Löytyykö lakimiehiä?

[SamSpade]

Ex-muijalla on apunaan oikeusaputoimiston lakinainen mutta kaverini ei ole toistaiseksi ammattiapuun turvautunut. Lähinnä yhdessä ollaan pohdittu tilannetta, koska olemme pitäneet suht selvänä, että oikeus kuitenkin lopulta voittaa. Toivottavasti tämä ei koidu tappioksi eli myös lakimiehen hyöty huoltajuuskiistoissa kiinnostaa.

Oikeudessa sillä joka edustaa itse itseään on idiootti lakimiehenä. Eli turhaan annatte tasoitusta tilanteessa joka muutenkin on reilusti epätasapainoinen. Ensinnäkin isälle myönnetään huomattavasti harvemmin yksinhuoltajuus kuin äidille, vaikka äidissä olisi "vikaakin" kuten rajua alkoholinkäyttöä ym.
Lisäksi jos noin pienestä on epäilyt lähteneet liikkeelle, ei ole mitenkään varmaa ettei mopo toisella puolella lähde keulimaan ja yllättäen "todisteita" voikin ilmaantua lisää, eli niitä tekaistaan tai esitetään aiheettomia syyttämiä.

Tilanne on tosi paskamainen ja jos vain mitenkään rahat antaa myöten, hyvä lakimies omaan tiimiin, tai ainakin pari maksullista neuvottelua alle miten pitäisi toimia.

Jääkiekkotermein ilman lakimiestä oikeudessa on kuin suomisarjan kakkosveskari heitettäisiin liigajoukkueen maalille. Omissa soi ennenmmin tai myöhemmin.

 

[John Smith]

Ex-muijalla on apunaan oikeusaputoimiston lakinainen mutta kaverini ei ole toistaiseksi ammattiapuun turvautunut. Lähinnä yhdessä ollaan pohdittu tilannetta, koska olemme pitäneet suht selvänä, että oikeus kuitenkin lopulta voittaa. Toivottavasti tämä ei koidu tappioksi eli myös lakimiehen hyöty huoltajuuskiistoissa kiinnostaa.

Edellä esitettyihin mielipiteisiin vahva sama. Juristi ehdottomasti mukaan, ja nimenomaan asianajaja (asianajaja ja lakimies eivät sitten ole sama juttu)!

Käräjille ei MISSÄÄN NIMESSÄ pidä lähteä ajatuksella "oikeus kuitenkin lopulta voittaa". Prosessisäännöistä johtuu, että pieneltä tuntuva lapsus käräjäoikeusvaiheessa voi johtaa suuriinkin menetyksiin jatkossa.

Ylipäätään tuomareille on paljon helpompaa jos molemmilla osapuolilla on asiamiehet. Prosessi etenee helpommin ja tunteet pysyvät kurissa. Tämä taas johtaa siihen, että tuomari alkaa helposti - vähintäänkin alitajuisesti - karsastamaan ilman asiamiestä esiintyvää, koska tämä aiheuttaa jutun monimutkaistumisen ja tuomarille ylimääräistä päänvaivaa.

Tiivistettynä: vuoden auskultointiajalta en muista YHTÄKÄÄN juttua, jossa omaa asiaansa ajava maallikko olisi voittanut, jos toisella puolella oli juristi. Vastakkaisia esimerkkejä toki riitti.

 

[Kolokettu]

Ex-muijalla on apunaan oikeusaputoimiston lakinainen mutta kaverini ei ole toistaiseksi ammattiapuun turvautunut. Lähinnä yhdessä ollaan pohdittu tilannetta, koska olemme pitäneet suht selvänä, että oikeus kuitenkin lopulta voittaa. Toivottavasti tämä ei koidu tappioksi eli myös lakimiehen hyöty huoltajuuskiistoissa kiinnostaa.

Komppaan myös erittäin vahvasti edellisiä kirjoittajia.

Viimeksi toissa päivänä olin erään käräjätuomarin luennolla koskien esiintymistä oikeudessa, ja hän totesi siinä miten oikeuden toteutumisen kannalta ikäviä lopputuloksia voi joskus tapahtua, jos toinen puoli mokailee täysin esimerkiksi tietyissä prosessuaalisissa toimissaan. Pääpaino luennossa oli "hyvä asianajaja" vs. "huono asianajaja" -tapauksissa, koska olimme kaikki alan opiskelijoita, mutta siinä sivuttiin myös sitä miten epäkannattavaa on lähteä maallikko vs. asianajaja -taisteluihin.

Hän totesi myös, että hänen uralleen oli osunut tapaus, jossa eräs hyvänä tunnettu asianajaja oli mokannut täydellisesti jutun, jossa oli itse edustanut itseään, eikä suositellut sitä koskaan kenellekään. Kun on itse täysin varma siitä että on oikeassa, voi sokeutua sille seikalle, että muut eivät ole asiasta samaa mieltä ennen kuin sen heille todistat. Varmasti tähän peilatessa tilanne jossa maallikko edustaa itseään ei ainakaan kauheasti parempi ole...

 

[Konnamuori]

Minulla olisi vuodelta 2010 pitämättömiä kesälomapäiviä pitämättä 10 päivää ja vuodelta 2011 pitämättä 30 päivää. Myös lomarahat on saamatta näiltä päiviltä. Voiko pitämättömät lomapäivät ja lomarahat vanhentua joskus?

 

[Maglor]

Minulla olisi vuodelta 2010 pitämättömiä kesälomapäiviä pitämättä 10 päivää ja vuodelta 2011 pitämättä 30 päivää. Myös lomarahat on saamatta näiltä päiviltä. Voiko pitämättömät lomapäivät ja lomarahat vanhentua joskus?

Kahden vuoden kuluessa. Vuosilomalaki 34§:

Oikeus tässä laissa tarkoitettuun saatavaan raukeaa, jos kannetta työsuhteen kestäessä ei nosteta kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava.

Eli kannattaa mainita työnantajalle ja uhata kanteella. Saman lain 38§ perusteella työnantajaa voidaan sakottaa vuosilomarikkomuksesta.

 

[hanu]

Minulla olisi vuodelta 2010 pitämättömiä kesälomapäiviä pitämättä 10 päivää ja vuodelta 2011 pitämättä 30 päivää. Myös lomarahat on saamatta näiltä päiviltä. Voiko pitämättömät lomapäivät ja lomarahat vanhentua joskus?

Mielenkiintoinen kysymys. Käsittääkseni tuossa olisi ainakin 2010 lomien osalta työnantajalla mahdollisuus vain maksaa lomapalkka sinulle pois, mutta ei ole enää pakko antaa sitä lomaa.

Lomarahaahan ei laki tunne, se on pelkästään TES:ssa määritelty, eikä ole suinkaan itsestään selvää, että lomarahan saat, jos työnantaja päättää vain maksaa pitämättömät lomat pois.

Haluatko pitää ne lomat vai saada vaan rahat pois? Mieti sitä ja sitten pomon juttusille sopimaan asiasta. Luottamusmiehen kanssa sitten keskustelemaan, jos koet pomon esityksen epäoikeudenmukaiseksi. Toivottavasti olet yleissitovan TES:n piirissä, työnantajasi on reilu ja plussaa olisi vielä liittoon kuuluminen.

Eli lomapalkan saat varmasti, lomaa ja lomarahaa vättämättä et, ainakaan niistä vanhimmista. Riitatilanteessa asiaan saattaa vaikuttaa sekin, ovatko lomasi pitämättä omasta aloitteestasi vai työnantajan pyynnöstä.

t. hanu

 

[DAF]

Riitatilanteessa asiaan saattaa vaikuttaa sekin, ovatko lomasi pitämättä omasta aloitteestasi vai työnantajan pyynnöstä.

Ei merkitystä. Loman ajankohdan määrää työnantaja, ja ns. säästövapaat (joista neuvotellaan työnantajan kanssa ja joihin on oikeus 18 päivää ylittävältä osalta, jos yhteisesti on niin sovittu) maksetaan normaalisti lomakorvauksena palvelussuhteen päättyessä. Lomarahojen osalta todella kuvio on kompleksisempi, koska ne ovat puhtaasti sopimusasia - joko TES/VES-tasolla tai työsopimuksessa/johtajasopimuksessa/mikä onkaan.

 

[Konnamuori]

Kahden vuoden kuluessa. Vuosilomalaki 34§:

Oikeus tässä laissa tarkoitettuun saatavaan raukeaa, jos kannetta työsuhteen kestäessä ei nosteta kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava.

Eli 2010 kertyneiden päivien lomakausi oli 2011, ja nyt nuo päivät pitäisi pitää viimeistään 2013 että saisin loman, lomapalkan ja lomarahan?
Kuulun paperiliittoon, ja lomarahat pitäisi olla selviö. Täytyy käydä juttelemassa töissä esimiehen/luottamusmiehen kanssa.

 

[Maglor]

Eli 2010 kertyneiden päivien lomakausi oli 2011, ja nyt nuo päivät pitäisi pitää viimeistään 2013 että saisin loman, lomapalkan ja lomarahan?
Kuulun paperiliittoon, ja lomarahat pitäisi olla selviö. Täytyy käydä juttelemassa töissä esimiehen/luottamusmiehen kanssa.

Näin, käsittääkseni. Koska kuulut liittoon, niin sinulla ei pitäisi olla mitään hätää asian kanssa. Yhteyttä vaan esimieheen ja luottamusmieheen tarvittaessa.

 

[Nume]

Kysymys yhdistylaista. Saako henkilö liittyä samalla kerralla useampaan yhdistykseen, jos vaihtoehtona on myöskin yksittäiseen yhdistykseen liittyminen? Esim. näin: yhdistys A:n jäsenyys + yhdistys B:n jäsenyys + yhdistys C:n jäsenyys=40

 

[Tuamas]

Kysymys yhdistylaista. Saako henkilö liittyä samalla kerralla useampaan yhdistykseen, jos vaihtoehtona on myöskin yksittäiseen yhdistykseen liittyminen? Esim. näin: yhdistys A:n jäsenyys + yhdistys B:n jäsenyys + yhdistys C:n jäsenyys=40

Niin siis mitä?

Esitäs nyt asiasi selvemmin, niin palataan sitten asiaan.

 

[Nume]

Niin siis mitä?

Esitäs nyt asiasi selvemmin, niin palataan sitten asiaan.

Yritän uudelleen.

Olen erään yliopiston ainejärjestön hallituksen jäsen, joka tekee yhteistyötä kahden muun ainejärjestön kanssa. Olemme kaikki rekisteröityneitä yhdistyksiä. "Kilpailemme" uusista opiskelijoista joka syksy ja olemme ajatelleet tehdä sopimuksen, jonka mukaan yliopistoon tuleva opiskelija liittyisi kaikkiin kolmeen ainejärjestöön kerralla tietyllä maksulla. Uudella opiskelijalla olisi myös mahdollisuus liittyä ainoastaan yhteen ainejärjestöön näistä kolmesta tai olla liittymättä ollenkaan mihinkään.

Onko tämä siis laillista, että ylipäätään on mahdollisuus liittyä kaikkeen kolmeen ainejärjestöön kerralla. Olen sitä mieltä, että tämä menee aivan lain mukaan, koska me emme pakota ketään liittymään kaikkiin kolmeen kerralla, vaan uuden opiskelijan on mahdollista liittyä vain yhteen tai kahteen ainejärjestöön tai olla liittymättä ollenkaan.

 

[sekolust]

Ihminen kyllä voi olla jäsenenä useammassakin yhdistyksessä, lähteenä KSL. Vaikea nähdä miksi kaikkiin "yksittäin" liittyminen olisi yhtään poikkeava siitä, että liityttäisiin "kerralla kaikkiin".

 

[M@rko77]

Yritän uudelleen.

Olen erään yliopiston ainejärjestön hallituksen jäsen, joka tekee yhteistyötä kahden muun ainejärjestön kanssa. Olemme kaikki rekisteröityneitä yhdistyksiä. "Kilpailemme" uusista opiskelijoista joka syksy ja olemme ajatelleet tehdä sopimuksen, jonka mukaan yliopistoon tuleva opiskelija liittyisi kaikkiin kolmeen ainejärjestöön kerralla tietyllä maksulla. Uudella opiskelijalla olisi myös mahdollisuus liittyä ainoastaan yhteen ainejärjestöön näistä kolmesta tai olla liittymättä ollenkaan mihinkään.

Onko tämä siis laillista, että ylipäätään on mahdollisuus liittyä kaikkeen kolmeen ainejärjestöön kerralla. Olen sitä mieltä, että tämä menee aivan lain mukaan, koska me emme pakota ketään liittymään kaikkiin kolmeen kerralla, vaan uuden opiskelijan on mahdollista liittyä vain yhteen tai kahteen ainejärjestöön tai olla liittymättä ollenkaan.

No jokainen liittyy mihin liittyy. Mutta pitää muistaa, että hänellä on oltava mahdollisuus maksaakin sitten vain yhdestä. Ts. jos kaiken kolmen jäsenmaksu on 50 euroa, mutta vain yhden 20 euroa niin henkilöllä on oltava mahdollisuus maksaa tuo 20 euroa. Sitten on vielä muistettava sääntömuutokset kaikkien kolmen ainejärjestön sääntöihin: miten jäsenmaksut jyvitetään eri ainejärjestöjen kesken yms.

 

[Nume]

No jokainen liittyy mihin liittyy. Mutta pitää muistaa, että hänellä on oltava mahdollisuus maksaakin sitten vain yhdestä. Ts. jos kaiken kolmen jäsenmaksu on 50 euroa, mutta vain yhden 20 euroa niin henkilöllä on oltava mahdollisuus maksaa tuo 20 euroa. Sitten on vielä muistettava sääntömuutokset kaikkien kolmen ainejärjestön sääntöihin: miten jäsenmaksut jyvitetään eri ainejärjestöjen kesken yms.

Kiitos vastauksestasi! Näin asian olen ajatellut ja näin toivottavasti tulemme tekemäänkin.

 

[Beagle Boy]

...

Uteliaisuudesta kysyn, että miksi suunnittelettä tämän kaltaista järjestelyä? Onko tavoitteena kasvattaa kaikkien yhdistysten jäsenmäärää vai lopettaa vastakkainasettelun aikakausi?

 

[RexHex]

Uteliaisuudesta kysyn, että miksi suunnittelettä tämän kaltaista järjestelyä? Onko tavoitteena kasvattaa kaikkien yhdistysten jäsenmäärää vai lopettaa vastakkainasettelun aikakausi?

Monet tuethan myönnetään jäsenmäärien mukaan, niin onhan se kiva hakea kaikkien kolmen järjestön ns. kolminkertaiset tuet omaan toimintaansa!

 

[M@rko77]

Monet tuethan myönnetään jäsenmäärien mukaan, niin onhan se kiva hakea kaikkien kolmen järjestön ns. kolminkertaiset tuet omaan toimintaansa!

Ei kai mikään ylioppilaskunnan hallitus ole näin hölmö, että myöntää kolminkertaisia tukia? Ja niitä tukia ei tule jäsenmäärän, vaan toiminnan perusteella. Näin ainakin Tampereella.

 

[Nume]

Uteliaisuudesta kysyn, että miksi suunnittelettä tämän kaltaista järjestelyä? Onko tavoitteena kasvattaa kaikkien yhdistysten jäsenmäärää vai lopettaa vastakkainasettelun aikakausi?

Yliopistossa on siirrytty pois pääainepohjaisista oppiaineista eli esim. julkisoikeutta ei enää valita jo pääsykokeissa vaan vasta juuri ennen kandidaattivaihetta. Eräs ainejärjestöistä on ollut kunta-alan opiskelijoiden (kunta-ja aluejohtaminen, kunnallisoikeus ja kunnallistalous) ainejärjestö, toinen ympäristön ja alueiden politiikan ainejärjestö ja kolmas julkisoikeuden, hallintotieteen jne. ainejärjestö. Kaikista meistä kuitenkin on valmistunut tutkintonimekkeeltään hallintotieteiden kandidaatteja ja hallintotieteiden maistereita.

Nyt kun uudet opiskelijat eivät valitse pääainettaan pääsykokeissa vaan tulevat lukemaan hallintotieteiden tutkinto-ohjelmaa, johon kuuluvat kaikki nämä luettelemani entiset pääaineet. Esimerkiksi tuutorointi on pitänyt järjestää yhdessä ja ainejärjestöillä ei ole halua yhdistyä yhdeksi suureksi ainejärjestöksi niin nämä kolme jatkavat edelleen toimintaansa ja pääsymaksut on fiksumpaa kerätä yhdessä ja siten fuksit voivat osallistua kaikkien kolmen ainejärjestön toimintaan. He eivät siis yliopistoon tullessaan tiedä, mihin ainejärjestöön heidän kannattaisi liittyä. Minä olen pääaineopiskelija, jotenn minulla oli selvää, että mihin ainejärjestöön liityn.

Yritämme tällä siis lopettaa vastakkainasettelun ja fuksien kalastelun pelkästään omaan ainejärjestöömme. Mitään taloudellista hyötyä emme sen suuremmin tavoittele, käytännön asiat vaan helpottuu huomattavasti, kun voi järjestää tuutoroinnin yhteisestä pussista ja jaamme tulot ja menot tietyn jyvityksen perusteella tuutorointiin ja fukseihin liittyen. Tuet tulevat toiminnan, ei jäsemäärän mukaan. Meillä kaikilla on omaa, omiin suuntaumuksiin, liittyvää toimintaa, joten siksi yhdistyminen ei tule kuuloonkaan.

Tämä voi taas olla vaikeasti selitettyä asiaa, mutta mitään kiertoa tässä ei harrasteta.

 

[müller]

Sain tänään kirjeen entiseltä työnantajalta Suomesta, että olivat maksaneet mulle liikaa palkkaa (177,10 euroa) joulukuun 2010 ajalta, ja nyt sitten perivät sitä takaisin. Kirjeen mukaan tänään tänään oli eräpäivä, ja että seuraavana jättävät haastehakemuksen käräjäoikeuteen.

Summa ei periaatteessa ole suuri, 177,10 euroa, mutta näin opiskelijana en mielellään "antaisi takaisin" tuota summaa. Koko tilanne on muutenkin outo, sillä ensinnäkin virhe on heidän oma eli itse ovat vahingossa maksaneet liikaa palkkaa, ja toisekseen siitä on jo 3 vuotta aikaa, joten miksi ovat nyt sitten liikkeellä asian tiimoilta.

Osaako joku sanoa miten tämän asian suhteen tulisi toimia? Sähköpostia ainakin laitan entisen työnantajan suuntaan, että vasta tänään tuli kirje perille jne.

 

[DAF]

Summa ei periaatteessa ole suuri, 177,10 euroa, mutta näin opiskelijana en mielellään "antaisi takaisin" tuota summaa. Koko tilanne on muutenkin outo, sillä ensinnäkin virhe on heidän oma eli itse ovat vahingossa maksaneet liikaa palkkaa, ja toisekseen siitä on jo 3 vuotta aikaa, joten miksi ovat nyt sitten liikkeellä asian tiimoilta.

Osaako joku sanoa miten tämän asian suhteen tulisi toimia? Sähköpostia ainakin laitan entisen työnantajan suuntaan, että vasta tänään tuli kirje perille jne.

Oikeus on periä liikaa maksettu palkka takaisin, joten ei ole merkitystä sillä, haluatko vai et. Tuskin myöskään tuo kolme vuotta tekee asiasta varsinaisesti ongelmaa, koska mahtuu normaaleihin rajoihin perinnästä - mutta kohtuullistamista voit tietysti ehdottaa, eli maksamista erissä tai ehkä sitäkin, että koko summaa ei tarvitsisi maksaa (työnantajan ei tähän tarvitse suostua). Erikoista toki, että tuosta on noin pitkä aika.

Jos kuulut ammattiliittoon, ottaisin ensimmäiseksi yhteyttä liiton lakimieheen. Muualle tuskin asiaa kannattaa vielä, sillä mikäli on maksettu perusteetta liikaa palkkaa, on tuo työnantajan saatava joka tapauksessa kiistaton ja mikä tahansa asianajotoimistoprosessi nostaa kulut moninkertaiseksi itse summan nähden.

 

[hanu]

Sain tänään kirjeen entiseltä työnantajalta Suomesta, että olivat maksaneet mulle liikaa palkkaa (177,10 euroa) joulukuun 2010 ajalta, ja nyt sitten perivät sitä takaisin. Kirjeen mukaan tänään tänään oli eräpäivä, ja että seuraavana jättävät haastehakemuksen käräjäoikeuteen.

Summa ei periaatteessa ole suuri, 177,10 euroa, mutta näin opiskelijana en mielellään "antaisi takaisin" tuota summaa. Koko tilanne on muutenkin outo, sillä ensinnäkin virhe on heidän oma eli itse ovat vahingossa maksaneet liikaa palkkaa, ja toisekseen siitä on jo 3 vuotta aikaa, joten miksi ovat nyt sitten liikkeellä asian tiimoilta.

Osaako joku sanoa miten tämän asian suhteen tulisi toimia? Sähköpostia ainakin laitan entisen työnantajan suuntaan, että vasta tänään tuli kirje perille jne.

Minä ainakin pyytäisin kohtuullistamista ainakin sen verran kuin tuosta on aikanaan ennakonpidätystä, sotu- TEL- yms. veronluontoisia mafria- ja työttömyysvakuutusmaksuja peritty. Koska niitähän et enää takaisin saa ainakaan jäämättä itse perintäprosessin takia tappiolle. Merkillä, maksan satasen, kun en teidän mokan takia oikein haluaisi tappiollekaan jäädä.

Vaan toki virheen seurauksena perintäoikeus on työnantajallasi, ihan yhtä itsestäänselvästi kuin toisinkin päin, riippumatta siitä, kuka sen virheen on tehnyt.

t. hanu

 

[DAF]

Minä ainakin pyytäisin kohtuullistamista ainakin sen verran kuin tuosta on aikanaan ennakonpidätystä, sotu- TEL- yms. veronluontoisia mafria- ja työttömyysvakuutusmaksuja peritty. Koska niitähän et enää takaisin saa ainakaan jäämättä itse perintäprosessin takia tappiolle. Merkillä, maksan satasen, kun en teidän mokan takia oikein haluaisi tappiollekaan jäädä.

Ei ole relevantti pyyntö, koska palkka nimenomaan tulee periä bruttona takaisin, minkä jälkeen asiasta pitää (palkansaajan) tehdä veronoikaisuvaatimus, takaisinmaksu kun pienentää verotettavaa tuloa. Veronoikaisuun on aikaa viisi vuotta verovuodesta, joten ehtii vielä hyvin.

Työnantaja selvittää verottajalle palkan takaisinperinnän, jos siitä (kuten tässä tapauksessa) on jo ehditty toimittaa verotus. Asiassa voidaan oikaista joko takaisinmaksuvuotta tai toimitettua verotusta, mutta yleensä taitaa olla tapana kohdentaa perintävuoden verotukseen. Ei siis välttämättä ennakot tule takaisin 1:1, mutta käytännössä tämä liittyy tuohon prosessiin ja ne maksut saa takaisin.

 

[hanu]

Ei ole relevantti pyyntö, koska palkka nimenomaan tulee periä bruttona takaisin, minkä jälkeen asiasta pitää (palkansaajan) tehdä veronoikaisuvaatimus, takaisinmaksu kun pienentää verotettavaa tuloa. Veronoikaisuun on aikaa viisi vuotta verovuodesta, joten ehtii vielä hyvin.

Työnantaja selvittää verottajalle palkan takaisinperinnän, jos siitä (kuten tässä tapauksessa) on jo ehditty toimittaa verotus. Asiassa voidaan oikaista joko takaisinmaksuvuotta tai toimitettua verotusta, mutta yleensä taitaa olla tapana kohdentaa perintävuoden verotukseen. Ei siis välttämättä ennakot tule takaisin 1:1, mutta käytännössä tämä liittyy tuohon prosessiin ja ne maksut saa takaisin.

Juu, ei. Minusta kun on nimenomaan relevantti pyyntö juurikin, koska se oikaisu vaatii virheestä kärsivältä ylimääräistä vaivaa.

Minä pyytäisin, ja pitäisin sitä ihan kohtuullisena vastaantulona. Pakkohan tuohon ei tietenkään ole tuon ex-työnantajan suostua. En kyllä myöskään ymmärrä firmaa, joka vuosien jälkeen yleensä lähtee tuollaista summaa perimään takaisin. Firma julki tänne vaan ja maineen menetys maksaa äkkiä enemmän. Aina ei kannata olla oikeassa, yleinen oikeustaju, tai ainakin mun oikeustaju, sotii tuota vastaan.

Eri asia toki, jos kaveri on koko ajan tiennyt saavansa liikaa palkkaa, mutten tuota noin ymmärtänyt.

t. hanu

 

[steepler]

En kyllä myöskään ymmärrä firmaa, joka vuosien jälkeen yleensä lähtee tuollaista summaa perimään takaisin. Firma julki tänne vaan ja maineen menetys maksaa äkkiä enemmän.

Eikä pelkästään se että maineen menetys maksaa vaan kyllähän tuo maksaa työtäkin kun lähetellään kirjeitä puhumattakaan siitä että jätetään haastehakemus ja sitä kautta peritään saatavia, kyllä tuossa jonkun pitää kuitenkin työtä tehdä asian eteen. Loppupeleissä saavutettu summa ei liene kovin suuri jos lasketaan kulut pois.

Toki voi olla että on maksettu monille liikaa ja kokonaisuudessa puhutaan jo merkittävästä summasta, jolloin jo kannattakin tehdä asian eteen hieman enemmän.