Löytyykö lakimiehiä?

[Creed Bratton]

En tiiä, näkisin että voivat sen rikotun palauttaa. Eihän ne ns. "tuhotulla" tuotteella tee mitään. Jonkinlainen hyvitys toki on paikallaan mielipahasta.

 

[Creed Bratton]

Voiko työnantaja yksipuolisesti tuoda käytäntöön uuden provisiomallin jossa provisiot käytännössä putoavat tapauksesta riippuen 20-50% ?

Oma käsitys on, että tuo vaatii neuvottelut ja hyväksynnän henkilöstöltä tai yt:t.

 

[Hippi Hiiri]

Voiko työnantaja yksipuolisesti tuoda käytäntöön uuden provisiomallin jossa provisiot käytännössä putoavat tapauksesta riippuen 20-50% ?

Oma käsitys on, että tuo vaatii neuvottelut ja hyväksynnän henkilöstöltä tai yt:t.

Jos on sovittu (mieluiten kirjallisesti), että provikka on x % jostain määreestä, työnantaja saa muuttaa sopimusta yksipuolisesti vain irtisanomisperusteella. Käytännössä työnantaja ei koskaan sido käsiään näin, vaan kirjaa sopimuksiin, että provisiota maksetaan "yrityksen vuosittain tarkistettavan käytännön mukaan" tjsp., jolloin yritys voi muuttaa provisioperusteitaan yksipuolisestikin, ei toki sellaiselle tasolle, että provikat poistuvat käytännössä kokonaan.

Yt:tä ei tarvitse käydä. Isot yritykset kuitenkin suht usein pitävät jonkinnäköiset neuvottelut, vaikka voisivat vain ilmoittaa mallin muuttumisesta. Yt:ssä ei tietenkään myöskään tarvita henkilöstön edustajien suostumusta päätösten tekoon, vaan kyseessä on tiedottamis- ja keskustelukanava.

Kolmantena asiana, jos provikasta ei ole mitään sopimusta, vaan sitä on vain maksettu työntekijälle tietyn suuruisena ilman että työnantaja olisi ilmoittanut varaavansa oikeuden muuttaa yksipuolisesti provisiota, se on voinut vakiintua työsuhteen ehdoksi, jolloin se on muutettavissa vain is-perusteella.

 

[Aatos]

Toimin terveydenhuollossa ja uutena asiana on tullut puheluiden nauhoittaminen. Eli potilaan ja minun keskustelut nauhoitetaan.

Itseasiassa on jo nauhoitettu mutta tiedon työpaikalla saimme vasta eilen. Puhelut ovat menneet koeluontoisesti "nauhalle" helmikuusta lähtien.

Eikös potilaan tulisi tietää että puhelu tallennetaan ? Samoin työntekijän ?

Lueskelin tietosuojavaltuutetun tekstiä asiasta. Henkilötietolaki on - ilmeisesti - aika yksiselitteinen. ?

Puhelutalleenteiden mielivaltainen käyttö ei liene sallittua ilmoittamatta asian osaiselle.

Oliskos kenelläkään tietoa joka selventäisi asiaa.

A

 

[Sphinx]

Eikös potilaan tulisi tietää että puhelu tallennetaan ? Samoin työntekijän ?

Käsittääkseni potilaan tulisi ainakin tietää. Itsekin vastaan töissä joskus asiakaspuhelimeen ja on ollut puhetta, että puhelut nauhoitettaisiin, mutta tuota ei nyt ainakaan vielä tehdä ja yhtenä syynä tälle on se, että tällöin kuulemma asiakkaan pitäisi tietää puhelun menevän nauhalle. Toistaiseksi siis asiakas soittaessaan kuulee aluksi nauhoitteen, jolla kerrotaan vain puhelun hinta ja ei ole saatu aikaiseksi lisätä siihen tuota infoa nauhoituksesta.

 

[iki-ilves]

Onko avioerojuristeja langoilla?

Suunnittelen meneväni naimisiin nyt keväällä 2015 ja avioehdoksi on sovittu alustavasti tällaiseksi:

"Avioliiton päättyessä avioeroon avioehto on seuraava: Kummankin menneet ja tulevat perinnöt, lahjat; näiden tilalle tulevat/tulleet omaisuuserät, sekä kaikkien edellisten tuotot, suljetaan avio-oikeuden ulkopuolelle."

Olen vuonna 2000 saanut mummon perintöä 10.000 e. Vuonna 2008 ostin asunnon, jonka omarahoitusosuus oli 40.000 e, eli siis mummon perintö 10.000 e ja itsesäästetty 30.000 e. Asunnon hinta oli ostettaessa 265.000. Myin asunnon 2013 hintaan 465.000 e. Eli voittoa siis 190.000 e.

Kysymys: Onko mummon perintöni, joka nyt suljetaan avio-oikeuden ulkopuolelle nyt laskennalliselta arvoltaan:

a) 10.000 e
b) 16.909,09 e (=10.000/275.000 x 465.000 e)
c) 47.500 e (=10.000/40.000 x 190.000 e)
d) 160.000 e (=190.000-30.000 e)
e) jotain muuta, mitä?

 

[Hawk #22]

Kysymys: Onko mummon perintöni, joka nyt suljetaan avio-oikeuden ulkopuolelle nyt laskennalliselta arvoltaan:

a) 10.000 e
b) 16.909,09 e (=10.000/275.000 x 465.000 e)
c) 47.500 e (=10.000/40.000 x 190.000 e)
d) 160.000 e (=190.000-30.000 e)
e) jotain muuta, mitä?

En ole valmistunut juristi, mutta suhteellisen tuoreessa muistissa ovat avio-oikeuden asiat. Vastaan kysymykseesi kohta B.

Perustelut: Perintönäsi saaman 10.000€ osuus "sijoituksestasi" on noin 3,8% asunnon arvosta. Tässä ei siis ole väliä sillä kuinka paljon olet käyttänyt omaa rahaasi ja kuinka paljon lainarahaa, vaan ainoastaan perinnön osuus otetaan huomioon arvonnousua huomioitaessa. Perinnön laskennallinen arvonnousu on siis 6.909,09€, eli avio-oikeuden ulkopuolelle jäävä osuus on 16.909,09€.

Suosittelen kuitenkin vielä varmistamaan asian vielä, jos se kauheasti askarruttaa. Esimerkiksi oikeusapu.net tarjoaa apua, ja googlettamalla löytyy varmasti lisää.

 

[iki-ilves]

Kiitos vinkistä. Kyselinkin pulmaa jo sähköpostilla...

 

[kiwipilot]

Onko kellään kokemuksia kuinka kuinka oikeuslaitoksessa suhtautuvat matkaan esteenä oikeudessa todistettaessa? Tiedän, että matka ei ole laillinen este a'la sairaus. Puoliso haastettiin todistajaksi kymmenien miljoonien koulutuskusetuksen tiimoilta; oli osallistunut vuosia sitten johonkin tiedotustilaisuuteen missä tarjottiin mahdollisuutta opiskella työn ohessa tradenomiksi. Ei lähtenyt mukaan mutta koijarit olivat hänen nimissään hakeneet 40 000 € tukea valtiolta - mikä oli tehty sadoille muillekin. Asiahan olisi ihan ok paitsi oikeudenkäynnin alkaessa olemme Atlantin yllä matkalla San Franciscoon. Missään tapauksessa hän ei tule istuntoon osallistumaan joten jääkö ainoaksi ratkaisuksi maksaa 270€ sakko istunnon skippaamisesta vai käyttävätkö viranomaiset maalaisjärkeä asiassa? Tuntuisi kohtuullisen mielivaltaiselta, että moisen pikkujutun takia olettavat, että perutaan reissu ja otetaan 10 000€ turpaan jotta vaimo "pääsisi" todistamaan.

 

[Hippi Hiiri]

^http://oikeus.fi/fi/index/esitteet/todistajanaoikeudenkaynnissa/todistajanontultavaoikeuteen.html

Kerro tuomioistuimelle sama, ja katso mitä tuumivat. Kertomassasi keississä luulisi muitakin todistajia samasta asiasta löytyvän.

 

[kiwipilot]

Kiitokset @KiVi

Luulen ja toivon että käyttävät järkevää harkintaa asiassa.

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Taloyhtiössä jossa vielä toistaiseksi asustelen on oikein kirjava joukko muumioita ynnä muita kyttääjiä. Eräs kääpiömuumio tuossa taannoin kellarikäytävällä alkoi narisemaan siitä, kuinka käytän kellarin takaovea läpikulkuun porraskäytävästä parkkipaikalle. En noteerannut mummelin valittamista, sillä samainen valittaja on muidenkin haittoina tuon tuosta. Nyt oli tuohon ko. oveen ilmestynyt lappunen, jossa oikein hallituksen nimissä kielletään läpikulku.

Muistelisin, ettei tuollaista voi edes kieltää. Vai voiko?

Mielestäni silkkaa haitantekoa vailla yhtäkään järkevää perustetta, mutta ei nyt viitsisi ihan saikkaamaankaan alkaa. Kuljen toki edelleen tuosta ovesta. Häätäkööt vaikka sen vuoksi.

 

[kahden suunnan sentteri]

Muistelisin, ettei tuollaista voi edes kieltää. Vai voiko?

Mielestäni silkkaa haitantekoa vailla yhtäkään järkevää perustetta, mutta ei nyt viitsisi ihan saikkaamaankaan alkaa. Kuljen toki edelleen tuosta ovesta. Häätäkööt vaikka sen vuoksi.

Voi sen kai kieltää jos yhtiökokous niin päättää. Todennäköisestihän kyseinen muumio on kuitenkin keksinyt kyseisen kiellon aivan omin päin jolloin lapuilla ei käsittääkseni ole mitään todellista virkaa vaikka muumio olisikin vaikka hallituksen puheenjohtaja ja käyttänyt tätä titteliään allekirjoituksena.

 

[Tuamas]

Muistelisin, ettei tuollaista voi edes kieltää. Vai voiko?

Soitapa isännöitsijälle ja kysy
A) onko pidetty hallituksen kokousta tai dokumentoitu hallituksen päätöstä asiasta?
B) Jos näin on, millä perusteella näin on tehty?

Itse veikkaan, että mummu on hallituksen nimissä vienyt lappusen sinne, eikä lappusella ole arvoa edes vähää alusta.

 

[Hippi Hiiri]

Mitäs ne meinas tehdä, jos jatkat kulkemista? :D

Osaa kyllä olla kaikenlaista jengiä maan päällä.

 

[penaz]

Voi sen kai kieltää jos yhtiökokous niin päättää.

Ei tuollainen asia kuulu yhtiökokouksen päätettäviin. Hallitus voi niin päättää. Yhtiökokous tietysti voi vaihtaa tyhmiä päätöksiä tekevän hallituksen

 

[Savon Detroit]

Muistaako kukaan, voiko suomalainen yhtiö haastaa suomen valtion haagin kansainväliseen pysyvään välimiesoikeuteen vai onko tuon istuimen päätösvalta rajattu vain siten että toimivalta koskee vain eri maista tulevia toimijoita?

Mitä minä siis tiedolla teen, no: Tarttis laittaa venäjä kuseen ja kansallisesti arvokasta materiaalia pitä saaha kotiutettua:
Pääsi unohtumaan Ukin penthouset-lehdet vuosikerta 1939 viipuriin kun ukki peräytyi suomen armeijan mukana sieltä ja yritän saada ne putinilta takaisin ilman että karjalaa tarvitse vallata takaisin ja suomen hallitusta syrjäyttää sotilasvallankaappauksella isänmaan edun takia juu mulla puhtaat vaikuttimet siis : X

 

[kahden suunnan sentteri]

Ei tuollainen asia kuulu yhtiökokouksen päätettäviin. Hallitus voi niin päättää. Yhtiökokous tietysti voi vaihtaa tyhmiä päätöksiä tekevän hallituksen

Aivan, siis yhtiön hallituksen kokouksessa, ei yhtiökokouksessa.

 

[Mr.Fox]

03.12.2015 - JA: Pasi Nurminen rajut syytteet niskassa oikeuden eteen
"Epäilty pahoinpitely tapahtui lokakuussa 2012 Omskissa Nurmisen toimiessa Avangardin valmentajana."

Kuinka tämä siis menee? Epäillystä pahoinpitelystä on aikaa jo yli kolme vuotta ja tapahtumat sijoittuvat ulkomaille. Syytehän on luonnollisesti nostettu jo aiemmin, mutta jotenkin koko tapaus vaikuttaa melko mystiseltä ainakin mun oikeustajuuni. Erityisen oudolta se tuntuu silloin, jos/kun tapahtumaa verrataan johonkin "tavallisten" pulliaisten välienselvittelyihin.

Jos vaikka kolme telakkaduunaria - Arska, Masa ja Pena - ovat lokakuussa 2015 yhteisellä Teneriffan lomalla. Arska on sammuneena hotellin uima-altaalla, kun samanaikaisesti Masa huitaisee Penalta nk. nenän poskelle Penan ryystettyä viimeiset vodkat suoraan pullon suusta. Voiko Masa joutua tästä tapahtumasta Suomen oikeuslaitoksen tuomittavaksi joulukuussa 2018?

Esim. ulkomailla tapahtuneissa omaisuusrikoksissa ilmoitus paikallisviranomaisille lienee luonnollinen asia. Voivatko siis Suomen viranomaiset ryhtyä tutkimaan ulkomailla vuosia sitten tapahtunutta pahoinpitelyä, jos/kun syyte nostetaan vasta kotimaassa?

 

[penaz]

Voivatko siis Suomen viranomaiset ryhtyä tutkimaan ulkomailla vuosia sitten tapahtunutta pahoinpitelyä, jos/kun syyte nostetaan vasta kotimaassa?

Voivat viiden vuoden ajan rikoksen tekopäivästä. Rikoslain mukaan Suomen kansalaisen Suomen ulkopuolella tekemään rikokseen sovelletaan Suomen lakia ja pahoinpitelyn vanhentumisaika on viisi vuotta. Jos pahoinpitelijä on tuomittu rikoksen tekomaassa, häntä ei voi samasta rikoksesta uudestaan Suomessa tuomita.

 

[Ollakseni]

Mielenosoitusvapaus teoriassa ja käytännössä

Voiko joku suomentaa tuon tekstin? Helvetin monimutkaista materiaalia kyllä ja viittauksia useisiin eri lakikohtiin (mm. PL ja KokL) ja sekavia ilmennyksiä siitä mistä puhutaan. Välillä on § merkittynä ja välillä pelkästään 1:1.1 periaatteella joten olen hieman hukassa.

 

[Hawk #22]

Mielenosoitusvapaus teoriassa ja käytännössä

Voiko joku suomentaa tuon tekstin? Helvetin monimutkaista materiaalia kyllä ja viittauksia useisiin eri lakikohtiin (mm. PL ja KokL) ja sekavia ilmennyksiä siitä mistä puhutaan. Välillä on § merkittynä ja välillä pelkästään 1:1.1 periaatteella joten olen hieman hukassa.

Miltä osin haluaisit tarkempaa selvitystä? Sen verran pitkä teksti, ettei ihan joka kohtaa pysty avaamaan, mutta selitän kyllä parhaani mukaan niitä paikkoja, jotka ovat hepreaa.

Aloitetaan noista lyhenteistä ja pykäläviittauksista:

PL = Perustuslaki
EIT = Euroopan ihmisoikeustuomioistuin
EIS = Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus
TSL = työsopimuslaki
RL = rikoslaki
KokL = Kokoontumislaki
YTJ = Yleinen järjestys ja turvallisuus
PolL = Poliisilaki
EOA = Eduskunnan oikeusasiamies

Sitten tuo pykäläviittaukset, joihin on kolme erilaista merkintätapaa:

1) lain 1. luvun 1. pykälän 1. momentti
2) 1. luvun 1§ 1 mom.
3) 1:1.1

Kaikki siis tarkoittavat samaa asiaa, mutta voidaan tiivistää kahdella tavalla.

 

[Ollakseni]

Miltä osin haluaisit tarkempaa selvitystä? Sen verran pitkä teksti, ettei ihan joka kohtaa pysty avaamaan, mutta selitän kyllä parhaani mukaan niitä paikkoja, jotka ovat hepreaa.

Sitten tuo pykäläviittaukset, joihin on kolme erilaista merkintätapaa:

1) lain 1. luvun 1. pykälän 1. momentti
2) 1. luvun 1§ 1 mom.
3) 1:1.1

Kaikki siis tarkoittavat samaa asiaa, mutta voidaan tiivistää kahdella tavalla.

Pykäläviittaukset olivat lähinnä hukassa lait oli yleensä selvennetty. Kiitos avusta tämä helpottaa huomattavasti kun sai pykälien viittaukset vaihteeksi selväksi.

 

[Hawk #22]

Pykäläviittaukset olivat lähinnä hukassa lait oli yleensä selvennetty. Kiitos avusta tämä helpottaa huomattavasti kun sai pykälien viittaukset vaihteeksi selväksi.

Eipä mitään, hyvä että olin avuksi. Teksti on kyllä tehty hyvin epäselvästi ja sisältää virheitä (esim. RL 17:2:a -pykälää ei ole oikeasti edes olemassa), mutta varmaankin enemmän huolimattomuusvirheitä kuin tahallista harhaanjohtamista.

 

[Ollakseni]

Eipä mitään, hyvä että olin avuksi. Teksti on kyllä tehty hyvin epäselvästi ja sisältää virheitä (esim. RL 17:2:a -pykälää ei ole oikeasti edes olemassa), mutta varmaankin enemmän huolimattomuusvirheitä kuin tahallista harhaanjohtamista.

Sama tyyppi on varmaan kirjoittanut oikeustieteellisen pääsykoekirjoja.