Löytyykö lakimiehiä?

[YamahaGPR]

Onko täällä perintöoikeuden asiantuntijoita tai voi sitä heittää mielipiteitä tai omia näkemyksiään vaikkei olisikaan. Tarkoitus saada tähän mielipiteenne miten tämä itse ratkaisisitte. Kyseessä siis todellinen keissi mutta lukuja pikkuisen muutettu ettei tätä pysty kukaan yksilöimään johonkin henkilöön.

-----------------------------------

Case: Perintömökki



Tyttäret, henkilö A ja henkilö B omistavat 50 / 50 perintömökin.



Vuonna 2020 yhteiselle tontille rakennettiin rantasauna jonka henkilö A maksoi 100 %. Henkilön B oli tarkoitus myöhemmin maksaa 50 % rantasaunasta mutta henkilö B tulikin toisiin ajatuksiin ja halusi myydä oman 50 % osuutensa koko kiinteistöstä jolla rantasauna sijaitsee henkilölle A. Henkilö B ei ole ennen kauppaa maksanut sovitusta 50 % rantasauna osuudesta vielä yhtään euroa.



Rantasauna tuli maksamaan 100.000 euroa ja nyt kaksi eri välittäjää ovat antaneet mökistä seuraavat arviot:



Välittäjä C: Ilman saunaa 125.000,00

Välittäjä C: Saunan kanssa 180.000,00





Välittäjä D: Ilman saunaa 140.000,00

Välittäjä D: Saunan kanssa 210.000,00



Nyt siis tilanne se, että Henkilön A maksama rantasauna (100.000,00) on välittäjien arvoissa C:n tapauksessa vain 55.000,00 euron arvoinen ja välittäjän D tapauksessa 70.000,00 euron arvoinen.



Pikkuisen erimielisyyttä aiheuttaa siis se, että rantasaunaan laitetut 100.000 euroa eivät välittäjien arvioissa olekaan rakennuskustannusten suuruinen vaan arvosta on hävinnyt laskennallisesti 45.000 tai 30.000 euroa mutta velka 50.000 (50 %) on tietenkin pysynyt samana.



Miten tämä tilanne kannattaisi purkaa jotta tämä menisi sekä oikeustajuun että lain mukaan oikein?

----------------------------------------------------------------

 

[Dynamo]

Onko täällä perintöoikeuden asiantuntijoita tai voi sitä heittää mielipiteitä tai omia näkemyksiään vaikkei olisikaan. Tarkoitus saada tähän mielipiteenne miten tämä itse ratkaisisitte. Kyseessä siis todellinen keissi mutta lukuja pikkuisen muutettu ettei tätä pysty kukaan yksilöimään johonkin henkilöön.

-----------------------------------

Case: Perintömökki



Tyttäret, henkilö A ja henkilö B omistavat 50 / 50 perintömökin.



Vuonna 2020 yhteiselle tontille rakennettiin rantasauna jonka henkilö A maksoi 100 %. Henkilön B oli tarkoitus myöhemmin maksaa 50 % rantasaunasta mutta henkilö B tulikin toisiin ajatuksiin ja halusi myydä oman 50 % osuutensa koko kiinteistöstä jolla rantasauna sijaitsee henkilölle A. Henkilö B ei ole ennen kauppaa maksanut sovitusta 50 % rantasauna osuudesta vielä yhtään euroa.



Rantasauna tuli maksamaan 100.000 euroa ja nyt kaksi eri välittäjää ovat antaneet mökistä seuraavat arviot:



Välittäjä C: Ilman saunaa 125.000,00

Välittäjä C: Saunan kanssa 180.000,00





Välittäjä D: Ilman saunaa 140.000,00

Välittäjä D: Saunan kanssa 210.000,00



Nyt siis tilanne se, että Henkilön A maksama rantasauna (100.000,00) on välittäjien arvoissa C:n tapauksessa vain 55.000,00 euron arvoinen ja välittäjän D tapauksessa 70.000,00 euron arvoinen.



Pikkuisen erimielisyyttä aiheuttaa siis se, että rantasaunaan laitetut 100.000 euroa eivät välittäjien arvioissa olekaan rakennuskustannusten suuruinen vaan arvosta on hävinnyt laskennallisesti 45.000 tai 30.000 euroa mutta velka 50.000 (50 %) on tietenkin pysynyt samana.



Miten tämä tilanne kannattaisi purkaa jotta tämä menisi sekä oikeustajuun että lain mukaan oikein?

----------------------------------------------------------------

No tuota keissiä ei koske perintölait, vaan perintö on ilmeisesti jo jaettu ja mökin jako-osuudet (50/50) ovat selvillä.
Laki yhteisomistussuhteista koskee tuota. Noin yleisesti: yhteisomistus = kaikkien ongelmien äiti.

 

[YamahaGPR]

No tuota keissiä ei koske perintölait, vaan perintö on ilmeisesti jo jaettu ja mökin jako-osuudet (50/50) ovat selvillä.
Laki yhteisomistussuhteista koskee tuota. Noin yleisesti: yhteisomistus = kaikkien ongelmien äiti.

Joo, termit mulla sekaisin, pahoittelut tästä, kun en ole näihin perintäasioihin itse vielä elämässäni onneksi törmännyt, ne ajat ovat toivottavasti vielä vuosien päässä.

Tässä vaan tuttua yritin jeesata, miten sä tämän keissin itse yrittäisit ratkaista?

 

[Murkula]

Onko täällä perintöoikeuden asiantuntijoita tai voi sitä heittää mielipiteitä tai omia näkemyksiään vaikkei olisikaan. Tarkoitus saada tähän mielipiteenne miten tämä itse ratkaisisitte. Kyseessä siis todellinen keissi mutta lukuja pikkuisen muutettu ettei tätä pysty kukaan yksilöimään johonkin henkilöön.

-----------------------------------

Case: Perintömökki



Tyttäret, henkilö A ja henkilö B omistavat 50 / 50 perintömökin.



Vuonna 2020 yhteiselle tontille rakennettiin rantasauna jonka henkilö A maksoi 100 %. Henkilön B oli tarkoitus myöhemmin maksaa 50 % rantasaunasta mutta henkilö B tulikin toisiin ajatuksiin ja halusi myydä oman 50 % osuutensa koko kiinteistöstä jolla rantasauna sijaitsee henkilölle A. Henkilö B ei ole ennen kauppaa maksanut sovitusta 50 % rantasauna osuudesta vielä yhtään euroa.



Rantasauna tuli maksamaan 100.000 euroa ja nyt kaksi eri välittäjää ovat antaneet mökistä seuraavat arviot:



Välittäjä C: Ilman saunaa 125.000,00

Välittäjä C: Saunan kanssa 180.000,00





Välittäjä D: Ilman saunaa 140.000,00

Välittäjä D: Saunan kanssa 210.000,00



Nyt siis tilanne se, että Henkilön A maksama rantasauna (100.000,00) on välittäjien arvoissa C:n tapauksessa vain 55.000,00 euron arvoinen ja välittäjän D tapauksessa 70.000,00 euron arvoinen.



Pikkuisen erimielisyyttä aiheuttaa siis se, että rantasaunaan laitetut 100.000 euroa eivät välittäjien arvioissa olekaan rakennuskustannusten suuruinen vaan arvosta on hävinnyt laskennallisesti 45.000 tai 30.000 euroa mutta velka 50.000 (50 %) on tietenkin pysynyt samana.



Miten tämä tilanne kannattaisi purkaa jotta tämä menisi sekä oikeustajuun että lain mukaan oikein?

----------------------------------------------------------------

En ole asiantuntija, mutta ei taida olla joo enää perinnön kanssa tekemistä, mutta voin olla väärässä. Olen puljannut tässä jonkun verran oman testamentin ja avioehdon kanssa hiljattain vaikka olen alle 40v. Isäukon ja äitin keskinäinen testamentti on päivitetty hiljattain ja kiinteistöjen siirroista ollaan puhuttu sekä vanhempien, että veljien kanssa. Koska asiat on ollut tapetilla niin kerron miten itse tuossa tekisin.
Omasta mielestä menee oikein kun maksaa toiselle puolikkaalle puolet kiinteistön välittäjien antamien hintojen keskiarvosta joissa ei huomioida saunaa. Tai vastaavasti puolet perinnön aikaisesta arvosta jos perunkirjoituksesta ei ole vuosia aikaa.
Silloin aikanaan saatu perinnön arvo jaetaan kahteen ja se kuka on saunan tehnyt omistaa sen saunan. Itse en näkisi että toisen tarvitsee siitä maksaa jos kerran luopuukin siitä vastikkeetta ja omistus jää rakentamisen kuluista vastanneelle.

Mutta jos tuo asia kaivelee, niin voi toki sanoa että maksaa summan X ja ottaa tai ei ota. Tuskin on paljon kilpailevia ostajia. Ja sitten kannattaa vielä arpoa se haluaako olla missään väleissä vai ei. Joskin kuulostaa että tässä taitaa olla vain huonoja ratkaisuja tarjolla sen suhteen. Luulisin että riesa sekin on jos vituttaa ettei toinen hoida omaa puolta rakennetusta saunasta, mutta ei myöskään luovu kiinteistön omistamisesta eli omistaa puolet siitä saunastakin, vaikka ei ole latiakaan maksanut. Siksi maksaisin sen minkä vielä kohtuulliseksi kokisin eli puolet perityn omaisuuden arvosta.

Laiha sopu on parempi kuin lihava riitä.

Noin niinkuin yeisesti ottaen vahvistan saman yhteisomistus=kaikkien ongelmien äiti, vaikka ei se tällä hetkellä mihinkään vaikutakaan. Olen kuitenkin itse päättänyt että koskaan ei jää jälkikasvulle mitään yhteiseksi, paitsi haudanhoitokulut.

Ja toinen asia mitä ei voi liiaksi koskaan toitottaa. Tehkää hyvät ihmiset kaikesta paperit. Silloin jää sopat keittämättä.
Syy miksi esimerkiksi itse olen avioehdon tehnyt ja kunnollinen testamentti on olemassa, jos vaikka menee prätkä metsään tai vene kippaa.

 

[Dynamo]

Joo, termit mulla sekaisin, pahoittelut tästä, kun en ole näihin perintäasioihin itse vielä elämässäni onneksi törmännyt, ne ajat ovat toivottavasti vielä vuosien päässä.

Tässä vaan tuttua yritin jeesata, miten sä tämän keissin itse yrittäisit ratkaista?

No vähän tässä pähkäilin miten tämä voisi mennä.
1. Ensinnäkin on tuo saunan rakentamiseen liittyvä sopimus. Voidaanko se näyttää toteen, esim. sähköpostikirjeenvaihdoin tms. Jos voidaan, niin pääsääntöisesti sopimus sitoo ja B:n tulee maksaa niistä kuluista puolet niin kuin oli sovittu. Sopimus on vapaamuotoinen, joten lähtökohtaisesti suullinenkin sopimus sitoo. Ongelma vaan on se, pystyykö A näyttämään uskottavasti sopimuksen syntyneen? Lisäksi voidaan huomioida, pysyikö saunan rakentaminen budjetissa, ylittyikö budjetti, oliko B:llä oikeus olettaa hinnaksi jotain muuta, ne asiat sivuutetaan tässä maininnalla, koska mutkistavat asiaa). Jos siis sopimus voidaan näyttää toteen, niin asia näyttää selvemmältä. Silloin tämä on enemmänkin sopimusoikeudellinen tapaus. Ja siis vaikka sopimus voidaan näyttää toteen, niin kysymys jää silti auki siltä osin, että minkä sisältöisenä sopimus saunan rakentamisesta syntyi. Oliko A:lla rajaton budjetti, johon B oli suostunut, tai pitikö B:n ymmärtää saunan rakentamisen kustannusten suuruusluokka... Onko B esim. koskaan kiistänyt sopimusta, on myös relevantti.

2. Jos sopimusta ei voida näyttää toteen, mennään sitten vaikeammalle alueelle. Oletetaan nyt, että A on ollut vilpittömässä mielessä, (eikä esim. tehnyt sikakallista saunaa, jotta pääsisi vähävaraisen B:n heikosta asemasta hyötymään). A:lla pitäisi kai olla oikeus perusteettoman edun palauttamiseen: Minilex Eli A:lla olisi lähtökohtaisesti oikeus esineeseen panemistaan kustannuksista, (mutta kattona esineen arvonnousu), siltä osin kuin arvonnousu on koitunut B:n hyväksi. Eli... [mitä vittua, kuinka paskaa duunia ne saunan rakentajat ovat tehneet, kun rakennetun saunan arvo on alle rakennuskustannusten?]

Eli siis: kenen vastuulla (ja kuinka paljon) on se, että kustannuksiltaan 100k€ onkin nyt vain 55k tai 70k? Näitä summia voi arpoa vaikka kuinka, mutta jotenkin tulee päättää, mikä se summa on. Ehkä asiaa kannattaisi kysyä Auktorisoidulta kiinteistönarvioijalta, noiden kiinteistönvälittäjien arvioissa saattaa olla mukana sitä "arvioin vähän korkeammaksi, jotta antavat kohteen mulle myyntiin" -lisää tms. Laitan tässä summaksi nyt yksinkertaisuuden vuoksi 60k€.

Jos nyt lähdetään siitä, että B ei vastaa kuluista siltä osin kuin sauna ei ole parantanut mökin arvoa, niin... silloin A on rakentanut yhteismökille saunan saamatta B:n hyväksyntää rakentamisen kustannusten puolittamisesta ja tällöin A varmaankin kantaa tappiot siitä, että sauna ei tullutkaan kannattavaksi mökkiä myydessä. B:n osuudeksi jää siis maksaa saunasta puolet tuosta 60k€:sta, eli 30k€. Kyl mä A:n puolelta lähtisin kaivamaan todisteita siitä, että saunan rakentamisesta on sovittu yhdessä, ja B on suostunut maksamaan saunasta puolet. Vaikea tapaus, kun kaikkea ei tiedä, ja osapuolilla on varmaan eri käsitykset, saunan rakentamisesta voi olla aikaa, jolloin mökin arvo on voinut pudota tms. Tuossa on niin monta liikkuvaa osaa. Joka tapauksessa luulen, että mökki saunoineen on helpommin myytävä kuin ilman saunaa, joten jos myyntiin päädytään, niin mökin myyntiaika lienee lyhyempi saunan kanssa, (jos siitä jotain lohtua on).

Kysymys meni kyl oman ydinosaamisen reunamille (eikä käsilläni nyt ole esine- / varallisuusoikeuden kirjaa, josta voisin tsekata asioita), joten tästä voi olla jollain valistuneemmalla parempi arvio.

 

[huhheijaa]

Onko täällä perintöoikeuden asiantuntijoita tai voi sitä heittää mielipiteitä tai omia näkemyksiään vaikkei olisikaan. Tarkoitus saada tähän mielipiteenne miten tämä itse ratkaisisitte. Kyseessä siis todellinen keissi mutta lukuja pikkuisen muutettu ettei tätä pysty kukaan yksilöimään johonkin henkilöön.

-----------------------------------

Case: Perintömökki



Tyttäret, henkilö A ja henkilö B omistavat 50 / 50 perintömökin.



Vuonna 2020 yhteiselle tontille rakennettiin rantasauna jonka henkilö A maksoi 100 %. Henkilön B oli tarkoitus myöhemmin maksaa 50 % rantasaunasta mutta henkilö B tulikin toisiin ajatuksiin ja halusi myydä oman 50 % osuutensa koko kiinteistöstä jolla rantasauna sijaitsee henkilölle A. Henkilö B ei ole ennen kauppaa maksanut sovitusta 50 % rantasauna osuudesta vielä yhtään euroa.



Rantasauna tuli maksamaan 100.000 euroa ja nyt kaksi eri välittäjää ovat antaneet mökistä seuraavat arviot:



Välittäjä C: Ilman saunaa 125.000,00

Välittäjä C: Saunan kanssa 180.000,00





Välittäjä D: Ilman saunaa 140.000,00

Välittäjä D: Saunan kanssa 210.000,00



Nyt siis tilanne se, että Henkilön A maksama rantasauna (100.000,00) on välittäjien arvoissa C:n tapauksessa vain 55.000,00 euron arvoinen ja välittäjän D tapauksessa 70.000,00 euron arvoinen.



Pikkuisen erimielisyyttä aiheuttaa siis se, että rantasaunaan laitetut 100.000 euroa eivät välittäjien arvioissa olekaan rakennuskustannusten suuruinen vaan arvosta on hävinnyt laskennallisesti 45.000 tai 30.000 euroa mutta velka 50.000 (50 %) on tietenkin pysynyt samana.



Miten tämä tilanne kannattaisi purkaa jotta tämä menisi sekä oikeustajuun että lain mukaan oikein?

----------------------------------------------------------------

Joo kuten yllä sanottu, niin jos on edes suullisesti sovittu, että menee puoliksi niin teoriassa on sitten sen 50k€ velkaa, jos rakennettu mökki vastaa sitä mitä on sovittu. Ja samaan hengenvetoon voikin todeta, että suulliset sopimukset ovat aika mahdottomia todistella, jos ei ole jotain kättä pidempää.

Toiseksi kysymykseen tulisi sitten sekin, että kuka omistaa saunan. Jos toinen on sen rakennuttanut niin voi olla, että A omistaa sen yksin. Pelkästään se, että on maksanut ei muuten automaattisesti meinaa, että omistaisi yksin. Jos on tarkoitettu rakentaa yhteiseksi, niin se on yhteinen ja sitä rataa. Näistä löytyy aika paljonkin oikeuskäytäntöä, kun puolisoista laitetaan vaan toisen nimi ostopaperiin ja otetaan yhteinen laina eli molemmat maksaa ja päinvastoin. Sitten erotessa mietitään, että kenen omaisuutta se kämppä olikaan. Käsittääkseni rakentamisen osalta samanlaista pohdintaa löytyy. On kyllä ihan muutama vuosi, kun näitä lueskellut, joten ei ihan täysin muistissa. Jos katsotaan A:n omistamaksi se kämppä, niin ei tarvitse ostaa kuin puolet muusta kiinteistöstä. Jos nyt haluaa siis koko höskän itselleen. Ja sehän on ihan sopimusasia, että paljon maksaa tuosta kiinteistöstä.

Ja kolmanneksi tosiaan sitten perusteettoman edun palautus. A on mökin rakentamalla tuottanut B:lle perusteetonta etua, koska kiinteistön arvo on noussut tämän seurauksena. Tämä lähinnä siinä tapauksessa, jos katsotaan mökki yhteisomisteiseksi. Tosiaan silloin menisi niin, että saa myydessä sen mökin aiheuttaman arvonnousun itselleen. Lopputulema taitaa olla aika sama kuin yllä, mutta olisi varmaan sidottu aika pitkälti noihin välittäjien arvioihin. Ainakin nopeasti mutuiltuna.

Tilannehan kannattaa aina purkaa sopimalla. Eli jos tarkoitus ostaa B:ltä se kiinteistö, niin eihän noita arvioita tartte noudattaa, vaan voi sopia jotain muuta. Jos ei sopimalla, niin lakimiehen kanssa keskustelua ja jos ei mitenkään taivu, niin summat sen kokoisia, että voi jo melkein riidellä.

Kaiken kaikkiaan tuollaiset sopimushommat ovat sen verran yksilökohtaisia, kun pitää alkaa jotain viestejä tonkimaan, että löytyykö todisteita, että on sovittu B:n maksavan, että aika vaikea näistä on suoraan sanoa, että B:n tulisi maksaa x€ rakennetusta saunasta. Aika tapauskohtaisia.

Ps. Yhteisomistukset kannattaa aina purkaa sitä mukaa, kun niitä syntyy. Se on sitten viimeistään varma, että riitoja syntyy, kun kolmas polvi ottaa omistukseen ja lähemmäs 10 omistajaa mökillä, josta pitää huolta ehkä 1 tai 2.

 

[YamahaGPR]

@Dynamo @huhheijaa

Kiitos teille molemmille mielipiteistänne ja kommenteistanne.

Sen verran vielä tarkennan jos pystytte täsmentämään omia kommenttejanne että henkilö B ei ole missään vaiheessa kiinstänyt tuota "velkaansa" eli 50 % rakennuskustannuksista, tämä on vain sovittu suullisesti herrasmiestyyliin siskosten kesken että henkllö B olisi maksanut tuon 50 % osuuden rakennuskustannuksista vuosien kuluttua mutta nyt hän siis päätyi luopumaan mökkipaikasta myymällä 50 % osuuden siskolleen A:lle.

Nyt siis pikkuisen erimielisyyttä siitä mökin arvoa määriteltäessä että onko B ainakin laskennallisesti velkaa rakennuskuluista 50 % vai voidaanko tuo sauna vain jättää arvonmäärityksessä kokonaan pois?

Vielä tämän tekee vaikeammaksi se, että kun saunaa ruvettiin rakentamaan niin se piti tehdä siskosten miesten ja perheiden avustuksella "tee se itse tyyliin" mutta henkilö B ei ehtinyt osallistumaan rakentamiseen oikeastaan millään tavalla, ulkopuolista työtä käytettiin paljon ja rakennus tuli maksamaan paljon enemmän kuin alunperin piti.

 

[Dynamo]

@Dynamo @huhheijaa

Kiitos teille molemmille mielipiteistänne ja kommenteistanne.

Sen verran vielä tarkennan jos pystytte täsmentämään omia kommenttejanne että henkilö B ei ole missään vaiheessa kiinstänyt tuota "velkaansa" eli 50 % rakennuskustannuksista, tämä on vain sovittu suullisesti herrasmiestyyliin siskosten kesken että henkllö B olisi maksanut tuon 50 % osuuden rakennuskustannuksista vuosien kuluttua mutta nyt hän siis päätyi luopumaan mökkipaikasta myymällä 50 % osuuden siskolleen A:lle.

Nyt siis pikkuisen erimielisyyttä siitä mökin arvoa määriteltäessä että onko B ainakin laskennallisesti velkaa rakennuskuluista 50 % vai voidaanko tuo sauna vain jättää arvonmäärityksessä kokonaan pois?

Vielä tämän tekee vaikeammaksi se, että kun saunaa ruvettiin rakentamaan niin se piti tehdä siskosten miesten ja perheiden avustuksella "tee se itse tyyliin" mutta henkilö B ei ehtinyt osallistumaan rakentamiseen oikeastaan millään tavalla, ulkopuolista työtä käytettiin paljon ja rakennus tuli maksamaan paljon enemmän kuin alunperin piti.

Kaksi asiaa on nyt hyvä erottaa toisistaan.
1. Pääsettekö sopuun, silloin sovinto voi olla minkälainen tahansa, kunhan molemmat osapuolet sen hyväksyvät.
2. Jos sopimukseen ei päästä, niin mitkä keinot on "pakottaa" toinen haluttuun / jonkinlaiseen lopputulokseen.

Näitä osapuolet voivat sitten pohtia yksin, keskenään tai vaikka juristin kanssa. A:n ongelma tulikin jo esille. B:llä on myös ongelma: hänen pitäisi päästä mökin puolikkaasta eroon, mutta A:n ei ole pakko sitä puolikasta ostaa, ja ostajaa mökin puolikkaalle voi olla vaikea löytää. B:n rahat siis makaavat mökissä, jota ei käytä. Tavallaan tässä status quessa A on voittaja, kun yksin käyttää mökkiä, josta omistaa vain puolet. Toisaalta, jos B myy puolikkaansa vaikkapa xxx-henkilöille* niin A tuskin on kovin iloinen tällaisesta yhteisomistajuudesta. B:llä on oikeus myydä osuutensa, (eikä tuossa liene mitään A:n lunastusoikeutta, kun muutoinkin asiat ovat jääneet sopimatta). Molemmat osapuolet voivat myös hakea oikeudelta yhteisomistussuhteen purkamista esineen myymisellä, jolloin oikeuden määräämä henkilö voi sen mökin myydä. (Huom: tällöin myydään koko mökki, sillä siitä saatava arvo on huomattavasti enemmän kuin puolikkaan myymisellä saatava arvo.) Jos esim. B hakee yhteisomistussuhteen purkua oikeudelta, ja joku huutokaupassa tarjoaa mökistä enemmän kuin A:lla on varaa maksaa, niin lopputulema on sitten se, että A joutuu etsimään jostain uuden mökin itselleen, jos sellaisen vielä haluaa.

*Kuulin tapauksesta, jossa naapurin luvattomiin käynteihin tontilla oli mökin omistaja sanonut, että hänellä on sen verran fyrkkaa, että jos tontin luvaton käyttö ei lopu, niin hän voi lahjoittaa ko. mökin tietylle vähemmistö-väestönosalle, ihan vaan vittuillakseen, sillä hänellä on tilillä sen verran ylimääräistä, että voi ostaa uuden mökin riippumatta siitä, saako nykyisestä penniäkään. Naapurit eivät sen koommin käyneet kyseisellä tontilla, (ilmeisesti sanojalla oli sen verran uskottavuutta sanojensa taakse, että pelotevaikutus toimi, eikä mahdollista bluffia haluttu katsoa).

 

[Jan Koller]

@YamahaGPR

Kommentoin asiaa pelkästään omasta näkökulmastani ilman juridista taustaa.

Itse ottaisin pelkän mökin hinnoista keskiarvon, josta vähennetään pieni tinkausvara ja muuten tuleva välittäjän palkkio. Tämä summa sitten jaetaan kahdella ja tarjoaisin tuota summaa kauppahinnaksi. Et tainnut mainita, onko kyseessä meren-/järvenrantamökki, mutta ainakin oman vanhan mökkini arvon miellän hyvin pieneksi ja suurin arvo meillä on järvenrantatontissa. Vaikka tuolla tavalla menetät velan, on hyvin mahdollista, että kiinteistön arvo nouseekin jatkossa, jolloin asia voi kääntyä myös paremmaksi.

Lisäksi yhdyn aiempiin mielipiteisiin, että yhteisomistuksissa säännöt tulee sopia tarkkaan kirjallisesti tai mieluiten pysyä erossa.

 

[LikainenLegenda]

Hieman sekavahko tilanne tällä hetkellä. Olen muuttamassa tänään pois nykyisestä vuokra-asunnostani, jossa on tullut asuttua 2013 vuodesta lähtien. Koko aikana en ole saanut vuokranantajalta vesilaskuja, näitä on tullut kysyttyä vuosien varrella, ensimmäisiä kertoja jo muuton yhteydessä aikoinaan mutta vuokranantajan vastaus on ollut aina mallia "Joo, pitää katsoa". Vesilaskut ovat siis menneet suoraan hänen tililtään sen sijaan, että olisi laittanut laskut tulemaan suoraan minulle, jotta näkisin oman kulutukseni, veden hinnan sekä muut yksityiskohdat. Kyseessä hieman höveli maatalon isäntä, joka ei ehkä täysin hahmota omia vastuitaan ja velvollisuuksiaan. Vuokrasopimuksessa lukee Vuokra+Sähkö+Vesi, eikä siinä mitään. Ihan mielelläni toki nuo olen maksamassa, mutta..

Eilen vuokraisäntä sitten tuli käymään ja pamautti käteen yli 4000€ edestä kuitteja vesilaskuista, koko 8 vuoden asumisen ajalta.

Vuokrasuhteen alussa oli puhetta 18€/kk suuruisesta vesimaksusta, jonka mukaan muun muassa Kela maksoi opintotuen asumislisää opintojeni ajan. Vesimaksu oli kuitenkin noussut vuosittain, ollen vuonna 2017 tässä taloyhtiössä jo lähemmäs 40€/kk/hlö. Minulla ei näistä korotuksista ollut ennen eilistä mitään tietoa. 2017 taloyhtiöön asennettiin putkiremontin yhteydessä asuntokohtaiset mittarit, jonka mukaan laskutus tämän jälkeen toteutui. Minun kohdallani vesilasku oli tuosta hetkestä pompannut paikoin jopa yli 100 euroon kuukaudessa, mitä tässä nyt ihmettelen. Olen asunut koko tämän ajan yksin, toki välillä on tapana ottaa hieman tavallisesta poikkeavia suihkuja, ei mitään yli 10 minuutin maraton-suihkuja kuitenkaan. En mielestäni mitenkään erityisemmin ole lotrannut. Ajattelin aluksi selvitellä isännöitsijän kanssa, onko mittareissa jotain häikkää tai putkistossa jotain vuotoa tai vastaavaa, sillä kuulostaa enemmän kuin erikoiselta, että kulutukseni vastaa jonkun suurperheen vastaavaa.

Lisäksi lämmin vesi näemmä myös maksaa tässä taloyhtiössä 16€/m3, minulla ei näistä hinnoista ollut mitään tietoa ennen eilistä. Olin olettanut kuukausittaisen vesilaskun pyörivän siinä suhteellisen normaalissa, 20-30€ välimaastossa. Luulisi, että vuokranantajan velvollisuuksiin kuuluu kaikesta tuollaisesta informoiminen muutoinkin kuin viimeisenä päivänä ennen muuttoa, etenkin kun vuosien varrella on useaan kertaan ollut puhetta vesilaskujen toimittamisesta. Tuon Kela-asian lisäksi ja mikäli kulutus pitää tosiaan paikkansa, eikä mitään häikkää mittareissa tai muissa ole, olisin pystynyt kiinnittämään erityistä huomiota veden kulutukseeni ja muutoinkin seuraamaan ja tarkkailemaan mittarilukemien kehitystä. Toki olisin myös itse voinut vielä aktiivisemmin näitä yrittää selvittää ja vaatia laskuja itselleni, ei tosin kuitenkaan ihan tällainen vesilaskujen viisinkertaistuminen käynyt mielessä.

Kuinka tässä tilanteessa oikein tulisi lähteä toimimaan? Ei tekisi mieli myöskään alkaa riitelemään tuon vuokraisännän kanssa, mukava mutta vähintäänkin höveli mies kyseessä. Ei kuitenkaan tuntunut eilen keskusteltaessa oikein olevan valmis joustamaan tai tulemaan vastaan, saati ymmärtämään omaa velvollisuuttaan. Kuinka tämä todennäköisesti ratkeaisi esimerkiksi käräjillä jos sieltä hakisi mahdollisesti hieman vipua keskusteluun?

 

[huhheijaa]

Kuinka tässä tilanteessa oikein tulisi lähteä toimimaan? Ei tekisi mieli myöskään alkaa riitelemään tuon vuokraisännän kanssa, mukava mutta vähintäänkin höveli mies kyseessä. Ei kuitenkaan tuntunut eilen keskusteltaessa oikein olevan valmis joustamaan tai tulemaan vastaan, saati ymmärtämään omaa velvollisuuttaan. Kuinka tämä todennäköisesti ratkeaisi esimerkiksi käräjillä jos sieltä hakisi mahdollisesti hieman vipua keskusteluun?

En välttämättä lähtisi käräjille asiasta, koska loppulasku voisi olla yli 4k€. Ottaisin varmaan vuokralaiset ry:hyn tai vastaavaan yhteyttä kuitenkin. Tilanteessa voisi ainakin velan vanhentuminen tulla sovellettavaksi, kun tietyt velat vanhenee kolmessa vuodessa, jos niiden olemassaolosta ei muistuta. Kai tuo jotain perusteetonta etua on, kun on maksanut ne laskut.

 

[LikainenLegenda]

En välttämättä lähtisi käräjille asiasta, koska loppulasku voisi olla yli 4k€. Ottaisin varmaan vuokralaiset ry:hyn tai vastaavaan yhteyttä kuitenkin. Tilanteessa voisi ainakin velan vanhentuminen tulla sovellettavaksi, kun tietyt velat vanhenee kolmessa vuodessa, jos niiden olemassaolosta ei muistuta. Kai tuo jotain perusteetonta etua on, kun on maksanut ne laskut.

Eikä siis ollut tarkoitus lähteäkään viemään asiaa eteenpäin, lähinnä jos löytyisi joku pykälä, johon vedota tälle vuokranantajalle.

Kyseessä lisäksi ihan sympaattinen vanha ukko, mutta tästä huolimatta, tai juuri tästä syystä, ilmeisen höveli ja suurpiirteinen tällaisissa asioissa..

 

[Sistis]

Eikä siis ollut tarkoitus lähteäkään viemään asiaa eteenpäin, lähinnä jos löytyisi joku pykälä, johon vedota tälle vuokranantajalle.

Kyseessä lisäksi ihan sympaattinen vanha ukko, mutta tästä huolimatta, tai juuri tästä syystä, ilmeisen höveli ja suurpiirteinen tällaisissa asioissa..

Tämä nyt ei ole mikään virallinen lakipykälä, mutta tämän perusteella olisit vahvoilla, koska vuokranantajalla on ilmoitusvelvollisuus vesimaksun muuttumisesta. Ja hän on laiminlyönyt sen.

VuokrataanAsunto.fi

VuokrataanAsunto.fi

www.vuokrataanasunto.fi

Toisekseen, hän on maksanut menneiltä vuosilta veronsa sen mukaan, mitä on sinulta saanut, ja mitä on maksanut vedestä taloyhtiölle. Mielestäni jo tuossa kohtaa olisi pitänyt hänellä raksuttaa, että jotain on pielessä.

Sanoisin, että olet aika vahvoilla.

 

[Dynamo]

Eilen vuokraisäntä sitten tuli käymään ja pamautti käteen yli 4000€ edestä kuitteja vesilaskuista, koko 8 vuoden asumisen ajalta.

Tälleen äkkiseltään suhaistuna vastauksentapainen: lähtisin tuota vesimaksun korotusta kiistämään huoneenvuokralain perusteella. 27 § ja sen peräässä oleva 27a § ovat varmaankin ne sovellettavat. Lisäksi näyttäisi siltä, että yli kolme vuotta vanhat saatavat ovat vanhentuneet, laki velan vanhenemisesta 3-7 §:t. Toki, jos sulla on talletettuna vuokravakuus, niin siitä voi vuokranantaja kuitata vanhentuneitakin saatavia. Jos siis maksat viimeiseltä kolmelta vuodelta sen alkuperäisen summan, niin vuokranantaja voi sen lisäksi kuitata niitä vanhentuneita siitä vakuudesta. Jos vuokranantaja taas käyttää antamaasi vakuutta noihin tuoreempiin saataviin, niin siltä jää mahdollisuus käyttää kuittausoikeuttaan vanhentuneisiin saataviin.

 

[MacRef]

Eiköhän tuossa tärkeintä olisi löytää sopu. Ihan on asiallista siitä vedestä maksaa, mutta mikä se oikea summa sitten on, siitähän tuossa on kyse. Näetkö itse sen vesimittarin? Siitä saisi osviittaa sille, mitä olet oikeasti kuluttanut.

 

[LikainenLegenda]

Eiköhän tuossa tärkeintä olisi löytää sopu. Ihan on asiallista siitä vedestä maksaa, mutta mikä se oikea summa sitten on, siitähän tuossa on kyse. Näetkö itse sen vesimittarin? Siitä saisi osviittaa sille, mitä olet oikeasti kuluttanut.

Jep. Ei siis ole tarkoituksena omista vastuista venkoilla, tarkoituksena saada entinen vuokranantaja ymmärtämään omien vastuiden/velvollisuuksiensa laiminlyömisen tuomaan vipuvartta neuvotteluun.

Tällä viikolla isännöitsijä käy testaamassa mittarit ja tarkistamassa onko niissä vikaa/putkistossa jotain vuotoa tms. Vaikka minulla ei puhtaasti lain puitteissa ole velvollisuutta yli 2 vuotta vanhoja vesilaskuja maksaa (tämän neuvoi myös isännöitsijä), eivät nämä ole minulle se ongelma, vaan vesimaksujen korotusten pimittäminen sekä myöhemmin. Liekö syynä sitten vuokranantajan verokikkailu, ensin maksimivähennykset vesilaskuista ja tämän jälkeen täyden summan periminen minulta?

2017 asuntoon tuli vesimittarit. Myös ennen remonttia ja sen jälkeen oli puhetta, vesilaskujen toimittamisesta suoraan minulle, mutta vuokranantajan vastaus oli sama: "Pitää selvitellä", mutta asiaan ei taaskaan koskaan palannut. Ensimmäinen vesilasku mittareiden asennuksen jälkeen oli ollut merkittävästi suurempi kuin kiinteällä kuukausihinnalla. Tämän jälkeen vuokranantaja oli pyytänyt itse vesimittareiden tarkistuksen minulle mitään informoimatta. Tällöin oli saanut vastauksen, ettei mittareissa ole vikaa, mutta edes tässäkään vaiheessa hänelle ei tullut mieleen kertoa minulle asiasta tai ohjata jatkossa laskuja suoraan minulle.. Ei kuulemma halunnut häiritä. Ja lisäksi tuossa taloyhtiössä kuution hinta (lämmintä vettä) oli 16€m3, joka on aikalailla tuplat Suomen keskihintaan nähden.

Mutta, tuossa yllä mm. @Sistis ja @Dynamo antoivat selkeää mustaa valkoisella, josta voin vuokranantajalle mainita kun tällä viikolla tuon tarkistuksen jälkeen yhteydessä olemme. Kiitos näistä. Lisäksi täytyy myös muistaa laittaa reklamaatio menemään tuosta laskusta, mikäli sopua ei synny.

 

[palle]

Jep. Ei siis ole tarkoituksena omista vastuista venkoilla, tarkoituksena saada entinen vuokranantaja ymmärtämään omien vastuiden/velvollisuuksiensa laiminlyömisen tuomaan vipuvartta neuvotteluun.

Tällä viikolla isännöitsijä käy testaamassa mittarit ja tarkistamassa onko niissä vikaa/putkistossa jotain vuotoa tms. Vaikka minulla ei puhtaasti lain puitteissa ole velvollisuutta yli 2 vuotta vanhoja vesilaskuja maksaa (tämän neuvoi myös isännöitsijä), eivät nämä ole minulle se ongelma, vaan vesimaksujen korotusten pimittäminen sekä myöhemmin. Liekö syynä sitten vuokranantajan verokikkailu, ensin maksimivähennykset vesilaskuista ja tämän jälkeen täyden summan periminen minulta?

2017 asuntoon tuli vesimittarit. Myös ennen remonttia ja sen jälkeen oli puhetta, vesilaskujen toimittamisesta suoraan minulle, mutta vuokranantajan vastaus oli sama: "Pitää selvitellä", mutta asiaan ei taaskaan koskaan palannut. Ensimmäinen vesilasku mittareiden asennuksen jälkeen oli ollut merkittävästi suurempi kuin kiinteällä kuukausihinnalla. Tämän jälkeen vuokranantaja oli pyytänyt itse vesimittareiden tarkistuksen minulle mitään informoimatta. Tällöin oli saanut vastauksen, ettei mittareissa ole vikaa, mutta edes tässäkään vaiheessa hänelle ei tullut mieleen kertoa minulle asiasta tai ohjata jatkossa laskuja suoraan minulle.. Ei kuulemma halunnut häiritä. Ja lisäksi tuossa taloyhtiössä kuution hinta (lämmintä vettä) oli 16€m3, joka on aikalailla tuplat Suomen keskihintaan nähden.

Mutta, tuossa yllä mm. @Sistis ja @Dynamo antoivat selkeää mustaa valkoisella, josta voin vuokranantajalle mainita kun tällä viikolla tuon tarkistuksen jälkeen yhteydessä olemme. Kiitos näistä. Lisäksi täytyy myös muistaa laittaa reklamaatio menemään tuosta laskusta, mikäli sopua ei synny.

Ottamatta lainpilkkuun kantaa ja huolimatta siitä, että vuokranantajasi on mukava, joskin höveli vanhempi herrasmies, niin en pidä sitä mitenkään moraalisesti tai eettisesti vääränä, jos sinä pystyt lakiin vedoten vapauttamaan itsesi maksuvelvollisuudesta. Jos noin leväperäisesti hoitaa noin yksinkertaisen asian - eli laskujen ohjaamisen oikeaan suuntaan sekä tiedottamisen - niin sitten sietääkin kärsiä tappiot omissa nahoissaan.

En tiedä siis, että miten laki tässä asiassa toimii, mutta jos se on sinun puolellasi, niin en antaisi tuumaakaan periksi. En tiedä sinun maksukyvystäsi, mutta aikamoiseen kuseen joutuisi moni tuossa tilanteessa, kun muuton yhteydessä käteen lävähtää 4000 euron lasku. Siinä saa mielestäni maatalon isäntä itse maksella oppirahoja omista vastuistaan ja velvollisuuksistaan. 100 euroa kuukaudessa yhden ihmisen vesilasku ei kuulosta millään muotoa oikealta ja se olisi pitänyt selvittää jo aika päiviä sitten, että missä kusee, mutta mm. tämä mahdollisuus sinulta evättiin.

edit:

Korostan, että tämä on siis oma mielipiteeni asiasta, eikä perustu lakiin mitenkään, enkä myöskään halua kertoa, että miten tällaisissa tapauksissa pitäisi yleisesti toimia. Jokainen toimikoon omantuntonsa mukaisesti ja lain suomin mahdollisuuksin.

 

[Sistis]

Itseäni pohdituttaa tuossa sekin, että miten tuollainen ei lakiin perustuva takautuvasti maksettava vesimaksu tulkittaisiin viranomaisten toimesta. Näin maallikkopohjalta kuvittelisin, että se rinnastettaisiin lakiteknisesti lahjaksi, josta lahjan saaja olisi toki velvollinen tekemään lahjaveroilmoituksen.

 

[BOL]

@LikainenLegenda mitä siinä vuokrasopimuksessa tarkalleen ottaen lukee vesimaksusta? Lukeeko missään, että vesimaksu on kulutuksen mukaan ja tasataan vastaamaan todellista kulutusta? Tai lukeeko missään, että vesimaksut ja muut käyttömaksut peritään taloyhtiön/yhtiökokouksen päätösten mukaisesti?

Tässä kohtaa sanamuodoilla ja sillä, mitä vuokrasopimukseen on kirjattu, on todellakin merkitystä, joten olisi hyvä, jos tsekkaisit, mitä vuokrasopimuksessa sanotaan. Ja tietenkin, jos on sovittu jotain muuta ja olet tämän asian hyväksynyt, ne pitää myös tietää. Ja mielellään olisi hyvä olla kirjallisesti sovittu.

 

[LikainenLegenda]

Ottamatta lainpilkkuun kantaa ja huolimatta siitä, että vuokranantajasi on mukava, joskin höveli vanhempi herrasmies, niin en pidä sitä mitenkään moraalisesti tai eettisesti vääränä, jos sinä pystyt lakiin vedoten vapauttamaan itsesi maksuvelvollisuudesta. Jos noin leväperäisesti hoitaa noin yksinkertaisen asian - eli laskujen ohjaamisen oikeaan suuntaan sekä tiedottamisen - niin sitten sietääkin kärsiä tappiot omissa nahoissaan.

En tiedä siis, että miten laki tässä asiassa toimii, mutta jos se on sinun puolellasi, niin en antaisi tuumaakaan periksi. En tiedä sinun maksukyvystäsi, mutta aikamoiseen kuseen joutuisi moni tuossa tilanteessa, kun muuton yhteydessä käteen lävähtää 4000 euron lasku. Siinä saa mielestäni maatalon isäntä itse maksella oppirahoja omista vastuistaan ja velvollisuuksistaan. 100 euroa kuukaudessa yhden ihmisen vesilasku ei kuulosta millään muotoa oikealta ja se olisi pitänyt selvittää jo aika päiviä sitten, että missä kusee, mutta mm. tämä mahdollisuus sinulta evättiin.

Lähinnä tuo, että joka kerta kun asiasta on ollut puhetta, olen sanonut maksavani kaikki siihen saakka kertyneet maksut, kunhan saan maksukuitit ja -tiedot itselleni. Tosin olen ollut oletuksessa, että vesimaksu/kk olisi pyörinyt jossain 20-30€ välillä. Muuttaessani tuohon asuntoon 2013, oli taloyhtiössä vielä kiinteät vesimaksut, hinta 22€/kk. Nuokin olivat nousseet tasaisesti vuosittain, kiinteän hinnan olleen ennen 2017 putkitremonttia jo 40€/kk. Tästäkin olin tietämätön. Joka tapauksessa, vielä huhtikuussa sanoin maksavani kaiken siihen saakka kertyneet takaisin ja olisin mielelläni maksanutkin, ilman tuota "pientä yllätystä". Itselläni ei edes varsinaisesti rahasta ole kiinni, eikä tuossa lopulta ole kuin "vain" 1500€ lisää siihen summaan, jota olin kaavaillut. Lähinnä jo periaatteesta vituttaa tuollaiset täysin "ylimääräiset" kulut, vaikkakin mahdollisesti itseaiheutettuja (joskin suurelta osin puutteellisesta tiedosta johtuen) ovatkin.

@LikainenLegenda mitä siinä vuokrasopimuksessa tarkalleen ottaen lukee vesimaksusta? Lukeeko missään, että vesimaksu on kulutuksen mukaan ja tasataan vastaamaan todellista kulutusta? Tai lukeeko missään, että vesimaksut ja muut käyttömaksut peritään taloyhtiön/yhtiökokouksen päätösten mukaisesti?

Tässä kohtaa sanamuodoilla ja sillä, mitä vuokrasopimukseen on kirjattu, on todellakin merkitystä, joten olisi hyvä, jos tsekkaisit, mitä vuokrasopimuksessa sanotaan. Ja tietenkin, jos on sovittu jotain muuta ja olet tämän asian hyväksynyt, ne pitää myös tietää. Ja mielellään olisi hyvä olla kirjallisesti sovittu.

Vuokrasopimuksessa lukee ainoastaan: "Vuokra xxx€ + sähkö + vesi". Ei siis puhetta mistään summasta tai muutakaan tarkennusta suuntaan tai toiseen.

 

[BOL]

Vuokrasopimuksessa lukee ainoastaan: "Vuokra xxx€ + sähkö + vesi". Ei siis puhetta mistään summasta tai muutakaan tarkennusta suuntaan tai toiseen.

Maksatko myös sähkön vuokranantajalle? Erikoista, ettei ole mainittu mitään summia. En tiedä, kannattaako asiasta lähteä riitelemään, mutta mä melkein lähtisin, jos vuokranantaja ei suostu siihen, mitä sinä olet hänelle nyt ollut tarjoamassa. Lyökööt omiin vuokratulotappioihinsa tuon, ettei ole laskuttanut sua aikaisemmin. Voisit muuten isännöitsijäntoimistosta pyytää tiedot, miten esim. putkiremontin jälkeen vesimaksut on laskutettu osakkaalta. Voit sitten vedota niihin, että hän on ollut tietoinen laskuista ja hänellä on ollut mahdollisuus laskuttaa sinua aikaisemmin, mutta hän on päättänyt olla laskuttamatta. Ja jos menee vittuiluksi, voit aina vihjata, että teet verottajalle ilmoituksen ja pyydät tarkastusta hänen vuokratuloistaan näiden vesimaksujen osalta vuosilta x ja y. Jos vuokranantaja on lyönyt ne kuluiksi, niin hän ei voi sitten laskuttaa niitä enää sinulta, koska ne on huomioitu hänen henkilökohtaisessa verotuksessaan. Paitsi, että moinen olisi moraalitonta, se on myös laitonta. Vuokranantajahan on vain "läpilaskutusyksikkö", eikä hän voi lisätä mitään kulujakaan siitä, että laskuttaa sinua.

Vihaan millään käräjillä uhkailua, mutta joissain tapauksissa sekin on ainoa keino, jos sopuun ei päästä. Tsemppiä!

 

[disco-stu]

Nuo summat alkavat jo kuulostaa siltä, että joku vetää välistä joko tahalleen tai vahingossa. Eihän nyt millään kulutuksella voi yksin asuvan vesilasku olla tässä maassa yli 100€, ellei nyt päivittäin jotain paljua täyttele?

Jos vuokraisäntä on vähän höveli niin oletko varma, ettei siellä joku isännöitsijänvempula ole huomannut helppoa höynäytettävää ja lisännyt mittarilukemaan nollan perään tai muuta vastaavaa? Myös kuittien kanssa kannattaa olla aina skeptinen, mä voin tehdä sulle ihan minkä firman kuitit ihan mille tahansa summalle melko pienellä vaivalla. Ei sillä, että moista ikinä olisin tehnyt.

Jokin tossa nyt tuoksahtaa, kun mitään järkevää syytä laskun kierrättämiselle ja panttaamiselle ei oikein ole, pikemminkin päinvastoin. Voihan tässä nyt olla kyse vain hölmöilystä, mutta en mä koijausyritystäkään laskisi pois - kaikenlaisia puljauksia sitä on nähty.

 

[RexHex]

mutta hän on päättänyt olla laskuttamatta. Ja jos menee vittuiluksi, voit aina vihjata, että teet verottajalle ilmoituksen ja pyydät tarkastusta hänen vuokratuloistaan näiden vesimaksujen osalta vuosilta x ja y. Jos vuokranantaja on lyönyt ne kuluiksi, niin hän ei voi sitten laskuttaa niitä enää sinulta, koska ne on huomioitu hänen henkilökohtaisessa verotuksessaan. Paitsi, että moinen olisi moraalitonta, se on myös laitonta. Vuokranantajahan on vain "läpilaskutusyksikkö", eikä hän voi lisätä mitään kulujakaan siitä, että laskuttaa sinua.

Vihaan millään käräjillä uhkailua, mutta joissain tapauksissa sekin on ainoa keino, jos sopuun ei päästä. Tsemppiä!

Mutta tuossahan vuokranantaja on toiminut juuri verottajan ohjeiden mukaan. Kalenterivuodelle syntynyt kulu on ilmoitettu verottajalle kun kyseinen kulu on maksettu ja JOS vuokranantaja saa nyt kuluvana vuonna kyseisen maksusuorituksen käytetystä vedestä omalle tililleen hän ilmoittaa sen tänä vuonna verottajalle.

Verotukseen siis ilmoitetaan tulot ja menot. Nyt ei ole ollut ilmoittaa kuin kuluja noin karkeasti sanoen. Jos tuloja tulee niin sitten ne ilmoitetaan. Ei homma mene niin, että kuluja ei voi ilmoittaa, jos niitä vastaan on myös tuloja.

 

[BOL]

Mutta tuossahan vuokranantaja on toiminut juuri verottajan ohjeiden mukaan. Kalenterivuodelle syntynyt kulu on ilmoitettu verottajalle kun kyseinen kulu on maksettu ja JOS vuokranantaja saa nyt kuluvana vuonna kyseisen maksusuorituksen käytetystä vedestä omalle tililleen hän ilmoittaa sen tänä vuonna verottajalle.

Verotukseen siis ilmoitetaan tulot ja menot. Nyt ei ole ollut ilmoittaa kuin kuluja noin karkeasti sanoen. Jos tuloja tulee niin sitten ne ilmoitetaan. Ei homma mene niin, että kuluja ei voi ilmoittaa, jos niitä vastaan on myös tuloja.

Vesimaksu on käyttökorvaus, jonka maksaa vuokrasopimuksen perusteella vuokralainen. Tässä tapauksessa voi myös vähän epäselvää, saisiko vuokranantaja välttämättä edes periä kulutukseen perustuvaa vesimaksua, kun vuokrasuhteen aikana perinisperustekin on muuttunut kiinteästä vesimaksusta kulutusta vastaavaksi. Mitään kulua vuokranantajalle ei tästä vuokralaisen käyttämästä vedestä synny, joten ei synny myöskään mitään vähennyksiä. Eihän se nyt niin mene, että vuokranantaja kanittaa vuokralaisen vesimaksuja ja laittaa ne kuluiksi omaan verotukseensa, ottaa niistä itselleen vähennykset tapahtumavuoden verotukseen ja tämän jälkeen laskuttaa täysimääräisenä vuokralaiselta joskus vuosien päästä. Tuskin muistaa näitä tulojakaan minnekään verottajalle ilmoitella, vaikka vähennyksiin olisi laitettukin. Haisee veropetokselta.

 

[RexHex]

Vesimaksu on käyttökorvaus, jonka maksaa vuokrasopimuksen perusteella vuokralainen. Tässä tapauksessa voi myös vähän epäselvää, saisiko vuokranantaja välttämättä edes periä kulutukseen perustuvaa vesimaksua, kun vuokrasuhteen aikana perinisperustekin on muuttunut kiinteästä vesimaksusta kulutusta vastaavaksi. Mitään kulua vuokranantajalle ei tästä vuokralaisen käyttämästä vedestä synny, joten ei synny myöskään mitään vähennyksiä. Eihän se nyt niin mene, että vuokranantaja kanittaa vuokralaisen vesimaksuja ja laittaa ne kuluiksi omaan verotukseensa, ottaa niistä itselleen vähennykset tapahtumavuoden verotukseen ja tämän jälkeen laskuttaa täysimääräisenä vuokralaiselta joskus vuosien päästä. Tuskin muistaa näitä tulojakaan minnekään verottajalle ilmoitella, vaikka vähennyksiin olisi laitettukin. Haisee veropetokselta.

Kyllähän vuokranantajalle syntyy juurikin se kulu mitä hän maksaa kyseisiä vesimaksuja. Käytti vuokralainen vettä tai ei niin, jos jotain kuluja joutuu maksamaan vaikka vesimaksu-nimikkeellä niin tämä on kulu.

Se että, jos vuokranantaja ei vesimaksuista verottajalle ilmoita sinä vuonna, kun rahat saa niin se on sitten veropetos.

Voisi verrata minusta siihen että "kun ei vuokralainen maksanut vuokraa niin et vähennä yhtiövastiketta tai vesivastiketta, koska petos. Ja jos vuokralainen myöhemmin maksaa vuokran niin vähintään iso veropetos, koska..."