Laadukasta asiakaspalvelua

[Setit]

8MB netti nousee toimimaan suurimmalla mahdollisella nopeudella, joka kuparista lähtee irti, välillä 2MB -> 8MB (samoin kuin 24MB nousee välillä 2MB ->24MB). Se, kuinka nopeata bittiä saat kotiin riippuu lähinnä siitä, kuinka kaukana keskuksesta asut ja toki myös sitten kuparin kunnosta (matkalla voi olla huonoja kaapeleita, kytkentöjä jne). Yleisesti ottaen taajama-alueella pitäisi tuon 8MB tulla aika hyvin joka kotiin, tai ainakin reilusti yli 6MB nopeudella. Esimerkkinä, oma liittymäni (24MB) nousee kotonani 12-16MB nopeudella, ja matkaa keskukselle on n. 2,5 kilometriä.

Itselläni tuo matka on vain muutama sata metriä. Eikä ongelmaa muuten ole, mutta tuo nopeus laski radikaalisti vajaa pari viikkoa sitten. Aikaisemmin tuo toimi juuri niinkuin pitääkin.

 

[Mr. Smith]

Laitteet pitäisi tulla tämän viikon aikana, mutta laajakaista alkoi toimia 100 megan nopeudella jo pian puhelun jälkeen.

Sama tilaus sisässä Soneralle ja laitteet luvattiin viikossa, nyt mennyt pari viikkoa eikä laitteita kuulu. Soneralla tullut soiteltua lähes päivittäin ja aluksi vastaus oli että "laitteet ovat jo matkalla", nyt vastaukseksi on muuttunut "tukussa taitaa olla ruuhkaa, kyllä ne yleensä tulee viikossa".

Jännä kun myyntihetkellä vannottiin, että varmasti tulee viikossa ja sitä kautta itse olen irtisanonut muut sopimukset (laajakaista, kaapelitv), mutta nyt laitteista ei olekaan sitten mitään tietoa toimitusajankohdasta.

Toivottavasti sinne löytyy laitteet luvatussa ajassa.

 

[Frostburn]

PS3 konsoli meni mykäksi, ei lue mitään levyä. Vein laitteen verkkokauppaan huoltoon mistä laitteen ostin 11kk sitten, kysyin kauan menee huollossa? Vastaus 3-4 viikkoa. Nice.

Eivät ne Verkkokaupassa noita pleikkoja korjaa, vaan lähettävät Nordisk Filmille, josta sitten tulee asiakkaalle korvaava uusi laite. Nyt kun PS3:t ovat tilapäisessä EU:hun tuontikiellossa Sonyn ja LG:n riitojen takia, niin NF:llä ei välttämättä ole varastossa toimittaa uusia laitteita hajonneiden tilalle ja tämä tietysti pidentää vaihtoaikoja.

 

[cottonmouth]

Työkaveri kertoi käyneensä viime viikolla Instrumentariumissa liikkeen mainostamassa ilmaisessa näöntarkastuksessa. Itse tarkastus oli ollut ihan normaali, mutta sen loputtua optikko(?) oli mutissut ilmeisen tarkoituksellisesti tulokset hyvin epäselvästi ja nopeasti. Kaveri oli sitten kysynyt voisiko kertoa luvut uudestaan ja laittaa ne johonkin ylös. Tämä kuulemma kävisi hyvin, mutta silloin tarkastus olisi muuttunutkin maksulliseksi (35e). Tämä olisi ollut homman nimi, vaikka olisi ostanut lasit samalta reissulta ko. liikkeestä (, jos siis halusi asian paperille).

Melko röyhkeää menoa.

 

[benicio]

Melko röyhkeää menoa.

Hahaa, ilmainen näöntarkastus, vain tulokset maksavat. Olisin melkein halunnut olla kärpäsenä katossa siinä palaverissa, jossa työntekijöille on kerrottu, miten tämä kampanja toteutetaan. "Ja joka jätkä kertoo tulokset sitten riittävän epäselvästi, onko selvä!?"

Annan kiitosta yllättävälle taholle, nimittäin Gigantin telkkarimyyjälle. Tuli oma-aloitteisesti kysymään mitä mielessä, ja otti oma-aloitteisesti nimen ja numeron ylös ja lupasi palata asiaan. Yllättävää. Turhaa tuo sikäli oli, että hain telkkarin sitten citymarketista sopuhintaan. Ihmetyttää kyllä isojen plasmatelkkareiden vähyys markkinoilla, onneksi cittarista tosiaan löytyi mitä hain, ja myös siellä asiakaspalvelu oli ensiluokkaista.

 

[Monipuolisenhuono]

Eivät ne Verkkokaupassa noita pleikkoja korjaa, vaan lähettävät Nordisk Filmille, josta sitten tulee asiakkaalle korvaava uusi laite. Nyt kun PS3:t ovat tilapäisessä EU:hun tuontikiellossa Sonyn ja LG:n riitojen takia, niin NF:llä ei välttämättä ole varastossa toimittaa uusia laitteita hajonneiden tilalle ja tämä tietysti pidentää vaihtoaikoja.

Juu tiedän että eivät siellä korjaa, ihmettelin vaan tuota aikaa. Muistan että joskus oli joku kohtuullinen korjausaika 2 viikkoa. Toki näissä huolloissa pitää ottaa huomioon RMA:t jne. Silti 4 viikkoa on minusta enemmän kuin kohtuullista.

 

[ipaz]

Juu tiedän että eivät siellä korjaa, ihmettelin vaan tuota aikaa. Muistan että joskus oli joku kohtuullinen korjausaika 2 viikkoa. Toki näissä huolloissa pitää ottaa huomioon RMA:t jne. Silti 4 viikkoa on minusta enemmän kuin kohtuullista.

Yhtä heikko tilanne on tällä hetkellä Nokian puhelimien huollossa. Ne laitteet joihin suomalaisten huoltojen taso ei riitä lähetetään keskushuoltoon Tsekkeihin ja reissu on lähes poikkeuksetta 3 viikkoa. Ja kuka tästä kaikesta saa kunnian? Se paska jälleenmyyjä joka on pakottanut asiakkaan ostamaan sen Nokian.

 

[maniakos]

Sama tilaus sisässä Soneralle ja laitteet luvattiin viikossa, nyt mennyt pari viikkoa eikä laitteita kuulu. Soneralla tullut soiteltua lähes päivittäin ja aluksi vastaus oli että "laitteet ovat jo matkalla", nyt vastaukseksi on muuttunut "tukussa taitaa olla ruuhkaa, kyllä ne yleensä tulee viikossa".

Jännä kun myyntihetkellä vannottiin, että varmasti tulee viikossa ja sitä kautta itse olen irtisanonut muut sopimukset (laajakaista, kaapelitv), mutta nyt laitteista ei olekaan sitten mitään tietoa toimitusajankohdasta.

Toivottavasti sinne löytyy laitteet luvatussa ajassa.

Posteljooni kiikutti juuri laitteet kotiovelleni ja kohta pääsenkin asennuspuuhiin. Sellaiset kaksi vuorokautta siinä siis meni! Ei hassumpaa, ei hassumpaa!

 

[olle****]

Nyt täytyy kyllä avautua. On erikois iso tatti otsassa kun koske oman pojan yöunia.

Meillä on ollut semmonen vuokrattava vaavisänky mutta nyt rupee herra kasvamaan siitä ulos. Pari viikkoa sitten käytiin tammiston Vauvapistessä hakemassa pinnasänky. Viime sunnuntaina rupesin sitä sitten kyhäämään kun hallitukselta tuli käsky. Nopeasti paketin avattuani huomasin, että kaikki ruuvit ja pultit on jäänyt matkan varrelle. Maanantaina soitan ja kyselen niiden perään. Ääni puhelimen toisessa päässä sanoi että täällä kyllä löytyy. Edelleen ystävälliseen sävyyn sanon, että olisi kohtuullista että he lähettävät tarvittavat pultit minulle esim postissa. En rupea heidän virheen takia ajamaan keskustasta saakka. Sovimme että näin tehdään, annan osoitteen, jään odottamaan. Kun ei tänään näkynyt niin soitin ja ihmettelin miksi pultteja ei kuulu lyhyt vastaus on että "ei ole vielä lähtenyt" ja puhelimessa on vielä sama jamppa. Voi saatana että syletti!!

Hänen onneksi en ole päästänyt hallitusta irti koska silloin olisi piru merrassa. En haluisi olla kyseisen myyjän housuissa jos tämä ei nyt hoidu nopeasti

 

[Mr.Fox]

Vedetäänpä tuolta Nakkikioski- ja kebab-skene -ketjusta tähän ketjuun ja laajennetaan hieman:

Jotenkin sitä vaan haluaa panostaa mielummin sitten siihen (siis jos käy enemmän kuin ~kerran), mistä tietää että asiakasta tosiaankin palvellaan, kuin siihen paikkaan missä saa olla kokoajan silmä tarkkana, että kaikki menee niinkuin on ajatellutkin.

Jaa, itse olen taas tässä asiassa täysin päinvastaisilla linjoilla.

Yleensä kun menen hakemaan kebabia (tai ihan mitä tahansa tuotetta), niin en lähde hakemaan mitään sosiaalista kanssakäymistä. Jos lähden hakemaan isoa ja maukasta kebabia, niin haen sen sieltä, mistä tiedän sen saavani. En mä arvostele kebab-paikkoja palvelun, vaan sen itse päätuotteen - kebabin - perusteella. Mä olen valmis maksamaan tietyn summan kebab-nautinnostani ja sen myös oletan saavani. Jos siihen päälle vielä saan kupillisen kahvia, päivän lehden ja/tai ystävällistä palvelua, niin kaikki on vain plussaa. Niitä mä en kuitenkaan ole menossa yhteenkään kebu-mestaan hakemaan.

Juuri pari-kolme päivää sitten kävin Turun Kristalissa hakemassa rullakebabin. Halusin ison rullakebabin ja tiesin, että Kristalin rulla on iso! Kieltämättä mulla ei ole pienintäkään käsitystä siitä, sainko mä sieltä ystävällistä palvelua vai en. Mä sain ison (1.388g) rullakebabin!
- - -

LISÄÄ TARINAA Kristalin keikastani löytyy tuohon Nakkikioski- ja kebab-skene -ketjuun kirjoittamastani viestistä.

Nyt keskustellaan enemmänkin asiakaspalvelun merkityksestä ostotapahtumassa.

Ison kebabin kanssa ihan vastaava tapaus on se, jos mä menen hakemaan lähikaupasta tyyliin casen kaljaa. Ei mua silloin kiinnosta se, onko lähikaupan kassatytöllä naama norsunvitulla, hiekkaa pimpissä tai mitä tahansa. Mua kiinnostaa silloin ainoastaan se, että mä saan sen tuotteen, jota olin menossakin hakemaan, itselleni sopivaan hintaan. En mä odota saavani mitään "hymyä" tai "jotain palvelua". Hänellä on tehtävä: ottaa multa sopiva määrä rahaa pois haluamastani tuotteesta. Ikeahan toteuttaa jo salaista haavettani: itsepalvelukassa. Käytän tätä mahdollisuutta aina kun vain voin. Mä menen Ikeaan hakemaan tiettyjä tuotteita enkä sosiaalista kanssakäyntiä kassatytsyn kanssa.

Tätä ei pidä tulkita siten, että olisin täysin anti-sosiaalinen tapaus. En mä kaupan kassalla tai missään muuallakaan murise työntekijöille. Kyllä mä ihan mielelläni heitän pientä flirttiä lähikaupan kassatytsyn tai vaikka kirjaston lähes eläkeikäisen mummelin kanssa. Mä en odota saavani flirttiä takaisin tai edes pientä hymyä. Joku kaupan kassakin palvelee päivittäin satoja asiakkaita. Ymmärrän hyvin, jos heille kaikille ei riitä hymyä. En mä halua mitään väkinäistä asiakaspalveluhymyä (=Hese-hymy) vain siksi, kun joku iso pomo on käskenyt tehdä niin.

Sen huomaa helposti, jos jollain kassatytsyllä on huono päivä. Ei hän tarvitse silloin kenenkään tuntemattoman asiakkaan piristystä. Hänen on vain suoriuduttava työpäivästään. Ei se "huono päivä" sitä tarkoita, että olisi väärässä ammatissa. Parikymppisellä kassatytsyllä voi olla vaikkapa sydänsuruja. Ei sellaisten takia välttämättä mitään sairauslomaa saa, mutta kun ei muutenkaan voi töistä pois jäädä. Ajatukset ovat muualla, mutta jono kasvaa. Ei yksikään asiakaspalvelija ole mikään kone! Huonojen päivien pitääkin saada näkyä. Ehkä jo huomenna tai ensi viikolla on parempia päiviä. Ei se päivä ainakaan siitä parane, jos joka toinen asiakas alkaa kertoa omia tekopiristyksiään tai päivitellä palvelun laatua tai jopa uhkailla negatiivisella asiakaspalautteella.

Vastaavasti senkin oppii tunnistamaan todella helposti, olenko oikeasti onnistunut piristämään jonkun työpäivää. Kuten sanoin menen aina kauppaan tai oikeastaan mihin tahansa hakemaan tiettyjä tuotteita; en palvelua! Yritän kuitenkin kohdata työntekijän aina vähän kieli poskessa ja pilke silmäkulmassa. Jos huomaan, että asiakaspalvelijalla on huono päivä, lopetan välittömästi, hoidetaan homma mahdollisimman nopeasti ja that's it. Joskus taas flirtti ja päivän piristys menee selkeästi läpi. Näistä tulee itsekin hyvälle mielelle. Tiedän, että se on ollut aitoa, kun joskus lähikaupan kassatytsyt tunnistavat kaupungilla, kahviloissa/ravintoloissa ja tulevat ihan vapaa-aikanaankin juttelemaan.

Muutenkin tästä asenteestani palveluammatissa olevia kohtaan ei ole ollut ainakaan haittaa. Oltiin parin ei-turkulaisen kaverin kanssa LUK-IFK -matsin jälkitunnelmissa parilla oluella. Pubityyppiset ratkaisut alkoivat mennä yksi toisensa jälkeen kiinni, joten ajateltiin piipahtaa vielä jossain yökerhossa. Käveltiin yhden paikan ohi, johon oli hieman jonoa. Pysähdyttiin hetkeksi siihen oven lähettyville, ja huikkasin naamatutulle portsarille: "Onko hyvä meno?". Vastaus oli vain: "Mitä? Onko teitä kolme? Menkää katsomaan?". Olin tarjota koko kolmen hengen rytmiryhmämme sisään, mutta lipunmyynnissäkin tuli ongelmia: "Perjantain kunniaksi ei tarvitse maksaa.". OK, kyllä kai mun pärstäni sitten jostain on mieleen jäänyt. Olen muistaakseni käynyt ko. paikassa viimeksi viime kesän DBTL:ssa...

Voisiko tuo asiakaspalvelun laatu olla omasta asenteestakin kiinni? Mä olen muistaakseni tähänkin ketjuun jo todennut sen, että mä en ole muistaakseni saanut koskaan mistään huonoa asiakaspalvelua; ei-asiantuntevaa olen saanut useinkin, mutta huonoa en koskaan. Vastaavasti eräs kaverini tuntuu saavan huonoa asiakaspalvelua joka toisesta liikkeestä: jopa samoista liikkeistä, joista mä saan ihan normaalia tai jopa hyvää palvelua.

Missäs tämä teksti taas lukikaan?
"Jos palvelumme ei vastaa odotuksianne; muuttakaa odotuksianne!"

 

[Bast]

Ensin minulla oli hiukan vaikeuksia hyväksyä yllä nähtävän Mr. Foxin elämänasennetta palvelukulttuuriin, mutta mitä pidemmälle luin, sitä hienommalta se alkoi vaikuttaa. Noinkin homma voi toimia.

Oma käsitykseni on joiltain osin erilainen, mutta kunnioitan suuresti tuotakin näkemystä. Minua ei esimerkiksi lainkaan haittaa tekohymy tms. epäaito iloisuus. Aitoudessa tai suorasanaisuudessa ei ole mitään tavoiteltavaa, jos sen seurauksena joku pahoittaa mielensä. "Mieluummin teeskennelty ystävällisyys kuin aito töykeys" onkin tunnuslauseeni, mitä tulee asiakaspalveluun.

Siinä olen samoilla linjoilla, että monta kertaa huono asiakaspalvelu on myös kiinni asiakkaan asenteesta. Moni tuntuu lähtevän asioimaan riidan haastaminen mielessään ja odottaa saavansa jotain luksoriöösiä palvelua halpamyymälän kassalta. Usein valittajat ovat aina samoja tyyppejä.

Hyvän palvelun määritelmä on minusta kuitenkin simppeli. Palvelu on hyvää, kun se ylittää odotukset. Siinä se. Jos myyjä/kauppias/kassa toimii "beyond the call of duty" eli tekee hiukan enemmän kuin sen minimisuorituksen, niin se täyttää minusta ainakin Suomessa jo hyvän palvelun kriteerit.

 

[Flip#51]

Ihan ilman sarvia ja hampaita, Mr.Fox on kyllä todellinen unelma-asiakas ja aikalailla vastaavaan asioimiseen itsekin tähtään. Erityisen mukava asiakaspalvelija on vain plussaa, mutta toki odotan kohtaavani ihan normaalia ystävällisyyttä asioidessani. Huonoja päiviä on kaikilla, mutta useasti jossain tietyssä paikassa asioidessa sitä oppii muistamaan asiakaspalvelijoiden naamat ja monilla olisi kyllä parantamista ihan normaalissa ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Siis sellaisia asioita, jotka olisivat huonoa käytöstä ihan asiakaspalvelutilanteen ulkopuolellakin (esim. tervehtimättä jättäminen). Sitä on Suomessa tottunut siihen, että porukka harvemmin heittää mitään smalltalkia tai tarjoaa erityisen ystävällistä palvelua ihan muuten vaan, joten aika harvoin sitä tulee ihan kunnolla petyttyä johonkin asiakaspalvelijan käytökseen, mutta aika ajoin osuu vastaan vähän nilkin oloista porukkaa. Itse aspaduunissani olin omista fiilareista huolimatta ihmisille poikkeuksetta ystävällinen ja kyllähän se välillä piristi mielialaa, kun oma ystävällisyys sai asiakkaankin ystävällisyyden "puhkeamaan kukkaan".

Ja joo, ainakin Suomen mittakaavassa huono asiakaspalvelu on usein vähintään puoliksi asiakkaan oma vika. Monessa muussa paikassa asiakkaaseen kuitenkin suhtaudutaan niin, että sillä on oikeus olla vaikea ja vähän vittumainenkin. Suomessa ei hirveän pitkälle katsota vittuilevaa asiakasta. Ja osaapahan sitten arvostaa ulkomailla ollessa sitä hyvää palvelua, jota usein kohtaa. :)

 

[Bast]

Vaikka onkin ihan totta, että meillä jokaisella on niitä hyviä ja huonoja päiviä, osa palvelualalla toimivien ammattitaitoa on juuri se, ettei anna niiden vaikuttaa asiakkaalle annettavaan palveluun. Kirurginkin pitää leikata yhtä hyvin joka päivä, eikä voi esittää tekosyynä epäonnistuneelle operaatiolle, että oli vähän huonot fiilikset sinä päivänä. Vertaus on ehkä kärkevä, mutta periaatteessa täysin analoginen. Asiakaspalvelijan tärkeimpiin ominaisuuksiin kuuluu ystävällisyys ja sen esittäminen huononakin päivänä on varmasti helpompaa kuin aivokirurgia vittuuntuneessa mielentilassa.

 

[finnjewel]

Tuosta v-mäisen asiakkaan palvelusta tuli mieleen, että joissain tapauksissa saattaa olla työnantajankin kannalta edullista saada yksi jänkkäjänkkä nopeasti poistumaan - vaikka sitten jopa tylyin sanakääntein - jotta ns. normaalit asiakkaat eivät kyllästyisi odottamaan ja menisi muualle asioimaan.

Riippuu toki jonkun verran myytävän tai tarjottavan palvelun luonteesta.

Itse olen muuten helppo asiakas, mutta äänestän nopeasti jaloillani jos joudun turhaan jonottamaan jonkun pösilön takia ja saman asian saan hoidettua muuallakin.

 

[Cloaca Maxima]

Itse erilaisissa asiakaspalvelutehtävissä työskennelleenä voin kertoa yhden kultaisen säännön kaikille asiakkaille, joka on hyvinkin yksinkertainen; huutamalla ja haukkumalla ette saavuta yhtään mitään. Itse pystyin vastaavissa tilanteissa aina olemaan asiallinen ja yrittämään löytämään ratkaisua, mutta jos/kun tahti jatkui asiakkaan puolelta samanlaisena oli 100% varmaa ettei ko. asiakkaat tulleet koskaan saamaan mitään hyvityksiä tai alennuksia jos niihin ei oikeasti ollut perusteita (vika meidän päässä tms.). Vastaavasti jos asiakas pystyy keskustelemaan asiasta sivistyneesti ja huutamatta annoin useinkin jotain mielipaha hyvitystä (vaikkei siihen suoranaisesti olisi ollut perusteita) ja kumpikin osapuoli oli tyytyväinen.

 

[Mack]

Ymmärrän hyvin, jos heille kaikille ei riitä hymyä. En mä halua mitään väkinäistä asiakaspalveluhymyä (=Hese-hymy) vain siksi, kun joku iso pomo on käskenyt tehdä niin.

Jos kyse on Hesburgerista, niin onko ihan oikeasti olemassa jossain Hese missä myyjä on hymyillyt? Väite on aika paksu. Tämä ei ole mikään näsäviisaus, vaan olen tosissani. Mäkkärin mimmit on pakotettu hymyilemään, mutta Hesessä en ole ikinä nähnyt mitään hymyä edes etäisesti muistuttavaa. Välillä oikeiden hampurilaisten pakkaaminenkin on hieman ylivoimaista.

 

[Mr.Fox]

Vaikka onkin ihan totta, että meillä jokaisella on niitä hyviä ja huonoja päiviä, osa palvelualalla toimivien ammattitaitoa on juuri se, ettei anna niiden vaikuttaa asiakkaalle annettavaan palveluun. Kirurginkin pitää leikata yhtä hyvin joka päivä, eikä voi esittää tekosyynä epäonnistuneelle operaatiolle, että oli vähän huonot fiilikset sinä päivänä. Vertaus on ehkä kärkevä, mutta periaatteessa täysin analoginen. Asiakaspalvelijan tärkeimpiin ominaisuuksiin kuuluu ystävällisyys ja sen esittäminen huononakin päivänä on varmasti helpompaa kuin aivokirurgia vittuuntuneessa mielentilassa.

Ehkä mun pointtini meni vähän ohi!

Ammattitaito: mä pidän kirurgin tärkeimpänä ammattitaitona onnistunutta leikkausta. En usko, että kirurgitkaan pahemmin hymyilevät kesken leikkauksen oli heillä sitten hyvä päivä tai huono päivä. Vastaavasti kaupan kassan tärkeimpänä ominaisuutena mä pidän luotettavaa rahojenkäsittelyä. Oli kassalla sitten hyvä päivä tai huono päivä, niin tilien on täsmättävä joka päivän päätteeksi.

Esimerkki kaupan kassasta: jos mä ostan lähikaupastani kopan Karhua, 23,90e ja kassalla maksan sen viisikymppisellä. Nätti tyttö, kiva hymy, ystävällistä palvelua, mutta pientä epävarmuutta rahojen käsittelyssä. Kyllä mua silti vituttaisi, jos jälkeenpäin huomaisin saaneeni vaihtorahoja vain neljästäkympistä takaisin. Ei se nätti hymy enää paljoa siinä vaiheessa lämmitä. Vaihtorahojen väärinlasku on joko suunniteltu juttu tai pelkkää ammattitaidon puutetta!

Henkilökohtaisesti minua ei haittaa, vaikka kassalla istuisi kyrpäotsainen linnunpelätin tatuointeineen, lävistyksineen ja vihreine hiuksineen, kunhan... jono ja tavarat liikkuvat nopeasti eteenpäin, saan tarvitsemani tuotteet oikeaan hintaan ja käteiskaupassa saan oikean summan vaihtorahaa takaisin! Kaupassa käydessäni nämä ovat mun prioriteettini. Siinä on mun mielestäni onnistuneen kaupankäynnin perusta. Kaikki muu (ulkonäkö, hymy, small talk, flirtti...) ovat vain kuorrutusta kakun päälle.

Esimerkki kirurgista: jos mä menen tämän polveni kanssa leikkaukseen ja oletan sen tulevan parempaan kuntoon kuin ennen leikkausta. Kyllähän mua jälleen vituttaisi, jos polvi olisi leikkauksen jälkeen huonommassa kunnossa kuin leikkaukseen mennessäni. Toipumisasiat ja -ennustukset käsitellään aika tarkkaan ennen leikkausta. Sehän on vain kirurgin huonoa ammattitaitoa, jos leikkaus menee vituiksi (vrt. vaihtorahat).

Henkilökohtaisesti minua ei haittaa ollenkaan joku kirurgin ulkoinen olemus tai kielellinen ulosanti, kunhan... leikattava kohta tulee parempaan kuntoon kuin se oli leikkausta edeltävänä ajankohtana. Vastaavanlaista kuorrutusta kakun päälle kuin se kassatytön ulkonäkö, hymy, small talk tai flirtti voisi kirurgin tapauksessa tarjota vaikkapa se, kun leikkauksen jälkeen lääkäri käy kierroksella. Kierroksen päätteeksi lääkäri ottaa tuolin sänkyni viereen ja alkaa rupatella tyyliin jostain TPS:n tulevasta kaudesta. En mä lähtenyt sieltä sairaalasta hakemaan juttukumppania siihen sänkyni laidalle, vaan parempaa polvea.

Näin ne ihmiset vain arvostavat eri asioita. Mulle on vain hemmetin tärkeätä missä tahansa osto-/myyntitapahtumassa rahojenkäsittelytaito; erityisesti mitä pienemmissä kioskeissa, lähikaupoissa, kebab-mestoissa... Toinen arvostamani asia on oman alansa tietotaito. Kyllä nuo hymyt ja ystävällisyydet jäävät aika kauas mun arvostamieni asioiden listalla.

 

[Mack]

Telkkarit ja allekirjoittanut eivät selkeästi tule juttuun. Viime viikon alussa meni 11kk vanha telkkari rikki. Korjaajan pitäisi tulla himaan pistämään laite kuntoon ja kestoksi luvattiin 3-4 päivää. Tänään soittelin perään ja luvattiin palata asiaan, mutta ennen pääsiäistä ei välttämättä onnistu. Hohhoijaa. Ilman varatelkkaria ketutus olisi epäilemättä aika kova.

 

[Mack]

Telkkarit ja allekirjoittanut eivät selkeästi tule juttuun. Viime viikon alussa meni 11kk vanha telkkari rikki. Korjaajan pitäisi tulla himaan pistämään laite kuntoon ja kestoksi luvattiin 3-4 päivää. Tänään soittelin perään ja luvattiin palata asiaan, mutta ennen pääsiäistä ei välttämättä onnistu. Hohhoijaa. Ilman varatelkkaria ketutus olisi epäilemättä aika kova.

Kieltämättä huvittavaa miten 3-4 päivää muuttuu muotoon 3 viikkoa and counting. Tämä on yksinkertaisesti naurettavaa. Kävi toki hakemassa telkkarin tuossa jossain välissä pois. Ehkä saan sen jo takaisin loppukesästä.

 

[Mr.Fox]

Asia, joka "avautui" minulle -ketjusta bongattua:

Ihmisillä on todella outo mielikuva sanasta "takuu".

Ei, takuu ei korvaa jos itse olet tyhmä.

Valitettavasti tämä lumipalloefekti lähtee liikkeelle useimmiten työntekijästä. En puhu enää pelkästään takuujutuista, vaan muistakin tyhmyyden multihuipentumista.

Jollekin idiootille käy juuri joku mainitsemasi (tai vastaava) juttu, kuten esim. puhelin tippui oluttuoppiin tms. Tästä mennään avautumaan jollekin empaattiselle asiakaspalvelijalle. Tämä toteaa, että eihän se kyllä meidän tai takuun piikkiin pitäisi mennä, mutta laittaa sen kuitenkin, koska...

a) hänelle tuli paha mieli kuunnellessaan asiakkaan huonoa onnea
b) ettei asiakkaalle jäisi paha mieli ja
c) ollakseen hyvä asiakaspalvelija.

Kerran onnistuttuaan asiakas pitää tätä palvelua täytenä totena. Kun seuraavan vastaavan tapauksen sattuessa takuukorjaus tms. homma ei enää toimikaan, niin silloin ollaan joka paikassa valittamassa huonosta palvelusta, kirjoitetaan valituksia ja yleisönosastoihin jne. Vastaavia tapauksia ja valituksiahan saa lähes päivittäin lukea näistä tekstariyleisönosastoilta.

Toinen esimerkki elävästä elämästä ja omakohtaisista kokemuksista. Olin aikoinani töissä vuokravideofirmassa oikein kunnon VHS-aikaan. Näitä valittajia riitti: "Haettiin eilen leffa, mutta se ei näkynyt meidän videoissa. Saadaanko uusi?". Yleensä kyseessä oli aina joku uutuusleffa, jotka olivat käytännössä koko ajan vuokralla. Punnitsin aina mielessäni kahta vaihtoehtoa: joko a) leffa on oikeasti rikki tai b) kaverikin haluaisi nähdä saman leffan. Ensi alkuun annoin kuitenkin aina uuden kopion matkaan.

Jossain vaiheessa homma meni siihen, että leffa oli rikki, mutta "Piti vaimon kanssa katsoa, mutta hän on tänään töissä. Saanko jonkun toisen leffan?". Hmmm... siis yhden leffan hinnalla vähintään kaksi leffaa? Tämä toimi aikansa minunkin kohdallani ja toimii joillekin varmaan edelleenkin (?), mutta itse kehitin aikoinani seuraavan kikan ja käytännössä lopetin noiden ilmaisten leffojen jakelun. Mulla oli siinä tiskillä vieressäni pikku televisio ja videot. Totta kai mä pyörittelin puhdistuskasettia ahkerasti ja pidin laitteet muutenkin mahdollisimman pölyttöminä ja kunnossa. Tarkastin leffan siinä välittömästi asiakkaan niin valittaessa. Jos se niissä pyöri moitteettomasti, niin multa oli turha vinkua mitään uutta leffaa tai muuta kompensaatiota. Alkuperäinen vuokrattu nauha oli kunnossa ja pystyin osoittamaan sen asiakkaan silmien edessä. Sille mä en voi henkilökohtaisesti mitään, jos asiakas ei osaa pitää omia laitteitaan kunnossa eikä sitä mun mielestäni videofirman kuulukaan korvata.

Tuntui siltä, että osa asiakkaista jo piti sitä totuutena, että "Mene vain valittamaan huonosta laadusta, niin saat uuden leffan täksi illaksi!". Eihän se multa mitään pois olisi ollut, vaikka mä olisin jaellut puoli uutuushyllyä ilmaiseksi niitä vaativille asiakkaille. Mua vaan rupesi yksinkertaisesti vituttamaan nuo kaikkea vaativat asiakkaat. Totta kai multakin kompensaation sai, jos se nauha oli oikeasti rikki. Sen jälkeen kun aloin kunnolla huoltaa ja pitää hyvässä kunnossa tuota testilaitteistoa, niin rikkinäisiä nauhoja olikin mun kohdallani ehkä enää yksi kymmenestä. Luultavasti samalla kyllä muutuin huonoksi asiakaspalvelijaksi: "Jos toi jätkä on siellä tiskin takana, niin sille ei kannata mennä sanomaan mistään. Se on paska asiakaspalvelija.".

 

[Mack]

Kieltämättä huvittavaa miten 3-4 päivää muuttuu muotoon 3 viikkoa and counting. Tämä on yksinkertaisesti naurettavaa. Kävi toki hakemassa telkkarin tuossa jossain välissä pois. Ehkä saan sen jo takaisin loppukesästä.

Nyt kun tämä "kuuluisa" takuu on päivän sana, niin lisätään tähän vielä lakonisesti, että tämäkin korjaus on oikein takuun piirissä. Hienosti toimii.

 

[Murmeli]

Pikkuasia mutta niistähän se asiakaspalvelu koostuu.

Pysähdyin Helsingistä Lappeenrantaan ajaessani Kuninkaantien ABC:llä ja muutaman kolikon sijoitus pelikoneeseen poiki kolmen kympin voiton. Piti vaihtaa seteleiksi tuo lähes kokonaan kahden euron kolikoita sisältänyt pino mutta eipä onnistunut. Eivät kuulemma vaihda.

En todellakaan ymmärrä, sillä tuskin kolikonvaihtajia on kiusaksi asti. Täydellisen naurettavaa paskaa ja näin pienellä asialla pääsi mun boikottilistalle tämä paikka. Matkan varrella on muitakin pysähdyspaikkoja.

 

[Zorba]

En todellakaan ymmärrä, sillä tuskin kolikonvaihtajia on kiusaksi asti. Täydellisen naurettavaa paskaa ja näin pienellä asialla pääsi mun boikottilistalle tämä paikka. Matkan varrella on muitakin pysähdyspaikkoja.

Yhdessä paikassa jossa muiden töiden ohessa jouduin välillä kassahommia tekemään niin rahanvaihtoa kieltoa perusteltiin siitä aiheutuvasta hävikkiriskistä. Tullaan kassalle vaihtamaan rahaa, aiheutetaan jotain pientä häiriötä, väitetään että saatiin väärin takaisin jne ja sopan jälkeen kassassa on vähemmän rahaa kuin aiemmin.

Sinänsä vähän hölmö sääntö, mutta on tuossa ajatuksessa perääkin. Tuota tapahtuu ihan oikeasti, etenkin tämä kansallispukuun pukeutuva osa väestöstä tekee sitä. Katsovat myyjistä kokemattomimman näköisen ja sitten sen kassalle mennään hämmentämään. Vähentää vähän ongelmatilanteita, kun oli yleinen linja ettei rahaa vaihdeta vaikka mikä olisi. Toki sitten tekivät niin että tulivat jollain 100e setelillä maksamaan yhden euron ostosta ja mieluiten niin että kassalla oli uusi tyttö eikä ketään kokeneempia lähettyvillä...

Ymmärrän kyllä, että tuollainen vituttaa. Senpä takia itse ainakin suostuin vaihtamaan pieniä summia jos oli hiljaista ja pomo ei ollut lähettyvillä. Esimerkiksi jos näin että henkilö tuli suoraan peliautomaatilta vaihtamaan voittonsa. Toimin ehkä rasistisesti, mutta romanihenkilöille en ikinä vaihtanut rahaa, sillä kun yhden kerran piti uusi kassatyttö pelastaa pulasta kun viiden romaninaisen seurue alkoi huutamaan että olisi muka saanut väärin vaihtorahaa niin aloin uskomaan tuon säännön perusteisiin. Vaihtajia ei ole paljon, mutta kun osa niistä vaihtajista on epärehellisin taka-ajatuksin liikkeellä niin siitä sitten valitettavasti kärsii rehellisetkin ihmiset.

 

[Jeffrey]

...

Tämä on täysin totta. Lisäksi sitten vielä siihen aikaan kun kauppoja ryösteltiin ilman suurempaa aseistusta niin tuo rahan vaihto oli veruke saada kassa auki jolloin ryöväri näki onko kassassa ylipäänsä rahaa ja kannattaako kiskaa ryövätä.

Itse suuressa suomalaisessa kaupanalan konsernissa työskentelevänä muistan ihan lyhyen ajan takaa (n. vuosi kaks) kun meidän työpaikalla varoiteltiin varkaista jotka liikkuivat uudellamaalla. Eli tulivat rahaa vaihtamaan. Ja kun kassa oli auki niin hyppäsi tiskin yli ja kauhaisi rahat matkaansa. Voin kuvitella tuon toimivan jos tiskin takana on joku heiveröinen ja ehkä kokematon nainen. Rikoksena tuo on vielä sinällään ideaali, että suurta rangaistusta ei saa koska asetta ei ole käytetty. Kassa järjestelmät ovat nykyään sellaisia, että tuota rahalipasta ei saa auki mikäli ei tunne järjestelmää, tämän takia ryöäri ei voi suoraan kolkata kassaneitiä.

Kolmas syy sitten on se, että korttiaikana rahaa ei ole kovin paljoa kassoissa. Hiljasina aikoina kassa voi oikeasti joutua kuseen mikäli rahaa vaihtelee, tai otta isoja seteleitä vastaan. Siinä on sitten kiva selitellä maksavalle asiakkaalle miksi hän saa kaksikymppiä takaisin euron kolikoina, kun juuri edeltäneelle asiakkaalle vaihdettiin isonippu kolikoita seteleiksi.

 

[Andji]

Silläkin uhalla, että teen itseni naurunalaiseksi baarimikkojen ja säännöllisten pubikävijöiden edessä, haluan mainita sangen erikoisesta tapahtumasta, joka sattui lauantain ja sunnuntain välisenä yönä noin puoli yhden aikaan eräässä juottolassa.

Istuin kahden kaverini kanssa oluella loosissa. Toinen kavereistani joi oluttuoppinsa tyhjäksi ennen minua ja toista kaveriani ja hänen tyhjä tuoppinsa tultiin keräämään pöydästä. Sitten minä ja toinen kaveri tyhjensimme tuoppimme ja toinen kaveri sanoi menevänsä tupakalle. Minä kerroin meneväni kuselle ja laitoin tyhjän tuoppini kaverini tyhjän tuopin päälle, kuten olen muissakin baareissa tottunut tekemään (ja kuten olen plokkareiden nähnyt tekevän). Tuoppinsa ensimmäisenä tyhjentänyt kertoi menevänsä tilaamaan uuden tuopin ja vei samalla minun ja toisen kaverini tuopit tiskille, ystävällisyyttään, ettei tarjoilijan tarvitsisi niitä pöydästä kerätä.

Kuselle mennessäni pysähdyin baaritiskille seuraamaan ehkä naurettavinta episodia, jonka olen pubissa koskaan nähnyt: baarimikko/portsari vaatii kaveriani erottamaan kaksi tuoppia toisistaan ja jos toinen/molemmat menevät rikki, se tarkoittaa 50€:n laskua kaverilleni. Sitten joku paikallinen pubiruusu baaritiskiltä sanoo, että voi erottaa tuopit ilman sirpaleita. Ja myös tekee näin. Baarimikko sanoo: "No niin, oot tolle *etunimi* velkaa yhen juoman sit" ja avaa ämmälle Breezerin! Siinä vaiheessa minulla alkaa jo vähän raksuttaa, että helvetti, tällaiseen paikkaan en kyllä toiste tule. Käyn vessassa, käyn sitten tilaamassa yhden oluen ja menen takaisin pöytään, jossa kaverini istuu tuoppi kädessään. Tarjoan hänelle Breezerin hintaa, koska minun "vikanihan" se tuoppien kasaaminen oli. Hän ei ota maksua vastaan, mutta hyväksyy tarjoukseni maksaa ruoka-annos paikallisessa kebab-ravintolassa seuraavan tuopin jälkeen.

Toinen kaverini saapuu sitten pöytään tupakkansa poltettuaan, tuoppi kourassaan. Kerromme hänelle tuopinpinoamisoperaation kulun ja päätämme, ettemme enää astu jalallammekaan tuohon kyseiseen, ilmeisen sisäsiittoiseen, juottolaan. Tai no, tämä toinen, tupakalla ollut kaveri, ei moista päätöstä tehnyt. Kunhan olimme saaneet tuoppimme juotua, lähdimme syömään ja kotiin. Eikä kyllä tule enää ikinä varmasti käytyä tuossa paikassa niin kauan kun se pystyssä on (toivottavasti ei kauaa). Oli nimittäin omasta mielestäni sen verran typerä kohtaus tuo.

Kyseisen paikan nimi on Ravintola Toripöllö, Rauman kauppatorin kulmassa, entisen La Bamban paikalla.