fastasashark kirjoitti:
Miten hitossa kuluttaja-asiamiehen mainitseminen voisi vaikuttaa tehtaan toimitusaikoihin? Jos tavaraa ei tule maahantuojalle niin on jälleenmyyjä täysin voimaton! Puhumattakaan itse myyjästä tai esimiehestä. En todellakaan usko että myyjä tekee tätä tahallaan.
Ymmärrän ostajan vitutuksen tässä tapauksessa, mutta olen ollut vastaavassa tilanteessa myyjänä ja voin luvata että vituttaa se toisella puolella tiskiäkin jos asiohin ei voi vaikuttaa!!!
No aivan varmasti voi myös myyjää tilanne vituttaa. Mutta on se vähän niinkin, ettei pitäisi mennä lupaamaan sellaista mitä ei pysty toimittamaan. Ainakaan luvatun toimitusajan puitteissa. Henkilökohtaisuuksiin ei tietenkään pitäisi ostajankaan mennä ja todellakin tajuta, että on myös myyjän edun mukaista saada aikaan oikea-aikainen ja sisältöinen suoritus.
Ymmärrän toki, että maahantuojan toimitusongelmat saattavat tulla yllättäen, mutta toimituksen viivästyksen syyn on tällöinkin katsottava olevan myyjän suunnassa.
Vastuu perustuukin näet siihen, että myyjän kantaa riskin myös sopimuskumppaninsa (eli tässä maahantuojan) mahdollisesta viivästyksestä, sillä ostaja ei mitenkään pysty vaikuttamaan myyjän sopimuskumppanin valintaan, eikä esittämään tätä kohtaan vaatimuksia.
Myyjä on puolestaan sopimusvapauden vallitessa valinnut omat toimittajansa ja kantaa siis näin ollen riskin myös näiden viivästyksistä. Myyjä sitten tietysti voi esittää omaa sopimuskumppaniaan kohtaan vaatimuksia viivästyksestä johtuen. Ja ääritilanteessa vaihtaa toimittajaa.
Edelleen yksittäinen maahantuoja/toimittaja voi kohdistaa vaatimuksia omaan sopimuskumppaniinsa viivästyksen johdosta, joka taas edelleen... Ostaja nojautuu kuitenkin tilanteessa nimenomaan itsensä ja vähittäismyyjän välillä solmimaansa sopimukseen, jolloin viivästyksen seuraamuksen kohtaavat ensikädessä ostajan sopimuskumppania eli myyjää.
Itse olen purkanut kahdet kaupat myyjän viivästyksen perusteella. Molemmilla kerroilla yhteydenpito myyjään on ollut varsin rakentavaa, kun on pyritty etsimään molempia osapuolia tyydyttävää ratkaisua. Kun viivästys kuitenkin jatkui asettamastani kohtuullisen lisäajan jälkeekin, ilmoitin pitäväni myyjän sopimusrikkomusta olennaisena vaativani kaupan purkua KSL 7:9 §:n nojalla.
Lähetin molemmille vähittäismyyjille lähetin kirjalliset ilmoitukset siitä, että pidän kauppaa purkautuneena ja vaadin jo suorittamani kauppahinnan palauttamista. Tämän jälkeen minulle yritettiin vielä tarjota useitakin surrogaattisia suorituksia, joista kuitenkin kieltäydyin, koskapa en katsonut niiden soveltuvan riittävän tyydyttävällä tavalla siihen käyttötarkoitukseen, jota varten olin alkuperäisen sopimuksen kohteen hankkinut. Pian tämän jälkeen molemmat myyjät ilmoittivat hyväksyvänsä kaupan purun ja alkuperäinen kauppasumma palautettiin minulle vielä samalla viikolla, jolla olin ilmoittanut pitäväni kauppaa purkautuneena. Asioin molempien vähittäismyyntiketjujen kanssa vieläkin. Eipä ole siis pahemmin angstia jäänyt.
Bottom line: viivästyksiä sattuu, mutta niillä on myös tietyt seuraukset.