Niin, kai tässä sitten kohta saa itsekin lakkoilla vaikka ei kyllä pahemmin tietoa valu yliopistoväen lakosta itse työntekijäosapuolille :)
En tiedä missä duunaat, mutta tähän JUKO:n hommaan ei ole syytä lähteä, se on puhdas poliittinen operaatio, kannattaa ottaa haltuun nämä neuvottelijat ja mitä tahoja he edustavat. Yläpesälle tulee esimerkiksi ikävä kirkollinen yllätys.
Ammattiyhdistystoiminta sopii näille kahdelle muulle edustetulle ryhmälle (mm. JHL), mutta opetushenkilökunnan ja tieteellisen puolen osalta SDP:n hegemonisille valtapyrkimyksille ei tule antaa mitään roolia. On huomattava, että tämän naisneuvottelijan julkisistakin
kirjoituksista näkee, että hän (= tausta) on halunnut vuosia sitten yrittää kalistella sapelia, jo siis paljon ennen kuin yliopistojen nykyisestä hallintomallista olisi mitään näyttöä.
Kysymys siitä, että kun opetushenkilökunnan ja tieteellisen puolen osalta, nimitykset ja pitkälle myös arvostus ja muut edut ovat korkeakoulun sisäisiä asioita, niin mikä rooli SDP:n keskimääräistävälle, kaikkia tyhmentävälle mallille pitäisi antaa? Jos sain paperin läpi kansainväliseen tieteelliseen julkaisuun in English, on the subject of Science, niin onko se sama kuin Palkkatyöläisessä julkaistu kolumni på Finska? Kun vastaus on ei, niin päästään monien ongelmien alkulähteille, meillä on paljon roskaa yliopistopuolella, ja sen vuoksi rahoituspohja ei toimi, yksinkertaisesti yliopistoissa on liikaa porukkaa tekemässä näennäisiä asioita.
Eikä tämä asia ratkea ammattiyhdistystoiminnalla. Opiskelijoille huomauttaisin, että tässä monet opetushenkilökunnan jäsenet yliopistoon katsomatta ajavat myös lukukausimaksujen käyttöönottoa, joten ehkä intressit ovat jonkin verran eri suuntaan puhuvat?
Suurin ja perustavin ongelma: Laitoksilla ja tiedekunnissa on porukkaa, varsinkin höpöhöpö-aloilla, jotka pelkäävät aikaansaavia ja kv-tasolle kelpaavia ihmisiä, ja käyttävät itsehallintoa itsensä suojelemiseen.
Eikä tälle mitään voi, tiedeyhteisön toiminta nyt sattuu olemaan inhimillistä toimintaa. Kaikki me tiedämme, että meriittiä pitää palkita, eikä sitä toistaiseksi ole osattu Suomessa palkita, mutta tämän neuvotteluorgaanin toiminnalla tule olemaan mitään roolia näissä kamppailuissa, päinvastoin.
Tiedeyhteisön keskittyminen tieteeseen pitää olla ensimmäinen ja ainoa merkittävä kriteeri, yhteiskunnallisten ulkoisvaikutusten takia.