Master God kirjoitti:
Yksittäistapauksissa kyllä. Toki suuria irtisanomisia voi toteuttaa yt-menettelyn kautta, eikä se sinällään ole kovin vaikeaa, joskin työlästä. Kuitenkin, jos esim. suuressa yrityksessä on työtekijä, jonka työnantaja haluaa irtisanoa sen vuoksi, ettei työteho vastaa odotuksia, ja antaa paikan jollekin motivoituneelle henkilölle, se ei ole käytännössä mahdollista ellei tämä ko. työntekijä tee suoranaista virhettä. Ja useimmiten jopa useita virheitä.
edit: Tämä käytännössä johtaa siihen, että yritykset eivät palkkaa ketään, koska heistä ei pääse loppujen lopuksi eroon tai se eroon pääseminen on niin hankalaa.
Tässä on ihan hyvää settiä ja ajatuksia, joten vastaillaan hieman.
Mikä ihme on sellainen työntekijä, joka ei koskaan tee virheitä? Vastaan itse: työntekijä, jolla ei tee mitään, koska ihminen, joka ei tee virheitä, ei tee myöskään mitään muuta. Kaikkein vähiten työnantajaansa hyödyttävää ja tuottavaa työtä. Erehtyminen on ihmimillistä, mutta jos saman virheen tekee uudestaan, niin on syytä miettiä, eikö virheistä pitäisi oppia.
Jos yhdestä virheestä lentäisi pihalle, niin miten luulisi käyvän jo nykyisellään korkeille mielenterveyspalveluiden käytölle, palaisiko työntekijä mielestäsi helpommin loppuun ja millainen olisi työpaikan henki tällaisessa työyhteisössä? Tulisiko nykyistä enemmän kustannuksia siitä, että koko ajan olisi ihmisiä etsimässä työtä ja työnantajia hakemassa sopivia työntekijöitä? Samalla muistettaisiin "hyvien tyontekijöiden" ei-loputon määrä ja se, että löydettyäsi työntekijän ja työntekijän tehdessä virheen, joutuisit taas etsimään uuden. Tekisivätkö kaikki vain töitä ja pelkäisivät työpaikkansa puolesta? Jos yritys ei koeajan aikana saa selville työntekijänsä puutteellista kompetenssia, se saa kantaa vastuun virherekrytoinnistaan itse. Juuri tätä varten koeaika on olemassa.
Millä sinä mittaat jonkun ihmisen ja työntekijän työtehon? Onko esim. paljon paskaa puhuva, hyvä jätkä ja kaikkien kaveri jees jees-mies hyvä työntekijä, koska hän osaa small talkin. Vai ehkä se hiljaisempi kaveri, joka terävällä älyllään antaa vähemmän älykkäälle pomolleen strategian, jolla yritys sitten menestyy. Onko sittenkin niin, että vähän yleistäen kaikkia ja kaikenlaisia työntekijöitä tarvitaan? Onko työteho yhtä kuin yömyöhään toimistolla ja sitten säälittävää avautumista firman kesäjuhlilla, kun ei ole puolisoa, kavereita, harrastuksia, ei mitään muuta kuin työkaverit. Joka kerta vituttaa yhtä paljon kuunnella tätä samaa vuodatusta.. Hankkisi elämän.
Teoriasi joku tekee aina halvemmalla on mielenkiintoinen, mutta miten se ottaa huomioon sen, ettei niitä työntekijöitä kaikilla aloilla ole sitä rajatonta määrää? Miten Suomessa voidaan estää se, etteivät suomalaiset lähde paremman palkan perässä maailmalle? Voidaanko suomalainen työntekijä kaikissa tapauksissa korvata ulkomaisella, vai onko Suomessa vielä ammatteja, joissa täytyy osata suomea, toisin, kun tuo sinun "joku tekee aina halvemmalla"-esimerkkisi puhtaimmillaan antaa ymmärtää? Miten palvelu, käykö sinulle, että Finnairin koneessa kekkuloi puolalainen emo, joka hapuilevallla suomella kysyy, mitä sa ola?
Lopuksi on pakko nostaa esim. tuo aikaisemmin mainitsemani Tallink. Yhtiö, jolla ei ole minkäänlaista palvelukulttuuria oman tunnuksen alla kulkevilla laivoillaan. Voiko Finnair pitää nykyiset hinnat lentolipuissaan vai voiko Finnair huonontaa palveluaan ja olettaa ihmisten edelleen maksavan saman hinnan lipuistaan? Pysyykö palvelu samana kuin aikaisemmin, jos henkilöstön palkkoja lasketaan? Löytyykö aina yhtä hyvä lähteneen tilalle?
Tuosta yritysten rerytointihaluttomuudesta samaa mieltä, mutta miksi meillä ei käytetä enemmän harjoitteluohjelmia yms. juuri valmistumassa olevien työsuhteisiin, joissa valtio osaltaan tukisi kustannuksissa? Palkka olisi kohtuullinen, mutta ei tietenkään aivan sama, kuin vastaavassa "itse järjestetyssä" duunissa.
Lisätään vielä sen verran, että ei ollut kovin yllättävä tuo työtuomioistuimen tuomio omasta mielestäni.