Lakko!

  • 293 985
  • 2 354

Sir Smuli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit, Florida Panthers
Olisit siis valmis laittamaan 22 miljardia kunnissa työntekijöiden palkankorotuksiin?

Tähän voisi esittää jatkokysymyksenä, että olisitko valmis supistamaan julkisia terveyspalveluita nykyisestä? Nykyisellä palkkauksella alalle kouluttautuneet eivät jää alalle. Sama koskee mm. lastentarhanopettajia, kuten kaikki tiedämme.

Vaikea tilanne, jos emme laita tuota 22 miljardia kuntien työntekijöiden palkankorotuksiin niin joudumme välttämättä karsimaan nykyisten palveluiden laajuudesta/laaduta. Ja tarkoitan nyt näitä lastenhoito ja terveyskeskuspalveluita, joiden ansioista voimme kutsua maatamme hyvinvointivaltioksi. Onko tämä kehitys järkevää, mielestäni ei ole.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tähän voisi esittää jatkokysymyksenä, että olisitko valmis supistamaan julkisia terveyspalveluita nykyisestä? Nykyisellä palkkauksella alalle kouluttautuneet eivät jää alalle. Sama koskee mm. lastentarhanopettajia, kuten kaikki tiedämme.

Vaikea tilanne, jos emme laita tuota 22 miljardia kuntien työntekijöiden palkankorotuksiin niin joudumme välttämättä karsimaan nykyisten palveluiden laajuudesta/laaduta. Ja tarkoitan nyt näitä lastenhoito ja terveyskeskuspalveluita, joiden ansioista voimme kutsua maatamme hyvinvointivaltioksi. Onko tämä kehitys järkevää, mielestäni ei ole.
Valtion ja kuntien kuluja pitäisi karsia. Tätä ei kuitenkaan tehdä kun kaikilla edunsaajilla on omat lobbarinsa ja nämä käyvät täyttämässä poliitikoiden taskuja. Jopa Veikkauksella on omat lobbarinsa.

On päivänselvää, että ikärakenteen takia nykyinen kulurakenne ei kestä kuin velkarahalla. Toisaalta on myös selvää, että tätä tulevien sukupolvien kusetusta tullaan jatkamaan kunnes suuret ikäluokat ovat kuolleet, koska päättäjillä ei ole halua toimia kuin pakon edessä.
 
K

Kiekkokatsoja

Jotenkin tuo media on taas sekoittamassa asioita. No niiden tehtävä, no onneksi ehkei ihan kaikkien, on tarkoitus tehdä kiinnostava otsikko.. ja tarinakin värikkäästi. Se hämmentää.
Esimerkiksi, kaikissa aloissa tulisi tuoda esille lähinnä peruspalkka. Vuorotyölisät on ansaittuja lisiä niille, jotka tekevät esim yövuoroa tai viikonlopputyötä.. Ei ne palkat vuorotyölisineen oo vertauskelpoisia niille, jotka tekevät ainoastaan perus päivätyötä. Ne on lisiä, jotka kuuluu maksaa lisänä.

No, ei nuo hoitajien palkat oo isoja. Ja vielä kun muistetaan se, että lähihoitajan palkka on yleensä pienempi, kuin sairaanhoitajan. Lähihoitaja hoitaa paljon perustyötä, ja auttaa apua tarvitsevia ihmisiä.

Toi kiky myös ihmetyttää työnantajien puolelta. Jos on tehty määräaikainen kiky sopimus, niin sen ajan päätyttyä, se on unohdettava. Ja annettava työntekijille kohtuullinen korotus.
 

SergeiK

Jäsen
Suosikkijoukkue
pelaajamarkkinoiden varteenotettava vaihtoehto
Kunnissa on valtavasti tehohstamisvaraa: monet kunnat tuottavat tehottomia palveluita ylimiehityksellä.

Talous-ja hallintopuolella ulkoistaminen, kuntien yhteisten palveluyhtiöiden luominen, järjestelmien integrointi ja palveluiden osto esimerkiksi kausiluonteisissa palveluissa säästäisi rahaa.
Kun julkissektori lähtee ostamaan niin meinaatko tosiaan että rahaa säästyy?

olen samaa mieltä että tehostamisvaraa on hirveästi, mutta julkissektorin track record palvelujen ostajana on karmeaa luettavaa.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Toi kiky myös ihmetyttää työnantajien puolelta. Jos on tehty määräaikainen kiky sopimus, niin sen ajan päätyttyä, se on unohdettava. Ja annettava työntekijille kohtuullinen korotus.
Ei se ollut määräaikainen, itse asiassa. Se vietiin useimmilla aloilla TESiin, ja silloin se tavallaan "pysyy, ellei jatkossa toisin sovita". Samalla tavalla joku lomaraha on määräaikainen, jos tälle tielle lähdetään.

Mua ei kiky-tunnit paljoa paina. Jos jäävät kuntasektoriin, niin olisi silti ihan kiva, jos joku vientisektorinkin ala jatkaisi viennin tukemista kanssamme ;)
 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Tähän voisi esittää jatkokysymyksenä, että olisitko valmis supistamaan julkisia terveyspalveluita nykyisestä? Nykyisellä palkkauksella alalle kouluttautuneet eivät jää alalle. Sama koskee mm. lastentarhanopettajia, kuten kaikki tiedämme.

Vaikea tilanne, jos emme laita tuota 22 miljardia kuntien työntekijöiden palkankorotuksiin niin joudumme välttämättä karsimaan nykyisten palveluiden laajuudesta/laaduta. Ja tarkoitan nyt näitä lastenhoito ja terveyskeskuspalveluita, joiden ansioista voimme kutsua maatamme hyvinvointivaltioksi. Onko tämä kehitys järkevää, mielestäni ei ole.

Eipä se palkkaus taida isoin syy edes olla alan vaihdolle. Ei se palkka pieni lisäpalkka kovin pitkään lämmitä, jos työolot eivät parane. Luultavasti se työviihtyvyys tulee suoraan työoloista, aikatauluista ja työn johdosta.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kun julkissektori lähtee ostamaan niin meinaatko tosiaan että rahaa säästyy?

olen samaa mieltä että tehostamisvaraa on hirveästi, mutta julkissektorin track record palvelujen ostajana on karmeaa luettavaa.
Julkissektorin track record palvelujen tuottajanakin on karmeaa luettavaa.

Jos löydätte jostain lukuja kuinka paljon vaikka polven tähystys maksaa julkisella ja kuinka paljon yksityisellä, niin se vasta mielenkiintoista onkin. Pätee varmaan kaikkiin muihinkin operaatioihin tai toimintaan.
 

Sir Smuli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit, Florida Panthers
Valtion ja kuntien kuluja pitäisi karsia. Tätä ei kuitenkaan tehdä kun kaikilla edunsaajilla on omat lobbarinsa ja nämä käyvät täyttämässä poliitikoiden taskuja. Jopa Veikkauksella on omat lobbarinsa.

On päivänselvää, että ikärakenteen takia nykyinen kulurakenne ei kestä kuin velkarahalla. Toisaalta on myös selvää, että tätä tulevien sukupolvien kusetusta tullaan jatkamaan kunnes suuret ikäluokat ovat kuolleet, koska päättäjillä ei ole halua toimia kuin pakon edessä.

Olen aivan samaa mieltä, että julkisia kuluja pitäisi karsia. Haluammeko kuitenkaan tehdä sitä sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilökunnan palkoista? Nämä ovat siis korkeakoulutettuja henkilöitä, joiden peruspalkka työuran alussa on melko yleisesti noin 2400-2500e/kk bruttona. Terveyskeskuksessa tai päiväkodissa työskentelevä ei pääsääntöisesti saa vuorolisiä eli se palkka on aloittavalla tuo edellä mainittu. Kyseinen palkkataso kenties juuri ja juuri siedettävä ammattikoulutason koulutusta vaativalle työlle. Mielestäni joku sanoi aiemmin hyvin, että nämä henkilöt omalla matalalla palkallaan osittain kustantavat kaikille kuntalaisille tarkoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluita. En voi väittää, että olisin kovin luottavainen siitä, että tätä palkkaepätasa-arvoa saataisiin tänäkään keväänä korjattua, mutta Tehyn vaatimusta en pidä ylimitoitettuna.

Karsisin julkisia kuluja esimerkiksi keskittämällä lakisäätäisiä palveluita entisestään ja lisäämällä digitaalisten palveluiden käyttöä mm. etävastaanotot. Sosiaalisten tulonsiirtojen puolelta etsisin myös keinoja vähentää. Helppohan näitä on sanoa, mutta poliittisesti mahdottoman rajamailla olevia keinoja. Digitaaliset palvelut kyllä hiljalleen tulevat, mutta harmittavan hitaasti, kiitos massiivisten dinosaurus tietojärjetelmien. Helpompaa on ylläpitää nykyistä palkkaepätasa-arvoa. Ongelma taitaa korjaantua tosiaan vasta sitten, kun suuret ikäluokat ovat kuolleet, jolloin sitten onkin seuraava ongelma, kun pitää sopeutua siihen, että vanhusten hoivapalveluiden tarve runsaasti vähenee lyhyessä aikataulussa.
 
Eipä se palkkaus taida isoin syy edes olla alan vaihdolle. Ei se palkka pieni lisäpalkka kovin pitkään lämmitä, jos työolot eivät parane. Luultavasti se työviihtyvyys tulee suoraan työoloista, aikatauluista ja työn johdosta.

Kunnan työntekijöillä on hyvät lomat ja edut, lyhyempi työpäivä ja huomattavasti pienempi tulosvastuu ja suorituspaineet.

Moni kunnan työntekijä ei vaihtaisi, vaikka palkka nousisi sen 10-20%, koska 6-7 viikon vuosilomat, terveydenhuolto, ja töiden helppous miellyttävät. Varsinkin ihmisiä, joilla on pieniä lapsia.

Ilman sairaustodistusta on helppo jäädä kotiin pariksi päiväksi, joustavat työajat ja samanmieliset työkaverit ja esimiehet eivät myöskään houkuta vaihtamaan.

Työpaikka on myös käytännössä erittäin turvattu, eikä tarvitse pelätä, että joutuisi tuottavuusssyitä YT-leikkuriin.

Sitä paitsi verottaja aika tehokkaasti vie nousseesta palkasta 30-40 pinnaa, joten why bother?
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Olen aivan samaa mieltä, että julkisia kuluja pitäisi karsia. Haluammeko kuitenkaan tehdä sitä sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilökunnan palkoista? Nämä ovat siis korkeakoulutettuja henkilöitä, joiden peruspalkka työuran alussa on melko yleisesti noin 2400-2500e/kk bruttona. Terveyskeskuksessa tai päiväkodissa työskentelevä ei pääsääntöisesti saa vuorolisiä eli se palkka on aloittavalla tuo edellä mainittu. Kyseinen palkkataso kenties juuri ja juuri siedettävä ammattikoulutason koulutusta vaativalle työlle. Mielestäni joku sanoi aiemmin hyvin, että nämä henkilöt omalla matalalla palkallaan osittain kustantavat kaikille kuntalaisille tarkoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluita. En voi väittää, että olisin kovin luottavainen siitä, että tätä palkkaepätasa-arvoa saataisiin tänäkään keväänä korjattua, mutta Tehyn vaatimusta en pidä ylimitoitettuna.

Karsisin julkisia kuluja esimerkiksi keskittämällä lakisäätäisiä palveluita entisestään ja lisäämällä digitaalisten palveluiden käyttöä mm. etävastaanotot. Sosiaalisten tulonsiirtojen puolelta etsisin myös keinoja vähentää. Helppohan näitä on sanoa, mutta poliittisesti mahdottoman rajamailla olevia keinoja. Digitaaliset palvelut kyllä hiljalleen tulevat, mutta harmittavan hitaasti, kiitos massiivisten dinosaurus tietojärjetelmien. Helpompaa on ylläpitää nykyistä palkkaepätasa-arvoa. Ongelma taitaa korjaantua tosiaan vasta sitten, kun suuret ikäluokat ovat kuolleet, jolloin sitten onkin seuraava ongelma, kun pitää sopeutua siihen, että vanhusten hoivapalveluiden tarve runsaasti vähenee lyhyessä aikataulussa.
En ole eri mieltä kanssasi. Löytäisin varmasti parempia kulueriä, joista säästää kuin hoivahenkilöstön palkat. Tosin niin pitkään kun niitä säästöjä ei mistään muualta oteta, niin otettakoon heiltä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tähän voisi esittää jatkokysymyksenä, että olisitko valmis supistamaan julkisia terveyspalveluita nykyisestä? Nykyisellä palkkauksella alalle kouluttautuneet eivät jää alalle. Sama koskee mm. lastentarhanopettajia, kuten kaikki tiedämme.

Minä olisi valmis supistamaan kuntia. Mainitsemistasi terveyspalveluista esimerkki tuolta tuntemaltani kunnanhallituksen jäseneltä. Heidän kunnassaan + naapurikunnassa on terveysasemat molemmissa. Lääkärivaje on joskus johtanut siihen, että yhteensä kunnissa on vain yksi lääkäri tiettyyn aikaan, mutta kymmeniä muita henkilöitä töissä terveysasemalla. Kuitenkin useat tulevat terveysasemalle lääkäriin.

Kuntien yhdistäminen esimerkiksi siihen 20 kuntaan toimisi myös soten pohjana. Tietenkin tarvitaan aikaa, mutta tarvitaan sellainen hallitus, joka kykenee johtamaan maata maan edun mukaan. Eikä olisi pahaksi, jos jostain löytyisi valtiomies tasoa oleva pääministeri, joka osaisi asettua kepun/kokoomuksen/sdp:n jne yläpuolelle, ja johtaa hallitusta yhteisen edun mukaan.

Taitaa vaan olla, että yhteistä etua ei koeta sen paremmin politiikassa kuin työmarkkinajärjestöissä. Jos näin on, erittäin ikävä tilanne.
 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Kunnan työntekijöillä on hyvät lomat ja edut, lyhyempi työpäivä ja huomattavasti pienempi tulosvastuu ja suorituspaineet.

Moni kunnan työntekijä ei vaihtaisi, vaikka palkka nousisi sen 10-20%, koska 6-7 viikon vuosilomat, terveydenhuolto, ja töiden helppous miellyttävät. Varsinkin ihmisiä, joilla on pieniä lapsia.

Ilman sairaustodistusta on helppo jäädä kotiin pariksi päiväksi, joustavat työajat ja samanmieliset työkaverit ja esimiehet eivät myöskään houkuta vaihtamaan.

Työpaikka on myös käytännössä erittäin turvattu, eikä tarvitse pelätä, että joutuisi tuottavuusssyitä YT-leikkuriin.

Sitä paitsi verottaja aika tehokkaasti vie nousseesta palkasta 30-40 pinnaa, joten why bother?

Mieluummin sen korotusvaran käyttäisin esim. kotihoitajiin ja heidän työedellytystensä parantamiseen kuin sairaanhoitajien palkkoihin. Ihme, että sinne nytkään tekijöitä riittää.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Ilman sairaustodistusta on helppo jäädä kotiin pariksi päiväksi
Tämä vähän ärsyttää, kun nostetaan esiin helppona lusmukeinona. On toki mukava lasten kanssa ja flunssakuumeen kohdalla, kun ei tarvitse jonottaa lääkäriin toteamaan, että juu, kuumetta on. Tutkitusti tuo kuitenkin on vähentänyt sairaslomien määrää, kun voi olla pois tarpeellisen määrän päiviä, eikä esim. lääkärin määräämää 6 vuorokautta. Matalampi kynnys ilmoittaa sairaudesta myös säästää työtovereita tartunnoilta. Onhan tuossa lusmumahdollisuus, mutta hyvät puolet voittaa huonot, ja samaan alettu siirtyä myös yksityisellä puolella.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Ei tämä henkilökohtaisesti tässä iässä haittaa. Mutta kun ei voi vain itseään ajatella. Lapset ja lasten lapset ovat kenties tilanteessa, jonka me kaikki voimme arvioida olevan mahdollisesti talousmielessä ja ilmaston osalta heikompi kuin omamme. Toisaalla valitetaan kun persujen kannatus kasvaa. Minusta se kasvaa niin kauan, kun ihmiset alkavat epäillä jälkikasvunsa ja heidän lapsiensa elinmahdollisuuksia, kun meidän sukupolvi niittaa kaiken ulos eläkkeisiinsä ja ajaa kovilla palkkavaatimuksilla julkista taloutta yhä velkaisemmaksi.
En tästä eri mieltä ole, mutta onhan se aika torveloa äänestää tällä perusteella puoluetta joka ei yritä asialle mitään tehdä.
 
Tämä vähän ärsyttää, kun nostetaan esiin helppona lusmukeinona.

Matalampi kynnys ilmoittaa sairaudesta myös säästää työtovereita tartunnoilta. Onhan tuossa lusmumahdollisuus, mutta hyvät puolet voittaa huonot, ja samaan alettu siirtyä myös yksityisellä puolella.

En toki syyllistänyt tai syyttänyt. Kunnat ovat yleensä hyvin perhemyönteisiä työnantajia, joten yleensä on hyvin helppoa hoitaa perhemenoja pelkällä ilmoituksella esimiehelle. Ja käytännössä sellaisetkin syyt kelpaavat, jotka yksityisellä eivät menisi läpi, tai vaatisivat korvaavuutta.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquarta
Kunnan työntekijöillä on hyvät lomat ja edut, lyhyempi työpäivä ja huomattavasti pienempi tulosvastuu ja suorituspaineet.

Nyt meni allekirjoittaneella vähän ohi, kun puhuttiin hoitohenkilökunnasta ja kunnan työntekijöistä sulassa sovussa ja sekamelskassa, niin tokkopa tällä lainatulla tarkoitit hoitohenkilökuntaa?

Suorituspaineisempaa alaa, kun on kovin vaikea tähän hätään keksiä.
 

Sir Smuli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit, Florida Panthers
Kunnan työntekijöillä on hyvät lomat ja edut, lyhyempi työpäivä ja huomattavasti pienempi tulosvastuu ja suorituspaineet.

Moni kunnan työntekijä ei vaihtaisi, vaikka palkka nousisi sen 10-20%, koska 6-7 viikon vuosilomat, terveydenhuolto, ja töiden helppous miellyttävät. Varsinkin ihmisiä, joilla on pieniä lapsia.

Ilman sairaustodistusta on helppo jäädä kotiin pariksi päiväksi, joustavat työajat ja samanmieliset työkaverit ja esimiehet eivät myöskään houkuta vaihtamaan.

Työpaikka on myös käytännössä erittäin turvattu, eikä tarvitse pelätä, että joutuisi tuottavuusssyitä YT-leikkuriin.

Sitä paitsi verottaja aika tehokkaasti vie nousseesta palkasta 30-40 pinnaa, joten why bother?

Sekä julkisella, että yksityisellä puolella on kuvaamasilaisia työtehtäviä, eli töitä joiden helppous viehättää ja välttämättä ei tulisi vahtaneeksi työpaikkaa , vaikka palkka nousisi 10-20%. Esimerkiksi lääkäreillä taitaa olla . Privaattivastaanotto on käsittääkseni paljon mielyttävämpää kuin terveyskeskuslääkärin työ. Viestisi on alusta loppuun stereotypiaa mantrasta, jota julkisiin työpaikkoihin liitetään. En osaa sanoa, pitääkö kuinka tarkasti paikkansa, varmasti joissai työtehtävissä pitääkin. Hyvä kuitenkin muistaa, ettei se takaa tuottavampaa työntekijää, että palkan maksaa yksityinen yritys.

Olen sitä mieltä, että jos haluaa saada enemmän palkkaa työstään niin ei kannata kouluttautua sairaanhoitajaksi tai lastentarhanopettajaksi tai hoitoalalle ylipäätään, koska siellä ei asiallista korvausta työstä makseta. Toinen asia on sitten mihin tämä kehitys johtaa esimerkiksi 10-20 vuoden aikajänteellä. Nousevatko palkat sitten, kun kuntien pitää alkaa kilpailla henkilökunnasta? Tämä tilannehan on jo kehittymässä lastentarhanopettajien suhteen pk-seudulla, kun kunnat nostavat palkkoja kilpaa. Ongelma tavallaan ratkaisee itse itsensä, mutta ei täysin kivuitta, sillä koulutettua henkilökuntaa ei tällä hetkellä riitä päiväkoteihin. Tätä ollaan siedetty, mutta siedetäänkö sitä, kun epäpätevä sairaanhoitaja hoitaa isovanhempaa/vanhempaa hoivakodissa.
 
Jotenkin tuo media on taas sekoittamassa asioita. No niiden tehtävä, no onneksi ehkei ihan kaikkien, on tarkoitus tehdä kiinnostava otsikko.. ja tarinakin värikkäästi. Se hämmentää.
Esimerkiksi, kaikissa aloissa tulisi tuoda esille lähinnä peruspalkka. Vuorotyölisät on ansaittuja lisiä niille, jotka tekevät esim yövuoroa tai viikonlopputyötä.. Ei ne palkat vuorotyölisineen oo vertauskelpoisia niille, jotka tekevät ainoastaan perus päivätyötä. Ne on lisiä, jotka kuuluu maksaa lisänä
Tuossa on kyllä sitten sekin puoli, että nuo lisät vaihtelevat aloittain aika paljon. Joku voi saada yötyöstä 2€/h ja joku toinen vaikka 7€/h. Eli osassa saattaa nuo peruspalkat olla siksi pienempiä, että lisistä saa paljon.
 
Sekä julkisella, että yksityisellä puolella on kuvaamasilaisia työtehtäviä, eli töitä joiden helppous viehättää ja välttämättä ei tulisi vahtaneeksi työpaikkaa , vaikka palkka nousisi 10-20%. Esimerkiksi lääkäreillä taitaa olla . Privaattivastaanotto on käsittääkseni paljon mielyttävämpää kuin terveyskeskuslääkärin työ. Viestisi on alusta loppuun stereotypiaa mantrasta, jota julkisiin työpaikkoihin liitetään. En osaa sanoa, pitääkö kuinka tarkasti paikkansa, varmasti joissai työtehtävissä pitääkin. Hyvä kuitenkin muistaa, ettei se takaa tuottavampaa työntekijää, että palkan maksaa yksityinen yritys.

Olen sitä mieltä, että jos haluaa saada enemmän palkkaa työstään niin ei kannata kouluttautua sairaanhoitajaksi tai lastentarhanopettajaksi tai hoitoalalle ylipäätään, koska siellä ei asiallista korvausta työstä makseta. Toinen asia on sitten mihin tämä kehitys johtaa esimerkiksi 10-20 vuoden aikajänteellä. Nousevatko palkat sitten, kun kuntien pitää alkaa kilpailla henkilökunnasta? Tämä tilannehan on jo kehittymässä lastentarhanopettajien suhteen pk-seudulla, kun kunnat nostavat palkkoja kilpaa. Ongelma tavallaan ratkaisee itse itsensä, mutta ei täysin kivuitta, sillä koulutettua henkilökuntaa ei tällä hetkellä riitä päiväkoteihin. Tätä ollaan siedetty, mutta siedetäänkö sitä, kun epäpätevä sairaanhoitaja hoitaa isovanhempaa/vanhempaa hoivakodissa.
No ei nuo kyllä kilpaa mitään lastentarhanopettajan palkkoja nosta. Pikkusen nostivat kaikki kun tuli tuo kohu tuosta ”herrasmiessopimuksesta”, että eivät kilpaile palkoilla. Lääkäreistä taas kilpaillaan oikein kunnolla ja esimerkiksi Helsinki nosti nyt palkkoja yhteensä 1250€/kk. On kyllä jotenkin käsittämätöntä, että noita ei saada koulutettua lisää vaikka heistä on jatkuvasti pulaa ja kuntien ja valtion menot nousee. Hyvin on Lääkäriliitto onnistunut lobbaamaan.
 
Mistä palveluista olisit valmis tinkimään? Sosiaali- ja terveydenhoito vie valtaosan kuntien budjeteista, niin aika isot leikkaukset muualle vaaditaan.
Ei sillä niin väliä ole mistä minä tinkisin, mutta kyllä se lasku niistä palveluista yms kuuluu koko yhteiskunnalle, eikä sitä huonoa taloudellista tilannetta voi kaataa joidenkin työntekijäryhmien niskaan.
 

Joukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Toki AY käyttää tätä samaa, eli molemminpuolista on tämä sumutus. Pian saamme taas lukea hoitajien 2400 € kuukausiansioista, vaikka alan keskiarvo liikkuu 3300 € paikkeilla lisineen(ikä- ja vuorolisät) ja iso osa menee vielä yli reilusti kun on keskiarvo. OAJ puhuu myös aina meidän opettajien heikosta palkasta käyttäen taulukkopalkkoja. Ja onhan ne huonot, mutta kun harva pelkällä taulukkopalkalla menee ja ikälisät nostaa vielä merkittävästi tuota, kun vuosia kertyy.

Tulipa asiasta keskusteltua tänään yhden Porin perusturvan työntekijän kanssa. Hän näytti uusinta palkkakuittiaan (maksupäivä 15.1.). Siinä peruspalkkana oli 2124,81€ ja maksimi työkokemuslisä 169.98€. Yhteensä 2294,79€. Nettona ~1655€. Perus päivätyö ilman vuorolisiä. Kyllä tuo hieman vaikuttaa pienemmältä kuin nuo luvut yllä.
 

Sir Smuli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit, Florida Panthers
No ei nuo kyllä kilpaa mitään lastentarhanopettajan palkkoja nosta. Pikkusen nostivat kaikki kun tuli tuo kohu tuosta ”herrasmiessopimuksesta”, että eivät kilpaile palkoilla. Lääkäreistä taas kilpaillaan oikein kunnolla ja esimerkiksi Helsinki nosti nyt palkkoja yhteensä 1250€/kk. On kyllä jotenkin käsittämätöntä, että noita ei saada koulutettua lisää vaikka heistä on jatkuvasti pulaa ja kuntien ja valtion menot nousee. Hyvin on Lääkäriliitto onnistunut lobbaamaan.

Helsinki nosti lastentarhanopettajien palkkaa aiemmin sovitun korotuksen lisäksi myös vuoden alussa. Sanamuodostani oli ehkä hieman raflaava, mutta kyllä tämä painetta luo Vantaalle ja Espoolle vastata eli ihan tervetilanne verrattuna aiempaan herrasmiessopimukseen.

Lääkäripulaan liittyen olen samaa mieltä, ehdottomasti koulutuspaikkoja lisättävä. Samalla kuitenkin lääkärit valuvat terveyskeskuksista myös muista syistä kuin lääkäripulasta. Tuo Helsingin 1250e/kk korotus sisälsi määräaikaisen lisän joka voimassa tällä erää kesään asti. Terveyskeskuslääkärin työoloistakin ollut juttua mediassa viime syksyn aikana. Taitaa työolosuhteet olla suurempi syy terveyskeskuslääkäripulaan kuin tuo jo komeaksi kasvanut palkkaus, joka vetää vertoja hyvinkin yksityiselle puolelle. Jostain syystä terveyskeskuksen vaativiin lääkäritehtäviin ei tunnu löytyvän tarpeeksi halukkaita kokeneita lääkäreitä. Paradoksaalisesti sitte tätä vaativaa työtä tekevät pääasiassa työuransa alussa olevat lääkärit. Nyt jo eksytty ketjun aiheesta hieman sivuun, mutta lakkoja varmasti nähdään kevään aikana tai ainakin tiukkoja puheenvuoroja kuntatalouden terveellisyyden ja sairaanhoitajien palkkatasa-arvon välillä.
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Nyt meni allekirjoittaneella vähän ohi, kun puhuttiin hoitohenkilökunnasta ja kunnan työntekijöistä sulassa sovussa ja sekamelskassa, niin tokkopa tällä lainatulla tarkoitit hoitohenkilökuntaa?

Suorituspaineisempaa alaa, kun on kovin vaikea tähän hätään keksiä.
Jännä juttu miten sama työntekijä ottaa kunnallisella puolella vastaan päivässä 10 potilasta. Yksityisellä työskennellessään hoitaa saman yhdessä illassa, ilmeisen kovat paineet siellä virkatyössä siis.
Lisäksi ne todella pitkät lomat yms. Päälle niin se pienempi palkka on noiden puolesta kyllä korvattu täysin.

Julkinen puoli on tehokkuudessa totaalisen paska vastaavalla tyylillä toimiessaan yksityisellä puolella firma olisi konkassa todella nopeasti.
Lisäksi se priorisointi eli ketä hoidetaan ja millä tavalla pitäisi ottaa myös sairaanhoidossa valitettavasti käyttöön.
Ei kannata tyyliin 80v mummolle enää tehdä kaikkea mahdollista vaan tyytyä siihen mitä on.
Ja tietyt täysin terveyteen liittymättömät hoidot eivät kuulu julkisen puolen maksettavaksi.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquarta
Ei kannata tyyliin 80v mummolle enää tehdä kaikkea mahdollista vaan tyytyä siihen mitä on.

Mihin vedetään raja? Liian läskille ei kannata tehdä toimenpidettä, kun pumppu leikkaa kiinni kuitenkin jossain vaiheessa. Ei ole oikein länsimainen ajatustapa.

Tulee ilmeisesti yllätyksenä, mutta vaikkapa tk-lääkäri hoitaa niiden kymmenen ajanvarauspotilaan ohella koko ajan esimerkiksi päivystystapauksia jne.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös