Löytyykö lakimiehiä?

[MacRef]

Ja vaikka nyt tuosta vuoden määräaikaisuuden laillisuus-näkökulmasta ei lähtisikään vääntämään, niin kyllä vuokralaisen kuolema on riittävä peruste irtisanoa määräaikainenkin sopimus. Tosin tässä on vuokranantaja vahvoilla tuon heinäkuunkin vuokran osalta, kun heinäkuun loppuun asti faktisesti se irtisanomisaika nyt on. Jos saatte sovittua sen aikaisemmaksi, niin hyvä.

Jos vuokraemäntä käy kovin vittumaiseksi tässäkin tilanteessa (omainen kuollut), niin huomatkaa sitten lain mukainen asunnon luovutuspäivä huonevuokralaista. En nyt ulkoa muista, mutta joku seuraava arkipäivä päättymispäivän jälkeen. Eli avaimet tarvii luovuttaa vasta elokuun puolella.

 

[Rapukäsi]

Ystävällä tuli avioero ja ositus tehty. Ongelmana entinen yhteinen talo, josta reilusti lainaa jäljellä. Lainamäärä kummallekin 50/50 ja sovittu, että toinen osapuoli lunastaa ystäväni lainasta ulos. Ystävä on muuttanut talosta jo vuosi sitten, mutta tämä toinen haistattaa vitut, eikä ole tehnyt mitään sen eteen, että ottaisi tuon koko lainan ja samalla talon omistuksen itselleen. Hän lyhentää lainaa täysimääräisesti, joten pankillakaan ei ole mitään aseita auttaa ystävääni pääsemään asuntolainasta eroon.

Onko mitään keikoa, jolla ystäväni voisi päästä lainasta eroon, sillä ymmärtääkseni hän ei voi vaatia taloa myytäväksi? Vittumainen tilanne, kun tuo laina lasketaan pankissa rasitteeksi, joten ei voi jatkaa elämäänsä, koska uutta asuntolainaa tuon päälle ei oikein saa ja lisäksi epävarmuutta siitä, että mitä jos toinen osapuoli yhtäkkiä päättääkin lopettaa lainanmaksun ystäväni lainan osuudelta, jolloin sitä aletaan karhuamaan ystävältäni, joka jo maksaa vuokraa nykyisestä asunnostaan.

 

[Beagle Boy]

...

Miten omaisuus on ositettu? Onko talo edelleen jäänyt 50/50 omistukseen?

Käräjäoikeudesta voi hakea yhteisomistuksen purkua. Kerro muuten ystävällesi, että on tarkkana omistussuhteiden kanssa kun asiaa sevitellään. Tällaisissa tilanteissa jossa toinen on maksanut lainaa yksin on aina riski lahjan syntymisestä ja avioeron jälkeen veroluokka ei ole enää ykkösluokka.

 

[Rapukäsi]

Miten omaisuus on ositettu? Onko talo edelleen jäänyt 50/50 omistukseen?

Käräjäoikeudesta voi hakea yhteisomistuksen purkua. Kerro muuten ystävällesi, että on tarkkana omistussuhteiden kanssa kun asiaa sevitellään. Tällaisissa tilanteissa jossa toinen on maksanut lainaa yksin on aina riski lahjan syntymisestä ja avioeron jälkeen veroluokka ei ole enää ykkösluokka.

Talo on edelleen 50/50 omistuksessa. Pankissa olivat aikanaan olleet sopimassa asiasta ja sopineet, että toinen osapuoli lyhentää lainaa ja jää asumaan taloon ja lunastaa talon/lainan itselleen. Ihan kaikkia yksityiskohtia en tietenkää voi tietää, mutta joskus hän kertoi, että pankin puolelta ei voi tulla mitään "apua", niin pitkään kuin lainaa lyhennetään täysimääräisesti. Avulla tarkoittivat "pakkolunastusta tai myyntiä".

Nyt ei vaan tapahdu asiassa mitään ja toista osapuolta ei voisi koko aihe vähempää kiinnostaa. Eli siis vittuilee niin pitkään kuin pystyy.

Lahjan syntymistä ei käsittääkseni voi tulla, jos kumpikaan osapuoli ei hyödy rahallisesti? Nythän siis vain lainan määrä lyhenee ja koko ajan jää vähemmän lunastettevaa.. Saatoin ilmaista itseäni hieman epäselvästi, siis laina ei ole 50/50 vaan yhteinen laina, eikä ole kahta erillistä lainaa.

 

[huhheijaa]

Talo on edelleen 50/50 omistuksessa. Pankissa olivat aikanaan olleet sopimassa asiasta ja sopineet, että toinen osapuoli lyhentää lainaa ja jää asumaan taloon ja lunastaa talon/lainan itselleen. Ihan kaikkia yksityiskohtia en tietenkää voi tietää, mutta joskus hän kertoi, että pankin puolelta ei voi tulla mitään "apua", niin pitkään kuin lainaa lyhennetään täysimääräisesti. Avulla tarkoittivat "pakkolunastusta tai myyntiä".

Nyt ei vaan tapahdu asiassa mitään ja toista osapuolta ei voisi koko aihe vähempää kiinnostaa. Eli siis vittuilee niin pitkään kuin pystyy.

Lahjan syntymistä ei käsittääkseni voi tulla, jos kumpikaan osapuoli ei hyödy rahallisesti? Nythän siis vain lainan määrä lyhenee ja koko ajan jää vähemmän lunastettevaa.. Saatoin ilmaista itseäni hieman epäselvästi, siis laina ei ole 50/50 vaan yhteinen laina, eikä ole kahta erillistä lainaa.

Asuukos tämä exä siellä talossa sitten vai onko tyhjillään? Ei toki suurta väliä, sillä käräjillehän tuo kannattaa viedä.

 

[Beagle Boy]

Lahjan syntymistä ei käsittääkseni voi tulla, jos kumpikaan osapuoli ei hyödy rahallisesti? Nythän siis vain lainan määrä lyhenee ja koko ajan jää vähemmän lunastettevaa..

Jos lainan lyhennykset huomioidaan lopputilityksessä, niin silloin lahjaa ei synny. Kaverisi on kyllä ajanut itsensä paskaan rakoseen. Ex maksaa siis velkaa koko ajan itselleen ja frendisi ihmettelee vieressä. Maksaakos ex muuten vuokraa frendillesi?

 

[Dynamo]

Tuntematta yksityiskohtia, on tietysti pieni mahdolliisuus saada saatavalleen viivästyskorkorkoa. 7 % varma tuotto (korkolaki 4 § ja 12 §), jonka vakuutena on kämppä, on ehkäpä varminta tuottoa näinä aikoina. Tässä kannattaa katsoa onko saatava erääntynyt, ja jos ei niin miten sen voi eräännyttää viivästyskorolla, jos voi. Kun ei ole enempää lähtötietoja, en voi lähteä tässä tarkemmin neuvomaan, mutta tuo mahdollisuus kannattaa tsekata + viiväri yleensä motivoi vastapuolen toimenpiteisiin.

 

[BOL]

@Enslaved , olen vastauksineni kovin myöhässä, mutta jos asia on vielä ajankohtainen, laita yv:tä.

Yleisesti totean, että vuokralaisen kuoleman kohdatessa irtisanomisajan erityisehto raukeaa ja irtisanomisaika on yksi kokonainen kalenterikuukausi, jolloin vuokrasopimus päättyy tässä tapauksessa 31.7.2016, jos vuokrasopimus on irtisanottu kesäluun 2016 aikana. Vuokrasopimus voi kuitenkin jatkua sitä pidemmällekin, jos kuolinpesä näin haluaa, mutta vuokraa pitää maksaa.

Vedimaksu määräytyy sen mukaan, miten taloyhtiö on päättänyt. Suuri osa taloyhtiöstä perii yhtä vesimaksua, vaikka asunto on tyhjä. Tämä asia kannattaa selvittää isännöitsijätoimiston kanssa. Mutta, jos taloyhtiö perii vesimaksun, se pitää maksaa, jos hallintaoikeus on vielä heinäkuun vuokran erääntyessä.

Jos vuokraa on rästissä, se otetaan vakuudesta, jos sitä ei ole maksettu. Jos vakuutta jää yli, se pitää palauttaa kuolinpesän ilmoittamalle tilille. Kuolinpesä myös vastaa siitä, että asunto luovutetaan vuokrantajalle tyhjänä ja siivottuna. Lisäksi kaikki luovutetut avaimet pitää palauttaa. Jos asuntoon jätetään tavaroita, sitä ei ole siivottu eikä kaikkia luovutettuja avaimia ole palautettu, vuokranantaja saa laskuttaa hänelle aiheutuvat kustannukset kuolinpesältä.

11 kuukauden irtisanomisajan erityisehto ei ole laiton, mutta vuokrasopimuksen sanamuodoissa voi olla porsaanreikiä, jos vuokranantaja ei oikeasti ymmärrä, mitä ko. ehto tarkoittaa.

 

[Rapukäsi]

Kiitoksia vastaajille!
Frendin exä siis asuu edelleen asunnossa ja asunto on edelleen yhteisomistuksessa ja frendini asuu muualla vuokralla. Pankissa olivat sopineet, että ex hoitaa lainan lyhennyksen ja muutaman kuukauden jälkeen ottaa lainan ja asunnon omistuksen kokonaan omiin nimiinsä. Frendi ei halua mitään muuta, kuin päästä lainasta eroon, jotta voisi jatkaa elämäänsä ilman rasitteita asunnosta, jossa ei ole enää pitkään aikaan edes asunut. Nimi suurehkossa lainapaperissa vain rajoittaa merkittävästi uuden elämän aloittamista.

Jos mitään ei loppukesän aikana tapahdu suuntaan tai toiseen, niin ehkä hänen kannattaa ottaa lakimieheen yhteyttä ja yrittää sitten käräjäoikeuden kautta.

 

[Morgoth]

Mitenköhän tälläinen tilanne.

Vaimon isä kuoli pari vuotta sitten ja asuntoon jäi leski asumaan. Leski haluaisi nyt vaihtaa asuntoa. Vaimon isällä ja leskellä oli avioehto, jossa määriteltiin ettei leskellä ole oikeutta vaimoni isän omaisuuteen. Asunto oli siis täysin vaimoni isän. Nyt leski oli soittanut vaimolle ja todennut, että lain mukaan myynnistä saaduilla rahoilla leskelle ostetaan uusi asunto ja pyytänyt vaimoa allekirjoittamaan valtakirjan ja hän voi hoitaa kuulemma asian. Toinen rintaperillinen on vaimon velipuoli ja vaimon sekä hänen äitipuolen välit ovat täysin jäässä.

Ihan näin helpostihan tämä ei taida mennä? Ilman vaimoni suostumusta leski ei myy yhtään mitään? Jos vaimo suostuu ja leskelle ostetaan sopiva pienempi asunto niin miten mahdollinen myyntivoitto ja verot? Tällä hetkellä leski asuu mukavassa rivitalossa ja haluaisi vaihtaa kerrostalo asuntoon keskustassa about samaan hintaan. Nykyisessä asunnossa hän tietysti saa asua kuolemaansa asti, mutta miten tälläinen kannattaisi hoitaa. Jättää leski asumaan nykyiseen asuntoon?

 

[Creed Bratton]

Mitenköhän tälläinen tilanne.

Vaimon isä kuoli pari vuotta sitten ja asuntoon jäi leski asumaan. Leski haluaisi nyt vaihtaa asuntoa. Vaimon isällä ja leskellä oli avioehto, jossa määriteltiin ettei leskellä ole oikeutta vaimoni isän omaisuuteen. Asunto oli siis täysin vaimoni isän. Nyt leski oli soittanut vaimolle ja todennut, että lain mukaan myynnistä saaduilla rahoilla leskelle ostetaan uusi asunto ja pyytänyt vaimoa allekirjoittamaan valtakirjan ja hän voi hoitaa kuulemma asian. Toinen rintaperillinen on vaimon velipuoli ja vaimon sekä hänen äitipuolen välit ovat täysin jäässä.

Ihan näin helpostihan tämä ei taida mennä? Ilman vaimoni suostumusta leski ei myy yhtään mitään? Jos vaimo suostuu ja leskelle ostetaan sopiva pienempi asunto niin miten mahdollinen myyntivoitto ja verot? Tällä hetkellä leski asuu mukavassa rivitalossa ja haluaisi vaihtaa kerrostalo asuntoon keskustassa about samaan hintaan. Nykyisessä asunnossa hän tietysti saa asua kuolemaansa asti, mutta miten tälläinen kannattaisi hoitaa. Jättää leski asumaan nykyiseen asuntoon?

En ole lakimies, mutta oman käsityksen mukaan leskellä ei ole mitään lakisääteistä oikeutta vaatia uutta asuntoa kuolinpesältä. Kaikkien perillisten pitää olla yksimielisiä uuden asunnon hankkimisesta.

 

[huhheijaa]

Ihan näin helpostihan tämä ei taida mennä? Ilman vaimoni suostumusta leski ei myy yhtään mitään?

Myydä ei saa ilman omistajan lupaa. Leskelle jää vain hallintaoikeus. Vaimosi voi siis myynnin estää halutessaan. Tämän kiertoon en keksi muuta kuin, että leski luopuisi hallintaoikeudesta, jolloin vaimosi ja tämän velipuoli saisivat talon puoliksi ja tämän jälkeen yhteisomistuksen purun kautta pitäisi mennä myyntiin. Tämä toki laukaisisi sitten todennäköisesti oikaisun perintöverotuksessa, joten ehkä vähän ontuva ratkaisu.

Jos vaimo suostuu ja leskelle ostetaan sopiva pienempi asunto niin miten mahdollinen myyntivoitto ja verot?

En itse asiassa tiedä. Joku oppineempi varmaan osaa vastata. Kiinnostaisi itseäkin.
E: Voisi olla mahdollista, että mikäli uusi asunto maksaa vanhaa vähemmän, niin ylijäävä osa tulisi vaimollesi ja tämän velipuolelle. Verotuksessa sitten luonnollisesti verotettavaa pääomatuloa. Talon myyntiinhän ei jokatapauksessa miltään osin pitäisi soveltua 2v:n verovapautussääntö.

Tällä hetkellä leski asuu mukavassa rivitalossa ja haluaisi vaihtaa kerrostalo asuntoon keskustassa about samaan hintaan. Nykyisessä asunnossa hän tietysti saa asua kuolemaansa asti, mutta miten tälläinen kannattaisi hoitaa. Jättää leski asumaan nykyiseen asuntoon?

Ihan itsestä kiinni. Vaimosi, vaimosi velipuoli ja leski voivat tehdä sopimuksen, että hankitaan uusi asunto niillä rahoilla, jolloin asumisoikeus uuteen asuntoon siirtyisi automaattisesti leskelle. Vastaavasti vaimosi voi myös estää halutessaan asunnon myynnin.

 

[Beagle Boy]

Myydä ei saa ilman omistajan lupaa. Leskelle jää vain hallintaoikeus. Vaimosi voi siis myynnin estää halutessaan. Tämän kiertoon en keksi muuta kuin, että leski luopuisi hallintaoikeudesta, jolloin vaimosi ja tämän velipuoli saisivat talon puoliksi ja tämän jälkeen yhteisomistuksen purun kautta pitäisi mennä myyntiin. Tämä toki laukaisisi sitten todennäköisesti oikaisun perintöverotuksessa, joten ehkä vähän ontuva ratkaisu.

Ei jo toimitettua perintöverotusta oikaista, eihän siinä oletettavasti ole mitään virhettä. Se mitä syntyy, jos leski luopuu vastikkeetta hallintaoikeudestaan on lahja, josta perilliset sitten maksavat veroa.

Leski ei voi ilmoittaa, että nyt myydään asunto ja ostetaan uusi tilalle. Toinen asunto voidaan kyllä hankkia nykyisen tilalle ja antaa leskelle hallintaoikeus myös tähän asuntoon. Perilliset eivät voi myydä asuntoa ilman lesken suostumusta.

Mahdollinen luovutusvoitto on myyntihinnan ja hankintamenon erotus. Hankintameno on perintöverotuksessa vahvistettu arvo. Perintöverotusta voidaan oikaista muistaakseni viiden vuoden ajan, eli jos myynnistä syntyy voittoa kannattaa tehdä oikaisuvaatimus, että peve-arvoa nostetaan. Se on halvempaa veroa.

@Morgoth

 

[Morgoth]

Kiitos vastauksista! @Beagle Boy @huhheijaa @macnevis

Tämä tuskin tulee päättymään kuin riitaan. Leskellä on käynyt jo kiinteistövälittäjiä katsomassa ja ilmeisesti tätä hän on itsekseen suunnittellut jo pidemmän aikaa. Hih, sen verran vastaan hän kuulemma tulee, että remontteja ei hänen uudessa kodissa tarvitse perillisten maksaa. Vaimon vaivan säästämiseki hän voi lähettää sähköpostilla hyväksyttävästi valtakirjan tai nopeasti käydä meidän luona allekirjoituttamassa. Joko tässä on menossa jonkinlainen kusetusyritys ja hän pitää vaimoani täysin idioottina tai sitten hän aidosti luulee, että asiat sujuvat vain hän halunsa mukaan ja hänellä on oikeus tähän. Leski on periaatteessa työkykyinen, mutta käytännössä ei. Hän ei välttämättä ole henkisesti ihan tasapainossa kaikilta osin. Hän on huomattavasti nuorempi kuin kuollut miehensä ja vain noin 10 vuotta vaimoani vanhempi.

Hallintaoikeus on ja pysyy leskellä nykyiseen asuntoon. Entä tapauksessa, jos hän jossakin vaiheessa toteaa sen liian kalliiksi/isoksi tai ei vain enää muuten miellytä häntä ja hän muuttaa vuokralle tai omaan omistusasuntoonsa (epätodennäköistä, koska luultavasti hänellä ei ole tarpeeksi rahaa) niin loppuuko samalla hänen hallintaoikeutensa asuntoon ja vaimoni sekä toinen rintaperillinen, vaimon velipuoli, voivat laittaa asunnon myyntiin, jos he taas pääsevät keskenään sopuun, mutta tämä leski on tässä vaiheessa kuviosta käytännössä täysin pois? Toinen perillilnen, vaimon velipuoli, asuu ulkomailla, mutta hän on toisaalta täysin oman äitinsä puolella.

 

[Beagle Boy]

Hallintaoikeus on ja pysyy leskellä nykyiseen asuntoon. Entä tapauksessa, jos hän jossakin vaiheessa toteaa sen liian kalliiksi/isoksi tai ei vain enää muuten miellytä häntä ja hän muuttaa vuokralle tai omaan omistusasuntoonsa (epätodennäköistä, koska luultavasti hänellä ei ole tarpeeksi rahaa) niin loppuuko samalla hänen hallintaoikeutensa asuntoon ja vaimoni sekä toinen rintaperillinen, vaimon velipuoli, voivat laittaa asunnon myyntiin, jos he taas pääsevät keskenään sopuun, mutta tämä leski on tässä vaiheessa kuviosta käytännössä täysin pois? Toinen perillilnen, vaimon velipuoli, asuu ulkomailla, mutta hän on toisaalta täysin oman äitinsä puolella.

Pidätetty hallintaoikeus perustuu siis perintökaareen, ei testamenttiin? Kyllä se päättyy, jos leski yhteisestä kodista muuttaa pois. Kannattaa tosiaan muistaa, että mikäli leski luopuu hallintaoikeudesta vastikkeetta, niin siinä syntyy leskeltä lahja perillisille, josta pitää maksaa veroa.

Asunnon voi tämän jälkeen, joko myydä kuolinpesän nimissä tai kuolinpesän voi jakaa. Leskellä ei ole asian kanssa enää mitään tekemistä.

Sanoisin, että menee samoin, vaikka hallintaoikeus perustuisi testamenttiinkin.

 

[huhheijaa]

Sanoisin, että menee samoin, vaikka hallintaoikeus perustuisi testamenttiinkin.

Hallintaoikeus oikeuttaa tuottoon, joten talon voi vaikka vuokrata ja asua muualla, jos on testamentin kautta. Perintökaareen perustuva lesken asumisoikeus eroaa tästä siinä mielessä, että oikeus on vain asua. Asumisoikeus ei ole siis ihan täysin sama kuin hallintaoikeus.

Lesken muuttaessa leskellä ei ole enää oikeutta asuntoon, jos leskellä on perintökaaren mukainen asumisoikeus. Olisiko ollut niin, että tuo asumisoikeus pitää viedä uudelleenharkittavaksi perijän toimesta, että tuo oikeus virallisesti poistuu.

E:

Hih, sen verran vastaan hän kuulemma tulee, että remontteja ei hänen uudessa kodissa tarvitse perillisten maksaa.

Eipä varmaan paljoa remontteja tehdä asumisoikeuden perusteella ilman omistajan lupia.

 

[Beagle Boy]

Hallintaoikeus oikeuttaa tuottoon, joten talon voi vaikka vuokrata ja asua muualla, jos on testamentin kautta. Perintökaareen perustuva lesken asumisoikeus eroaa tästä siinä mielessä, että oikeus on vain asua. Asumisoikeus ei ole siis ihan täysin sama kuin hallintaoikeus.

Kyllä se PK:ssa on myös hallintaoikeus.

Mietin tuota mitä sanoit aamulla, mutta tulin siihen tulokseen mihin tulin sillä perusteella, että noin sovellettuna se tarjoaisi melko näppärän keinon saada suuretkin vähennykset perintöverotukseen ja myös heikentäisi perillisten oikeusasemaa.

Kantasi on kyllä ihan perusteltu, kun tarkastelee PK:n säädöksiä. 12 luvun määräyksiä sovelletaan 3 lukuun, mutta toisinpäin viittausta ei näy olevan.

 

[J-Ko]

Nyt olisi käyttöä henkilölle joka ymmärtää kiinteistövälityksen päälle. Saimme asunto-osakkeestamme viikko sitten ehdollisen tarjouksen. Ehtona ostajan oman asunnon myynti. Hyväksyimme tarjouksen määräaikaan mennessä. Välittäjä ei vienyt sitä eteenpäin vaan sanoi että meidän pitää tehdä vastatarjous jossa kerrotaan että asunnon myynti jatkuu ehdollisen tarjouksen hyväksymisen jälkeenkin. Meille tämä oli selvä asia koska näin oli välittäjän kanssa sovittu. Eikö välittäjän olisi pitänyt tuoda asia julki ottaessaan tarjousta vastaan? Lisäksi ehdotettiin että varaisimme asuntoa ostajaehdokkaalle määräajaksi ilman korvausta. Onko tässä nyt puutetta välittäjän ammattitaidossa vai olemmeko me hankalia ihmisiä?

 

[Veijari]

En minä ainakaan hyväksyisi tarjousta ilman ehtoja kaupanpurusta tapauksissa, että ostajan vanhan asunnon kauppaaminen kestää kohtuuttoman kauan tai jos saatkin paremman tai samahintaisen tarjouksen muualta paremmilla ehdoilla ensimmäisen ostajaehdokkaan edelleen myydessään omaa asuntoaan. Eli ehdottomasti asunto pysyy myynnissä niin kauan kunnes raha vaihtaa omistajaa.

 

[Väsyneet Kädet]

tai jos saatkin paremman tai samahintaisen tarjouksen muualta paremmilla ehdoilla ensimmäisen ostajaehdokkaan edelleen myydessään omaa asuntoaan.

Eikä sen rahamäärän tarvitse olla edes sama. Monille voi se 250k€ ehdoton tarjous olla parempi kuin 260k€ ehdollinen.

 

[Jääkaappi]

Onko kukaan ollut tekemisissä laittoman uhkauksen kanssa?

Tässä on nyt reilu vuoden kuunneltu uhkailuja ja varoituksia kunnon pieksemisestä ja alkaa tulemaan mitta täyteen. Alkuun nämä jaksoi sivuuttaa heittämällä takaisin jerryä. Kovaa känniuhoamista tuo on enimmäkseen, mutta hieman saa jo varoa, että koska kyseisellä henkilöllä napsahtaa.

Ei näytä muuten loppuvan, joten ajattelin tehdä ilmoituksen. Minkälainen todistustaakka on jne?

Todistajia ja kirjallisia todisteita kyllä löytyy, joten ei sen suhteen pitäisi olla huolta.

 

[SamSpade]

Onko kukaan ollut tekemisissä laittoman uhkauksen kanssa?

Tässä on nyt reilu vuoden kuunneltu uhkailuja ja varoituksia kunnon pieksemisestä ja alkaa tulemaan mitta täyteen. Alkuun nämä jaksoi sivuuttaa heittämällä takaisin jerryä. Kovaa känniuhoamista tuo on enimmäkseen, mutta hieman saa jo varoa, että koska kyseisellä henkilöllä napsahtaa.

Ei näytä muuten loppuvan, joten ajattelin tehdä ilmoituksen. Minkälainen todistustaakka on jne?

Todistajia ja kirjallisia todisteita kyllä löytyy, joten ei sen suhteen pitäisi olla huolta.

Tuskin tulee sen ihmeempää ongelmaa jos todisteita on esittää. Tärkeämpi kysymys on mitä sen jälkeen, tai mitä toivot mahdolliselta tuomiolta?
Lähestymiskielto? Jotain muuta.

Lähestymiskielto on toisaalta hyvä, toisaalta vain sen paperin veroinen suoja jolle se on kirjoitettu.
Tarkoitan että ihminen joka uhkailee tuolla tavoin, ei ole ihan joka mittarilla kunnossa. Lähestymiskiellon jälkeen asia saattaa joko rauhoittua, tai vastaavasti eskaloitua ja silloin tuo kielto ei tosiaan suojaa mitään jos tekijä päättää toteuttaa uhkauksensa.

 

[Jääkaappi]

Tärkeämpi kysymys on mitä sen jälkeen, tai mitä toivot mahdolliselta tuomiolta?

Tuomiolla ei sinänsä ole suurta merkitystä, on se sitten lähestymiskielto tai joku muu.

Lähestymiskielto lienee todennäköisin tällaisissa tapauksissa?

Pääasia kuitenkin on, että tuon saa loppumaan.

 

[Makkeli]

Raapustellaanpas omaa ongelmaa tänne taas pitkän tauon jälken uudestaan esille:

Eli tilanne oli tosiaan se, että lokakuussa 2015 tuli ero silloisen avokin kanssa ja muutimme pois yhteisestä vuokra-asunnosta. Uudet asukkaat muutti heti meidän jälkeen sisään, mutta vuokranantaja ei takuuvuokraa (1170€) suostunut palauttamaan ja väitti meidän tuhonneen asunnon lattiat, varastaneen roska-astian kiskot, rikkoneet vaikka ja mitä.

Asia vietiin Kuluttajariitalautakuntaan, jossa se aikalailla tasan vuoden oli muhimassa. Nyt tuli pari viikkoa sitten päätöstä, että he eivät ota asiaa edes käsittelyyn, koska heidän mielestään asia olisi vaatinut suullisia todistajanlausuntoja. Suomen byrokratia vittu jip jee ja näin, olisi toki aiemmin kuin vuoden odottelun jälkeen voineet ilmoittaa..

Mutta tosiaan, tässä kohtaa siis vaihtoehtona joko hyvinkin suuresti käytännössä ilman syytä luovuttaa vuokranantajalle tuo +1k tai sitten lähteä käräjien kautta hakemaan omiaan pois. Tässä kohtaa ensi viikolla on lakimiehen kanssa jo tapaamista sovittuna, että voi kysellä virallista mielipidettä hieman asiasta. Eniten asiassa pelottaa se, että kuinka iso lasku tulee jos sattuu käräjillä häviämään. Että kannattaako reilun tonnin takia mennä ottamaan kymppitonni turpaa jos asiat niin huonosti etenee.

Aiemmin konsultoimamme lakimies oli sitä mieltä, että meillä on ehdottomasti paremmat mahdollisuudet voittaa, sillä kaikki todistustaakka on vuokranantajalla, kenen pitää pystyä todistamaan asioiden tahallisuus/huolimattomuudesta johtuvat asiat. Kuitenkaan näistä asioista ei tietenkään 100% varma voi olla, niin siitä syystä opiskelijaa hieman pelottaa, että kannattaako tästä lähteä taistelemaan vai ei.

Laajaan kotivakuutukseen kuuluu oikeusturva, joka kattaa johonkin asti kuluja, mutta ei kaikkea kuitenkaan.

Mielipiteitä/kommentteja/omia kokemuksia vastaavista tapauksista/käräjien hinnoista/yms saa mielellään laittaa!

 

[Le Banner]

Lyhyestä virsi kaunis. Älä lähde kinaamaan tonnin takia missään tapauksessa, sillä pahimmassa tapauksessa siihen summaan ilmestyy yksi nolla perään.
Laita viestiä, että palauta edes puolet senkin mulkku.