Taitaa olla lyhyen tietoiskun paikka.
Ihmisen ja muiden kädellisten genomista kun eristetään osa joka sisältää koodin entsyymille nimeltä amylaasi, jonka tehtävä on sulattaa tärkkelystä, ja verrataan kuinka monta 'amylaasi-geenien' kopiota eri kädellisillä on, niin voidaan huomata että apinoilla, simpansseilla sun muilla karvaisilla serkuillamme on kaksi kopiota, ihmisillä 6 - 16. Syljessä ihmisellä on n. 10 kertaa enemmän amylaasia kuin muilla kädellisillä. Muut kädelliset eivät kykene sulattamaan tärkkelystä, niiden ruokavalio koostuu yksinkertaisista sokereista (hedelmät, jne). Siksi niiden levinneisyys rajoittuu maantieteellisesti päiväntasaajalle jossa hedelmää saa ympäri vuoden.
Ihminen on n. 100 000 vuotta vanha laji ja saapui Eurooppaan 40 000 eKr. Afrikasta, jossa ihmislaji oli hengaillut 60 000 vuotta, poistuminen edellytti sitä, että pikkuhiljaa ihmiset jotka söivät enemmän ja enemmän monimutkaisia sokereita, eli tärkkelystä, ja kehittivät itselleen sukupolvien saatossa enemmän ja enemmän amylaasia tuottavat rauhaset, ja saattoivat varastoida tärkkelyspitoista safkaa, talvikaudeksi kun hedelmiä ei ollut saatavilla.
Varsin yleinen käsitys on, että tuon viimeisen 40 000 vuoden aikana ihminen ei ole juurikaan kehittynyt. Käsitys perustuu lähinnä psykologiseen doktriiniin jossa ihmisen mieli on kaikkialla sama. Uudehko geenitutkimus kuitenkin vahvasti kyseenalaistaa tämän oletuksen etteikö evoluutio olisi edennyt. Eräänä esimerkkinä mainitakseni havainnot ihonväriin vaikuttavasta SLC24A5-geenistä viittaisivat siihen että eurooppalaisten iho vaaleni hyvin nopeasti vain 5 300 - 6 000 vuotta sitten jota ennen eurooppalaiset olisivat olleet varsin tummaihoisia. Fyysisten ja biologisten muutosten kuten ihonväri, vastustuskyky tai laktoosi-intoleranssi, vai pitäisikö sanoa toleranssi, lisäksi on löydetty myös persoonallisuuteen ja kognitioon liittyviä muutoksia.
Kaikki ihmishistorian suuret terveiden ihmisten populaatiot ovat poikkeuksetta perustuneet tärkkelykseen.
Lähi-idässä ohra jopa 20 000 vuotta sitten
Atsteekit, maissi, 7000 vuotta sitten
Andeilla peruna (ja 44 muuta kasvia) 13 000 vuotta
Afrikassa hirssi yli 6000 vuotta
Aasiassa riisi yli 10 000 vuotta
Siis ihmiset ympäri maailman on syöneet pelkkiä hiilareita, viljoja, tärkkelystä, gluteenia, kymmeniä tuhansia vuosia. Kaikki maailman sodat on sodittu hiilareiden voimalla. Sivistys on luotu hiilareiden voimalla. Joku voisi väittää, ja varmasti joku väittääkin, että juuri hiilaridieetillä tapahtuneet ihmislajin evolutiiviset muutokset ovat mahdollistaneet sivistyksen synnyn.
Entä onko olemassa muuhun kuin runsaaseen hiilihydraattien saantiin perustuvia esimerkkejä historian saatosta? Inuiitit, mutta ne ei syökään lihaa, vaan hylkeitä ja kalaa joissa esim. kuuluisa rasvahapposuhde on täydellinen kun riistassa, kotieläimissä ja niiden eritteissä se on juuri päinvastainen. Muita esimerkkejä ei-runsashiilihydraattisesta menestyksestä ei sen kummemmin taida ollakaan.
Tällä hetkellä maailman pitkäikäisimmät ihmiset löytyvät Okinawasta, jossa syödään pääasiassa riisiä ja bataattia.
Se on aina helvetin hauskaa (joo, olen mustan huumorin ystävä) kun täältä länsimaista jotkut anttiheikkilä / tohtoritolonen -valaistuksen kokeneet läskit huutelee että hiilarit ovat pahasta.
