Lakko!

[Jymäkkä]

Paperikoneenhoitajan tarkkaa palkkaa en tiedä eikä se oikeastaan edes kiinnosta. Niitä on meidän lafkassa vajaa 20, kun tuotannossa muuten työntekijöitä on muutama sata. Saattavat päästä noihin HS:n ansioihin. Muuten lukema huvittaa, vähän kun uutisoitaisiin terveyskeskuksessa työntekijöiden pääsevän ansiotasoon X ja tämä lukema otettaisiin johtavan lääkärin vuosiansioista.

Toki AY käyttää tätä samaa, eli molemminpuolista on tämä sumutus. Pian saamme taas lukea hoitajien 2400 € kuukausiansioista, vaikka alan keskiarvo liikkuu 3300 € paikkeilla lisineen(ikä- ja vuorolisät) ja iso osa menee vielä yli reilusti kun on keskiarvo. OAJ puhuu myös aina meidän opettajien heikosta palkasta käyttäen taulukkopalkkoja. Ja onhan ne huonot, mutta kun harva pelkällä taulukkopalkalla menee ja ikälisät nostaa vielä merkittävästi tuota, kun vuosia kertyy.

@Cobol : Joo, tokihan paperimiehet noin tarkasteltuna vähän liikaa tienaa, mutta ihan samoin tienaa moni muukin tuolla logiikalla, onhan paperimiehen työ toisaalta sitä sangen tuottavaa hommaa, josta taas joidenkin oikeistolaisten mukaan pitääkin maksaa. Itse katson myös, että työn vaativuus ja koulutustaso ovat ilman muuta valideja perusteita palkalle, erityisesti julkisella sektorilla, mutta myös yksityisellä. Ja ovathan ne käytännössäkin, ei niitä palkkoja pelkän tuottavuuden mukaan henkilökohtaisesti määrätä, vaikka firman tuottavuuden muutokset sen varan tuovatkin.

 

[Cobol]

@Cobol : Joo, tokihan paperimiehet noin tarkasteltuna vähän liikaa tienaa, mutta ihan samoin tienaa moni muukin tuolla logiikalla, onhan paperimiehen työ toisaalta sitä sangen tuottavaa hommaa, josta taas joidenkin oikeistolaisten mukaan pitääkin maksaa. Itse katson myös, että työn vaativuus ja koulutustaso ovat ilman muuta valideja perusteita palkalle, erityisesti julkisella sektorilla, mutta myös yksityisellä. Ja ovathan ne käytännössäkin, ei niitä palkkoja pelkän tuottavuuden mukaan henkilökohtaisesti määrätä, vaikka firman tuottavuuden muutokset sen varan tuovatkin.

Totta. Jos tilanne olisikin se, että paperimiehet ovat kuplassaan, voisivat minusta tienata vaikka 200 000 per lärvi, kunhan yksityinen työnantaja ei olisi pyytämässä palkkatukea.

Mutta näin vaan ei todellisuudessa ole. Julkinen sektori hoitajista alkaen haluaa enemmän kuin paperi, ja kun jollekin maksetaan, se valuu historiankin perusteella muihin sopimuksiin kuin vain siihen, joka sai suurimman korotuksen. Nyt on ainakin Kuntaliiton mukaan kuntien tilanne erittäin huono. Palkankorotusvaraa ei siis olisi, päinvastoin. Mutta palkkoja korotetaan, ja lisää velkaa otetaan. Kuntien tilanne heikkenee siis ennestään.

Ei tämä henkilökohtaisesti tässä iässä haittaa. Mutta kun ei voi vain itseään ajatella. Lapset ja lasten lapset ovat kenties tilanteessa, jonka me kaikki voimme arvioida olevan mahdollisesti talousmielessä ja ilmaston osalta heikompi kuin omamme. Toisaalla valitetaan kun persujen kannatus kasvaa. Minusta se kasvaa niin kauan, kun ihmiset alkavat epäillä jälkikasvunsa ja heidän lapsiensa elinmahdollisuuksia, kun meidän sukupolvi niittaa kaiken ulos eläkkeisiinsä ja ajaa kovilla palkkavaatimuksilla julkista taloutta yhä velkaisemmaksi.

Investointeihin tulee ottaa velkaa. Mutta syömävelka ei ole se, mitä kannattaa tehdä.

e: kuntien taloudesta lukuja alla. Näistä rahoista ei palkankorotuksia juuri makseta, vaikka kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia on päätetty kasvattaa kaikkiaan 1,1 miljardilla eurolla vuoden 2020 budjetissa:

Kuntien taloustilastoja

Kuntien tunnuslukuja (verotulot, toimintakate, vuosikate, rahavarat, lainakanta) eri vuosina.

www.veronmaksajat.fi

Ja tässä vuoden takaa tekstin muodossa samaa asiaa:

Kaksi kolmesta kunnasta ajautunut tappiolle – ”tilanne on hälyttävän synkkä” - Suomenmaa.fi

Kaksi kolmasosaa kunnista on pudonnut tappiolle, kertoo Kuntaliitto. Tulos painui viime vuonna negatiiviseksi...

www.suomenmaa.fi

 

[Patarouva]

Tuosta koulutuksesta ja vaatimuksista sen verran vielä, että monessa tehtaassa vaikka olisit koulutukseltasi esim.insinööri niin suorittavan työn hommiin pääsee vain oppisopimuksen kautta. Eli ei niihin vaativampiin tehdastöihin ihan niin vaan mennä.

Cobolin kanssa olen samaa mieltä, että yritystuissa olisi varmaan paljon perkaamista. Samoin velaksi eläminen tuleville sukupolville aiheutuvista ongelmista välittämättä on vastenmielistä.

 

[Jymäkkä]

Totta. Jos tilanne olisikin se, että paperimiehet ovat kuplassaan, voisivat minusta tienata vaikka 200 000 per lärvi, kunhan yksityinen työnantaja ei olisi pyytämässä palkkatukea.

Mutta näin vaan ei todellisuudessa ole. Julkinen sektori hoitajista alkaen haluaa enemmän kuin paperi, ja kun jollekin maksetaan, se valuu historiankin helposti perusteella muihin sopimuksiin kuin vain siihen, joka sai suurimman korotuksen. Nyt on ainakin Kuntaliiton mukaan kuntien tilanne erittäin huono. Palkankorotusvaraa ei siis olisi, päinvastoin. Mutta palkkoja korotetaan, ja lisää velkaa otetaan. Kuntien tilanne heikkenee siis ennestään.

Ei tämä henkilökohtaisesti tässä iässä haittaa. Mutta kun ei voi vain itseään ajatella. Lapset ja lasten lapset ovat kenties tilanteessa, jonka me kaikki voimme arvioida olevan mahdollisesti talousmielessä ja ilmaston osalta heikompi kuin omamme. Toisaalla valitetaan kun persujen kannatus kasvaa. Minusta se kasvaa niin kauan, kun ihmiset alkavat epäillä jälkikasvunsa ja heidän lapsiensa elinmahdollisuuksia, kun meidän sukupolvi niittaa kaiken ulos eläkkeisiinsä ja ajaa kovilla palkkavaatimuksilla julkista taloutta yhä velkaisemmaksi.

Investointeihin tulee ottaa velkaa. Mutta syömävelka ei ole se, mitä kannattaa tehdä.

Joo, ihan samaa mieltä. Itsekin julkisella työskentelevänä pidän tärkeänä, ettei julkiset palkat ala jäädä jälkeen yksityisestä. Siksi teollisuuden linja sopisi minusta hyvin aina julkisellekin, ja oikeita palkkakuoppia voidaan korjata palkkaohjelmilla. Mikään seikka ei minusta tällä hetkellä puolla sitä, että pitäisi koko julkiselle sektorille saada suuremmat korotukset. Ja eikä siis jatkossakaan, vaan yleislinjana aina vientiteollisuuden määräämä.

Julkisella voi muiden etujen ja ihan solidaarisuudenkin takia olla hieman pienempi palkkataso. Jos ei tyydy vakaaseen työpaikkaan ja kohtuulliseen palkkaan, on sitten varmaan syytä lähteä arvoaan mittaamaan yksityiselle sektorille.

Kuntatyöntekijäthän eivät tällä hetkellä ole mitenkään tasavertaisessa asemassa. meillä on muutamia kasvukeskuksia, joiden kunnissa rahaa kyllä riittää, ja on työntekijöillekin jaettu. Helsinki esimerkiksi maksanut opettajilleen 3 viime vuoden aikana selvästi enemmän tulospalkkioita kuin lomarahoja leikattiin, eli täällä meitä ei kiky niin kirpaissut, kuin monissa muissa kunnissa. Palkkaliukumiin myös riittänyt rahaa jonkin verran, ja erilaisia pienempiä bonuspalkkioita maksetaan myös säännöllisesti Helsingissä.

 

[Orvo Muusi]

Työnantaja vastaa jättämällä liiton maksut perimättä: Panokset kovenevat rajusti kiky-riidassa: Teknologiateollisuuden jäsenyritykset keskeyttävät Pron jäsenmaksuperinnän
Vaikka itsekkin olen työntekijä niin hiukan koomista on ay-väen välitön kimmastuminen aiheesta :). Luulis työnantajalla olevan samat oikeudet kiristää ruuvia sopimuksettomassa tilassa kuin toisellakin osapuolella.

 

[MPN]

onhan paperimiehen työ toisaalta sitä sangen tuottavaa hommaa, josta taas joidenkin oikeistolaisten mukaan pitääkin maksaa.

Nyt menee vähän pieleen kyllä, jos oikeistolaisesti ajatellaan niin kysyntä ja tarjonta määräävät noin suurinpiirtein palkkatason, ei riitä pelkästään että homma on tuottavaa. Jos vaikka naulojen suoristaminen olisi helvetin tuottavaa hommaa, mutta tekijöitä olisi enemmän kuin töitä, niin ei se palkka silloin suureksi nouse. Siis keskimäärin. Sitten taas tuottavuuden muihin verrattaviin nähden pitäisi merkata palkassakin. Jos sinä suoristat seitsemän naulaa tunnissa ja minä kaksi, niin oikeistolaisen näkökulman mukaan sinun pitäisi myös tienata enemmän kuin minun. Vasemmistolaisen ajatusmaailman mukaan taas meidän pitäisi tienata samanverran.

Ja keskeytymättömästä vuorotyöstä kuuluukin maksaa mielestäni extraa, eri asia on sitten että kuinka paljon. Sama asia kuin vuorotöissä yleensäkkin, joku aamu-/iltavuoro-vuorottelu ei nyt niin kauheaa joustamista ole (pl. esim. yksinhuoltajat) että siitä pitäisi mielestäni ihmeellisiä maksaa. Kolmivuoro on jo hieman enemmän ja nuo keskeytymättömät sitten taas eniten.

 

[Tadu]

Työnantaja vastaa jättämällä liiton maksut perimättä: Panokset kovenevat rajusti kiky-riidassa: Teknologiateollisuuden jäsenyritykset keskeyttävät Pron jäsenmaksuperinnän
Vaikka itsekkin olen työntekijä niin hiukan koomista on ay-väen välitön kimmastuminen aiheesta :). Luulis työnantajalla olevan samat oikeudet kiristää ruuvia sopimuksettomassa tilassa kuin toisellakin osapuolella.

Täähän on hyvä. Miksei tuota keinoa käytetä aina?

 

[Orvo Muusi]

Täähän on hyvä. Miksei tuota keinoa käytetä aina?

Varmaan siksi ku ay suuttuu tästä suurinpiirtein eniten :D

 

[DAF]

Täähän on hyvä. Miksei tuota keinoa käytetä aina?

Käytetään varsin usein aina isojen työtaistelutilanteiden yhteydessä. Työnantajan normaali työtaistelutoimi siinä, missä palkansaajilla lakot.

 

[Mediakuutio]

e: kuntien taloudesta lukuja alla. Näistä rahoista ei palkankorotuksia juuri makseta, vaikka kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia on päätetty kasvattaa kaikkiaan 1,1 miljardilla eurolla vuoden 2020 budjetissa:

Kuntien taloustilastoja

Kuntien tunnuslukuja (verotulot, toimintakate, vuosikate, rahavarat, lainakanta) eri vuosina.

www.veronmaksajat.fi

Ja tässä vuoden takaa tekstin muodossa samaa asiaa:

Kaksi kolmesta kunnasta ajautunut tappiolle – ”tilanne on hälyttävän synkkä” - Suomenmaa.fi

Kaksi kolmasosaa kunnista on pudonnut tappiolle, kertoo Kuntaliitto. Tulos painui viime vuonna negatiiviseksi...

www.suomenmaa.fi

Ottamatta nyt kantaa varsinaisesti kenenkään palkkaan mutta eihän kuntien huono rahatilanne ole mikään syy siihen, että palkankorotuksia ei voi antaa. Jos rahat ei riitä niin täytyy miettiä mitä palveluita järjestetään ja mihin rahat käytetään.

 

[Jymäkkä]

Ottamatta nyt kantaa varsinaisesti kenenkään palkkaan mutta eihän kuntien huono rahatilanne ole mikään syy siihen, että palkankorotuksia ei voi antaa. Jos rahat ei riitä niin täytyy miettiä mitä palveluita järjestetään ja mihin rahat käytetään.

Pitkälti samaa mieltä. Ei sillä, ettenkö voisi joustaa jossain taloudellisesti haastavassa tilanteessa, mutta se on ihan kestämätön ajatus, että kuntatyöntekijät jatkuvasti rahoittaisivat julkisia palveluja omasta palkastaan tinkimällä. Palveluja käyttää kaikki kansalaiset, joten jos rahaa ei ole, niin aletaan miettiä, mitä palveluja halutaan järjestettävän.

 

[Cobol]

Ottamatta nyt kantaa varsinaisesti kenenkään palkkaan mutta eihän kuntien huono rahatilanne ole mikään syy siihen, että palkankorotuksia ei voi antaa. Jos rahat ei riitä niin täytyy miettiä mitä palveluita järjestetään ja mihin rahat käytetään.

Eräs tuntemani kunnanhallituksen jäsen toisaalta sanoo, että lakisääteiset tehtävät eivät anna mahdollisuutta heikentää niiden palveluja ja ainakin heillä säästötoimet muissa asioissa ovat sitä luokkaa, ettei kehtaa kylällä kävellä.

Mitä tulee vaadittuihin palkankorotuksiin, Kuntatyönantajan mukaan ne maksaisivat veronmaksajille noin 22 miljardia euroa. Onko tämä kehitys järkevää, siitä kukin voi lausua näkemyksensä. Minusta ei ole.

 

[Mediakuutio]

Eräs tuntemani kunnanhallituksen jäsen toisaalta sanoo, että lakisääteiset tehtävät eivät anna mahdollisuutta heikentää niiden palveluja ja ainakin heillä säästötoimet muissa asioissa ovat sitä luokkaa, ettei kehtaa kyllä kävellä.

Sitten lakisääteisiä pitää miettiä mitä pidetään. Ei se ratkaisu silti voi olla se, että tingitään jonkun palkasta.

 

[Cobol]

Sitten lakisääteisiä pitää miettiä mitä pidetään. Ei se ratkaisu silti voi olla se, että tingitään jonkun palkasta.

Olisit siis valmis laittamaan 22 miljardia kunnissa työntekijöiden palkankorotuksiin?

 

[Satunnainen]

Jos vaikka naulojen suoristaminen olisi helvetin tuottavaa hommaa, mutta tekijöitä olisi enemmän kuin töitä, niin ei se palkka silloin suureksi nouse.

Olisiko tällaisesta tilanteesta mitään käytännön esimerkkiä olemassa?

Noin yleensä hauskaa seurata keskustelua, jossa itsensä oletettavasti oikeistolaisiksi markkinatalouden kannattajiksi mieltävät kirjoittajat paljastavat, että todellisuudessa, mitä tulee palkkoihin, ovatkin ilmeisiä suunnitelmatalouden ystäviä.

 

[Jymäkkä]

Olisit siis valmis laittamaan 22 miljardia kunnissa työntekijöiden palkankorotuksiin?

Eikös tuo ole nykyinen koko palkkasumma? Yleisen linjan mukaiset korotukset olen itse valmis laittamaan.

 

[Mediakuutio]

Olisit siis valmis laittamaan 22 miljardia kunnissa työntekijöiden palkankorotuksiin?

En ottanut koko asiaan kantaa muuten kun siihen, että kuntien taloustilanne ei voi olla syy siihen ettei työntekijöille makseta palkankorotuksia mitkä he ansaitsivat. Ja ei en tarkoita, että johonkin Tehyn vaatimuksiin pitäisi sellaisinaan suostua.

 

[Tadu]

Ottamatta nyt kantaa varsinaisesti kenenkään palkkaan mutta eihän kuntien huono rahatilanne ole mikään syy siihen, että palkankorotuksia ei voi antaa. Jos rahat ei riitä niin täytyy miettiä mitä palveluita järjestetään ja mihin rahat käytetään.

Mistä palveluista olisit valmis tinkimään? Sosiaali- ja terveydenhoito vie valtaosan kuntien budjeteista, niin aika isot leikkaukset muualle vaaditaan.

 

[Hatchetman]

Olisit siis valmis laittamaan 22 miljardia kunnissa työntekijöiden palkankorotuksiin?

Kunnissa on valtavasti tehohstamisvaraa: monet kunnat tuottavat tehottomia palveluita ylimiehityksellä.

Talous-ja hallintopuolella ulkoistaminen, kuntien yhteisten palveluyhtiöiden luominen, järjestelmien integrointi ja palveluiden osto esimerkiksi kausiluonteisissa palveluissa säästäisi rahaa.

Tietysti kunnat ovat keskimäärin haluttomia vähentämään henkilökuntaa missään olosuhteissa.

Toki se on ymmärrettävää: meillä on pari sataa kuntaa, joissa kunta on se ainoa iso työllistäjä, ja noiden työpaikkojen kadotessa kunta tulee menettämään työikäistä väestöään, koska uutta työtä ei tule tilalle.

Tässä keinotekoisesti ja kalliisti pidetään saattohoitokunnossa olevia kuntia nimellisesti elinkelpoisina tulonsiirroilla kasvukeskuksista.

Noin yleensä hauskaa seurata keskustelua, jossa itsensä oletettavasti oikeistolaisiksi markkinatalouden kannattajiksi mieltävät kirjoittajat paljastavat, että todellisuudessa, mitä tulee palkkoihin, ovatkin ilmeisiä suunnitelmatalouden ystäviä.

Ei tarvitse olla edes oikeistolainen markkinatalouden kannattaja todetakseen, että tuottamattomasta, kannattamattomasta työstä pitäisi päästä eroon, ja esimerkiksi korviaan myöten veloissa olevissa pikkukunnissa ei tarvita kulttuurisihteereitä, projektipäälliköitä, omaa kirjanpito-osastoa, tai varakunnanjohtajia.

 

[Cobol]

Eikös tuo ole nykyinen koko palkkasumma? Yleisen linjan mukaiset korotukset olen itse valmis laittamaan.

Lisäksi ammattijärjestöjen esittämät vaatimukset erityisistä lisäkorotuksista ovat täysin ylimitoitettuja. Hoitajille haluttu ylimääräinen 1,8 prosentin vuotuinen korotus merkitsee kunnille ja veronmaksajille kymmenessä vuodessa kahdeksan miljardin euron ylimääräistä rasitetta. Koko kunta-alalle levitessään korotus maksaisi 22 miljardia euroa.

Palkankorotukset mitoitettava kuntien palkanmaksukyvyn mukaan

Kunta-alan neuvottelut uusista työ- ja virkaehtosopimuksista alkavat tiistaina 14. tammikuuta. Nykyiset sopimukset päättyvät maaliskuun lopussa. KT…

www.kt.fi

En ottanut koko asiaan kantaa muuten kun siihen, että kuntien taloustilanne ei voi olla syy siihen ettei työntekijöille makseta palkankorotuksia mitkä he ansaitsivat. Ja ei en tarkoita, että johonkin Tehyn vaatimuksiin pitäisi sellaisinaan suostua.

Ymmärsin kyllä, mutta tuo olisi korotusten summa, kun koko kunta-ala huomioidaan, koska ei ne muutkaan tyydy pieneen korotukseen. Seuraavana vuonna taas uudet 22 miljardia + tietenkin lisäkorotukset ja vuonna 2022 taas uudet 22 miljardia lisää jne.

Kunnissa on valtavasti tehohstamisvaraa: monet kunnat tuottavat tehottomia palveluita ylimiehityksellä.

Täsmälleen. Paljon on jo ulkoistettu, ja niistä maksetaan sitten muun päälle. Ainoa järkevä tapa olisi mennä johonkin muutamaan kymmeneen kuntaan, ja yhdessäkään kunnassa ei saisi olla omia IT-hallinnon tai palveluiden virityksiä. Kysyin joskus tuolta tuntemaltani kunta-ammattilaiselta, että mikä hänen mukaansa olisi kuntien oikea määrä. Vastaus oli, että ei se ainakaan 20 kuntaa voisi ylilttää.

 

[Jymäkkä]

Palkankorotukset mitoitettava kuntien palkanmaksukyvyn mukaan

Kunta-alan neuvottelut uusista työ- ja virkaehtosopimuksista alkavat tiistaina 14. tammikuuta. Nykyiset sopimukset päättyvät maaliskuun lopussa. KT…

www.kt.fi

Ymmärsin kyllä, mutta tuo olisi korotusten summa, kun koko kunta-ala huomioidaan, koska ei ne muutkaan tyydy pieneen korotukseen. Seuraavana vuonna taas uudet 22 miljardia + tietenkin lisäkorotukset ja vuonna 2022 taas uudet 22 miljardia lisää jne.




Täsmälleen. Paljon on jo ulkoistettu, ja niistä maksetaan sitten muun päälle. Ainoa järkevä tapa olisi mennä johonkin muutamaan kymmeneen kuntaan, ja yhdessäkään kunnassa ei saisi olla omia IT-hallinnon tai palveluiden virityksiä. Kysyin joskus tuolta tuntemaltani kunta-ammattilaiselta, että mikä hänen mukaansa olisi kuntien oikea määrä. Vastaus oli, että ei se ainakaan 20 kuntaa voisi ylilttää.

Juu, ei me kovin erimielisiä olla. Minä olen valmis laittamaan teollisuuden saaman 3,3 % lisäkulun, joka on rahassa 700 miljoonaa ja kahden vuoden aikana. Ei nuo kumulatiiviset laskelmat ihan huuhaata ole,mutta saadaanhan niillä asiat tarkoitushakuisesti näyttämään isommilta kuin ovatkaan.

Mutta kuten aiemmin jo kirjoitin, tuo Tehyn vaatimus on pöyristyttävä, enkä sitä kannata edes pelkille Tehyläisille. Sama porukka nostaa aina itsensä prioriteettilistan kärkeen,vaikka taitaa olla harvoja aloja, joilla palkat kunnissa paremmat kuin yksityisellä. Jos jotain palkkaohjelmaa jollekin alalle(lastentarhan opettajat esim), niin paljon maltillisempaa silloinkin.

 

[Tadu]

Kysyin joskus tuolta tuntemaltani kunta-ammattilaiselta, että mikä hänen mukaansa olisi kuntien oikea määrä. Vastaus oli, että ei se ainakaan 20 kuntaa voisi ylilttää.

Sääli ettei noita päätöksiä tehdä asiantuntemus edellä. Onneksi kohta meille tulee 21 sotealuetta.

 

[Cobol]

Mutta kuten aiemmin jo kirjoitin, tuo Tehyn vaatimus on pöyristyttävä, enkä sitä kannata edes pelkille Tehyläisille. Sama porukka nostaa aina itsensä prioriteettilistan kärkeen,vaikka taitaa olla harvoja aloja, joilla palkat kunnissa paremmat kuin yksityisellä. Jos jotain palkkaohjelmaa jollekin alalle(lastentarhan opettajat esim), niin paljon maltillisempaa silloinkin.

Tämä on totta. Jossain vaiheessa hallitus joutuu ottamaan kantaa. En kaipaa Rinteen toilailua sinne ja tänne työmarkkinajärjestöjen osalta.

 

[Cobol]

Sääli ettei noita päätöksiä tehdä asiantuntemus edellä. Onneksi kohta meille tulee 21 sotealuetta.

Tästä ei kyllä talous kuin parane... Tosin eihän siihen Marinin hallitus ja sille työn lisäalueista valmistellut työryhmä kantaa ottanutkaan.

 

[Tadu]

Tästä ei kyllä talous kuin parane... Tosin eihän siihen Marinin hallitus ja sille työn lisäalueista valmistellut työryhmä kantaa ottanutkaan.

Haha. On kyllä hienoa kuinka edeltävän hallituksen Soten vuotuinen 3 miljardin säästötavoite on unohdettu, ja nyt vaan tehdään Sotea, koska sote. Vasemmistohallituksen ei sovi sanoa ääneen, että pitäisi säästää.