Lakko!

[Toejoen Veikko]

Rakennusalallahan tunnetusti ei pitäisi olla mitään hätää, koska jos keskimääräinen tuntipalkka on 18,1 euroa, niin se on se käteen jäävä osuus (lue pimeänä)
Norjan ja Belgian kustannustaso taas on jäätävän paljon korkeampana, kuin Suomessa, joten nekään eivät ole järkeviä vertailukohtia.
Mutta 18,1e keskimäärin on ihan tarpeeksi NIILLE

Bruttotulohan tuossa oli kyseessä, joten tuo 18,1euroa tekee sellainen 2850euroa/kk.
Ovat siis Urpilaisen määrittelemän köyhyysrajan alapuolella.

 

[Toejoen Veikko]

Veikolta haluaisin kysyä, että onko tuo periminen jotenkin yhteiskuntaan sopimaton asia?

Ei varsinaisesti, mutta siinä on mahdollisia ongelmia, kun on kyseessä todella mittavat perinnöt. Raha, valta, poliitikkojen ostaminen - vs. mahdollinen kyvykkyys, vastuu ja vaikutusten jakautuminen.

 

[jiimo]

Nimimerkki jiimon viesti on tyhmyydessän sitä luokkaa, että se voisi olla vaikka provo. Jos se ei kuitenkaan sitä ole, niin otanpa nyt sen verran kantaa, että yleensä jos lakko toteutuu, on neuvotteluja käyty jo pitkään (työntekijät vs työnantajat). Jos molempia tyydyttävää tulosta ei löydy, tehostetaan vaatimusta lakolla tai työsululla ja otetaan sovittelija mukaan. Sovittelija toki otetaan mukaan usein jo ennen työtaisteluakin.
Jiimo tuntuu inhoavan niin paljon työntekijäpuolta, että voisi olettaa hänen olevan suuyrityksen miljonäärijohtaja joka pelkää, että myös hänen alaisensa voivat ruveta vaatimaan lisää liksaa. Jos jiimo ei kuitenkaan ole johtaja vaan duunari, niin hän ei ymmärrä työmarkkinapolitiikasta yhtikäs mitään. Luulen kuitenkin, että ehkäpä jiimolta puuttuu elämänkokemusta, jota tulee kunhan pääsee peruskoulusta.

Koville taitaa ottaa. Eikö lakkokorvaus meinaa riittää lainanlyhennyksiin?

Minä olen kyllä työoikeuden kurssini lukenut ja läpäissyt, ja ymmärrän näihin keskusteluihin riittävän hyvin miten palkkaneuvotteluja käydään. Jos sinä olisit viitsinyt lukea aiempia viestejä edes sen verran, että olisit ymmärtänyt kontekstin, olisit luultavasti tajunnut, että viestini liittyi tiettyjen nimimerkkien harrastamaan työnantajapuolen syyllistämiseen lakon aiheuttajana, ja nimenomaan siihen faktaan, että työntekijät menivät lakkoon, kun muitakin vaihtoehtoja olisi ollut.

Minä en inhoa työntekijäpuolta - senkin olisit saanut selville, jos olisit viitsinyt lukea aiempia tämänpäiväisiä viestejä. En ole myöskään suuryrityksen miljonäärijohtaja, enkä pelkää, että alaiseni vaatisivat lisää liksaa. Maksan jo tällä hetkellä JOKAISELLE suoralle alaiselleni soveltuvaa työehtosopimusta suurempaa palkkaa.

 

[FreezingHell]

Ensinnäkin koko teksti haiskahtaa siltä samalta, "ahtaajien syy, jos vuokratyö lisääntyy", vaikka se joka tapauksessa tulee todennäköisesti lisääntymään. Se, lisääntyykö se 1,2,5 tai 10 prosenttia, ei ole pointti. Se tulee joka tapauksessa lisääntymään ja silloin muutosturvavaatimukset eivät ole syy vaan lähinnä seuraus holtittomasta ja vastuuttomasta työnantajapuolen kulttuurista.

Muistanko/käsitinkö oikein, että olet jossain korkeakoulussa? Jos olet, niin on jossain määrin käsittämätöntä, miten et hahmota perunan pointtia ja yhteiskunnan resurssejakin on luultavasti tuhlattu. Ei yritykset voi nähdä ihmisiä minään inhimillisenä osana, he ovat samankaltainen resurssi kuin muutkin tuotannontekijät. Ahtaaminen on erittäin syklinen ala, jossa muutokset voivat olla isoja ja nopeita. Nytkin vienti tippui jotain 15%, eikä ollut etukäteen ennustettavissa. Jos yritys palkkaa ihmisen vakinaiseksi, jolla on 12 kuukauden irtisanomisaika, niin se sitoutuu sopimuksella maksamaan 12 kuukautta palkkaa turhaan, mutta sen realisoituminen ei ole varmaa. Oletetaan, yirtyksen johdon ajattelevan, että todennäköisesti jossain vaiheessa tulee taas 15% pudotus volyymiin. Pudotus saattaa olla suurempi, mutta maksimissaan 30%, minkä tn. on 5%. Normaalisissa tilanteessa yritys tarvitsee 100 työntekijää.

Yrityksen kannattaa siis vakinaistaa periaatteessa 75 henkeä. Jos muutosturva olisi 0, niin se voisi vakinaistaa kaikki, mutta silloin koko työvoima olisi efektiivisesti vuokratyövoimaa. Oletetaan työntekijän kuukausikustannuksiksi 5 tonnia. Yritys näkee vakinaisen työntekijän parempana, joten se palkkaa mieluummin niitä, esim. 90 henkeä. Tällöin yritys ottaa kantaakseen 12 muutosturvan voimassaollessa 5%:n riskin, että se maksaa turhaan 900te (15*12*5), jos muutosturva on 6kk, niin riskin arvo on 450te. Jos muutosturva muutetaan ja yritys haluaa pitää riskille altistumisen samankaltaisena, niin yritys voi palkata vakinaisiksi vain 7,5 henkeä (7,5*12*5). Näitä riskien kustannuksia johto vertaa hyötyyn, joka saadaan vakinaisista. Ilmeisesti jotain hyötyjä on, jos ihmisiä on 2000-luvulla vakinaistettu.

Tämä on ilmiselvää useimmille ihmisille, mutta sinä jankutat jotain samaa levyä, että vuokratyövoiman käyttö lisääntyy joka tapauksessa, eikä se ole syy. Tosiaankin lisääntyy, mutta kyllä se vähän helvetisti vaikuttaa sen lisäyksen määrään, koska yritykset oikeasti laskevat näitä. Johdon tehtävä on laskea näitä. Lisäksi työtaistelut itsessään saattavat eskaloida tilannetta entisestään, koska johto joutuu laskemaan lakkojen kuluja sekä todennäköisyyksiä ja pohtimaan suurempien linjojen muutoksia, jotta työtaisteluilden kustannuksilta ja ongelmilta vältytään tulevaisuudessa.

Toiseksi, meillä on jatkuvasti lisääntyvä ongelma jaksamisen kanssa. Jo entistä nuorempia ihmisiä todetaan työkyvyttömiksi ja todella hirvittää, kun näkee tyyliin kolmekymppisiä, jotka eivät enää ikinä tarvitse tehdä töitä, koska kyky siihen on mennyt.

Kolmanneksi, meillä työnantaja puoli näistä pahoinvoinnin merkeistä huolimatta jatkaa täysin holtittomasti vuokratyön lisäämistä ja siten aiheuttaa ennennäkemättömän määrän stressiä työntekijäpuolella, joka kertautuu vuosi vuodelta isomaksi ja isommaksi ongelmaksi. Niin henkisellä, kuin fyysisellä puolella.

Kun meillä on vielä nämä tulevaisuuden ennusteet, että tämän systeemin toimiakseen, ihmisten on jaksettava entistä pidempään töissä tuottavina yksikköinä, niin ei ole kauhean vaikea ennustaa, että nykymenolla tulee menemään vituiksi ja todella pahasti.

Nää on ihan valideja kysymyksiä, mutta eivät vaan liity aiheeseen millään tavalla. Yritykset kyllä löytävät tekijänsä. Heidän tehtävänään ei ole pohtia ja hoitaa yhteiskunnan tehtäviä. Näitä kysymyksiä ei ratkaista työehtoneuvotteluissa vaan se on poliitikoiden tehtävä.

 

[Mace]

Yritin olla erossa tästä ketjusta, mutta tämä hengentuote sai hiukan kulmakarvani kohoamaan.
Ensin vastaus kysymykseesi: kyllä se välillä näköjään unohtuu. Ainoa joustaja työelämässä sitten lienee se "taakka" eli työntekijä(?)

Jos työnantaja noudattaisi minun kanssani tekemäänsä työsopimuksen palkkaa 20.8.1990, niin palkkani olisi tällä hetkellä 1100€/kk ja uudessa duunissa 1.1.2000 olisi nyt palkkani (suoritetun tutkinnon jälkeenkin) 1800€/kk. Alunperin on sovittu jotain, mutta se ei voi olla se "viimeinen sana" vai mitä Mace?

En nyt oikein ymmärrä, miten nuo kommenttisi liittyvät kirjoitukseeni, mutta koitan selventää sanomaani. En minä ole missään vaiheessa sanonut (tai ainakaan tarkoittanut sanoa), etteikö palkkaan saisi/pitäisi tehdä säännönmukaisia, maltillisia korotuksia. Nousevathan elinkustannuksetkin. Ja ymmärtääkseni työnantajatkin ovat olleet tuollaisten korotusten suhteen kohtalaisen suostuvaisia. Ei minulla ole itse asiassa ollut tarkoitus ottaa kantaa tuohon asiaan lainkaan.

Minun pointtinihan liittyi siihen vuoden mittaiseen erorahaan. Pointtini oli se, että jos yritys tarjoaa minulle hetkellä X työtä tietyllä palkalla, mutta ei enää hetkellä x+1 katsokaan tarvitsevansa työpanostani, miksi sen täytyisi silti maksaa minulle vuoden ajan lähes tyhjästä? En tajua. Tuossahan on nimenomaan sellainen "vittuakos palkkasit alun perinkään" -mentaliteetti. Eli mikä on se työnantajan mukavelvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa vielä kauan sen jälkeenkin, kun työntekijän työpanokselle ei ole enää ollut käyttöä? Minä en tajua, mikä on se järkiperuste, johon tuollainen vaatimus perustuu. Toki ahtaajat saavat periaatteessa vaatia, mitä haluavat, koska jokainen määrittelee itse ne ehdot, joilla suostuu töihin, mutta en minä kyllä millään muotoa perusteltuna tuota vaatimusta pidä. Ja olen kriittisesti kysellyt vaatimuksen puoltajilta, että mikä on se logiikka.

 

[Kommentaattori]

En nyt oikein ymmärrä, miten nuo kommenttisi liittyvät kirjoitukseeni, mutta koitan selventää sanomaani. En minä ole missään vaiheessa sanonut (tai ainakaan tarkoittanut sanoa), etteikö palkkaan saisi/pitäisi tehdä säännönmukaisia, maltillisia korotuksia. Nousevathan elinkustannuksetkin. Ja ymmärtääkseni työnantajatkin ovat olleet tuollaisten korotusten suhteen kohtalaisen suostuvaisia. Ei minulla ole itse asiassa ollut tarkoitus ottaa kantaa tuohon asiaan lainkaan.

Käsittääkseni otit juurikin kantaa siihen alkuperäiseen työsopimukseen? Tai sitten ymmärsin väärin. Itse olit sitä mieltä, ettei palkkaa saa korottaa, vaan mennään alkuperäisillä sopimuksilla hamaan loppuun asti. Missä realiteetti? Tehdään yksilöllinen työsopimus?? Ja tämähän naulaa työn tekemisen kannattavuuden tähän!! Heijaa, olemme voittaneet pelin!!!!

 

[Mace]

Käsittääkseni otit juurikin kantaa siihen alkuperäiseen työsopimukseen? Tai sitten ymmärsin väärin. Itse olit sitä mieltä, ettei palkkaa saa korottaa, vaan mennään alkuperäisillä sopimuksilla hamaan loppuun asti. Missä realiteetti? Tehdään yksilöllinen työsopimus?? Ja tämähän naulaa työn tekemisen kannattavuuden tähän!! Heijaa, olemme voittaneet pelin!!!!

Ei, vaan minä otin kantaa juurikin siihen, että kun joskus aikoinaan ajankohtana X työnantaja on tarvinnut työvoimaa ja työntekijän kanssa on allekirjoitettu työsopimus, niin minkä vitun takia työnantajan tulisi kärsiä tuosta teosta vielä vuosi sen jälkeenkin, kun se ei enää muuttuneissa olosuhteissa tarvitse ko. työntekijän työpanosta? Tuota minä tarkoitin. Vastaisitko siis tuohon kysymykseen?

 

[Viljuri]

Altruistisista motiiveista tuli mieleen, että minkälaisen muutosturvan Timo Vallittu (ay-johtaja, sdp) järjesti Lomaliiton konkurssissa työnsä menettäneille ihmisille? Lähde: Lomaliiton konkurssi jättää 200 vaille työtä / TaSa.

Tietysti hieman provokatiivinen kysymys linkitetyn median tasoa myöten, mutta ihan oikeasti: 7 kuukautta? 9 kuukautta? Nythän firman omistajana ja työnantajan päätösvallan käyttäjänä sattuu olemaan SAK ja muut palkansaaajakeskusjärjestöt. Varmaan se tarkoittaa silloin ainakin 11 kuukauden muutosturvaa? Vai olisiko niin, että kyllähän työntekijäpuolella aina yli niuhojen työnantajien mennään, ja muutosturvaa annetaan kerralla se 16 kuukautta täydellä palkalla, ilman työvelvoitetta? Tai olisiko mahdollista, kun kerran työnantajat on tästä kuviosta kokonaan syrjäytetty, pelkkiä työntekijöitä, liittoja, ja keskusjärjestöjä keskenään (+RAY maksamassa vielä lomia), että "muutosturvaa" lävähti heti kerralla ja enempiä lakkoilematta ja kiukuttelematta 24 kuukautta ja ansiosidonnaiset päivärahat maksimikausineen ja "lisäpäiväoikeuksineen" vanhuuseläkeikään saakka?

Eikö muuten edellytys, että hakee aktiivisesti työtä, ja ei ehdoin tahdoin syrjäydy/syrjäytetä työmarkkinoilta ole enää merkityksellistä?

Ja mitä muuten tulee työttömyysetuuksien rahoituspohjaan, niin vakuutusperiaatteen lisäksi (työntekijät ja työnantajat) verorahoitteinen perusosa sisältyy siihen sen kaikissa muuodoissa, niin työmarkkinatuessa, peruspäivärahassa kuin ansioon suhteutetussa päivärahassa.

 

[Daespoo]

Tätä ketjua kun lukee niin ahtaajien vaatimuksia perustellaan Saksan käytännöillä, johtajien kultaisilla kädenpuristuksilla, suomenruotsalaisten koulutuspaikoilla, markkinataloudella jne.

Onko vielä kukaan ahtaajien vaatimuksia puolustelellut myöntänyt että kyseessä on SAK:n jäänsärkijähanke jolla haetaan muutosturvaa laajasti palkansaajille? Vai eikö kukaan ole sitä mieltä?

Btw, kevennykseksi vielä Tornion sataman avaamisesta alihankkijavoimin suivaantunut lakkopomo

– Tämä on rikkuritoimintaa, mutta todennäköisesti emme puutu tähän nyt, sanoo Röyttän satamatyöläisten puheenjohtaja Jarmo Pekkarinen MTV3:lle.

– Tästä on jäänyt paskan maku suuhun, hän jatkaa.

Todennäköisesti ette puutu työnantajan lailliseen oikeuteen käyttää tilapäistä työvoimaa, ihanko totta? Ja paskan maku jää suuhun? Jarmo, miten kuvailisit makua suussa siinä vaiheessa kun Tornion malli tulevaisuudessa leviää laajemmalle? Koska tämä lakko viimeistään aiheuttaa sen että jatkossa entistä enemmän käytetään alihankkijoita ja muuta työvoimaa satamissa.

 

[Toejoen Veikko]

Onko vielä kukaan ahtaajien vaatimuksia puolustelellut myöntänyt että kyseessä on SAK:n jäänsärkijähanke jolla haetaan muutosturvaa laajasti palkansaajille? Vai eikö kukaan ole sitä mieltä?

Onhan se mahdollista, että aiotaan hakea laajemmallekin työntekijäpohjalle turvatumpia oloja.

Anyway, kannatan myös rikkurityövoiman käyttöä siinä laajuudessa kuin sitä voidaan saada. Mikäli siitä seuraa väkivaltaisia yhteenottoja, niin sittenpä seuraa.

 

[opelix]

"Rikkuri"työvoimaa on jo tulossa Suomeen Puolasta/Baltiasta laivat pullollaan.Vielä kun saadaan yksityisten tarvittavat koneet käyttöön, ensi viikon loppupuolella ahtaajille voidaan haistattaa pitkät paskat. Käy niinkuin Reaganin aikaan lennonjohtajille rapakon takana.

 

[Toejoen Veikko]

Jos lakon murtaminen onnistuu 20 000 asukkaan Torniossa, niin miksei se onnistu Helsingin metropolialueella?

 

[Suomi-Salama]

Jos lakon murtaminen onnistuu 20 000 asukkaan Torniossa, niin miksei se onnistu Helsingin metropolialueella?

Lienee vain ajan kysymys, että vastaavat toimenpiteet alkavat olla arkipäivää myös muualla. Voi voitettuja, sano.

Mikä tämä peruskoulupohjainen "lakkokenraali" nyt olikaan, joka oikein lehdessä esitteli "ahtaaja"-t-paitaansa. Raasua on johdettu vähän harhaan. Ehkä kuvitteli, että hän on korvaamaton, kun iso ay-setä niin on sanonut. Asuntolainaakin kuulemma on. Jos luet hyvä ahtaaja tätä, kannattaa laittaa asunto myyntiin tai alkaa rikkuriksi. Tunnen sääliä, mutta toisaalta tyhmyydestä pitääkin rokottaa Darwinin oppien mukaisesti.

 

[palle fontän]

Tästä olen samaa mieltä. Nimittäin ahtaajien rajaton ahneus ja työnantajan yritys turvata leipä paitsi itselleen myös työntekijöilleen.

Tämähän on samanlaista puppua kuin erään kirjoittajan vasuripropaganda täältä. Työnantaja ei ole mikään hyvää tahtoa täynnä oleva, itsenäisesti ajatteleva, taho. Siellä on töissä ihmisiä, jotka pyrkivät täyttämään omia tarpeitaan, usein käytännössä tekemään työnantajalle ja sitä kautta myös itselleen paljon rahaa. Toki poikkeuksia löytyy, mutta näiden firmojen omistajat elävät kädestä suuhun.

 

[Master God]

Tämähän on samanlaista puppua kuin erään kirjoittajan vasuripropaganda täältä. Työnantaja ei ole mikään hyvää tahtoa täynnä oleva, itsenäisesti ajatteleva, taho. Siellä on töissä ihmisiä, jotka pyrkivät täyttämään omia tarpeitaan, usein käytännössä tekemään työnantajalle ja sitä kautta myös itselleen paljon rahaa. Toki poikkeuksia löytyy, mutta näiden firmojen omistajat elävät kädestä suuhun.

Ja haluaisin korostaa, että työnantaja laajemmin ajateltuna ei ole mikään yksittäinen taho. Jos siis puhutaan työnantajasta työmarkkinaosapuolena. Tässähän tuntuu nyt ay-jääriltä unohtuneen se tosiasia, että satamaoperaattoreiden keskinäinen kilpailu johtaa siihen, ettei ylisuuria voittoja pääse syntymään. Korjatkaa, jos olen väärässä.

Operaattoreiden keskinäinen kilpailu johtaa siihen, että mitä pienemmät palkka- ym. työsuhteesta johtuvat kustannukset satamissa ovat, sitä pienemmät ovat suomalaisten vientiyritysten logistiikkakulut ja sitä kilpailukykyisempi Suomi on. Jos taas palkkakustannukset nousevat, operaattorit lisäävät ne hintoihin, koska operaattoreilla on jonkinlaiset tuottovaatimukset toiminnalleen, että sitä kannattaisi edes tehdä.

Tämä johtaa edelleen siihen, että vertailtaessa logistiikkakustannuksia, Suomen vientiyritysten kilpailukyky heikkenee. Ja turha tulla sanomaan, että kyse on vain niin ja niin pienestä summasta - fakta on että kilpailukyky heikkenee. Kun suomalaisen vientiyrityksen asiakas sitten vertailee toimittajiaan, on entistä todennäköisempää, että suomalainen yritys jää kisassa kakkoseksi.

Edelleen tästä johtuen satamaoperaattorien tulevaisuudennäkymät muuttuvat entistä epävarmemmiksi, ja volyymin muutoksen odotusarvo painuu jopa negatiiviseksi. Näissä epävarmoissa olosuhteissa yksittäinen operaattori ei uskalla palkata vakituista väkeä, koska sanktiot irtisanomisesta ovat liian kovat. Määräaikaisen ja vuokratyövoiman käyttö lisääntyy.

Kertokaapa nyt, palstamme demarit ja ay-jäärät, missä kohtaa työnantaja työmarkkinaosapuolena on edesauttanut tilapäistyövoiman käyttöä ja millä tavalla työntekijäpuoli on parantanut työntekijän asemaa?

 

[Toejoen Veikko]

Ja haluaisin korostaa...

Ja tuosta päästään siihen päätelmään, että hyvä tapa pitää hinnat kilpailukykyisinä on tiputtaa kate pienemmäksi.

Mitä tulee tilapäistyövoiman käyttöön, niin yksikään duunari ei sitä tilapäistyövoimaa sinne palkkaa.

 

[mjr]

Olisi kyllä kiinnostavaa, jos ahtaajien lakko murrettaisiin: se muuttaisi suomalaisen yhteiskunnan rakenteita kuitenkin osaltaan kohtuullisen merkittävästi. Olisin vielä muutama vuosi sitten pitänyt tätä hyvänä kehityksenä - ellei muuten oltaisi voitu rajoittaa avainryhmien lakko-oikeutta - mutta nyt on vähän mieli muuttunut. Oikeisto on tunnetusti verrattain hidasta, eikä täällä JA:ssakaan olla mitenkään syvällisesti sisäistetty, etteivät oikeastaan mitkään yhteiskunnalliset rakenteet ole itsestäänselvyyksiä. Jos muuttaa vain jotain osaa rakenteista, ei se tarkoita sitä, että kaikki muut säilyisivät muuttumattomina. Se että meillä on laaja keskiluokka, korkea sosiaalinen liikkuvuus ja avoimet sosiaalisen kilpailun rakenteet (keskeisesti koululaitos ja tärkeimmät turvaverkot) on aika olennaisestikin perustunut ay-liikkeen pääoman voimaa tasapainottavalle vaikutukselle. Toki tämä on johtanut siihen, että työ on melko lailla kalliimpaa kuin oikeiston uudessa ihanneyhteiskunnassa, Kiinassa, ja toki ollaan tultu monella sektorilla suorastaan epäterveeseen tilanteeseen (josta AKT on erinomainen esimerkki), mutta toivoa sopisi, että korjausliike pysyisi kohtuuden rajoissa. Ehkä olen itse vähän pessimistisempi inhimillisen järjen suhteen kuin Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean viisautta ihailevat toverit täällä.

 

[Jani82]

Ja tuosta päästään siihen päätelmään, että hyvä tapa pitää hinnat kilpailukykyisinä on tiputtaa kate pienemmäksi.

Mitä tulee tilapäistyövoiman käyttöön, niin yksikään duunari ei sitä tilapäistyövoimaa sinne palkkaa.

Tai vähentää kallista ja joustamatonta työvoimaa, joka yrityksen kannalta helpompi tapa kun omistajilla on tietyt tuotto odotukset yrityksen suhteen.
Ei kai kukaan sijoita yritykseen jos siitä ei saa tuottoa, sen tuntuu useat unohtaneen kokonaan ja ilman näitä sijoittajia ei niitä työpaikkojakaan olisi.

Duunareitten kokonaiskustannusten nousu ja joustamattomuus sen haiheuttaa eli vikaa kyllä löytyy huomattavan paljon duunareistakin.

 

[Master God]

Ja tuosta päästään siihen päätelmään, että hyvä tapa pitää hinnat kilpailukykyisinä on tiputtaa kate pienemmäksi.

Mitä tulee tilapäistyövoiman käyttöön, niin yksikään duunari ei sitä tilapäistyövoimaa sinne palkkaa.

Ei niin, mutta liiketoiminnassa on tietyt lainalaisuudet - kuten esimerkiksi se, että sen on tuotettava voittoa. Muuten käy niin, että ei ole rahaa maksaa niitä palkkoja muutosturvasta puhumattakaan. Myöskin sen voiton on oltava jossain suhteessa otettuun riskiin, sillä miksi kukaan muuten ylipäänsä ottaisi mitään riskiä ja yrittäisi hankkia niille työntekijöille töitä?

Kuinka paljon pienemmäksi analyysisi mukaan myyntikatteita voisi pienentää ko. alalla?

 

[Toejoen Veikko]

Ei niin, mutta liiketoiminnassa on tietyt lainalaisuudet - kuten esimerkiksi se, että sen on tuotettava voittoa. Muuten käy niin, että ei ole rahaa maksaa niitä palkkoja muutosturvasta puhumattakaan. Myöskin sen voiton on oltava jossain suhteessa otettuun riskiin, sillä miksi kukaan muuten ylipäänsä ottaisi mitään riskiä ja yrittäisi hankkia niille työntekijöille töitä?

Kuinka paljon pienemmäksi analyysisi mukaan myyntikatteita voisi pienentää?

Liiketoiminnan lainalaisuuksia merkittävämmässä asemassa on kuitenkin elämisen lainalaisuudet. Jaksaakseen työskennellä on ihmisen syötävä ja voidakseen syödä, on ruoka ostettava jne.

Palkkojen maksaminen ei edellytä voiton tuottamista. Voitto lisätään niiden palkkakustannusten päälle ja siitä + veroista + sosiaalimaksuista muodostuu hinta.

Riskin mitoittaminen itsessään on perin vaikeaa. Jollekin riski on olematon, toiselle mittava.

Millaisia katteita satamaoperaattorit yleensä pitävät? 10-20%??

 

[Master God]

Liiketoiminnan lainalaisuuksia merkittävämmässä asemassa on kuitenkin elämisen lainalaisuudet. Jaksaakseen työskennellä on ihmisen syötävä ja voidakseen syödä, on ruoka ostettava jne.

Palkkojen maksaminen ei edellytä voiton tuottamista. Voitto lisätään niiden palkkakustannusten päälle ja siitä + veroista + sosiaalimaksuista muodostuu hinta.

Riskin mitoittaminen itsessään on perin vaikeaa. Jollekin riski on olematon, toiselle mittava.

Millaisia katteita satamaoperaattorit yleensä pitävät? 10-20%??

En osaa sanoa katteista; kysyin sitä sinulta, kun olit selvästi asiaan perehtynyt.

Palkkojen maksaminen ei tosiaankaan edellytä voiton tuottamista. Mutta miksi kukaan harjoittaisi liiketoimintaa, jos siitä ei ole mahdollista saada voittoa, mutta on mahdollista menettää rahaa? Ja jos kukaan ei harjoita liiketoimintaa, mistä se raha palkanmaksuun oikein tulee?

Mitä ensimmäiseen kappaleeseen tulee, sitähän tässä työnantajapuoli yrittää turvata - työpaikkoja, josta tienaa rahaa ja jolla voi ostaa ruokaa. Ja kaikki tämä nimenomaan suomalaisille ahtaajille. Kyllä ne laivat kulkevat muuallakin, ja kyse on ainoastaan siitä, missä niiden halutaan kulkevan.

 

[mjr]

Mitä ensimmäiseen kappaleeseen tulee, sitähän tässä työnantajapuoli yrittää turvata - työpaikkoja, josta tienaa rahaa ja jolla voi ostaa ruokaa. Ja kaikki tämä nimenomaan suomalaisille ahtaajille. Kyllä ne laivat kulkevat muuallakin, ja kyse on ainoastaan siitä, missä niiden halutaan kulkevan.

Tuota, tätä en tajua. Toisaalta kauheasti sanotaan, että ainoa velvollisuus on maksimoida voitto omistajille - ei ole mitään muuta yhteiskunnallista velvollisuutta (kysykää vaikka Nallelta). No, tämä voiton maksimointi sattuu olemaan toiminto, jolla on positiivista vaikutusta yhteiskuntaan, useimmiten. Mutta tämä positiivinen vaikutus ei ole tämän toiminnan tarkoitus. Jos voidaan tuottaa jokin toiminto halvemmin Kiinassa niin täällä ei juuri kukaan ole tuomitsemassa yrittäjää epäisänmaalliseksi, vaikka Suomeen jääminen ei sattuisikaan merkitsemään konkurssia vaan vain pienempää voittoa. Miksi ihmeessä tässä tilanteessa meidän tulisi nähdä yrittäjät jonkinlaisina epäitsekkäinä hyväntekijöinä, vaikka he itse eniten hyötyvät toiminnastaan ja vaikka tämä oma hyöty on myös toiminnan perimmäisin tarkoitus?

 

[Kommentaattori]

Ei, vaan minä otin kantaa juurikin siihen, että kun joskus aikoinaan ajankohtana X työnantaja on tarvinnut työvoimaa ja työntekijän kanssa on allekirjoitettu työsopimus, niin minkä vitun takia työnantajan tulisi kärsiä tuosta teosta vielä vuosi sen jälkeenkin, kun se ei enää muuttuneissa olosuhteissa tarvitse ko. työntekijän työpanosta? Tuota minä tarkoitin. Vastaisitko siis tuohon kysymykseen?

No näkemyksiä on monenlaisia, mutta nythän yritykset voivat huoletta laittaa työntekijät pihalle näennäisten YT-neuvottelujen jälkeen. Eli suomeksi, yritykset voivat tiputtaa työntekijänsä tyhjän päälle ihan huoletta. Ehkäpä tuollainen "kipuraha" olisi ihan OK, nythän näitä eropaketteja tarjotaan joissakin yrityksissä ihan ilman pakkoakin. Imago kysymys?

Jos työpanostani ei enää firmassa jossa työskentelen tarvittaisi, niin eihän siinä mitään. Ulos vaan ja uutta matoa koukkuun, mutta turha näillä palstoilla on hurskastella jollain ansiosidonnaisella päivärahalla, sillä se ei todellakaan ole työnantajien luoma, vaan duunarien liittoihin tai kassaan liittyvä järjestelmä. Yrityksien vastuu loppuu tasan siihen, kun monon kuva on perseessä. Että se yhteiskuntavastuusta.
Miksi ne duunarit ovat aina vastuussa kun Suomi sukeltaa, ihme konsensus täälläkin siitä, että ahtaajat ajavat Suomen johonkin mega-lamaan. Työnantajat ja multikansalliset firmat onkin sitten kaiken arvostelun ulottumattomissa?

 

[Master God]

Miksi ihmeessä tässä tilanteessa meidän tulisi nähdä yrittäjät jonkinlaisina epäitsekkäinä hyväntekijöinä, vaikka he itse eniten hyötyvät toiminnastaan ja vaikka tämä oma hyöty on myös toiminnan perimmäisin tarkoitus?

Ei kukaan ole mistään hyväntekijöistä puhunutkaan. Totta kai yritys yrittää aina maksimoida voittonsa, mutta siitä seuraa usemmiten kasvua ja kasvu lisää työpaikkoja. Pointti on siinä, että työntekijöidenkin pitäisi pikkuhiljaa tajuta, että heidän pääasiallinen uhkansa ei ole oma työnantaja vaan globaali kilpailu.

Ei se Sauli ihan tuulesta temmannut sitä sloganiaan, jonka mukaan vastakkainasettelun aika on ohi. Tai ainakin luulisi ay-jäärienkin pikkuhiljaa ymmärtävän, että sen pitäisi olla ohi, jos halutaan Suomi hyvinvointivaltiona säilyttää.

 

[palle fontän]

Pointti on siinä, että työntekijöidenkin pitäisi pikkuhiljaa tajuta, että heidän pääasiallinen uhkansa ei ole oma työnantaja vaan globaali kilpailu.

Tässähän se on tiivistetty. Kuinka moni ahtaaja on esimerkiksi valmis tekemään aloitteita, joilla tehostetaan toimintaa, mutta sitä kautta tarvitaan vähemmän työvoimaa? Suomessa pitää olla parempi kustannustehokkuus kuin esim. Venäjällä, palkkamenoissa otamme kuitenkin sen verran takamatkaa. Veikkaisin, että tällaisesta aloitetoiminnasta tulee työntekijälle vähintäänkin henkistä sakinhivutusta. Jos et ole valmis auttamaan työnantajaasi, niin miksi sinua sitten tarvitaan?