Struktuuri kansantaloustieteen näkökulmasta
Muutama huomio muutos/palkkaturvasta:
1) Mikäli muutosturva otetaan käyttöön, tulee tämä nostamaan vakituisen henkilön palkkaamiseen kustannuksia. Siis kokonaiskustannukset yhdestä uudesta ukkelista on korkeammat muutosturvan kanssa kuin ilman sitä. Tämä on mielestäni fakta ja tästä on hankala kiistellä.
2) Perustuen kohdan yksi oletukseen kohonneista kustannuksista, niin mitä arvon palstaveljet luulette yritysten reagoivan tähän?
a. Palkkaamalla entistä enemmän vakinaisia työntekijöitä
b. Ei mitään
c. Palkataan vähemmän vakinaisia työntekijöitä
Mielestäni reaktio c) on helppo perustella. Ihmiset reagoivat kannustimiin ja hintojen nostaminen johtaa yleensä kulutukseen vähentämiseen. Määräaikaiset työntekijät ovat korvaava "tuote" vakinaisille, joten olettaen, että kysyntä pysyy samana, niin voidaan sanoa, että määräaikaisia palkataan lisää. Toisin sanoen, määräaikaisten suhteellinen osuus nousee. Tämä ilmiö on myös dokumentoitu tieteellisissä artikkeleissa perustuen sekä empiriaan että teoreettisiin malleihin. Jos joku tahtoo lähteet, pyytäköön.
Toisaalta, reaktio b) voi olla myös vaihtoehto. Jos lopputuotteen kysyntä ei ole herkkä hintamuutoksille, niin tällöin yritys siirtää kustannukseen eteenpäin kuluttajille. Tällöin on mahdollista, että yritys/elinkeinoelämä jatkaa eteenpäin samalla työvoimajakaumalla.
Reaktio a) ei ole todennäköinen vaihtoehto.
3) Kumpi efekteistä on vallitseva/dominoiva? Voisin kuvitella, että ahtaajia palvelut voidaan luokitella suht hintaherkiksi tuotteiksi (lopputuotteen näkökulmasta esim. ahtaajat ahtaa puuta ja korotettu hinta näkyy puun hinnassa, tällöin vaihtoehto C) olisi todennäköinen.
4)Miksi ahtaajat olisivat niin erikoisia että he ainoana ansaitsivat tällaiset edut, joten muutkin ammattiliitot vaativat vastaavanlaisia etuja. Tämä vahvistaa luonnollisesti yllä olevia reaktioita.
Ennustus/lopputulos: Päätymällä muutosturvaan määräaikaisten osuus tulee kasvamaan suhteessa vakinaisiin ja hinnat luultavasti nousevat hiukan, koska vakinaiset työntekijöitä palkataan (esim. säilyttämään tietoa), mutta vähemmän. Käytäntö leviää muihinkin toimialoihin.
Tässä struktuuri kansantaloustieteen näkökulmasta, jota voi vapaasti kommentoida. On sitten arvokysymys mihin päädytään: Halutaanko nykyisille vakinaisille turvata paremmat edut lisäämällä määräaikaisia (ja nostamalla hintoja)?