Olen kaiketi sen verran simppeli, että näen syntyvyyden rajoittamispyrkimyksessä ensisijaisesti ison paradoksin.
Pidättäytymällä hankkimasta lasta X teen siis palveluksen tälle syntymättömälle lapselle X, jotta hänellä olisi tilaa elää. Does not compute, sanoisin, jos olisin engelsmanni.
No, simppelinä ja vähän hömelönä wannabe-engelsmannina saisin tuossa tilanteessa varmasti valistusta, että tokihan joku ne tulevat sukupolvetkin saisi tähän maailmaan pökkiä. Ei toki simppeli ja vähän hömelö wannabe-engelsmanni, eihän semmoisilla ole mitään arvoa, saati käyttöä tulevaisuudessa. Kyllähän se niin nimittäin on, että eliittiin kuuluminen ja/tai paksu lompakko takaavat ne parhaat geenit ja maailma pelastuu!
***
Alamummolta ja muilta samanmielisiltä olisi hauska kuulla näkemys siihen, että jos perheessä tapahtuu onnettomuus tai muu taloudellista asemaa heikentävä asia lasten hankkimisen jälkeen, niin miten pitäisi menetellä?
Jos nimittäin jälkikasvamisen laillisena edellytyksenä olisi varmuus siitä, varaa on, niin tuossa tapauksessa ne skidit pitäisi luovuttaa Kelalle liian kalliina ylläpidettävinä. Ymmärrän pointin näkemyksen takana, mutta (nykyaikainen) yhteiskunta ei nähdäkseni voi ryhtyä tuomariksi tämänkaltaisessa asiassa. Ohjailla se toki voi, esimerkiksi tukien kautta.
Pidättäytymällä hankkimasta lasta X teen siis palveluksen tälle syntymättömälle lapselle X, jotta hänellä olisi tilaa elää. Does not compute, sanoisin, jos olisin engelsmanni.
No, simppelinä ja vähän hömelönä wannabe-engelsmannina saisin tuossa tilanteessa varmasti valistusta, että tokihan joku ne tulevat sukupolvetkin saisi tähän maailmaan pökkiä. Ei toki simppeli ja vähän hömelö wannabe-engelsmanni, eihän semmoisilla ole mitään arvoa, saati käyttöä tulevaisuudessa. Kyllähän se niin nimittäin on, että eliittiin kuuluminen ja/tai paksu lompakko takaavat ne parhaat geenit ja maailma pelastuu!
***
Alamummolta ja muilta samanmielisiltä olisi hauska kuulla näkemys siihen, että jos perheessä tapahtuu onnettomuus tai muu taloudellista asemaa heikentävä asia lasten hankkimisen jälkeen, niin miten pitäisi menetellä?
Jos nimittäin jälkikasvamisen laillisena edellytyksenä olisi varmuus siitä, varaa on, niin tuossa tapauksessa ne skidit pitäisi luovuttaa Kelalle liian kalliina ylläpidettävinä. Ymmärrän pointin näkemyksen takana, mutta (nykyaikainen) yhteiskunta ei nähdäkseni voi ryhtyä tuomariksi tämänkaltaisessa asiassa. Ohjailla se toki voi, esimerkiksi tukien kautta.