiin. Pari kertaa hän yritti niitä ukkoja pölliä, mutta jäi molemmilla kerroilla kiinni. Kotona odottikin sitten selkäsauna. Me kiistimme siskoni kanssa moiset hämärähommat, joten broidi sai tuntea nahoissaan elämän raadollisuuden.

Kerran kävi kuitenkin niin, että siskoni ja minä saimme maistaa omaa lääkettämme. Kuten jo tuossa ylempänä kirjoitin, niin meillä oli skidinä hyvin vähän rahaa käytössä. Koska veljemme ei enää suostunut "noutohommiin", niin meidän oli pakko keksiä muita suunnitelmia niiden kumiukkojen varalle. Ja keksitiinhän me! Me ruvettiin väsäämään savikuppeja- ja lautasia, myyntitarkoitusta varten. Jumalauta, se oli työtä sanan varsinaisessa merkityksessä! Tuntitolkulla me väännettiin savesta "taide-esineitä." Kun olimme saaneet urakkamme valmiiksi, niin lähdimme myymään niitä. Kauppa kävi ja massia tuli. Saimme melkein kaikki järkyttävät tekeleet myytyä ja rahaa tuli liki 30 mk, joka oli meille kakaroille siihen aikaan omaisuus.

Olimme luonnollisesti helvetin ylpeitä siskoni kanssa, koska keksimme noinkin mainion "liikeidean". Hetken aikaa siinä leijuttuamme, menimme esittelemään äidille laillisesti hankittuja rahojamme. Sitä meidän ei olisi pitänyt tehdä! Tämä "kriminaali" tuli nimittäin meidän mukana sisään, jossa hän aloitti helvetinmoisen itkusession. Tämä polkuauton kokoinen varas itki katkerasti sitä, koska meillä oli niin paljon massia ja hänellä ei ollut kuin arkuutta perseessä, viimeisen selkäsaunan jäljiltä (ne kumiukot, huom). Tämän johdosta äitimme määräsi meidät jakamaan massit kolmeen osaan. Jumalauta, me olimme tehneet rankkaa duunia tuntitolkulla, ja tämä pillerin kokoinen varas ei tehnyt sillä aikaa yhtikäs mitään.

*Metsässä*

Kesäisin oli mahtavaa sotia ja leikkiä piilosta läheisessä skuugessa. Olimme tälläkin kertaa leikkimässä sotaa siellä, kun huomasin kaatuneen puun. Tämä suuri puu oli kaatunut kalliota vasten, joten se oli mitä mainioin kiipeilypaikka.
Sota loppui välittömästi ja ankara kiipeily tuli tilalle. Skloddina ei paljoa pelottanut korkeat paikat, joten roikuimme siellä puussa kuin apinat.

Ja sitten se tapahtui. Minulta petti ote siellä ylhäällä ja meinasin tippua. Onneksi jäin kuitenkin roikkumaan takistani sinne oksiin. Jumalauta että minua pelotti. Muut skidit, paitsi pikkubroidini lähtivät nileen. Tälläkään kertaa hän ei osallistunut leikkeihimme, koska katsoi apiloiden keräämisen tärkeämmäksi. Tämä pikku viherpeukalo alkoikin sitten välittömästi vittuilla mulle sieltä alhaalta. Minä en tietenkään voinut heittää normaalia satsia takaisin, koska en siinä tilanteessa halunnut suututtaa häntä.

Yritin saada häntä hakemaan muutamia frendejä mua jeesaamaan, mutta eihän tämä "kumiukko" siihen kuitenkaan suostunut. Sitten hän saikin vallan helvetin hyvän idiksen.
Hän päätti hakea faijamme sinne skuugeen mua ihmettelemään. Mulle iski saman saman tien hirvittävä paniikkihäiriö päälle, sillä tiesin, että ukon tulon myötä tulee myös selkäsauna. Lupailin tälle hattivatille kaikkea maan ja taivaan välillä, mutta hän vain nauroi ja muisteli kumiukko- keikkojen myötä saamiansa selkäsaunoja.
Luulen, että veljeni nautti kovasti "kostostaan".

"Ja mitä me näistä muisteluista opimme? Minä en ainakaan oppinut mitään, sillä olen tyhmä kuin saapas. Taidan tästä lähteä savea muovaamaan."

 

[Anton]

- Ihan pienenä sekoitin Urho kekkosen ja Joulupukin keskenään.
- Koska en ollut lastentarhassa, oli minulla lastenhoitaja. Hoitajien vaihtuvuus oli suuri, koska keksin törkeitä valheita heistä vanhemmilleni.
- Minulla oli aina takaraivo hiuksettomana. Pidin purukumista enemmän kuin makeisista ja pistinkin usein salaa nukkumaan purukumi suussa. Aamulla se löytyi yleensä mynttääntyneenä takaraivosta.
- Lempileikkimme takapihan metsikössä oli eläintarha –leikki. Isossa eläintarhassa laatikoissa ja purkeissa oli kaikkia pörriäisiä, sammakoita eli mitä vain kiinni saimme. Kerran olimme isovanhempien luona yllättäen useampia päiviä ja eläintarhan asukit jäivät ruokkimatta.
- Yllä olevasta johtuen leikimme takapihan metsikössä hautajais –leikkiä monta päivää.
- Liikuin rispaantuneessa ja paikatussa Teräsmiespuvussa kaikkialla, kun vanhempien ja hoitajien silmä hetkeksikään vältti.
- Parhaan kaverini kanssa ryöstimme sisarustemme kaikki säästöpossut, päätimme karata ja ryhtyä kilpa-ajajiksi. Kun kaikki matkaeväät eli ryöstösaaliilla ostetut karkit oli syöty, päätimme palata ja lähteä vasta seuraavana päivänä.
- Pidimme kavereiden kanssa usein myyjäisiä, joissa myin kavereille kaikki katkenneet liidut, kuivuneet tussit ja puoleksi täytetyt piirustuspaperit. (jymäytettäviä hölmöjä!) Saaduilla pennosilla ostin itselleni käytettyjä ja piloille ruostuneita pattereita.
- Isovanhempien maatilalla kilpailimme serkkupoikien kanssa siitä, kuka löytää ja tuo isoimman lehmänpaskan. Vertailtavia läjiä säilytimme päärakennuksen kuistin / terassin alla.
- Kaikki kotona sattuneet isot ja pienet vahingot olivat aiheuttaneet naapureiden isot ja ilkeät pojat, jotka olivat väkisin tunkeneet sisälle.
- Lopetin kärsäni kaivelun ja nenäeritteiden syömisen vasta kun isä näytti isoja puutarhasaksia ja kertoi mitä hän tekee vielä kerran nenään erehtyvälle sormelle. Uni ei tullut pitkään aikaan.

Oheiset tapahtuivat ennen kouluikää.

 

[Smoerrebroed]

Eipä tuosta omasta "lapsuudestani" ole niin kauaa kulunut kuin monilla muilla kirjoittajilla, mutta yritetäänpä nyt jotain mukamas hauskaa kirjoittaa sitten (pakko myös tunnustaa jotakin noloa)...

...pelkäsin Pikku Kakkosen "varo heikkoa jäätä"-varoitusta, enkä uskaltanut katsoa, kun se yksi tyyppi räsähti sinne veteen (muistaakseni vaihdoin myös kanavaa?)

...söin AINA leivästä ensin makkarat ja sen jälkeen leivän pelkiltään koska se mielestäni "maistui paremmalta" sillä tavalla

...olin kova syömään pelkkiä leikkeleitä jääkaapista ilman leipää ja äitini aina torui minua tästä

...piirtelin tarhassa SM-liigajoukkueiden logoja mallin pohjalta ja kopio tuosta piirroksesta pääsi ruokailuhuoneen (?) seinälle joksikin aikaa

...pidin kovasti tarhassa sanasta "stroganoff"

...aina tarhassa kaverien kanssa sekotimme ketsupin perunasoselaatikkoannoksiimme, jolloin se näytti hauskalta velliltä

...eräs tarha-aikainen kaveri sanoi, ettei suostu olemaan kaverini, jollen syö ruokailun yhteydessä näkkileipää (ja sitten minä maistoin sitä)

...kun ystävänpäivänä tarhassa oli tapana, että tytöt juoksevat pussailemassa poikia ystävänpäivänä, onnistuin pääsemään aina pakoon tuolloin

...leikin tarhassa nukketaloilla jotain arkkitehtuuritsydeemiä (en niillä nukeilla)

...olisin kovasti halunnut pienenä sellaisen parkkitalon pikkuautoille, jolla olin jossain leikkinyt ja sitten kun jostain sellainen löytyi vihdoinkin, opin sanan "sekunda" (kyseinen parkkitalo oli sutta ja sekundaa)

...kun tarhassa sai päiväunille ottaa jonkun "unilelun", otin joskus jonkun kirjan, jossa paperin toinen puoli oli tyhjää (minulle piirrustuspaperia) ja toinen puoli joidenkin Kaukajärven melontakisojen tuloksia

...aina tarhassa kun oli yläpetit ja alapetit, kuiskailimme kavereille sinne ylös/alas, kun piti ruveta nukkumaan (niinhän ei olisi saanut tehdä)

...olin ylpeä, kun tarhan viimeisenä (?) vuonna ei tarvinnut enää mennä päiväunille

...esikoulussa eivät tehtävät oikein ottaneet luonnistuakseen, kun oli aina kiire jonnekin pihalle

...olin vähän liiankin kova piirtelemään. Nurkkaukseni kodissamme "hukkui" papereihin

...revin aina vihkosta kannet ja äitini ei pitänyt tästä, joten tein sitä myös salaa

...pelkäsin tulta ja tulipaloja yli kaiken (veljeni ansiosta osittain myös)

...vaikka vanhempiani ei urheilu kiinnostanut, kun olin pieni, (ei kai heitä edelleenkään kiinnostanut) muistaakseni liimauduin usein television ääreen, kun sieltä tuli jääkiekkoa

...tein kovasti kaikkien mielikuvituksellisien urheilukilpailujen tuloksia, ratajärjestyksiä ja vastaavia (keksin nimet ja kansallisuudet päästä)

...en osannut päättää, kannatanko Tappara vai Ilvestä. Ilveksellä oli tuolloinen pelaajana Pasi Määttänen, (tästähän ikäni valitettavan hyvin arvanneekin) jota pidin muistaakseni todella hyvänä pelaajana

...tarhaamme tullessaan poliisisetä ihmetteli, kun osasin liikennemerkit niin hyvin

...olin erittäin kiinnostunut tarhanjohtajatädin laskimesta, jossa oli "tulostustoiminto"

Mitähän muuta sitä sitten tulisi oikein mieleen? Tässä nyt ainakin jotain, heh. Piti hieman kaivella noita muistin syövereitä, että muisti kaikenlaista, aluksi kun ei meinannut muistaa oikein mitään. Kyllä sitä kaikkea saakin hävetä nykyään :)

 

[palle fontän]

Hieman harmittaa, kun minulla on nuo lapsuusmuistot hieman hataria, enkä ole vissiin tarpeeksi vanhemmilta tentannut, mutta muutamia löytyy...

Hakkasin usein päätäni seinään. Äiti meinasi jo viedä minut tutkimuksiin, kunnes kuuli jonkun toisen lapsen tekevän samaa.

Halusin setäni laihtuvan, joten hypin polvillani hänen mahansa päällä toistuvasti.

Paskansin paimentolaismatolle, koska vessan ovi oli lukossa. Hätä ei ilmeisesti ollut mahdoton, mutta ärsytti.

Pissasin alas parvekkeelta.

 

[Muksu]

... halusin isona kekkoseksi.

... käytin Vitalis-tuotemerkkiä vuosikausia kiroiluun, joka muutoin olisi ollut iso nou-nou. Aikuiset on sitten tyhmiä.

... laskin vihreillä minisuksillani toistuvasti ja päivästä toiseen tahallani ohi kavereideni kanssa suurella vaivalla rakentamistamme hyppyreistä.

... näin viikkoja painajaisia katsottuani saman ikäisen serkkuni luona yhden jakson Avaruusasema Alfaa.

... kadehdin naapurin tytön extensiivistä kokoelmaa Maailman Vahvin Nalle-kiiltokuvia. Valtava Pomppi ja kaikki!

... inhosin Tsekkiläisiä nukkeanimaatiota, jotka veivät tilaa oikeilta lasten ohjelmilta.

... varastin hedelmäkarkkiaskin kaupasta ja kerskuin teollani äidille kotiin päästyämme. Palautin saaliin ja pyysin kuuluvalla äänellä kassatädiltä anteeksi.

... olin ekalta luokalta alkaen kiihkeä kommunisti, opettajan kerrottua, että kaikki on sitten yhteistä kun vallankumous tulee. Erityisellä lämmöllä muistan ajatelleeni luokkatoverini Samin mahtavaa Jupiter-merkkistä polkupyörää.

... sain mummolaan mennessämme aina isoisältäni salaa Suffelin. Jos suffelit olivat lopussa sain piparminttukarkin.

... menin isäni kanssa elokuvateatteriin katsomaan Tarzania. Jouduimme palaamaan kotiin, kun ajattelemattomat aikuiset yllättäen sammuttivatkin salista valot.

... ajoin polkupyörälläni jossa oli vain vähän minua lyhyempi satula keskelle koivun runkoa. Oletettavasti jossain vaiheessa murtuneet kaksi kylkiluutani menivät juuri siinä rysäyksessä. Äiti ei tiedä vieläkään koko tapauksesta, vaikka pystyin hädin tuskin hengittämään moneen päivään.

 

[Rogue]

...Ilmoitin äidilleni, että minusta tulee iskelmälaulaja, ja pakotin hänet ilmoittamaan minut kilpailuun. Niin varma olin kyvyistäni, etten harjoitellut vaadittua kappaletta lainkaan..Huonosti kävi.

...Lempileikkini oli salapoliisi. Leikkimökkini oli salapoliisitoimisto, jossa säilytin arkistoa rikollisista, sekä jauhoja sormenjälkitutkimuksiin.

...Tykkäsin piirtää Johannes Virolaisen kuvia, koska hänellä ei mielestäni ollut silmiä lainkaan, vain viivat.

...Luulin osaavani urheilla. Minut ilmoitettiin yleisurheilukilpailuihin ilman, että edes ymmärsin, kuinka pitkä matka 800m on.

...Harrastin naapurin kakaroiden meikkaamista. Sain laatikollisen tuontimeikkejä kemianteollisuudessa työskenneeltä isältäni jo alle 5-vuotiaana.

...Olin aina viimeinen hiihtokilpailuissa. Sain aina palkinnoksi ruskean tussin (joka tietenkin oli maailman rumin väri), sillä paremmin sijoittuneet olivat valinneet kivemmat värit.

...Olin isompi kun muutamaa vuotta vanhemmat pojat, eikä minulle näinollen teettänyt vaikeuksia kurittaa heitä, jos minuun osui esim. lumipallo. Tämä on jättänyt minuun sellaiset jäljet, etten vieläkään oikein osaa pelätä, vaan on pakko "äijäillä" idiootin sattuessa lähettyville.

...Minua kehotettiin laulamaan kuorossa hiljempaa...

 

[Ruutiveijari]

Pari uutta.

...olin kova käsikirjoittamaan näytelmiä ja elokuvia. Yhdestä käsikirjoituksestani olin niin varma, että soitin YLE:n päämajaan, valehtelin olevani jonkun suuren pomon avustaja ja pyysin Neil Hardwickin osoitteen. Lähetin tähän osoitteeseen sitten käsikirjoitukseni ja tarjosin Neilille mahdollisuutta osallistua elokuvan valmistukseen. Saman tein myös Markus Kajolle joka jopa vastasi postikortin muodossa.

...pelkäsin näkeväni pirun ikkunassa kun olin talomme pihalla. En uskaltanut katsoa sisälle.

...pelkäsin kuolevani janoon joten join joka ilta ennen nukkumaanmenoa kolme isoa lasillista vettä. Jonkin ajan kuluttua aloin epäilemään, että minua vaivaa sokeritauti kun yöllä oli kokoajan vessahätä.

 

[rapster]

... Olin 4-vuotiaana maailman suurin Star wars-fani. Nikkaroin kopiopaperista itselleni stormtrooperin kokovartaloasun kypärineen ja törmäilin se päällä ympäri kämppää...

... Katsoin suunnilleen samanikäisenä kaikki dokumenttiin viittavatkin televisiosta. Kiertävän tähtitiedenäyttelyn planetaarionhoitajan leuka tippui, kun ryhdyin esitelmöimään hänelle hevosen tähtisumussa mahdollisesti sijaitsevasta mustasta aukosta...

... En pelännyt Pelle Hermannia, vaan hellaa ja vessanpönttöä, joista näin jatkuvasti painajaisiakin, joissa yritin juosta niitä karkuun kuin hidastetussa filmissä. Joskus hiljaa maatessani kuulin (tai siis kuvittelin kuulevani) pahaenteistä kuorolaulantaa jostain. Friikkiä...

... Kieltäydyin esikoulussa suorittamasta mitään kaikille lapsukaisille pakollisista liikuntajutuista. Tämä vaati tahdonvoimaa, sillä tämä pakollisuus oli - niin kuin yleensä on - lastentarhan vanhoille tädeille periaate, josta ei tingitä, oli kyseessä sitten päiväunien "nukkuminen" tai verigreipin syönti... ne fascistisiat...

... Hajotin n. 8-vuotiaana mutsin hienon rahahipon pohjasta sen levyn, minkä pankkitädit vain avaimellaan saavat auki, anastin sopivan määrän kolikoita, liimasin levyn vaivihkaa erikeepperillä kiinni ja lähdin sitten ostamaan suklaata tms. Elin hirvittävissä omantunnontuskissa noin puoli vuotta tuon ja sen pelolla odottamani hetken välillä, jolloin mutsille selvisi pankissa, että poitsu oli possua peukaloinut. Meinasin tunnustaa, mutten sitä koskaan saanut itsestäni. Tämän jälkeen vannoin, etten koskaan enää varasta keltään, ja tämä lupaus onkin melkein osapuilleen pitänyt...

...Hirveää häpeää aiheutti myös heti 1. luokalla hetki, kun äitini sai tietää minun joutuneen jälki-istuntoon niitattuani luokkatoverin pään naulakkoon. "Tuleva nuorisorikollinen", arveli kaiketi tuolloin.

 

[Rööri]

… pelkäsin kuollakseni Joulupukkia, koska tuo joka joulu muisti hyviä tekojani risukimpulla, jota lempeä äitini sitten pitkin vuotta kursailematta käytti – kasvatusmielessä tietenkin. Aattona ovikellon soidessa singahdin oitis vanhempieni parisängyn alle piiloon, enkä tullut ihmisten ilmoille ennen pukin poistumista. Perseestähän moinen äijä olikin.

… kaavailin kirurgiksi ryhtymistä. Kaivelin marjapuskiemme juurilta sormen paksuisia kasiaisten lötköjä ja suoritin niille tärkeitä leikkauksia. Viilsin niiltä kropan auki ja asentelin niiden sisuksiin voikukan varsia, pikkukiviä ja muuta elintoimintoja vireyttäviä luonnon proteeseja. Parsin haavat umpeen ja jäin uteliaana seurailemaan potilaiden toipumista. Leikkaukset kyllä olivat ilmeisen onnistuneita ja uraa uurtavia, mutta potilaat kuolivat silkkaa pikkumaisuuttaan – kiittämättömät. Niinpä sittemmin ajauduinkin putkimieheksi.

… harrastin viiltelyä myös sisätiloissa. Kävi nimittäin niin, että meillä uusittiin kotona keittiöön muovimattoa. Seurailin kiinnostuneena tuon taitavaksi mieltämäni mattomiehen puuhailuja. Teki mieli itsekkin koittaa kuinka mattopuukko puree vinyyliin. Tilaisuuteni koitti, kun äitini kutsui tuon taitajan patiolle kahville. En huolinut tarjottua mehua, vaan luikin mattoveitsen ja leikatun maton suikaleen kanssa olohuoneeseen. Asetin matonpalan nahkasohvalle ja juoksutin ihastuneena mattopuukkoa siinä sen terävyyttä ihaillen. Veitsi viilsi kuin vettä, halkaisten köykäisesti tuon maton palan, kuten myös alla lymynneen sohvan nahan. Joulukimppua tarvittiin taas

… en ollut erityisemmin siskoni suosiossa. Ainakaan sen jälkeen, kun hän menetti tapaturmaisesti rakkaat tanssihiirensä. Nuo jyrsijät, jotka olivat varsin tihveriä lisääntymään, hän oli saanut ystävättäreltään, jonka populaatio oli kasvanut yli kipupisteen. Sisko sai niitä kokonaisen tusinan. Tuo hiirilauma ei alun alkaenkaan nauttinut kummoista suosiota perheessämme, eikä ainakaan Kettuterrierimme mielissä. Koirallamme oli tapana nuuhkia ja murista hiirilaumasta kantautuville äänille ja hajuille siskon oven takana. Minua oli vannotettu päästämästä luolakoiraamme niiden luo – tiedä mitä tapahtuisi?
Noh, pitihän siitä uteliaan pikkupojan saada selko. Perimmäinen tarkoitus oli ainoastaan nähdä, sylissä koiraa vieden, molempien osapuolten reagtiot, mutta koe riistäytyi käsistä. Voimakas ja intoa puhkuva metsästyskoira vikuroi itsensä irti otteestani ja ryntäsi häkille. Vaivattomasti saalistaja kellisti häkin kumolleen, jolloin sen pohjaosa erkani kaltereista, ja metsästys saattoi alkaa. Jahti ei ollut pitkäkestoinen, kiivas kylläkin. Terrierimme pisteli poskeensa joka ainoan noköhampaan vajaassa minuutissa. Tulipahan kokeellisesti todistettua, että koirillekin maittaa hiiret, ei se mikään kissojen etuoikeus ole. Labrasta seurasi selkäsauna, vaikka kaikki muutkin, siskoa lukuunottamatta, olivat tyytyväisiä lopputulokseen.

… selailin salaa autotallin kaapista, vanhan akun alta, löytämääni pornolehteä. Julkaisu kuului isälleni, mutta lainailin sitä usein. Innostuin aiheesta siinä määrin, että houkuttelin naapurin saman ikäistä tyttöä näyttämään sulonsa minulle. Sovimme palkkioksi ”strippaamisesta”, kuten performanssia kutsuimme, kahden karkkipäiväni mässyt. Lähimetsässä sijainneelle esiintymispaikalle astellessani askeleeni oli keveä – näkisinhän ensikertaa likan nakuna lähietäisyydeltä. Pettymys oli kuitenkin valtava. Pehmeälinjaisista lehden naisista ei ollut hajukaan, vain luinen ruipelo karvaton viilto haaruksissaan. Ei tehnyt mieli maksaa, maksoin kuitenkin, mutta harmistuneena tökkäsin tyttöä kävyllä pyllyyn. Itkuhan siitä tytölle tuli, ja juoksujalkaa kertomaan äidillensä tapahtuneesta.
Naapurusto leimasi minut siis jo lapsena perverssiksi, jota leimaa olen pystyssä päin kantanut hamaan nykyisyyteen asti. Sen otin kuitenkin tuosta opikseni, etten enää töki kävyillä naisia, vaikkeivät ne niiltä kalenterien tytöiltä näyttäisikään.

Juohtuipa vaan mieleeni

 

[Oloneuvos]

Viestin lähetti Rööri
Naapurusto leimasi minut siis jo lapsena perverssiksi, jota leimaa olen pystyssä päin kantanut hamaan nykyisyyteen asti.

Kohtalotoveri!

... kesäpaikkamme naapurustossa eleli lapsuudessani hyvin olueen meneviä alkuasukkaita. Kun maajussit eivät välittäneet tuon taivaallista tyhjistä koreista ja pulloista vaan jättivät niitä siihen, missä ne tyhjenivät minä poikanen kävin niitä taskurahojen toivossa metsistä poimimassa. Myöhemmin aloin ymmärtää, että täysi puteli on mielenkiintoisempi ja erikoistuin niihin.

... pelkäsin aivan hirvittävästi verikokeen ottamista. Samoin rokotuksia. Kekseliäisyydelläni ei ollut rajoja pyrkiessäni välttämään noita pistäviä piikkejä. Vanhempieni sängynalus tuli tutuksi lääkärin vieraillessa meillä. Nyttemmin olen päässyt kammostani ja piikittelen sujuvasti lääkäreitä hoitohenkilökuntaan sekoamisesta.

... jouluisin kokoonnuimme isäni vanhempien luokse. Koko ajatus oli minulle vähintäänkin vastenmielinen, sillä ymmärsin jo tuolloin nelivuotiaana naperona, että kaverit saa valita, mutta sukulaisia ei. Isän lanko toimi joulupukkina ja sattui vinoilemaan minulle. Niinpä tempaisin käppyrää kylmän rauhallisesti päin näköä varmistuttuani ensin lahjasäkin tyhjyydestä. Kaduttaa... etten lyönyt kovemmin.

... jo ennen leikkikouluun menoa minulla on ilmennyt palava halu hankkiutua läheiseen kanssakäymiseen vastakkaisen sukupuolen kanssa. Niinpä suostuttelin vanhempieni parhaiden ystävien tyttären "vilauttamaan" strategisia paikkojaan minulle. Pahaksi onneksi jäimme kiinni ja äitini totesi minun olevan "isäni poika." Varmemmaksi vakuudeksi kutsuin leikkikoulusta mielestäni söpöimmän tytön meille kissani syntymäpäiville. Kesken jäänyt toimitus saatiin silloin päätökseen, vaikkakin vaan ihan toisen "mirrin" kanssa.

 

[narri]

...toivoin, että tuleva ammattini on sirkuksen voimamies.

 

[GEG76]

... revin Rubikin kuutiosta värilaput yksitellen pois ja liimasin ne takaisin siten kuin olisin saanut sen valmiiksi ja sitten heti sukulaisille näyttämään. Olin about 6 ja kaikki tietysti piti minua jonain lapsinerona kunnes pari vuotta nuorempi serkkuni joka oli katsellut vierestä askarteluitani ilmiantoi minut.

... minusta maailman paras haju oli koiran haju.

... minua luultiin useasti joksikin lapsitähdeksi joka esiintyi tuohon aikaan mainoksissa. Ei hajuakaan kuka tuo kaksoisolentoni oli.

... karkasin kerran päiväkodista.

... vaadin joka viikko päästä katsomaan Ritari Ässää jonnekin missä oli väri-tv koska meillä oli tuolloin mv ja tokihan Hasselhoff piti nähdä väreissä.

... kun oli tylsää viihdytin itseäni heittelemällä lelujani kerrostalon kuudennen kerroksen parvekkeelta.

... söin Aku-Ankan taskukirjojen sivuista kulmat. Muut lehdet eivät jostain syystä kelvanneet.

... olin ja olen tietysti edelleen innokas penkkiurheilija. Legenda kertoo, että katsoin nenä ruudussa Moskovan olympialaisia (v. 1980, 4 vee) ja lemppariurheilijani oli Kaarlo Maaninka.

... kerran kun isä lähti käymään kaupassa enkä päässyt mukaan karkasin perään pelkässä yöpaidassa ja ulkona hirvee pakkanen. Ihmiset kuulemma katsoi isää aika pahasti kun n. 4-vuotias juoksentelee puolialastomana talvipakkasessa. Ihme etteivät kutsuneet sossuihmisiä välittömästi paikalle.

 

[Iker]

viestin lähetti Cosmo

...olin ihan parantumaton pyromaani. Paloi Espoon metsät ja lelut ja vaikka mitkä pienet kivet.

Heh!! Poliiseilla olikin kuulemma asiaa niistä vuosien takaisista Espoon metsäpaloista... =D


Itse, jo aiemmin mainitsemieni lisäksi tykkäsin heitellä mm. nakkeja ja leivänpalasia parvekkeeltamme alas, ihmisten päälle.

Lintsasin usein lastentarhasta. Heti, kun isäni oli lähtenyt ajamaan töihin vietyään minut tarhaan, kiipesin aidan yli ja juoksin kotiin.

Olin myös kova poika liimaamaan tarroja esim. jääkaapin oveen, kirjahyllyyn ja muihin paikkoihin. Kaikki niistä ei irronnutkaan kovin helpolla.

 

[JMK81]

Ensimmäiset sanat.

lintamo = lentokone
ana = auto
nupi = ruuvi, naula
opo = mopo
akki-ku-ku = traktori
linta-ana = linja-auto
ekka-ana = rekka-auto

....7kk ikäsenä oli tapana kaadella kissan maitokuppia.

....tarhasta päästyäni jouduin joskus menemään naapuriin hoitoon....siellä minä painelin tussilla itteni täyteen eri värisiä pisteitä päästä varpaisiin.

....samaisessa paikassa oli tapana näyttää pippeliä yhdelle tytölle, ja vastineeksi minä pyysin nähdä....

....juoksin kotona keittiöön, kompastuin matosta ja katkaisin etuhampaani pirttipöydän penkkiin.

....varastettiin ajoittain veljen kanssa parit tukapat äidiltä, ja mentiin talon taakse yskimään.

....suosikkileluna oli PÖLYNIMURI, sitä en tiedä mitä sillä imin.


Edit: pitäis miettii enemmän mitä kirjoittaa..

 

[Senior]

Viestin lähetti JMK81

....samaisessa paikassa oli tapana näyttää pippeliä yhdelle tytölle, ja vastineeksi minä pyysin nähdä....

...isänsä verotettavat tulot?
viiitsivitsi

 

[jepujee]

minua kusetettiin:

...isoveljeni ylipuhui minut reiluun vaihtokauppaan:
yhdestä kolikostani saisin häneltä kaksi, jopa kolmekin
kolikkoa tilalle! Jumaleissön! Niin vaihtuivat markat
kymmenpennisiin, kunnes sisäiselle tutkinalle (=faija)
paljastui asiaintila ja lusmu liikemiehen alku sai penalttia.

...isot pojat, eli veljeni kavereineen, uskottelivat minulle, että
voin hyvinkin mennä keväällä metsästä löytyneeseen vesimonttuun istumaan koska minulla oli saappaat ja kurahousut päälläni. No, pitihän se kokeilla. Todettakoon, että kurahousut pitävät kohtuullisen hyvin vettä sisäpuolellakin.


minä pelkäsin:

...pelkäsin suunnattomasti Vaahteramäen Eemelin isää,
joka alkoi huutaa Eemelille.

...pelkäsin sitä tietoiskutunnaria, jossa mustalle taustalle
ilmestyvä käsi napsauttaa sormia napsahduksen kaikuessa
aavemaisesti ja etusormen alkaessa osoittaa suoraan kohti
katsojaa. Myöhemmin tuo osoittava sormi korvattiin ilmeisesti
huonojen tapojen vastaisena avautuvalla kämmenellä, jossa
jonkinmoinen liekintapainen lepatteli, mutta arvet olivat jo jääneet herkkään sieluun.

minuun sattui:

...kaverini kanssa päätimme kilpailla kumpi kiipeää nopeammin verkkoaidan toiselle puolelle asfalttipihallamme. Kisa oli tasainen päästessämme aidan päälle, jolloin ajattelin ilmeisesti laittaa kroppaa likoon vai kävikö siinä niin, että stiplasin? Joka tapauksessa suoritin kaksi ja puolimetrisen vapaan pudotuksen pää edellä ja laskeuduin voittajana isänmaan syleilyyn. Saldona mukava äitienpäivälahja: katkenneet etuhampaat ja risat huulet täynnä asfaltinmurusia, joista viimeisiä kantelin mukanani lähes 20 vuotta. Ei ollut muuten voittajan helppo hymyillä, ja piti perkele vielä kiivetä uudestaan aidan yli, että kotiin pääsi!

...heittelin löytämääni fillarin ohjaustankoa puunoksalle. Ei meinannut jäädä. Juuri kun luulin onnistuneeni... kops! Mistä
lie vasta-auringosta putki putkahtanutkaan pahaa-aavistamattoman leikkijän otsikkoon. Paniikki iski kuitenkin vasta kun naapurin tyttö tokaisi silmät kauhusta ymmyrkäisinä: " Hei, sulta tulee verta päästä!" Ja vain hetkeä ennen kun aloin nähdä punaista.

minä iskin tarinaa:

...Enoni kiusasi minua n. 4-vuotiaana kyselemällä josko lähdettäisiin vähän "naisia naurattamaan" ja minulle vaimoa katsomaan. Vastasin, että en voi millään ottaa vaimoa, koska minusta tulee ainakin poliisi, palomies, veturinkuljettaja sekä joulupukki, joten vaimolle ei jäisi aikaa kun pitäisi koko ajan töitä tehdä.

...samaiselta reissulta palailimme äitini kanssa junalla. Kuinka ollakaan, äitini otti ja nukahti matkan aikana ja minä lähdin omille teilleni. Herätessään hätääntynyt äitini säntäsi vaunujen läpi löytäen minut muutaman vaunuosaston päästä parikymppisten opiskelijatyttöjen luota pikkuautojani esittelemästä. Tokaisin äidilleni tyynesti tulleeni vähän naisia naurattamaan. Olivat kuulemma kiitettävästi nauraneetkin...

 

[JMK81]

Viestin lähetti jepujee
minua kusetettiin:

...isoveljeni ylipuhui minut reiluun vaihtokauppaan:
yhdestä kolikostani saisin häneltä kaksi, jopa kolmekin
kolikkoa tilalle! Jumaleissön! Niin vaihtuivat markat
kymmenpennisiin, kunnes sisäiselle tutkinalle (=faija)
paljastui asiaintila ja lusmu liikemiehen alku sai penalttia.

Heh, kuulostaapa tutulta:) Minun tapauksessani paperirahat vaihdoin niihin veljeni "kultarahoihin"

 

[Siivu]

Heh, kuulostaapa tutulta:) Minun tapauksessani paperirahat vaihdoin niihin veljeni "kultarahoihin"

Tutultapa hyvinkin. Itse olin tienaavana osapuolena pikkusiskoni kustannuksella. Tuotto taisi olla 500%/laaki, markan kolikko vaihdossa vitosen seteliin, joka oli viikkoraha tuolloin. "Ai miten niin ei ole arvokkaampi? Sulla on pelkkä paperilappu ja mulla hopeakolikko."

En muista tästä narahtaneeni vanhuksille, mutta lysti loppui siihen kun erehdyin menemään siskoni kanssa lähikauppaan, tarkoituksena tietenkin törsätä viikkorahat irtokarkkeihin. Siinä kassalla sisko sitten ihmettelemään miksi hän sai paljon pienemmän pussin kuin minä, vaikka maksoi sentään hopearahalla. Kiltti kaupantäti meni tietysti pilaamaan ammattimaisen kavallukseni.

Ai kun näitä olisi mukava muistella enemmänkin, mutta työn perkeles painaa päälle. Noh, toisella kertaa sitten.

 

[Cosmo]

Viestin lähetti Iker
Heh!! Poliiseilla olikin kuulemma asiaa niistä vuosien takaisista Espoon metsäpaloista... =D

No ei onneksi mitään kulottelua sentään harrastettu. Vähän lähti homma kerran käsistä ja jotain ryteikköä (sammalta?) paloi muutaman neliömetrin alueelta. Läheiseltä uimahallilta tuli sitten porukkaa vesisankojen kanssa ja se homma rauhottui siihen. Aineksia olisi ollut ainakin Länsiväylän uutiseksi.

Episodin jälkeen on vähän nuo tulileikit jääneet vähemmälle. Näin myöhemmällä iällä mulla on aina hirveät paineet saada esim. sauna syttymään laakista (siis se kiuas). Ympäristön odotukset on niin hirveät kun on vähän pyromaanitaustaa takana!

 

[Germanicus]

Viestin lähetti Cosmo
Ympäristön odotukset on niin hirveät kun on vähän pyromaanitaustaa takana!

Cosmo: Jumalauta, mä repesin totaalisesti. Kiitokset viikon parhaista nauruista.

 

[Bruno]

....pissasin esikoulussa pomppupallon päälle..
...sekoitin pitkään lentokoneen ja ukkosen äänen.
...luulin pitkään että ukkonen tulee joka kevät samana päivänä(kiitos faijan)
...löydettiin kaverin kanssa lentokyvytön lintu ja kiivettiin sen kanssa puuhun ja heitettiin se sieltä,jos se vaikka oppis lentämään=)
...tyhjensin systerin säästöpossun ja ostin karkkia niillä rahoilla.
...pelkäsin perkeleesti läheisen metsän humppuja eli suomeks juopottelevia teinejä.
...en uskaltanut soittaa mutsille tai faijalle duuniin=)
...mä olin varma etten koskaan juo kännejä tai polta tupakkaa..niin juu
...leikittiin pikkuautoilla romurallia eli heitettiin helvetin isoja kiviä niiden päälle et ne meni ihan paskaks ja sit sisään sanoo mutsille et autot hajos vahingossa...uusia ei tippunu

 

[finnjewel]

Lapsena

- kuunneltiin rinnakkaisohjelmaa
- luulin, että ruotsalaiset paskantavat sinistä jöötiä, koska isäni niin minulle valehteli
- sai vielä ostaa kioskilta punaista tai keltaista Sokerilimonadia
- Omenalimonadi sai vielä olla nimeltään Omenaolut
- ihmettelin kun naapurin äijä sai käsittämättömän raivarin kun kylän poikien kalliolta alas vierittämä traktorinrengas kaatoi äijän juuri valmiiksi saaman aidan
- jääkiekon alempien sarjojen tulokset sai tietää vasta seuraavan aamun lehdestä. Herätyskello soimaan neljältä ja sitten pihistämään urheilusivulta..
- aikuiset arvasivat, että oli oltu tupakalla vaikka oli syöty sen jälkeen varmuuden vuoksi roppakaupalla havunneulasia hajun peittämiseksi
- kiistin loppuun asti kivittäneeni kirkon ikkunan rikki
- lakkasin kansakoulun 1. luokalla uskomasta jumalaan, koska en rukouksista huolimatta oppinut virkkaamaan patalappua
- ostin taskurahoilla 100 g lauantaimakkaraa kun kaverit osti karkkia
- olinkin välillä liian lihava
- ihmettelen, että yksikään rakentamistani pommeista ei vienyt näköä tai henkeä. Kerran tuli sirpale otsaan, silmien väliin, ja jäi siihen pystyyn
- oli onni asua yhdessä vaiheessa leipomoyrittäjän naapurissa. Leipurin Pentti-pojalla oli aina tuoreet munkit messissä..