Voi mielettömän hyvän näköistä! Mutta nuo vuokaleivät kiinnostaisi, jos voisi saada vaikka ohjetta :) Etenkin tuo "aurikokuivattuja kirsikkatomaatteja ja parmesania" -ohje olisi rautaa! Kuulostaa niin herkulliselta!
Kiits! Vaimolta ruinasin reseptin, hän kun nuo meillä aina leipoo. "Yllättäen" resepti on Glorian Ruoka&Viinistä bongattu ja hieman itse modifioitu.
4 kananmunaa
2 dl maustamatonta jugurttia
1 tl sokeria
1/2 tl suolaa
2 tl kuivattua basilikaa
3/4 tl rouhittua mustapippuria
4 1/2dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
100 g parmesanjuustoa
3/4 dl aurinkokuivattuja kirsikkatomaatteja (ainakin Pirkka parhaat -tuotemerkiltä löytyy)
1 rkl öljyä aurinkokuivatuista kirsikkatomaateista
Koristeluun esim. jotain siemeniä (unikko, seesam, pinja, kurpitsa).
Paistolämpö 180 astetta.
Vuoraa leipävuoka leivinpaperilla. Riko kananmunien rakenne kulhossa. Lisää jugurtti ja mausteet. Sekoita tasaiseksi. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää jauhoseos taikinaan. Raasta juusto. Sekoita juusto, tomaatit ja öljy taikinaan. Kaada taikina vuokaan ja tasoita pinta. Kaada pinnalle hieman öljyä ja ripottele siemenet koristeeksi. Paista leipää uunin keskitasossa n. 1h. Anna leivän jäähtyä ennen kumoamista vuoasta. Leipä on parhaimmillaan paistopäivänä hieman lämpimänä.
Tätähän voi muokkailla sitten täytteiden osalta miten haluaa, kunhan muistaa tuon öljyn lisätä vaikka oliiviöljypullosta, jos tomaatteja ei tule.
En tiedä, mutta sain Barcelonassa niin hyviä sinisimpukoita, etten ole missään maistanut. Ja olen sentään syönyt niitä Belgessä ja Perlassakin! Ehkä etanat ovat myös taitolaji. Kerran olen kokeillut niitäkin. En tosin kokannut kumpaakaan edellä mainittua. Jotkut ruuat ovat vain sellaisia, että katson parhaaksi jättää ne ammattikokkien riesaksi.
Suurin ero on tavaran tuoreudessa, kun merenelävät saadaan tyyliin pyydyksestä pataan, on makuelämys aivan toinen. Saman huomaa jo kotimaisessa kalassa, vrt. kassikasvatettu siika parin päivää pyydystämisestä -> samana aamuna verkoista nostettu luonnon siika kalahallista -> itse juuri koskesta nostettu siika. Jokaisella harppauksella kalan maku muuttuu jokusen asteen paremmaksi. Itse esim. sinisimpukat ovat äärimmäisen helppoja valmistaa, eikä siihen mitään ammattikokkia tarvitse.
Niin. Olen Leonin kanssa siinä mielessä samoilla linjoilla, että - kyllä - simpukat ja varmasti etanatkin maistuu paremmalle ravintolassa kuin kotona tehtynä. Se ei silti ollut kysymykseni, eikä tuo valmistusmetodikaan - se on hallussa myös (ehkä). Kysymys oli yksinkertaisesti: 1. myydäänkö Suomessa parempia etanoita kuin nuo purkkietanat, joista linkitin kuvan ja 2. jos ei niin saako noista jollain vippaskonstilla ei-niin-napakat?
Olen tästä aika lailla eriävää mieltä, johtuen juuri äskeisestä seikasta. Simpukat osaa lähes jokainen vähänkään ruoanlaittoa harrastanut kokata, enemmän kysymys on tavaran tuoreudesta. Pääsääntöisesti simpukat kannattaa ainakin näin rajaseudulla syödä torstaina tai perjantaina, kun uusi kama viikonloppuherkkuineen saapuu ruokakauppoihin. Silloinkin kannattaa pyytää pussi tarkastatettavaksi, koputella vähän kavereita, tsekata hajonneiden määrä. Rehti kalakauppias avaa ostopäätöksen jälkeen verkkopussin ja poistaa selkeästi huonot yksilöt ennen punnitusta. Tähän yleensä vaaditaan kuintekin kaunista pyyntöä.
1. Suomessa myydään parempia etanoita, pakasteena ja pienellä vaivalla taitaa (ainakin jossain vaiheessa) sai ihan elävääkin kamaa.
2. Veikkaisin napakkuuden johtuvan juurikin purkitetusta tuotteesta. Perusrafloissa käytetään pakasteversioita, fiinimmissä paikoissa tuoreita. Toki nilviäiset on helppo vetää yli, jolloin ne voivat olla melkoisen "purkkaa".
E: Vika lause meinas unohtua.
Viimeksi muokattu: