Pakko myöntää etten ole tässä asiassa ihan ytimessä, mutta onko esim tämä hinnasto asiaan liittyvä:
Nets Oy:n kauppiashinnasto myymmyyntiin
No eikä voi nykyneteillä sun muilla. Se ei maksa sille puljulle käytännössä yhtään mitään, vaikka se ostos olisi kuinka pieni.
Voivat olla, eivät aina ole. Riippuu paljon sopimuksesta ja tilitysten aikaväleistä yms. Se että on olemassa sopimuksia joissa yksittäisen maksun kulut eivät ole suuria ei poista sitä, että sellaisiakin löytyy.No eikä voi nykyneteillä sun muilla. Se ei maksa sille puljulle käytännössä yhtään mitään, vaikka se ostos olisi kuinka pieni.
No tuossahan se hinnastossa lukee, pin koodilla vahvistettu maksutapahtuma on 0,31 % ALV 0 hinnasta, kuitenkin vähintään 0,04€ ja max 0,75 €.
Eli alle 16 euron ALV 24% hinnasta menee 4 senttiä ja yli 300 euron hinnasta 75 senttiä ja sillä välillä 0,31% ALV 0 hinnasta.
Alkuperäisessä viestissä huonoa asiakaspalvelua oli minun ymmärtääkseni joko se, että asiakas huomasi vasta kassalla eikä esim linjaston alussa, ettei alle 5 euron korttimaksuja hyväksytä ja/tai tämän myyjän (mitä ilmeisesmmin yrittäjän) teatraalisuus ja avautuminen asiasta samalla yrittäen tehdä lisämyyntiä tuputtamalla yhtä sun toista tuotetta ostettavaksi.
Koko lappu on huonoa asiakaspalvelua ja yrittäjä on tehnyt virheen. Tuo sirkus on tietenkin oma lukunsa. Kohtuullinen todennäköisyys on myös sille, että lappu on siinä vain härskisti myynnin edistämiseksi. Yllättävän moni varmaankin sortuu sitten ostamaan jotain lisää riippumatta mitä yrittäjä avautuu.
Mitä tuohon korttimaksamisen sietämättömään vaikeuteen tulee, niin minulle kävi muutama vuosi sitten turkulaisessa Alfa Antikva -nimisessä liikkeessä siten, että olin ostamassa vinoa pinoa kirjoja, ja vinon pinon hinnaksi oli määritelty ensin 51 euroa ja sitten tasan viisikymppiä. Kun maksuvaiheessa kaivoin kortin esille, niin arvon antikvaari tokaisi yksikantaan muuttavansa jo sovittua hintaa ja veloittavansa 51 euroa, koska hänelle tulee kortilla maksamisesta niin paljon kuluja.
Nyt kun aihe nousi pinnalle täällä niin oli pakko kysäistä yhdeltä tutulta K-kauppiaalta miten asia toimii käytännössä hänen kohdallaan. Korttimaksuista ei tule mitään erillisiä kuluja vaan ne sisältyvät pankille maksettavaan kuukausittaiseen könttäsummaan johon kuuluvat mm. tiliotteet ja nettipankkitunnukset. Samaan hengenvetoon hän kertoi että käteisen käsitteleminen on kallista, rahakuljetukset maksavat, vaihtorahoja täytyy olla tarpeeksi ja jonkunhan ne pohjakassatkin täytyy valmiiksi tehdä. Korttimaksut tulevat lisäksi kaupan tilille nopeammin kuin käteismaksut.
Samainen kauppias piti tärkeimpänä sitä että kauppa käy ja asiakkaita riittää, vaikka maksaisivat joka kerta tyhjillä pulloilla ja lounasseteleillä.
Isolla kaupalla varmasti noin. Mutta kyllä Amex ja Diners silti ottavat vielä omansa, ne ei kuulu pankille millään tapaa. Ja nehän ottaakin sitä siivua vähän reilummin. Mutta mun mielestä silti älytöntä yrittäjän noista nillittää, olisi tyytyäväinen jos asiakasta riittää, vaikka sitten tosiaan maksavat tyhjillä pulloilla.
Isolla kaupalla varmasti noin. Mutta kyllä Amex ja Diners silti ottavat vielä omansa, ne ei kuulu pankille millään tapaa. Ja nehän ottaakin sitä siivua vähän reilummin. Mutta mun mielestä silti älytöntä yrittäjän noista nillittää, olisi tyytyäväinen jos asiakasta riittää, vaikka sitten tosiaan maksavat tyhjillä pulloilla.
Toisaalta Turkuhan on täynnä pikkuliikkeitä, joissa on sama käytäntö - käteisellä saat huomattavasti korttimaksua halvemmalla. Todennäköisesti samanlaisia "puolihuijareita" löytyy jokaisesta Suomen kaupungeista. Tosin sen Alfan viiksiäijän tavat ja maneerit tuntien en kyllä yhtään ihmettele, että tuo alkuperäisen hinnan pyytäminen on tuntunut hyvinkin vittumaiselta.Mitä tuohon korttimaksamisen sietämättömään vaikeuteen tulee, niin minulle kävi muutama vuosi sitten turkulaisessa Alfa Antikva -nimisessä liikkeessä siten, että olin ostamassa vinoa pinoa kirjoja, ja vinon pinon hinnaksi oli määritelty ensin 51 euroa ja sitten tasan viisikymppiä. Kun maksuvaiheessa kaivoin kortin esille, niin arvon antikvaari tokaisi yksikantaan muuttavansa jo sovittua hintaa ja veloittavansa 51 euroa, koska hänelle tulee kortilla maksamisesta niin paljon kuluja.
Kannattaisikohan tsekata uudelleen
Olen samaa mieltä myös Lippupalvelun palvelumaksuista, miksei ne idiootit laita niitä suoraan lippujen hintoihin niin ei tarvitsisi kuunnella asiakkaiden vittuilua. Ei kukaan myy mitään hinnalla X ja kerro asiakkaalle että hintaan lisätään summa Y koska se on meidän kate tuotteesta.
Nyt saatan olla väärässä, mutta lippujen alv-kanta taitaa olla 10%, joka menee siis tapahtumajärjestäjän siivusta. Lippupalvelun liiketoiminta kuulunee 24% alvin piiriin ja siksi maksut pitää olla eritelty. Varmaksi en siis tiedä, kunhan tuli tuommoinen mieleen.
Toisaalta tavallisessa ruokakaupassa on kaikenlaista eri verokantaa, mutta ei sen ruokalaskun päälle tule mitään kassapäätteenohitusmaksua.
Särkänniemen kesä oli pettymys. Syy lienee huvipuiston myöntämässä virheessä.
Särkänniemen huvipuiston toimitusjohtaja Miikka Seppälä kertoo Aamulehdessä olevansa pettynyt yhtiön kesän alustaviin tuloksiin.
Seppälän mukaan kävijätavoitteesta jäätiin liian kauas - yksi syy epäonnistumiseen oli hinnoittelu.
– Uusi lippuratkaisumme oli virhe, emme tarjonneet ihmisille tarpeeksi vaihtoehtoja, hän sanoo Aamulehdelle.
Kesällä ei siis myyty lainkaan yksittäislippuja kohteisiin tai laitteisiin. Esimerkiksi Koiramäkeen uudelle teema-alueelle pääsi vain ostamalla 37 euroa maksavan rannekkeen.
– Aiomme muuttaa hinnoittelun ensi kesäksi ja otamme saamamme palautteet huomioon.
Laukkaan tässä välissä aasinsiltaa pitkin toiseen, etäisesti suomalaisiin kesäpuistoihin yms. liittyvään asiakaspalvelulliseen asiaan eli aukioloihin. Miksi huvipuistot ja vaikkapa vesipuistot ovat auki niin lyhyen aikaa vuodesta? Linnanmäki on poikkeus, se on syksyisinkin auki kevennetyillä laitteistoilla, mutta moni paikka Suomessa pistää oven säppiin heti elokuun alkaessa, vaikka tuolloin kesä on kauneimmillaan ja ulkomaisiakin turisteja olisi koko kuukauden ajaksi. Usein selitellään asiaa sillä, että koulut alkavat elokuun puolivälissä ja kesätyöntekijät lopettavat, mutta kai sitä nyt jumalauta Suomessa on muitakin työkykyisiä ihmisiä kuin pari koululaista?
Kyllä ainakin Särkänniemessä alkoi tossa elokuun puolen välin jälkeen olla aika todella kuollutta, ja mietittiin, että kannattaako laitteita pitää auki edes näinkään pitkään. Se vaan on totuus, ettei niiden muutaman kymmenen venäläisturistin lisäksi huvipuistoissa käy silloin viikolla juurikaan muita.
Ja työntekijöistä iso osa palaa noilla main takaisin koulun penkille. Korvaavia työntekijöitä on todella vaikeaa saada tekemään taskurahapalkalla pitkää päivää mitättömine taukoineen, vaikka nuorille tuollainen diili voi olla kaikin puolin passeli, tulevaa elämääkin ajatellen.Kaipa se pitkälti juontaa juurensa siihen, että loppukesästä suurella osaa suomalaisia perheitä lomakausi on jo päättynyt, eivätkä pitkän matkan turistit enää kykene tulemaan paikalle. Paikallisista asukkaistakin suuri osa on varmasti saanut alkukesän aikana jo oman huvipuistokiintiönsä täyteen, joten paikalle tulevia ihmisiä ei vain ole tarpeeksi, jotta laitteita kannattaisi pitää auki.
Onko kassoille annettu liikaa harkintavaltaa näissä tapauksessa? Usein kassoilla on nimittäin näitä juuri ja juuri 18 vuotta täyttäneitä työntekijöitä, joten ovatko he riittävän hyviä arvioimaan ostajien motiiveja.