Käsitykset siitä, ettei työttömyys räjähdä käsiin perustuvat siihen, että:
0) Väestörakenteemme on itse asiassa ihan toista ongelmaa pohjustamassa, ts. rakenteellista työvoimapulaa, mutta sekin onneksi vasta 2010-luvun puolella, että ihan turha laskea sitä vielä haitaksi vuodelle 2009.
1) Taloutemme rakenne on muuttunut paljon 1990-luvun laman vuosista sisämarkkinayritysten suuntaan eli mahdollinen oma kulutuskysyntämme pitää meidät tämän vuoden lopun ja ensi vuoden ensimmäisen puoliskon pinnalla.
2) Kaikesta ihmeellisestä panikoinnista (~ market sentiment) huolimatta nyt käsillä olevat ongelmat eivät edes pahimmillaan vedä Suomen osalta vertoja NL:n romahdukselle ja kahdenvälisen kaupan loppumiselle, ts. "walk in the park"-luokassa liikutaan. Ainoastaan suomalaiset itse kotimarkkinoidensa osalta ja tulevissa työmarkkinaneuvotteluissa voivat panikoida tyhmyyttään ja yksinkertaisuuttaan itsensä hengiltä, mikä tietysti monivuotisia itsemurhatilastoja katsellessa ei välttämättä herätä sittenkään ihan niin suurta luuottamusta.
3) Finassikriisiä ja luottolamaa tasapainottavat mittavat kansainväliset toimet estävät päävientimaidemme vaipumisen pitkäkestoiseen syvään lamaan.
4) Yritysten taseet ja valtiontalous ovat kaikesta huolimatta hyvässä kunnossa ja mahdollisuudet jopa elvyttävään toimintaan tarpeen mukaan pidetään omissa käsissä. (FT:n uutisankoista huolimatta)
5) Finanssisektorimme on 50 miljardin mahdollisesta takuukatosta huolimatta muita vertailukelpoisia maita suppeampi, siltä osin kuin puhutaan ns. kotimaisista vs. kotimarkkinoilla toimivista pankeista, mutta jopa eläkeyhtiöidemme lainsäädännöllä rajoitetusta sijoitussalkkujen rakenteesta. Toisaalta finanssisektorilla myös Euroopassa edessä olevat voimakkaat rationalisointitoimenpiteet koskevat meihin vähemmän, ihan siitä syystä, ettemme ole erityisemmin aiemmin loistaneet pankki- ja finanssisektorilla, ts. koko sektorin merkitys Suomessa on monia muita vertailukelpoisia maita pienempi, sekä hyvässä että pahassa.
Tilanteessa jossa nämä EU-tasolla kollektiivisesti sovitut takuut tulisivat käyttöönotettavaksi, niin samalla myös ulkomaisten pankkien Suomen toimintojen haltuunotto tai kansallistaminen tulisivat heti tarkastelun alle, eikä varmasti yhtään euroa virtaa ruotsalaisille ja tanskalaisille ainakaan Suomen valtion toimenpiteiden vuoksi (eikä virtaa edes Kaupthingin asiakkaiden pelastamisessa islantilaisille), eri asia on, mikäli pankkien asiakkaat haluavat itse jatkaa korkeampien korkomarginaalien maksamista lähinnä muilta markkinoilta luottotappioita keräävien pankkijättien asiakkaina.
Kaiken kaikkiaan työttömyys tulee säilymään vuoden 2008 tasolla koko vuoden 2009, ja jälleen alenemaan vuonna 2010, sikäli mikäli emme ole satumaisen tyhmiä. Tämä ei ole satuilua, vaan ekonometriaa.
