Kiinnostavaa keskustelua. Viime aikoina on yhä enemmän törmännyt jonkinlaiseen salaliitto-näkemykseen historiasta, että näitä viimeaikaisia järisyttäviä tapahtumia suvereenisti ohjailee pieni eliitti omaksi hyödykseen. (snips)
Näköharhaa, mutta ymmärrettävää sellaista, ja tämä kirjoitettuna sillä mielellä, että epätoivoon ei missään mielessä kannata vaipua, päinvastoin.
Alkaen tietysti jo Platonin valtiokäsityksestä, mannermaiset ideaalit ovat pahasti missaanneet tämän avoimen informaation ja sen levittämisen todelliset hyödyt niin yhteiskuntateorioissa kuin myös jopa niinkin banaaleissa asioissa kuin talousteorioissa. On esimerkiksi ylläpidetty sellaista fiktiota, että vain eliittien keskenään käymä diskurssi olisi "hyödyllistä" (miten tahansa eliitit sitten muodostetaankaan, tässä tapauksessa vaikkapa formaalin koulutuksen perusteella), ja on halveksuttu mm. kaikkia niitä ilmiöitä, joihin voitaisiin liittää sana "populaari", yhtenä esimerkkinä enemmän tai vähemmän vapaat markkinat niin tavarantuotannon kuin informaation merkityksessä, mutta myös kaikki taiteeseen, tieteeseen ja yhteiskuntaan liittyvät asiat muiden joukossa.
Käytännössä ja Wienin piirin käsityksiä reaalisemmassa todellisuudessa tilanne on kuitenkin toinen, ja havaitaan, että mahdollisimman avoin, laaja ja suora osallistuminen johtaa suorastaan välttämättä parempaan tulokseen, mistä todisteena esimerkiksi talousteorioiden käsittelemien asioiden puolella on kehitys uudelta ajalta (1500->) eteenpäin, mikä globalisaation muodossa on vasta kiihtymässä, eikä suinkaan loppumassa.
Se, että kehityksessä on aina akanvirtoja, tyveniä, muutosvastarintaa ja sen sellaista ei ole sinällään oleellista, ehkä kuitenkin kritiikin muodossa tervehdyttävää. 1800-luvun maaseudulla elänyt uskoi kymmeneen reaalisen todellisuuden vastaiseen asiaan enemmän kuin 2000-luvun maaseudulla elänyt, siitäkin huolimatta, että tietoverkot mahdollistavat myös niiden ihmisten näkymisen yleisessä kuvassa, jotka yhä edelleen uskovat sataan epätodelliseen asiaan.