Voit mennä ihan verotoimistoon ja selata sieltä vaikka kaikki suomalaiset veronmaksajat. Ei siitä mitään jälkeä jää. Tai jos jää niin se on helposti aika pitkä lista. Vähän sama kun menisit kirjastoon ja katselisit kirjoja ja kirjasto pitäisi tilastoa touhusta.@Zen verottajalle jää tietääkseni aina jälki myös kyselijästä, joten kysy sieltä ketkä ovat kyselleet sun verotietojen perään. Jos sieltä ei löydy kaverin nimeä niin alkaisin aktiivisemmin vaatimaan pankilta lokeja sinun tiliotteesi seuraajista.
Eli kyssäri siis on, mistä nämä minun tiedot voi ulkopuolinen saada?
Jeps, joka pankille saa selvityspyynnön laitettua verkkosivujen kautta josta saat kaikki tiedot, ketkä ovat käyneet tiedoissasi.Jos asutte tuossa taloyhtiössä, niin asian selvittäminen on helppoa asunto-oy:n osakasluettelosta. Vaikeammaksi menee, jos omistuksesi on jossain muussa yhtiössä, kuin missä asutte. Pankille voi tehdä selvityspyynnön, kuka tietojasi on käynyt katsomassa, kyllä niistä lokitiedot otetaan, koska pankkisalaisuus on pankeille liiketoiminnan kannalta elintärkeää. Pankeissa on sisäisen tarkastuksen osasto tms. jolle pyynnön voinee laittaa.
@Zen Sellainen varoituksen sana tähän sitten lisänä: asiaton pankkitietojen katselu on työsuhteen irtisanomis-/purkuperuste. Jos näin on käynyt, niin kyselyn seurauksien laineet saattavat osua myös omaan rantaasi...Jeps, joka pankille saa selvityspyynnön laitettua verkkosivujen kautta josta saat kaikki tiedot, ketkä ovat käyneet tiedoissasi.
On mahdollista mikäli As. Oy niinkuin varmaankin on.Jatkan viiveellä. Omistan eri kaupungista pienen osan äitini kerrostalo asunnosta, tästä olen hyötynyt vain että se (+muut osuudet) oli joskus panttina minun lainaani.
Voiko omistukseni oikeasti löytää tuntematon rehellisesti? Siis onko oikeasti keinoja? Ex-kaupungin voi löytää facesta, mutta ei mitään muuta. Edes äitini ei ole facebookissa.
On mahdollista mikäli As. Oy niinkuin varmaankin on.
” Osakeluettelosta on kaksi versiota: taloyhtiön osakkaiden ja yhtiön hallinnon hoitamiseen tarkoitettu osakeluettelo, jossa näkyvät omistajan nimen lisäksi omistajan osoite ja syntymäaika. Julkisessa osakeluettelossa on ainoastaan omistajan nimi tai yritysomistajan tapauksessa yrityksen nimi sekä y-tunnus. Osakeluettelon voi tilata Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelusta. Asiakaspalvelusta tilattuna osakeluettelo on maksullinen tuote. ”
Aikamoinen stalkkeri saa kyllä olla.
Jos teillä on TES käytössä, niin katsotaan sieltä. Mikäli TES ei ota kantaa asiaan, niin vuosilomalain mukaan mennään. Organisaatiossa voi toki olla sitten myös vakiintunut käytäntö, joka voi ajaa edelle, kunhan se ei heikennä työntekijän asemaa vuosilomalakiin nähden.Lauantain laskeminen lomapäiväksi, katsotaanko tessistä vai työnantajan intrasta?
Intrassa sanotaan että menee lomapäivä mutta tessistä ei löydy mitään mainintaa vuosilomakohdassa.
Katsotaan TESsistä, mutta kerta TES ei sano mitään, niin työnantajan intra on oikeassa. Asia ei toki perustu intraan, vaan kuten Ishmael totesi, niin mennään vuosilomalain mukaan. Kaikki muut paitsi sunnuntait, joulut jne. ovat arkipäiviä joihin lomapäivä palaa.Lauantain laskeminen lomapäiväksi, katsotaanko tessistä vai työnantajan intrasta?
Intrassa sanotaan että menee lomapäivä mutta tessistä ei löydy mitään mainintaa vuosilomakohdassa.
Tähän vielä lisäyksenä tuota viimeistä virkettä koskien, että esim. meillä ei ole minkään alan TES käytössä, mutta paikallisesti on sovittu (vakiintunut käytäntö), että lomaraha maksetaan. Valitettavasti lauantait ovat silti lomapäiviä, vaikka kukaan ei lauantaisin töitä teekään ainakaan työnantajan määräyksestä.Jos teillä on TES käytössä, niin katsotaan sieltä. Mikäli TES ei ota kantaa asiaan, niin vuosilomalain mukaan mennään. Organisaatiossa voi toki olla sitten myös vakiintunut käytäntö, joka voi ajaa edelle, kunhan se ei heikennä työntekijän asemaa vuosilomalakiin nähden.
Yksinkertaistettuna asia menee käytännössä siten, että julkisella puolella (kunta tai valtio työnantajana) lomalauantait eivät kuluta lomapäiviä (TESsissä sovittu näin. Tällä on kompensoitu julkisen puolen pienempiä palkkoja yksityiseen verrattuna). Yksityisellä puolella lomalauantait kuluttavat lomapäiviä. Usein (mutta ei tietenkään aina) palkkaero yksityisellä puolella ja julkisella on niin iso, etteivät ylimääräiset lomat kompensoi julkisen puolen heikompia palkkoja, vaan yksityisellä puolella on isommalla palkalla mahdollisuus ottaa palkattomia vapaita saman verran, ja silti yksityisen puolen tt jää voitolle.Tähän vielä lisäyksenä tuota viimeistä virkettä koskien, että esim. meillä ei ole minkään alan TES käytössä, mutta paikallisesti on sovittu (vakiintunut käytäntö), että lomaraha maksetaan. Valitettavasti lauantait ovat silti lomapäiviä, vaikka kukaan ei lauantaisin töitä teekään ainakaan työnantajan määräyksestä.
Tavaran hankintahinta on X. Hankintahinnasta osapuolet A ja B ovat maksaneet 60 % ja 40 %. Tavaran omistus on siis 60/40. Kun tavara myydään, on myyntihinta Y, josta A:lle 60 % ja B:lle 40 %. Jos A haluaa lunastaa B:n osuuden, A maksaa siis 40 %.Kinkkinen kysymys:
Jaetaan erossa autoa ja toinen osapuoli haluaa ostaa toisen osuuden autosta pois.
Kun uuteen autoon on aiemmin vaihdossa annettu yhteinen vanha auto ja siitä on saanut vaihtohyvityksenä käsirahan X€, niin lasketaanko tuo X arvo myyvän osapuolen rahalliseksi maksuksi autosta?
Oletetaan että vanhasta autosta on saanut 5000€, tämän lisäksi myyvä osapuoli on maksanut 5000€ autosta enemmän. Kun ostava osapuoli kysyy hintapyyntiä, niin onko myyvän osuus siis autosta 5000€+2500€+jo maksetut osamaksuosuudet - auton arvon alennus + mahdolliset osto- ja osamaksukulut? Vai vähennetäänkö kaikki alennukset vain tuosta 5000€ rahallisesta osuudesta?
Kiitos jo etukäteen. Jos oli epäselvä kysymys, niin muotoilen paremmin vaikka YV:llä.
Tavaran hankintahinta on X. Hankintahinnasta osapuolet A ja B ovat maksaneet 60 % ja 40 %. Tavaran omistus on siis 60/40. Kun tavara myydään, on myyntihinta Y, josta A:lle 60 % ja B:lle 40 %. Jos A haluaa lunastaa B:n osuuden, A maksaa siis 40 %.
Jos oikein ymmärsin, on vanha yhteinen (50/50) auto annettu vaihdossa uuteen. Lisäksi A on maksanut 5000 lisää, jolloin auton ostohetkellä auton arvo jakautuu A 75 % ja B 25 %. Sitten siihen voidaan lisätä ne osamaksut, (jotka on maksettu yhdessä tai toisen osapuolen toimesta, nämä maksut voivat (ei välttämättä) muuttaa omistussuhdetta: tosin jos toinen on maksanut yhteiset ruoat (400/kk ja toinen vastaavasti autoa 400/kk, niin tällöin osamaksut voidaan tulkita yhteisiksi, kun ei ole ollut tarkoitus, että toinen loisii ruokien puolesta ilmaiseksi toisen siivellä, samalla kun kartuttaa varallisuuttaan auton osamaksuilla). Näin saadaan rahamäärä, joka autoon on laitettu (huolto- korjaus yms. panostuksista tässä ei puhuttu, nekin voidaan tietty huomioida). Se rahamäärä voidaan ilmaista osapuolten omistusosuuksien osalta prosenttiosuuksin. Auton hinnan aleneminen koituu molempien osapuolten tappioksi prosenttiosuuksien mukaisessa suhteessa. Nykyarvosta siis oikea korvaus löytyy noista prosenttiosuuksista, mitä autoon on laitettu.
Sama juttu on vaikka asunnon kanssa, jolloin tavaran arvon on saattanut nousta. A:lla on ollut yksiö (josta myydessä sai 120k€) ja B:llä on ollut yksiö, josta sai 80k€. Ostivat yhteisen asunnon, jonka hinta on ollut 200k€. Nyt lusikat menivät jakoon, ja yhteisen kämpän arvo on noussut, ja sen arvo on 300 k€, eli nousua 50%. A saa siis 180k€ ja B 120 k€, omistusosuuksien suhteessa.
Lunastuksen kannalta ilmoituksen viivastyksellä ei ole merkitystä. Veikkaisin, että ostaja, joka on tietoinen lunastuspykälästä, on velvollinen kysymään tilanteesta lunastusajan päätyttyä. Korkeintaan voisi tulla mieleen joku vahigonkorvausvaade taloyhtiötä/isännöitisijää kohtaan.Katsotaan löytyykö täältä apua liittyen asunto-osakkeen lunastusoikeuteen
Lunastuksen kannalta ilmoituksen viivastyksellä ei ole merkitystä.
