Toki. Ei kahtaa sanaa siitä, että menestyvä yritys voi palkata itselleen juuri niin monta hönöä kuin haluavat. 1:1 jako oli se millä toin vain esiin sen, minkä itsekin tunnustit, yrityksiä ei v**tuakaan kiinnostaa jakaa rahaa minnekään ja kaikista vähiten duunareilleen. MOT. Duunarihan ei suoranaisesti sijoita yritykseen muuta kuin kaiken "vapaa-aikansa". En pidä rusinoista, joten pidä pullasi. Yritykset kuitenkin pääsääntöisesti tajuavat kokeneiden tekijöiden arvon, eivätkä päästä näitä ihan helpolla pois. Sattumaa? Tuskin.
Niin, en hönöjen määrästä tiedä, mutta menestyvä yritys voi ylipäätään palkata ihmisiä pidemmälläkin aikavälillä. Hönöjä ja ei-niin-hönöjä. Tuo 1:1-jaon esille ottaminen oli aivan omituinen, koska ei sillä ollut mitään järjellistä yhteyttä todellisuuteen. Duunarit ja johto laittavat yritykseen "kaiken vapaa-aikansa" ja omistajat laittavat sitten myös rahojaan kiinni firmaan. Minusta on täysin kohtuullista ja odotettavaa, että nuo, jotka sijoittavat rahojaan yritykseen, saavat myös tuottoa sijoitukselleen, jos yritys voittoa tuottaa. Heillähän se taloudellinen riskikin on kannettavanaan. Työntekijöillä ei ole riskiä, vaan he saavat tekemästään työstä palkan joka tapauksessa.
Meidän keskustelussamme on nyt se ongelma, että sinä kirjoittelet pääsääntöisesti jotain sellaista, joka on korkeintaan ohuesti sidoksissa siihen, miten minä olen aiemmin sanonut. En siis oikein pysy kärryillä, mitä milloinkin tarkoitat ja viittaatko johonkin minun aiempaan kommenttiini. Tuosta esimerkkinä nyt vaikkapa tuo kokeneiden työntekijöiden arvostaminen. En ymmärrä, mistä sen kaivoit tai miten se liittyy aiempaan keskusteluumme. Todettakoon nyt kuitenkin, että minusta ei todellakaan ole sattumaa, että yritys haluaa pitää kiinni parhaista työntekijöistään. Se on täysin loogista toimintaa.
Jos sopimukset olisivat luokkaa "nousukaudella ja hyvässä tuloksessa erittäin hyvä palkka vs. huonoina aikoina ei niin hyvä palkka", niin en usko että isoja ongelmia tulisikaan. Palkansaajalle tunnutaan nykyään tarjottavan hyvänä aikana "noh kai sulle pitää jotain maksaakin" ja huonona "lähe menee kun vielä kerkeät". Fucking great!
No eihän se sopimus tietenkään voi sellainen olla, että nousukaudella duunarin palkka on "erittäin hyvä" (sikäli kun tuolla termillä tarkoitetaan aivan poskettomasti, esim. satoja prosentteja, nykyistä palkkaa korkeampaa palkkaa), mutta kyllä se voitaisiin silti sitoa erilaisin kannustinmenetelmin yrityksen tulokseen, jolloin työntekijäkin saisi nousukaudella jonkin verran normaalia paremman palkan. Ja huonoina aikoina tilanne olisi päinvastainen.
En ole vielä nähnyt huonoa perustelua tuolle "muutosturvalle". En tiedä miksi olet niin katkera asiasta, mutta anna poikien tapella jos tuntevat asian omakseen. Sopimuksettomassa tilassa on oikeus kiukutella ja jos Puolan pojat vie ahtaajien duunit, niin mitä se sinun palleja polttelee?
No, kertoisitko vaikkapa sinä minulle, mitkä ovat niitä hyviä perusteluja tuolle vuoden muutosturvalle? Eli mikä on se järkevä ja perusteltu syy, jonka nojalla työnantajalle voidaan paperinpalan välityksellä iskeä niskaan velvollisuus maksaa palkkaa vielä vuoden kuluttua siitä hetkestä, kun se ei enää työntekijänsä palveluksia tarvitse? Millä oikeutuksella tuollaista voitaisiin vaatia? Ja korostettakoon nyt, että minä kyllä ymmärrän ahtaajien saavan vaatia ihan mitä tahansa. Heillä on siihen oikeus. Minä olen vain nyt koko ajan kyseenalaistanut heidän vaatimustensa järkevyyden ja tuonut esiin, mitä seurauksia tuollaisten vaatimusten läpimenolla voisi olla.
Niin uskomattomalta kuin se voi sinun ja kaltaistesi korviin kuulostaakin, minä yritän ajatella tätä asiaa kokonaisuutena enkä vain itseni kannalta. Minulla kyllä on töitä näiden hönöjen lakkoilusta huolimatta, mutta lakot eivät ole hyväksi Suomen kansantaloudelle enkä minä oikein ymmärrä, miten tämä nykyinen tilanne voisi ahtaajienkaan tilannetta yleisesti ottaen parantaa. Sen takia olen kysellyt, että mitä on tämän järjettömyyden takana.
